Pertti Rapio
| Pertti Rapio | |
|---|---|
| Kansanedustaja | |
|
21.7.1951–4.4.1966
|
|
| Ryhmä/puolue | SKDL |
| Vaalipiiri | Turun läänin pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. elokuuta 1902 Hämeenkyrö |
| Kuollut | 20. huhtikuuta 1992 (89 vuotta) Hämeenkyrö |
| Ammatti | maanviljelijä |
Arvid Perttu (Pertti Arvid) Rapio (24. elokuuta 1902 Hämeenkyrö – 20. huhtikuuta 1992 Hämeenkyrö) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1951–1966.[1] Rapio on yksi Suomen pitkäaikaisimpia kunnanvaltuutettuja tehtyään yli 60 vuoden pituisen uran Hämeenkyrön kunnanvaltuuston jäsenenä.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pertti Rapion vanhemmat olivat torppari Iivari Juho Rapio (s. 1868) ja Aleksina Vilhelmiina Koivisto.[1] Sisällissodan aikana Iivari Rapio kuului Kyröskosken punakaartiin saaden elinkautisen vankeusrangaistuksen, josta hänet armahdettiin 1920-luvulla.[3]
Kansakoulun jälkeen Rapio työskenteli kotitilallaan Kyröskoskella ja oli mukana paikallisen työväenyhdistyksen sekä Sosialidemokraattisen nuorisoliiton toiminnassa. Joulukuussa 1925 hänet valittiin Hämeenkyrön kunnanvaltuustoon SDP:n edustajana. Vuosina 1926–1927 Rapio opiskeli Työväen Akatemiassa.[1] Vuoden 1928 kunnallisvaaleissa Rapio valittiin toiselle kaudelle, mutta 1930 hän joutui kolmen muun sosialidemokraattien vasenta laitaa edustaneen valtuutetun tavoin jättämään paikkansa äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen painostuksesta.[4] Saman vuoden puoluekokouksessa Rapio erotettiin kommunistiseksi katsotun toimintansa vuoksi myös SDP:n sekä Kyröskosken työväenyhdistyksen jäsenyydestä. Rapio otettiin takaisin puolueeseen vuonna 1936, jolloin hän nousi jälleen myös kunnanvaltuustoon.[5]
Välirauhan aikana syyskuussa 1940 Rapio oli perustamassa Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran Kyröskosken paikallisosastoa, jonka johtokuntaan hänet valittiin.[6] Jatkosodan alkaessa Rapio sijoitettiin turvasäilöön, jossa hän oli sodan päättymiseen 1944 saakka.[7] Rapion kotitalo toimi jatkosodan aikana Hämeenkyrön seudun metsäkaartilaisten salaisena kokoontumispaikkana.[8]
Vapautumisensa jälkeen Rapio jatkoi kotitilansa viljelyä. Siirryttyään kansandemokraattien riveihin hänet valittiin SKDL:n kansanedustajaksi vuoden 1951 eduskuntavaaleissa. Rapio oli myös presidentin valitsijamiehenä vuosina 1950, 1956, 1962 ja 1968.[1] Hämeenkyrön kunnanvaltuuston jösen hän oli vuoteen 1988 saakka. Rapio toimi myös valtuuston puheenjohtajana.[2] Vuonna 1979 hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Pertti Rapio Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 23.2.2015.
- ↑ a b Nikkilä, Eeva: Pertti Rapio, 60 vuotta valtuustossa: ”Luovuus on hävinnyt politiikasta”. Suomen kunnat, 1985, nro 6, s. 10–13. Helsinki: Suomen kunnallisliitto. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Rapio, Iivari Juho – Valtiorikosylioikeuden akti (21694) Valtiorikosylioikeuden aktit. 10.10.1918. Kansallisarkisto. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Mielonen, Asko: Itsenäisyysjuhlintaa Hämeenkyrössä tasavuosikymmenin. Kyrön Joulu 2017, 2017. Hämeenkyrö: Hämeenkyrö-Seura. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Pöytäkirja : Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen XVII puoluekokouksesta, joka pidettiin Helsingin Työväenyhdistyksen talossa toukokuun 25–28 päivinä 1936, s. 38, 106. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, 1936. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Huuska, Veikko: Erään osuuskaupanhoitajan kuolema – Hämeenkyrön metsäkaartilaisen loppu Blogit. 27.11.2018. Uusi Suomi. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Niinenmaa, Jussi: Miehet metsissä ‒ sodanvastustajien kaarti Hämeenkyrössä (2. osa) 21.12.2018. Vasen Kaista. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Lampi, Mika: ”Jatkosodan aika”, Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela : luokka, liike ja yhteiskunta 1918–1944. Vasemmistolainen työväenliike Pirkanmaalla II, s. 315. Tampere: Tampere University Press, 2007. ISBN 978-951-44698-7-9 Teoksen verkkoversio (PDF).
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
