Mandealaisuus
.svg)
Mandealaisuus on Etelä-Irakissa ja Iranissa harjoitettava monoteistinen ja gnostilainen uskonto, joka on saanut vaikutteita gnostilaisuuden lisäksi juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Mandealaisuus keskittyy ”Jumalan ja viimeisten tapahtumien tietoon” sekä ”Todelliseen ja Ainoaan gnosikseen”.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mandealaisuuden alkuperää ei tiedetä. Se lienee lähtöisin Uuden testamentin Johannes Kastajasta, joka oli Jeesuksen edeltäjä. Tutkimusten mukaan ensimmäisten mandealaisten uskonnolliset juuret ajoittuvatkin ajanlaskun ensimmäiselle vuosisadalle.[1]
Tekstit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mandealaisten pyhä kirja on Sidra Rabba eli Ginza (’aarre’). Kirja koostuu kahdesta osasta: mytologis-kosmologisista kirjoituksista sekä lauluista ja virsistä.[1] Muita tärkeitä kirjoja ovat Johanneksen kirja sekä Qalasta, joka sisältää rukouksia ja hymnejä.[2]
Uskomukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mandealaisuuden todellisuuskäsitys on jyrkän dualistinen eli se jakaantuu valon ja pimeyden maailmaan. Näkyvä maailma on syntynyt alemman luojajumalan Ptahilin vaikutuksesta. Valon maailmaa hallitsee Jumala, kun taas pimeyden maailmaa hallitsee kaaoksesta syntynyt pimeyden kuningas.[2]
Mandealaiset pitävät Johannes Kastajaa uskontonsa uudistajana. Johanneksen uskotaan kastaneen Jordanjoessa mandealaisen vapahtajan Manda d-Hajjen, jonka Korkein Jumala oli lähettänyt maan päälle tuomaan Aadamille ja Hawalle ilmestyksessä tiedon, että he ovat jumalallista syntyperää. Mandealaisten mukaan ihmiset voidaan pelastaa vain tämän todellisen tiedon avulla. Maailmanlopussa Manda d-Hajje vapauttaa kaikki hurskaat sielut tuonelasta.[1]
Mandealaiset pitävät Jeesusta vääränä Messiaana.[3]
Rituaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rituaalit ovat mandealaisille hyvin tärkeitä.[2] Kaste on mandealaisten tärkein rituaali. Se suoritetaan virtaavassa vedessä. Ehtoollinen koostuu pitaleivästä ja papin siunaamasta vedestä. Ympärileikkausta ei harjoiteta. Mandealaiset noudattavat kymmentä käskyä ja pitävät perhettä ja avioliittoa suuressa arvossa. Mandealaisten messun tarkoitus on edistää vainajan sielun ylösnousemusta.[1] Rituaalista puhtautta korostetaan.[2]
Yhteisöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mandealainen yhteisö on nykyisin suljettu, eli jäsenen tulee syntyä mandealaiseen perheeseen eikä käännynnäisiä hyväksytä. Mandealainen suljetaan yhteisön ulkopuolelle, jos hän menee naimisiin ulkopuolisen kanssa.[1]
Irakissa on noin 50 000 mandealaista ja Iranissa Khūzestānin[2] provinssissa 10 000. Muslimit vainoavat mandealaisia molemmissa maissa. Irakin mandealaisilla ei ole oikeutta osallistua Irakin yhteiskuntaelämään. He asuvat Etelä-Irakin jokisuiston turvassa alkeellisissa oloissa.[1]
Mandealaisia yhteisöjä on muodostunut muuttoliikkeen myötä myös esimerkiksi Australiaan, Yhdysvaltoihin, Tanskaan ja Ruotsiin.[2]
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa arvioitiin vuonna 2014 olevan noin sata perhettä, jotka tunnustivat mandealaisuutta. Yhdyskunta on rekisteröity nimellä Mandealaisten uskonnollinen yhdyskunta, ja sen kotipaikka on Turku.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Terhart, Franjo & Schulze, Janina: Nykymaailman uskonnot: alkuperä, historia, usko, maailmankuva, s. 292–293. Parragon, 2007. ISBN 978-1-4075-1183-2
- ↑ a b c d e f Mandealaisuus Uskonnot Suomessa -hanke. Arkistoitu 1.3.2017. Viitattu 12.4.2017.
- ↑ Mandaeanism Encyclopaedia Britannica. Viitattu 9.2.2019.
- ↑ Kirkon tutkimuskeskus ja Usva ry: Mandealaisten uskonnollinen yhdyskunta Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 16.2.2016. Viitattu 8.10.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mandaean World- historia, kieli ja kirjallisuus (englanniksi)
- Mandaean Association Union (englanniksi) (arabiaksi)
- Mandealaisia kirjoituksia: Ginza Rba ja Haran Gawaitha (englanniksi)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
