Henkisyys ja hengellisyys

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Henkisyys)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Buddhalainen munkki on omistautunut hengelliselle elämälle.

Henkisyys ja hengellisyys ovat toisiinsa keskeisesti liittyvä käsitepari.[1] Ne ovat molemmat ihmisen elämälle ominaisia ulottuvuuksia, jotka muodostuvat uskonnollisista ja psykologisista tekijöistä. Hengellisyys määritellään uskonnollisuudeksi, kun taas henkisyys nähdään kiinnostuksena arvoihin ja merkityksiin elämässä. Henkisyys on pyrkimystä oman olemassaolon ja elämänfilosofian reflektointiin. Hengellisyyden voidaan nähdä merkitsevän samaa, siten että se ulottuu myös uskonnollisuuden alalle.[2] [3]

Hengellisyys voi viitata äärimmäiseen tai materiattomaan todellisuuteen,[4] sisäiseen polkuun, joka mahdollistaa yksilön sisäisen voiman löytämisen, tai syvimpiin arvoihin ja merkityksiin, joiden mukaan ihmiset elävät.[5]

Hengelliset riitit sisältävät usein rukoilua ja mietiskelyä, joiden tarkoitus on kehittää yksilön sisäistä elämää. Tällaiset harjoitukset johtavat usein kokemukseen yhteydestä suuremman todellisuuden kanssa tuottaen kokonaisvaltaisemman minän; toisten ihmisten tai yhteisön kanssa, luonnon tai kosmoksen kanssa, tai jumalallisen ulottuvuuden kanssa.[6]

Hengellisyys on usein koettu inspiraation lähteenä tai suunnanantajana elämässä.[7] Se voi käsittää uskon materiattomien todellisuuksien kanssa tai kokemuksia läsnäolosta tai luonnon transsendenttisesta luonteesta. Usein siihen liittyy ihmisen suhtautuminen yliluonnolliseen ja siten uskonnollinen ajattelu ja opit, mutta hengellisyyden paino on henkilökohtaisessa kokemuksessa. Hengellisyys on osa ihmisen maailmankatsomusta.

Hengellisyys hoitotieteessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hoitotieteessä ja hoitoteologiassa käytetyssä hengellisyyden käsitteessä on piirteitä sekä henkisyydestä että hengellisyydestä.[1] Sen sisälle kuuluu elämän merkityksen ja tarkoituksen pohdiskelua sekä yritys ymmärtää ihmistä suuremman olemassaoloa ja omaa suhdetta toisiin ihmisiin, maailmankaikkeuteen tai Jumalaan. Hengellisyyttä pidetään ihmisen voimavarana, joka ylläpitää toivoa, auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia omassa elämäntilanteessa ja rakentaa luottamusta tulevaisuuteen.[8] Hengellinen ulottuvuus ihmisessä ilmenee eksistentiaalisina ja uskonnollisina kokemuksina, mutta sitä voidaan myös ilmaista esimerkiksi taiteessa, runoudessa tai musiikissa.[9]

Hengellisyys vaikuttaa syvällisellä tavalla ihmisen henkiseen hyvinvointiin. Hengellisyyttä ja sen merkitystä on sen syvästi henkilökohtaisen luonteen vuoksi vaikea kuvailla kaikenkattavasti. Hengellisyys voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Eräät asiat kuitenkin nousevat tyypillisesti esiin kun ihmiset kertovat omasta hengellisyydestään:[10]

  • Merkitys – elämän tarkoitus, maailman jäsentäminen järjellisesti
  • Arvot – uskomukset, normit ja etiikka
  • Transsendenssi – itsen ulkopuolelle ulottuvat transsendenttinen elämän arvostus ja kokeminen
  • Yhteys – läheisen yhteyden kokeminen itseen, muihin ihmisiin, luontoon ja yliluonnolliseen
  • Muutos – elämän tapahtumien ja kokemusten pohdiskelu, omakuvan muodostaminen
  1. a b Korpinen, Taru & Jokela, Teresa: Hengellisyys osana psykiatrista hoitotyötä: Opas hoitohenkilökunnalle, s. 9. (opinnäytetyö) Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.4.2022).
  2. Valopaasi, Mirjam (toim.): Uskonnollisuus hoitotyön arjessa, s. 13. Tampere: Kirjayhtymä, 1996. ISBN 951-26-4156-9
  3. Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  4. Ewert Cousins, preface to Antoine Faivre and Jacob Needleman, Modern Esoteric Spirituality, Crossroad Publishing 1992.
  5. Philip Sheldrake, A Brief History of Spirituality, Wiley-Blackwell 2007 p. 1–2
  6. Margaret A. Burkhardt and Mary Gail Nagai-Jacobson, Spirituality: living our connectedness, Delmar Cengage Learning, p. xiii
  7. Kees Waaijman, Spirituality: forms, foundations,methods Leuven: Peeters, 2002 p. 1
  8. Hanhirova, Marjaana & Aalto, Kirsti: Ihmisen hengelliset tarpeet, s. 12. (Teoksessa: Ihmisen lähellä - Hengellisyys hoitotyössä) Helsinki: Kirjapaja, 2009. ISBN 978-951-607-914-4
  9. Eriksson, Katie & Barbosa da Silva, António (toim.): Usko ja terveys - Johdatus hoitoteologiaan, s. 34. (Vårdteologi, 1991) Suomentanut Viinikkala, Terttu. Helsinki: Sairaanhoitajien koulutussäätiö, 1994. ISBN 951-26-4156-9
  10. Martsolf D.S. & Mickley J.R. (1998): The concept of spirituality in nursing theories: differing world-views and extent of focus, Journal of Advanced Nursing 27, s. 294–303

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.