Saaresjärvi (Kuhmoinen, Kylämä)
| Saaresjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Kuhmoinen |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pääskylänjoen valuma-alue (35.76) |
| Laskujoki | oja Pitkäjärveen [1] |
| Järvinumero | 35.765.1.019 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 123,9 m [1] |
| Rantaviiva | 11,38 km [2] |
| Pinta-ala | 66,715 ha [2] |
| Saaria | 17 [1] |
 Saaresjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Saaresjärvi[2][1] on Pirkanmaalla Kuhmoisten Kylämässä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 67 hehtaaria ja se on 2,7 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä. Järvenselän rikkoo monet saaret ja siinä on kaksi niemeä Kytöniemi ja Isoniemi. Kytöniemi on 450 metriä oitkä ja sen suojaan jää Kytölahti. Isoniemi on muodoltaan saarimainen, mutta se on maatunut mantereeseen matalalla suolla. Sen takana on järven päässä Isolahti ja kaakkoispäässä Saarenlammin lahti. Järven ympäristö on alavaa maata, vaikka Isoniemessä on 14 metriä korkea ja Kytöniemellä 17 metriä korkea mäki. Kytöniemen lounaisrannassa on jyrkänne kuten myös vastarannassa Peurakalliolla. Järvellä on kartan mukaan 17 saarta. Suurin saari on 130 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Muut saaret ovat samalla tavalla pitkänmuotoisia. Järven rantaviivan pituus on 11,4 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata, joka on paikoin soistunutta. Sen luoteispäässä sijaitsee kaksi entistä maatilaa, mutta muuten haja-asutus muodostuu rannoille rakennetuista vapaa-ajan asunnoista. Niitä on kartasta laskien noin kymmenen ja niille tulee tiet yhdystieltä 3284.[2][1][3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Pääskylänjoen valuma-alueella (35.76), jonka Pitkäjärven valuma-alueeseen (35.765) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 123,9 metriä mpy.[2][1]
Saaresjärvi on valuma-alueeltaan pieni järvi, mutta koillisesta päin siihen laskee saman kokoinen Kurkijärvi (70 ha), joka sijaitsee osittain Isojärven kansallispuiston alueella. Kurjojärveen laskevia järviä on muutama lisää, joista esimerkiksi Kurkilammi (13 ha) ja Kuorejärvi (18 ha) voidaan tässä mainita. Saaresjärveen laskee vielä lisäksi Nuorajärvi (26 ha) luoteesta, Tuppilammi (1 ha) lännestä, Vehmaslammi (2 ha) ja Takalammi ja Sammakkolammi luoteesta.[2][1]
Saaresjärven lasku-uoma lähtee kaakkoispäässä sijaitsevasta Saareslammin lahdelta ja se laskee 200 metrin jälkeen Pitkäjärven Kotalahteen. Laskuojalle tulee pudotusta 0,1 metriä.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa Saaresjärven vedenpinta on ollut niin korkealla, että järvellä on ollut vesiyhteys salmien kautta sekä Pitkäjärveen että Teinusjärveen samanaikaisesti. Kartan julkaisun jälkeen on ilmeisesti tapahtunut järvenlasku, jossa Teinusjärvi, Pitkäjärvi ja Saaresjärvi ovat kuroutuneet erilleen toisistaan.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Saaresjärvi, Kuhmoinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.11.2017.
- ↑ Saaresjärvi, Kuhmoinen (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050735.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017) suomi
