Havaijilainen uskonto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Havaijilainen kuninkaallinen temppeli (heiau). Maalaus Jean-Pierre Norblin de La Gourdaine, Louis Chorisin mukaan, 1816.

Havaijilainen uskonto on Havaijin alkuperäisasukkaiden uskonto, joka oli saarten valtauskonto 1800-luvun alkuvuosikymmenille saakka.

Havaijilaisen uskonnon ehkä tärkein käsite on elämänvoima mana, jota on useimmissa ihmisissä, asioissa ja jopa sanoissa. ”Koskemattomat”, joissa manaa ei ollut, joutuivat elämään muista erossa, jotta he eivät imisi muiden manaa.[1]

Hengelliset johtajat (kahuna) erikoistuivat tietylle alalle tai taidolle. He suorittivat temppeleissä rituaaleja saadakseen hengiltä siunauksia tai neuvoja.[1]

Kapu-järjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: kapu

Normit, joiden mukaan havaijilaiset elivät, kiteytyivät kapu-järjestelmään. Perimätiedon mukaan Pā‘ao-niminen päällikkö toi järjestelmän Tahitilta. Kapu viittasi erilaisiin kieltoihin, mutta myös paikkoihin tai esineisiin, jotka olivat kiellettyjä.[2]

Henkisyys kuului kiinteästi havaijilaisten jokapäiväiseen elämään. Havaijilaiset noudattivat maallisen lakinsa ohella jumalallista lakia (kapu akua). Sen rikkominen johti ankaraan rangaistukseen, jopa kuolemantuomioon. Rangaistukselta saattoi välttyä jos ehti paeta pakopaikkaan (havaijiksi pu'uhonua) katumaan tietyksi ajaksi.[3]

Jumalia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaijilaiset jumalat jaetaan karkeasti kahteen luokkaan:[4]

  • Akua: luonnonvoimien ja -ilmiöiden henkilöitymiä, jotka kontrolloivat näitä luonnonvoimia
  • ‘Aumakua: jumalalliset esivanhemmat, jotka suojelevat omia perheitään

Havaijilaisten tärkeimpiä jumalia olivat luojajumala Kāne, sodan ja politiikan jumala Kū, sekä maanviljelyn, hedelmällisyyden ja rauhan jumala Lono. Joka lokakuusta helmikuuhun kestäneessä sadonkorjuujuhlassa Makahikissa Lono toivotettiin jälleen tervetulleeksi maan päälle. Makahikin aikana ei sodittu, rakennettu tai politikoitu.[1]

Jumalatar Pele hallitsi tulivuoria ja suuttuessaan aiheutti tulivuorenpurkauksia. Hän oli myös hulan suojelijajumalatar. Hulatansseilla oli alun perin uskonnollinen merkitys, ja tanssijat viihdyttivät jumalia temppeleissä (heiau) suoritetuilla tansseillaan. Temppeleitä oli eri tarkoituksiin. Niissä uhrattiin jumalille ruokaa ja joskus jopa ihmishenkiä kuten rikollisia tai orjia.[1]

Jumalten kuvia tehtiin puusta, kivestä ja sulista. Silmiksi käytettiin simpukankuoria ja hampaiksi, jotka jätettiin näkyville, havaijinkoirien hampaita.[5]

Kristinuskon valta-aseman vakiintuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havaijin kuningaskunnan perustanut Kamehameha I avasi kuningaskuntansa ulkopuolisille, mukaan lukien lähetyssaarnaajille, mutta eli kuitenkin itse perinteistä elämää eikä hyväksynyt kapu-järjestelmän vastustamista.[6]

Havaijilaiset hylkäsivät perinteisen uskontonsa sen jälkeen kun kuningas Kamehameha I kuoli 1819. Jumalalliset lait hylättiin ja temppelit tuhottiin, joskin temppelien raunioita on yhä jäljellä.[1] Uusi kuningas Kamehameha II lakkautti kapu-järjestelmän vuonna 1820 syömällä yhdessä naisten kanssa, mikä oli ennnen tätä kielletty.[6]

Kamehameha I:n kuoltua tämän suosikkivaimo Ka‘ahumanu alkoi myös tukea kristinuskon levittämistä. Hän tuki itse protestanttien tekemää lähetystyötä matkustaen ympäri kuningaskuntaa.[7] Sen sijaan Kamehameha II:n kerrotaan olleen haluton kääntymään kristinuskoon, koska hän ei halunnut mm. sitoutua yksiavioisuuteen.[8]

Kristinusko alkoi levitä nopeasti havaijilaisten keskuudessa lähetyssaarnaajien tekemän työn vuoksi. Suurimmaksi yksittäiseksi ryhmäksi nousivat katolilaiset.[5]

Nykyään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain kongressissa säädettiin vuonna 1978 laki (engl. American Indian Religious Freedom Act), jonka nojalla maan alkuperäisväestöihin (havaijilaiset, intiaanit, Alaskan alkuperäisasukkaat ja aleutit) kuuluvien ihmisten perinteinen uskonto on liittovaltion lailla suojeltu.[9]

Nykyisin puolet havaijilaisista on kristittyjä ja loput lähinnä muiden suurten uskontojen seuraajia, mutta saarilla on myös muutamia pieniä pakanaryhmiä.[1] PEW-tutkimuskeskuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan alkuperäiskansojen uskoa harjoittaa Havaijilla alle 1 % asukkaista. Osavaltion suurin uskonto on kristinusko, johon kuuluu 63 % väestöstä.[10]

Huolimatta havaijilaisen uskonnon pienestä harjoittajamäärästä, monet alkuperäisväestöön kuuluvat henkilöt harjoittavat sitä jossain määrin jonkin muun uskonnon rinnalla.[5]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Got Religion? Hawaii Guide. Arkistoitu 6.12.2018. Viitattu 23.4.2017.
  2. ↑ Kapu – The Hawaiian Religious, Political and Social Structure Images of Old Hawaiʻi. 28.11.2022. Viitattu 28.7.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Hawaii Religion hawaii-guide.info. 2023. Arkistoitu 6.12.2018. Viitattu 28.7.2023. (englanti)
  4. ↑ Religion, Beliefs & Spirituality - Hawai'i U.S. National Park Service. 2023. Viitattu 28.7.2023. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Religious Beliefs In Hawaii WorldAtlas. 19.10.2018. Viitattu 28.7.2023. (englanti)
  6. ↑ a b Cultural History of Three Traditional Hawaiian Sites (Chapter 5) U.S. National Park Service. 2023. Viitattu 28.7.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Kaahumanu | Hawaiian Monarch, Regent, Diplomat Encyclopædia Britannica. 1.6.2023. Viitattu 28.7.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Kamehameha II | Hawaiian Monarch, Reformer, Diplomat Encyclopædia Britannica. 10.7.2023. Viitattu 28.7.2023. (englanniksi)
  9. ↑ The four major Hawaiian gods surfertoday.com. 10.12.2020. Viitattu 28.7.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Religious Landscape Study Pew Research Center's Religion & Public Life Project. 2023. Viitattu 28.7.2023. (englanti)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Havaijilainen_uskonto&oldid=22656798”