Kuusjärvi (järvi Jämsässä)
| Kuusjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jämsä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Längelmäveden alue (35.72) |
| Laskujoki | Myllyoja ja oja Vekuriin [1] |
| Järvinumero | 35.723.1.026 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 133,2 m [1] |
| Rantaviiva | 14,288 km [2] |
| Pinta-ala | 1,2436 km² [2] |
| Saaria | 4 [1] |
 Kuusjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kuusjärvi [2][1] on Keski-Suomessa Jämsässä Kuusjärvellä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 124 hehtaaria eli 1,2 neliökilometriä ja se on 3,9 kilometriä pitkä ja 1,1 kilometriä leveä. Se on pitkän muotoinen ja se sijaitsee heti Eväjärven itäpuolella. Sen luoteispuoli on leveämpi kuin sen kaakkoispuoli. Kaakkoispää muodostaa 1,3 kilometriä pitkän, mutta suhteellisen kapean lahden. Järvellä on kartan mukaan neljä saarta, joista Mustasaari on suurin saari ja Kaakkossaari toiseksi suurin. Mustasaari on 450 metriä pitkä, 250 metriä leveä ja sen pinta-ala on yli 7 hehtaaria. Kaakkossaaren pituus on 120 metriä ja pinta-ala 0,6 hehtaaria.[2][1]
Sen rantaviivan pituus on 14,3 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata. Vain järven kaakkoispään Lahdenperässä ovat rannat avosuota. Järven vaikutusalueella sijaitsee yksi maatila ja sen rannoille on rakennettu 30 vapaa-ajan asuntoa. Järven luoteispään ohittaa rantaa viistäen Hallilta valtatielle 9 johtava kylätie. Siitä haarautuu järven rannoille useita teitä.[2][1][3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Längelmäveden alueella (35.72), jonka Eväjärven valuma-alueeseen (35.723) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 133,2 metriä mpy. Sen pohjoispäähän laskee kaksi ojaa, joista koillisesta tuleva tuo Pahajärven, Keskisen ja Yläsen vesireitin vedet. Pohjoisrantaan laskee vain lyhyitä ojia, mutta kaappoispään Ratalahteen laskee Yrttijärvi, jonka kautta laskevat ojitetun Keilassuon vedet ja sitä kauempaa Iso-Valkea ja Pikku-Valkean laskuoja. Yrttijärven kautta laskevat myös Laihajärvi ja Kotanen, vaikka kartan mukaan laskuoja jää kesken. Kaakkoispään Lahdenperään laskee Lahdenperänjärvi. Se kokoaa valuma-alueellaan olevien järvien, Vähä-Pentin ja Ison Pentin, Suonalasen, Syrjäjärven ja Juhajärven, vedet. Kuusjärvi laskee vetensä kahta kautta. Ilmeisesti vanhempi oja Myllyoja laskee Ratalahtea vastapäätä Särkijärven ja Pirttijärven kautta Vekuriin, ja toinen Ruuhilahdelta suoraan Vekuriin. Kansalaisen karttapaikan rinnevarjostustoiminnon mukaan jälkimmäinen oja syvennetty kaivamalla se kannaksen poikki. Myllyoja vaikuttaisi olevan luontainen oja ja sitä seuraa myös vanha kylänraja [4]. Ilman dokumentteja asiaa ei voi kuitenkaan pitää aivan varmana. Vesireitti jatkaa Vekurin jälkeen Vuorijärveen, Pirttijärveen ja lopuksi Eväjärven eteläosaan.[2][1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1965 peruskartassa sijaitsi järvellä neljä maatilaa, mutta rantaan asti niiden pellot eivät useinkaan ulottuneet.[4][5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Kuusjärvi, Jämsä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.11.2017.
- ↑ Kuusjärvi, Jämsä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 2144 03 Eväjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2144 03 Eväjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1981. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2144 03 Eväjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.11.2017)
