Espoonjoki
| Espoonjoki Esbo å |
|
|---|---|
_03.jpg) Espoonjoki Kauklahdessa |
|
| Alkulähde |
Glimsin- ja Glomsinjoen yhtymä, Kirkkojärvi |
| Laskupaikka |
Espoonlahti |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 7 km |
| Valuma-alue | 132 km² |
Espoonjoki (ruots. Esbo å) on Espoossa sijaitseva noin seitsemän kilometrin pituinen joki, joka virtaa 1950-luvulla Tarvontien rakennustöiden yhteydessä kuivatetun Kirkkojärven[1] ja Espoonlahden välillä. Joki alkaa, kun Glimsin- ja Glomsinjoki yhtyvät Karvasmäessä Bembölen eteläpuolella.
Espoonjoen 132 neliökilometrin valuma-alue sijaitsee suurimmaksi osaksi Espoon alueella, mutta siihen kuuluu myös Kauniaisten pohjoisosa, ja koillisessa valuma-alue ulottuu koillisessa Vantaan Martinlaaksoon asti. Vesistön suurimmat järvet ovat Bodominjärvi, Pitkäjärvi, Matalajärvi ja Lippajärvi.[2]
Kalastuksen puolesta Espoonjoki tunnetaan särjistään, joita ongitaan eniten, mutta joesta ongitaan myös taimenia ja siellä tiedetään olevan myös runsaasti ahvenia ja haukia. Vuosittain Espoonjoesta pyydetään vajaa sata kiloa taimenia, jotka ovat puolesta kilosta puoleentoista kilon painoisia.[3] Suomessa merivaelteiset jokitaimenet, kuten Espoonjoen taimenet, luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi. Vuonna 2009 tehtyjen geenitutkimusten perusteella Espoonjoen kanta on joen alkuperäiskantaa eivätkä istuttamalla sinne tuotuja.[4] Kalastettaessa Espoonjoella tulee ottaa huomioon ajantasaiset kalastussäännöt: www.kalastusrajoitus.fi. Käytännössä koko joki on kalastuskiellossa sellaisissa paikoissa, jossa vesi virtaa silmillä havaittavasti. Esimerkiksi koko alajuoksun Kauklahden alueet ovat virta-alueita. Joillakin suvantoalueilla saa kalastaa, mutta näitä on joessa todella vähän.[5]
Glimsinjoki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Glimsinjoki saa alkunsa Pitkäjärvestä, Järvenperän puoleisesta päästä, ja laskee ensin Myllykylänjoki-nimisenä Träskändan kartanon puiston halki. Glimsinjoki-nimen virta saa vasta Glimsin talomuseon vaiheilla. Joen nimi on Glimsin- ja Glomsinjokien yhtymäkohdasta Espoonlahteen saakka Espoonjoki.
Glomsinjoki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Glomsinjoki saa runsaimmat vetensä Bodominjärvestä, mistä laskuoja lähtee Oittaanjoki-nimisenä heti Oittaan ulkoilukeskuksen pohjoispuolelta. Oittaanjokeen yhtyvät Kellonummen hautausmaan pohjoispuolelta Ryssänniityltä virtaava Ryssänpuro, joka saa alkunsa Kalmarin länsipuolelta, ja lounaasta Karhusuon Metsälammesta laskeva Brutubäck. Yhdistymisensä jälkeen näistä ojista muodostuu Glomsinjoki, joka laskee vuolaana koskena Miilukorven ja Vesirattaanmäen välistä Turunväylän ja Kehä III:n ali Lommilan teollisuusalueelle, jonka jälkeen joki yhtyy Karvasmäessä Glimsinjokeen.
Melonnasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tulva-aikaan Espoonjoki on melottavissa Pitkäjärveltä merelle. Joki on kapea ja joen yli kaatuneita puita on paikka paikoin. Ingaksen kohdalla virta kiihtyy ja tulva-aikaan paikalle muodostuu kapea ja vauhdikas koski. Jorvin kohdalla, Myllykylänjoen muututtua Glimsinjoeksi, pahimmat hidasteet ovat takana, vesi on tasaisempaa ja maisema vaihtuu metsäisestä peltomaiseksi. Lähestyttäessä Turun moottoritietä ja Kirkkojärveä maisema on matalaa pajukkoa ja kosteikkoa. Espoonjokena joki on selvästi leveämpi, esteitä on vähemmän ja vesilintuja näkyy enemmän. Melontaosuus Espoon tuomiokirkon luota Kauklahteen on helppoa, ja kuivana kautena ainoa melottava osuus Espoonjoesta. Vettä saattaa virrata reilusti alle 0,5 m³/s, minkä takia joki on ennen Kauklahden siltoja lähes umpeenkasvanut.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rantalainen, Paavo: Kirkkojärvi sai valtuuston siunauksen, asemakaava oli vireillä 15 vuotta − joutomaa muuttuu joskus virkistysalueeksi Länsiväylä. 27.4.2020. Viitattu 20.3.2023.
- ↑ Lauri Harilainen: Espoonjoen ylivirtaamien tarkastelu sekä tulosten nojalla laadittu tulvakartoitus (pdf) (s. 37) Teknillinen korkeakoulu. Viitattu 7.6.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ Pro Espoonjoen tiedotelehtinen.
- ↑ Taimen Suomen luonnonsuojeluliitto. Viitattu 30.10.2017.
- ↑ Kalastusrajoitus.fi www.kalastusrajoitus.fi. Viitattu 21.10.2024.