Längelmäveden alue
Längelmäveden alue (vesistöaluetunnus 35.72) on Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 1 065,24 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 22,77 %. Vesistön alueen alarajana on Kaivannon kanava, jonka koko yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 2 179,7 neliökilometriä ja sen järvisyys on 16,75 %. Reitin vedet laskevat kanavasta seuraavaksi Mallasveden ja Pälkäneveden alueeseen (35.71).[1][2]
Alueen kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennetyt alueet laskevat ensimmäiseen alueeseen:[1][2]
- Längelmäveden lähialue (35.721)
- Uiherlanjoen valuma-alue (35.726)
- Kuhmajärvenojan valuma-alue (35.727)
- Keljonjärven valuma-alue (35.728)
- Myllyojan valuma-alue (35.729)
- Koljonselän alue (35.722)
- Eväjärven valuma-alue (35.723)
- Äväntäjärven valuma-alue (35.724)
- Västilänjoen valuma-alue (35.725)
Lisäksi Längelmäveteen laskevat toisen jakovaiheen valuma-alueet Venehjoen valuma-alue (35.74) ja Vesijärven valuma-alue (35.73) ja Koljonselkään Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) ja Pääskylänjoen valuma-alue (35.76).
Längelmäveden lähialue (35.721)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viranomaisten käyttämä vesistöalueen nimitys Längelmäveden alue sisältää Koljonselän ja muita ympäröiviä vesistöalueita, joten viranomaisilla on Längelmäveden lähiympäristölle oma nimityksensä Längelmäveden lähialue. Se sisältää Längelmäveden lisäksi sellaisia vesistöjä, jotka laskevat suoraan nimikkojärveensä. Lähialueen ulkopuolelle on jätetty (katso alla) Kuhmajärvenojan valuma-alue (35.727), jossa on Kuhmajärvi, Uiherlanjoen valuma-alue (35.726), joka sisältää Eräjärven, Keljonjärven valuma-alue (35.728), missä on Keljonjärvi, sekä Myllyojan valuma-alue (35.729), jossa sijaitsee Kirkkojärvi. Kaksi viimeistä järveä voisi lukea Längelmäveden lahdiksi, vaikka nykykäytäntö onkin toinen. Lähialueella sijaitsee 30 yli hehtaarin suuruista järveä tai lampea.[3]
Längelmäveden pohjoisosa on nimeltään Pappilanselkä ja siellä sijaitsee Oriveden keskustaajama. Pappilanselkään laskee lähiympäristöstä 12 järveä. Niistä huomattavimmat ovat Rajalahti, Pahujärvi, Koskuenjärvi ja Iso Teerijärvi. Pappilanselän vastakkaisella puolella Enonselän ympäristössä sijaitsee 10 järveä. Enonselän Aittolahteen laskee entinen järvenlahti Tervaniemenlahti. Enonselän eteläpuolen ylängölle jäävät Nuuruslahteen laskevan Tervaojan valuma-alueen järvet. Niistä on mainittava Pentojärvi, Tervajärvi, Kalliojärvi ja Pikkujärvi. Längelmäveden etelärannan lähialueen vyöhyke on kapea ja sieltä voidaan nostaa esille vain Pietijärvi ja Raikunjärvi. Pohjoisrannta on vastavanlainen ja sieltä on mainittava Pikkujärvi, Salaksenjärvi ja Nuorronjärvi.[3]
Koljonselän alue (35.722)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koljonselkä on järvenä oikaeastaan osa Längelmävettä, mutta koska järvialtaita erottavat salmet ovat kapeat ja viranomaiset tilastoivat altaita kuin erilliset järvet, lienee viisianta seurata tätä menettelyä. Koljonselkä laskee Längelmäveteen Koppalassa. Koljonselkään laskee pohjoisesta Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75, katso yllä), joka käsitellään omassa yhteydessä. Siihen laskevat myös Äväntäjärveltä, Eväjärveltä ja Iso-Löytäneeltä laskujoket, joita käsitellään alempana. Tässä yhteydessä on helpointa esitellä Koljonselän lähialueen vesistöjä.[4]
Järveen laskee sen lähialueelta 40 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Ne sijaitsevat melko tasaisesti jakautuneena järvialtaan eri puolilla. Yksi järvirypäs löytyy Länkipohjan koillispuolelta. Sieltä laskee ylänköalueelta järviketjuna 12 järveä, joista suurimmat ovat Valkeajärvi, Liivesjärvi ja Sulunjärvi. Näiden eteläpuolella Karviansalmen ja Längelmäen kirkonkylän vaiheilla on yhdeksän järveä, joista suurimmat ovat Syväjärvi, Pitkävesi ja Junkinlahti. Eteläpuolella sijaitsevat yksittäiset järvet Löytäneenlahti Västilässä ja Mikkolanjärvi Leväslahdella.[4]
Järvialtaan pohjoispuolella on Äväntäjärven valuma-alueen laskujoen Talviaistenjoen alla muutama järvi. Tärkein niistä on Lopenselkä, mutta mainittava on myös Harolanlahti, Eskolanjärvi, Oinasjärvi ja Raidistonjärvi. Loput luoteispuolen järvistä sijaitsevat yksittäin eri puolilla. Tällaisia ovat esimerkiksi Eräsjärvi ja Vähäjärvi Eräslahdella ja Nuottajärvi Oriveden lähellä. Leppähampaanjoen valuma-alueen viimeiset järvet Laasojärvi ja Aurikkojärvi ovat Koljonselän lähellä, mutta kuuluvat eri vesitöalueeseen.[4]
