Tyttö ja hattu
Tyttö ja hattu | |
---|---|
Ohjaaja | Aarne Tarkas |
Käsikirjoittaja | Olavi Linnus |
Perustuu | Hildegard Erlundin romaanikäsikirjoitukseen Das Mädchen mit dem Hut, joka ilmestyi 1963 kirjana Tyttö ja hattu, suom. Leila Järvinen. |
Tuottaja | T. J. Särkkä |
Säveltäjä | Harry Bergström |
Kuvaaja | Osmo Harkimo |
Leikkaaja | Armas Vallasvuo |
Lavastaja | Aarre Koivisto |
Pääosat |
Pirkko Mannola Esko Salminen Rauha Rentola Siiri Angerkoski |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus |
Ensi-ilta | 4. elokuuta 1961 |
Kesto | 89 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Tyttö ja hattu on Aarne Tarkaksen ohjaama vuonna 1961 valmistunut romanttinen, höyhenenkevyeksi[1] luonnehdittu musiikkikomedia[2].
Elokuva on kolmas Pirkko Mannolan ja Esko Salmisen yhteinen elokuva ja Salmisen suurin siihenastinen rooli[3]. Pirkko Mannola laulaa elokuvassa muutamia kappaleita, jotka on mahdollista kuulla hänen esittäminään vain tässä elokuvassa[2]. Elokuvaa on kuvattu myös Linnanmäellä. Laulujen sanat ovat Reino Helismaan ja Sauvo Puhtilan. Katsojaluvut olivat keskitasoa parempia.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]19-vuotias Mirja lähtee isoäidin sulkahattu päässä etsimään onnea. Mirja huomaa pian nuoren ekonomi Ilmari Kososen ja hänen isänsä. Ilmarilla on hyvät suhteet Mirjaan, toisin kuin isällä. Isä raivostuu Mirjaan, ja he lähtevät pois paikalta. Mirja pettyy ja tapaa kaikenlaista väkeä, kunnes tapaa tähtikiertueen johtajan Taavetti Moilasen, joka esiintyy nimellä David Moulin. Hän ja hänen vaimonsa pitävät Mirjalle majoituspaikkaa. Mirja pääsee mukaan sirkukseen, mutta yhtäkkiä Ilmari ja säveltäjäpariskunta sekä muut henkilöt sekaantuvat juttuun.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pirkko Mannola | … | Mirja Halonen |
Esko Salminen | … | ekonomi Ilmari Kosonen |
Rauha Rentola | … | rouva Thea Tekonen |
Siiri Angerkoski | … | Mrs. Mary Moulin alias rouva Maija Moilanen |
Assi Nortia | … | Donna Elvira |
Hannes Häyrinen | … | säveltäjä Theodor Tekonen |
Pentti Viljanen | … | Tähtikiertueen johtaja David Moulin alias Taavetti Moilanen |
Pentti Irjala | … | tehtailija Kosonen |
Leo Jokela | … | vahtimestari |
Uljas Kandolin | … | vahtimestari |
Liisa Nevalainen | … | Mirjan äiti |
Leo Lähteenmäki | … | radioreportteri Tiilipää |
Jyrki Nousiainen | … | Matti |
Kaarlo Wilska | … | järjestäjä Kalle Vilkas |
Paavo Hukkinen | … | bensiiniaseman hoitaja / autoilija / mies Vuoristoradalla |
Arttu Suuntala | … | konstaapeli |
Leila Wallenius | … | Tähtikiertueen tyttö |
Marita Nordberg | … | hattuliikkeen omistaja |
Anita Saarikallio | … | hattuliikkeen myyjätär |
Eero Tolvanen | … | apumies |
Severi Seppänen | … | vahtimestari |
Annikki Linnoila | … | nainen katsomossa |
Laila Rihte | … | nainen katsomossa |
Ossi Ahlapuro | … | mies katsomossa |
Olavi Tuomi | … | kuvaaja |
Aarne Tarkas | … | ohjaaja |
Regina Keso | … | kuvaussihteeri |
Arvo Murtokallio | … | sähkömies |
Kauko Kokkonen | … | ohjelmapäällikkö Luomakoski |
Irja Rannikko | … | kukkakaupan myyjätär |
Armas Jokio | … | vahtimestari |
Oiva Luhtala | … | talonmies |
Jyrki Lappi-Seppälä | … | Pekka, Mirjan veli |
Paavo Piironen | … | Pekan luokkatoveri |
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaisarvioijista Heikki Eteläpää (Uusi Suomi) antoi elokuvalle varovaista kiitosta: ”...pääparin asenteettomuus ja luontevuus kuuluu Tytön ja hatun myönteisiin puoliin”. Yleisesti kuitenkin oltiin samalla linjalla kuin Modest Savtschenko (Kansan Uutiset): komediassa ei ole huumoria.[4]
Myöhemmätkään kriitikot eivät yleensä ole arvostaneet elokuvaa, joskin Hannes Häyrinen on saanut kiitosta mainiosta säveltäjäkarikatyyristä[1]. Eräässä arviossa todetaan, että elokuvassa on typeryydestään huolimatta ”tiettyä tarkasmaista kepeyttä”.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Päivän elokuvia, Tv-maailma 4/2012, s. 37.
- ↑ a b Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 1.2.2012, s. D 9.
- ↑ Tyttö ja hattu Elonet. Taustaa. Viitattu 1.2.2012.
- ↑ Tyttö ja hattu Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 29.4.2014.
- ↑ HWR: Tyttö ja hattu, Viikon tv-elokuvia, Tv-maailma 16-17/2014, s. 18.
|