Yö on pitkä
| Yö on pitkä | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja | Aarne Tarkas |
| Käsikirjoittaja |
Matti Kassila Aarne Tarkas |
| Tuottaja | Aarne Tarkas |
| Säveltäjä | Olli Häme |
| Kuvaaja | Osmo Harkimo |
| Leikkaaja | Allan Wallenius |
| Lavastaja | Osmo Osva |
| Pääosat |
Jussi Jurkka Mirja Karisto Åke Lindman Kaarlo Halttunen |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Junior-Filmi |
| Ensi-ilta | 1952 |
| Kesto | 115 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Yö on pitkä on Aarne Tarkaksen ohjaama elokuva vuodelta 1952 ja hänen esikoisohjauksensa. Käsikirjoituksen tekivät yhdessä Tarkas ja Matti Kassila. Tarina kuvaa yli varojensa eläviä[1] rikoksen teille eksyviä nuoria. Tapahtumien taustoja kuvataan takaumina.[2]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Jussi Jurkka | … | pankkivirkailija Jussi Virta |
| Mirja Karisto | … | ravintolalaulaja Rita Sten |
| Åke Lindman | … | pankkivirkailija Åke Strandberg |
| Kaarlo Halttunen | … | komisario Laine |
| Kaisu Leppänen | … | Ritan äiti |
| Emmi Jurkka | … | Jussin äiti |
| Henake Schubak | … | johtaja Strömmer |
| Rolf Labbart | … | luutnantti Halme |
| Tauno Majuri | … | Ritan isä, majuri |
| Jalmari Parikka | … | silminnäkijä |
| Sirkka Lehto | … | pankkivirkailija |
| Eino Jurkka | … | Jussin isä, lehtori |
| Eva Gyldén | … | |
| Heimo Lepistö | … | poliisi |
| Pentti Irjala | … | ahvenanmaalainen laivuri |
| Veikko Sorsakivi | … | |
| Rauno Kuosmanen | … | asiapoika |
| Eero Leväluoma | … | ravintoloitsija |
| Paavo Hukkinen | … | everstiluutnantti |
| Kaarlo Wilska | … | puliukko |
| Antero Ruuhonen | … | nuori rikollinen |
| Sirkka Breider | … | nainen juhlissa / nainen ravintolassa |
| Olli Häme | … | kuuluttaja |
| Marita Nordberg | … | nainen ravintolassa |
| Saulo Haarla | … | mies ravintolassa |
| Arno Carlstedt | … | mies ravintolassa |
| Jorma Weneskosken orkesteri | … | |
| Osmo Harkimo | … | etsivä |
| Juhani Kumpulainen | … | poliisi |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Junior-Filmi teki vain kaksi tuotantoa, joista tämä on jälkimmäinen. Sen jälkeen yhtiö meni konkurssiin ja Tarkas siirtyi Fennada-Filmiin.[3]
Tarkastushakemuksessa Tarkas luonnehti elokuvaa nuorison näköiseksi ja toivoi sille siksi verovapautusta. Sen elokuva sai kuitenkin vasta elokuvalautakunnassa.[3]
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaisarviossa Olavi Veistäjä (Aamulehti) piti elokuvaa huonona nuorisoelokuvana mutta hyvänä jännityselokuvana: psykologisen pohjustus on heikkoa ja ”helppohintaista”, mutta rikosten suunnittelussa ja toteutuksessa ote on kiinteää, johdonmukaista ja taitavaa.[4]
Eräässä televisioesityksen kritiikissä elokuvan kerrontaa arvioidaan kömpelöksi, mutta sen katsotaan kuitenkin hyödyntävän mielenkiintoisella tavalla film noir -estetiikkaa. Myös musiikki saa kiitosta.[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Päivän elokuvia. Tv-maailma 19/2012, s. 21.
- ↑ Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat .5.2012, s. D 7.
- ↑ a b Yö on pitkä Elonet. Taustaa. Viitattu 16.12.2013.
- ↑ Yö on pitkä Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 16.12.2013.