Eväjärven valuma-alue (35.723)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eväjärven valuma-alueen pääjärvi on Eväjärvi, jonka laskujoki on Haapaoja. Haapaoja laskee Koljonselän Säkkiin valtatien 9 ja Orivesi-Jyväskylä-rautatien alitse Länkipohjassa Vilkkilän kylässä. Valuma-alueella sijaitsee yli hehtaarin kokoista järviä tai lampia yli 50 , jotka ovat yhteydessä toisiinsa lyhyiden ojien ja purojen kautta. Eväjärven lisäksi merkittävin yläjuoksun järvi on Kuusjärvi, mutta laskureitin varrelta voidaan merkittäviksi nimetä myös Kalkunjärven, Myllyveden ja Väärä-Kalkun.[5]
Äväntäjärven valuma-alue (35.724)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen pääjärvi on Äväntäjärvi, joka on samalla sen suurin järvi. Sen laskujoki Talviaistenjoki laskee Harolanlahden kautta Lopenselkään, jolla on kaksi laskureittiä Koljonselkään. Äväntäjärven yläpuolella on kaksi järveä Nautajärvi ja Ristijärvi, joihin laskevat suurin osa muista valuma-alueen järvistä. Muita isoja järviä ovat Urtimojärvi ja Iso-Röyhkönen.[6]
Västilänjoen valuma-alue (35.725)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue on pieni, mikä näkyy alueella olevien järvien pienenä määränä. Suurin järvi on Iso-Löytäne, joka on Västilänjoen pääjärvi. Siihen laskevat vain Kiikanjärvi, Pirttijärvi ja Kolmisoppinen omia laskuojiaan myöten. Kun edelliset laskevat Iso-Löyttäneen kautta Västilänjoessa, laskevat Pirttijärvi ja Vuorijärvi yhteistä ojaa myöten Västilänjoen alajuoksulle.[7]
Uiherlanjoen valuma-alue (35.726)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen pinta-ala on pieni ja se muodostuu Eräjärvestä, joka on alueen pääjärvi. Siihen laskee noin kymmenen pikkujärveä, jotka ovat Kalaton, Nikkilänjärvi, Omenajärvi, Perhojärvi, Ruutanajärvi, Sinijärvi, Toisjärvi, Vihasjärvi ja Yrttijärvi.[8]
Kuhmajärvenojan valuma-alue (35.727)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven laskuoja on nykyään nimeltään Vuoto. Se laskee Längelmäveden Enonselän lahdenpohjukkaan ja se laskee siihen Enonselän kaakkoispuolelelta Kuhmajärvenojan valuma-alueen vesiä. Valuma-alueen pinta-ala on pieni ja siinä sijaitsee kaksi järveä: Kuhmajärvi ja Peräjärvi.
Keljonjärven valuma-alue (35.728)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keljonjärven valuma-alueen muoto on pitkänomainen ja se ulottuu Laipanmaalle asti. Valuma-alueen pääjärvi on Keljonjärvi, johon kaikki vedet kerääntyvät ennen laskemistaan Längelmäveden Saksiselälle. Järven tulo-oja on Myllyoja, johon myös Holtanoja yhtyy. Valuma.alueella on 16 järveä tai lampea. Niistä huomattavimmat ovat Holtanojaan laskevat Iso Kaakkojärvi ja Pikku Kaakkojärvi sekä Myllyojaan yhtyvä Ojajärvi. Myllyoja on valuma-alueen pääuoma, joka saa alkunsa Iso Saksijärvestä. Siihen laskeva Lammasoja tuo vettä valuma-alueen takaosista asti. Sen suurimmat järvet ovat esimerkiksi Vähä-Saksijärvi, Elamonjärvi, Iso-Laippa ja Haukijärvi.[9]
Myllyojan valuma-alue (35.729)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue on pienempi kuin Keljonjärven valuma-alue ja sen pääjärvi on Kirkkojärvi. Alueen muoto on pitkänomainen ja sen itäpää ulottuu Laipanmaan eteläpuolelle asti. Kirkkojärveen laskevat suoran Töykänäsjärvi, Lahnajärvi ja Pakkalanjärvi. Muut järvet laskevat Myllyojaan, joka vuorostaan laskee Längelmäveden Isoniemenselkään. Näitä järviä ovat Hangaslahti, Iso-Jauksa ja Perälahti.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Längelmäveden alue (35.72) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 18.2.2018.
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b Längelmävesi, Kangasala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b c Koljonselkä, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Haapaoja, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Talviaistenjoki, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Västilänjoki, Orivesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Uiherlanjoki, Orivesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Keljonjärven valuma-alue, Kngasala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ Kirkkojärvi, Kangasala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.