Länsi-Pakila

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Länsi-Pakilan peruspiiri)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Länsi-Pakila
Västra Baggböle
Kaupungin kartta, jossa Länsi-Pakila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Länsi-Pakila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Pohjoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 341
Pinta-ala 2,33 km² 
Väkiluku 7 001 (31.12.2020)
Väestötiheys 3 005 as./km²
Osa-alueet on Pakilan osa-alue, mutta peruspiirijaossa muodostaa itse peruspiirin
Postinumero(t) 00660
Lähialueet Haltiala, Itä-Pakila, Maunula, Maununneva, Paloheinä, Patola, Pirkkola

Länsi-Pakila (ruots. Västra Baggböle) on Helsingin 34. kaupunginosan eli Pakilan osa-alue ja pientalovaltainen peruspiiri Pohjois-Helsingissä. Länsi-Pakilassa on asukkaita 7 001 (31.12.2020)[1] ja työpaikkoja 1 126 (31.12.2017)[2].

Länsi-Pakilan alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Idässä Länsi-Pakilaa rajaa Tuusulanväylä, etelässä Länsi-Pakila rajoittuu itäpäässään Maunulan Suursuon viheralueeseen; Pakilantien länsipuolella raja Pirkkolaan kulkee Papinmäentietä pitkin. Länsiraja Pirkkolaan, Maununnevaan ja Haltialaan päin kulkee heti Keskuspuiston reunalla. Pohjoisessa raja Paloheinään kulkee kevyttä liikennettä palvelevan Nuotiokujan ja itäpäässä Miilutien kohdalla.

Kehä I kulkee Länsi-Pakilan halki länsi-itä-suuntaisesti ja jakaa sen kahteen suunnilleen yhtä suureen etelä- ja pohjoisosaan. Alueen kokoojakatuna toimii Pakilantie, joka alkaa Tuusulanväylältä Oulunkylän liittymästä ja kulkee Maunulan ja Länsi-Pakilan kautta Paloheinään. Sen leikkaa Kehä I:n eritasoliittymässä keskellä Länsi-Pakilaa. Tyypillisiä alueelle ovat myös monet pitkät ja suorat länsi-itäsuuntaiset kadut, jotka ulottuvat Tuusulanväylän läheisyydestä Keskuspuiston reunaan.

Asukkaat ja asunnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 Länsi-Pakilan asukkaista 91,9 % oli suomenkielisiä, 3,9 % ruotsinkielisiä ja 4,2 % vieraskielisiä. Länsi-Pakilassa asuu vähiten ulkomaalaistaustaisia kaikista Helsingin alueista, 4,2 prosenttia. Asukkaista 52,4 % oli syntynyt Helsingissä.[2] Vuonna 2020 Länsi-Pakila oli Helsingin peruspiireistä ainut, jonka puhutuin vieras kieli oli viro.[3]

Länsi-Pakilan väestöstä 70 prosentilla on korkea-asteen tutkinto. Tämä tekee Länsi-Pakilasta Helsingin koulutetuimman peruspiirin.[2][4]

Helsingin 34 peruspiirin tulovertailussa Länsi-Pakila sijoittui sijalle 2.[2]

Länsi-Pakilassa asuntojen keskikoko on Helsingin alueista toiseksi suurin, 98,5 m2. Neljän huoneen asunto on tavallisin. Länsi-Pakilan asunnoista on pientaloissa 92 % ja kerrostaloissa 8 %. Yleisimpiä ovat 1960–1980-luvuilla rakennetut asunnot, ja 1990-luvulta alkaen asuntotuotanto on alueella vähentynyt. Kuitenkin vielä 2000- ja 2010-luvuilla alueella on ollut vähäistä asuntotuotantoa.[2]

Länsi-Pakilassa on vähiten vuokra-asuntoja kaikista Helsingin alueista, 7,9 %.[2]

Länsi-Pakilaan rakennettiin rintamamiestaloja 1940- ja 1950-luvuilla.[2] Niitä rakennettiin muun muassa Halkosuontielle, Heinämiehentielle, Niittyluhdantielle ja Kyläkunnantielle. Näitä katuja onkin kutsuttu ”jälleenrakennuskauden helmiksi”.[5]

Pakilantien varrella sijaitsee muun muassa päivittäistavarakauppa- ja muita kauppa- ja palveluliikkeitä sekä huoltoasema.

