Sotkamon Naapurinvaarassa Korholan talossa syntyneen Meriläisen vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Meriläinen (1861-1942) ja Loviisa Kovalainen (1864-1947). Kansakoulun käynyt Meriläinen teki maatöitä kotitilallaan ja oli kaivos- ja metsätöissä Yhdysvalloissa 1913–1921. Suomeen palattuaan hän viljeli omaa tilaansa Naapurinvaarassa.[1]
Meriläinen vaikutti jo ennen sotavuosia Sotkamon kunnalliselämässä. Vuonna 1945 hänet valittiin eduskuntaan. Meriläinen oli presidentin valitsijamies 1950, 1956 ja 1962. Hän oli myös Sotkamon kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsen sekä kuului Kainuun Osuusliikkeen edustajistoon.[1]
Vuonna 1959 Meriläinen lahjoitti SKDL:n ja SKP:nKainuun piirijärjestöille tontin, jolle rakennettiin Naapurinvaaran huvikeskus. Paikalla oli jo aikaisemmin toiminut SKDL:n Naapurinvaaran osaston tanssilava.[2] Meriläinen kuoli 73-vuotiaana syyskuussa 1963. Tarinan mukaan hän kuoli heinäpellolle sirppi ja vasara kädessään.[3]
Matti Meriläisen ensimmäinen puoliso oli sotkamolainen Iida Kustaava Korhonen (1899-1949), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1923. Heillä oli neljä lasta. Leskeksi jäätyään Meriläinen meni naimisiin 1953 espoolaisen Elma Augusta Hellmanin (1897-1981) kanssa.[1] Matti Meriläisen veli oli SDP:n kansanedustaja Antti Meriläinen.[4] Kansanperinteen kerääjä Heikki Meriläinen oli heidän isänsä serkku.lähde?