Koulut ja päivähoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Pakilassa on kaksi koulua, Pakilan ala-aste ja Pakilan yläaste. Alueella toimii kaksi päiväkotia, Päiväkoti Pakila ja Päiväkoti Havukka. Alueella toimii myös Pakilan Montessori-leikkikoulu.[6] Pakilan työväentalo toimii Pakilan nuorisotalona.[7]

Syksyllä 2020 alkoi hanke, jossa Länsi-Pakilan koulujen ja päiväkotien toiminta yhdistetään viidestä rakennuksesta kahteen. Ala-asteena toiminut rakennus peruskorjataan ja sitä laajennetaan myös yläasteen käyttöön. Myös alueen nuorisotalotoiminta sijoittuu koulun tiloihin. Tämän on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2022. Uusi päiväkodin ja peruskoulun alaluokkien rakennus valmistuu arviolta syksyksi 2023, ja se korvaa nykyiset Pakilan ja Havukan päiväkodit. Rakennuksiin tulee tilaa yli tuhannelle lapselle ja nuorelle: 950 koululaiselle ja 240 päiväkotilapselle. Henkilökuntaa on noin 140. Pakilan yläasteelta vapautuvalle tontille NMKY aikoo rakentaa urheiluhallin, Namika Areenan, joka valmistuu arviolta vuonna 2023.[8]

Liikuntapalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinaisen Länsi-Pakilan alueella on vähän puistoja. Niistä laajin on alueen keskellä Kehä I:n pohjoispuolella oleva Pakilanpuisto.[2]

Länsi-Pakilan asukkaiden virkistysmahdollisuudet ovat hyvät, sillä Keskuspuisto ja Pirkkolan liikuntapuisto sijaitsevat heti Länsi-Pakilan länsipuolella. Länsi-Pakilan ulkoilumahdollisuudet pohjautuvat ennen kaikkea Keskuspuiston tarjoamiin, aina Vantaanjoelle saakka ulottuviin ulkoilureitteihin.[2] Lähellä sijaitsevassa Pirkkolan liikuntapuistossa on urheilukenttiä, kunto- ja voimailusali, maauimala, uimahalli, palloiluhalli ja kaksi jäähallia. Lisäksi puistossa on kuntoratoja ja hiihtolatuja.[9] Vantaanjoen varressa sijaitsee myös Pakilan uimaranta.[10] Lähellä sijaitsevat myös Haltiala, Maunulan ulkoilumaja, Maunulan liikuntahalli, Paloheinän ulkoilumaja, Paloheinän jäähalli ja Paloheinän golfkenttä. Itäsuunnassa lähimmät ulkoilualueet ovat Oulunkylän liikuntapuistossa ja Tuomarinkartanon alueella.

Vuonna 2012 avattu Pakilan Alko herätti pakilalaisissa näkyvää vastustusta. Alkon nähtiin aiheuttavan häiriötä. Sitä vastaan kerättiin 500 hengen adressi, joka ei kuitenkaan estänyt Alkon tuloa Länsi-Pakilaan Pakilantien varrelle, jossa sille Alkon mukaan oli tarvetta. Pakilan Alko oli Suomen ensimmäinen Lidlin yhteydessä toimiva Alkon myymälä. Aiemmin Alkot olivat toimineet vain S- ja K-ryhmien myymälöiden ja suurten kauppakeskusten yhteydessä.[11][12]

Pakilan Teboil

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsi-Pakilassa Pakilantiellä sijaitseva Pakilan Teboil-huoltoasema on yhtenä tapahtumapaikkana Jarkko Sipilän dekkarissa Seinää vasten sekä Kari Hotakaisen romaaneissa Sydänkohtauksia eli kuinka tehtiin Kummisetä (1999), Juoksuhaudantie (2002) ja Satukirja (2004).[13][14] Hotakainen mainitsee huoltamon ja sen kahvion myös todellisuudessa kantapaikakseen ja ”henkiseksi kodikseen”.[15]

Hyvän Paimenen kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Hyvän Paimenen kirkko

Hyvän Paimenen kirkko sijaitsee Länsi-Pakilassa Tuusulanväylän ja Kehä I:n kulmauksessa. Kirkkosalissa on 350 paikkaa ja seurakuntasalissa 120. Hyvän Paimenen kirkko on kesäkuusta 2010 alkaen ollut Pakilan seurakunnan ainoa kirkkorakennus.[16] Kirkossa järjestetään viikoittain jumalanpalvelus.

Kirkolla toimii myös kaksi aikuisten kuoroa ja lasten karitsakuoro, lasten päivä- ja iltapäiväkerhot sekä paljon erilaisia kerhoja eri ikäryhmille. Kirkolla järjestetään myös erilaisia kursseja.[17]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen merkittävimmät liikenneväylät ovat Tuusulanväylä ja Kehä I. Länsi-Pakilassa on monipuoliset liikenneyhteydet sekä joukkoliikenteen, yksityisautoilun että kevyen liikenteen näkökulmasta. Liikenneyhteydet keskustaan ovat hyvät: matkustusaika bussilla on noin puoli tuntia.[18]

Länsi-Pakilassa ajavat seuraavat bussit:

Lisäksi Pakilan poikki ajaa Kehä I:tä pitkin bussilinja 54 (Itäkeskus – Pitäjänmäki).[26]

  1. Helsingin tilastollinen vuosikirja 2021, s. 32. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2021. Teoksen verkkoversio (PDF).
  2. a b c d e f g h i Tikkanen, Tea (toim.): Helsinki alueittain 2019, s. 15, 110, 112 (mm.). Helsingin kaupunki, 2019. Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. Kuokkanen, Katja & Kivimäki, Tuija: Satatuhatta helsinkiläistä HS.fi. 3.7.2020. Viitattu 3.7.2020.
  4. Paastela, Kaisa: Helsingin korkeasti koulutetut keskittyvät yhä vahvemmin samoille asuinalueille – näitä kaupunginosia he suosivat Helsingin Uutiset. 23.8.2020. Viitattu 28.8.2020.
  5. Jälleenrakennuskauden helmet Helsingissä HS.fi. 26.10.2014. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 28.1.2016.
  6. Pakilan Montessori-leikkikoulu Helsingin Montessori-yhdistys. Viitattu 28.1.2016.
  7. Vetoomuksia Pakilan nuorisotalon puolesta Kaupunginosat.fi. 17.5.2015. Pakila-seura. Viitattu 5.9.2020.
  8. Pakilanpuiston koulujen ja päiväkotien rakentaminen alkaa syksyllä ala-asteen tontilla 15.6.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.3.2022.
  9. Pirkkolan liikuntapuisto (PDF) (Esite) 2013. Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Arkistoitu 1.5.2014. Viitattu 15.9.2013.
  10. Rita, Mikko: Helsingissä suositellaan välttämään uimista neljällä rannalla bakteerien takia Yle Uutiset. 20.5.2021. Viitattu 25.1.2022.
  11. Jakonen, Jani: Kiistelty Alko on yhä tulossa Pakilaan Helsingin Uutiset. 7.2.2011. Arkistoitu 14.7.2018. Viitattu 4.3.2015.
  12. Salmela, Marja: Lidl sai Alkon ensi kertaa HS.fi. 28.9.2012. Viitattu 4.3.2015.
  13. Laakso, Maria: Nonsensesta parodiaan, ironiasta kielipeleihin. Monitasoinen huumori ja kaksoisyleisön puhuttelu Kari Hotakaisen Lastenkirjassa, Ritvassa ja Satukirjassa, s. 194. (Väitöskirja) Tampere: Tampereen yliopisto, 2014. ISBN 978-951-44-9347-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.11.2014).
  14. Pakilan Teboil Tarinoiden Helsinki. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 29.11.2014.
  15. Simojoki, Anna: Kari Hotakaisen Finnhits on hitti jo syntyessään Yle Uutiset. 23.8.2007. Viitattu 22.7.2015.
  16. Kiinteistöjohtajan esityslista (PDF) Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 14.7.2018. [vanhentunut linkki]
  17. Pakilan seurakunnan toiminta Helsingin seurakuntayhtymä. Arkistoitu 14.7.2018. Viitattu 14.7.2018.
  18. Reittiopas (Linjojen 63 ja 66A matka-aika Pakilantieltä (Muurimestarintien pysäkki) päärautatieasemalle pe 10.1.2014 päiväsaikaan pyöristettynä lähimpään 5 minuuttiin) Helsingin seudun liikenne. Viitattu 7.2.2014.
  19. Linjareitti 63 Moovit. Viitattu 13.7.2018.
  20. Linjareitti 66 Moovit. Viitattu 13.7.2018.
  21. Linjareitti 67 Moovit. Viitattu 13.7.2018.
  22. Linjareitti 67N (Välietapit puuttuvat sivulta) Moovit. Viitattu 13.7.2018.
  23. Linjareitti 553 Moovit. Viitattu 13.7.2018.
  24. Linjareitti 553K Moovit. Viitattu 13.7.2018.
  25. Linjareitti 603 Moovit. Viitattu 13.7.2018.
  26. Linjareitti 54 Moovit. Viitattu 13.7.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]