Kansan Tahto

Kansan Tahto
Lehtityyppi	Sanomalehti / Aikakauslehti
Julkaisija	Kansan Tahto Oy
ISSN	ISSN 0356-1380
Levikki	6 965 (LT 2004)
Perustettu	1906
Lakkautettu	2023
Sitoutuneisuus	Vasemmistoliitto
Kotikunta	Oulu
Kotimaa	Suomi
Kieli	suomi
Aiheesta muualla
kansantahto.fi
Infobox OK

Osa artikkelisarjaa:
Työväenkulttuuri Suomessa
Historia Forssan ohjelma Vuoden 1905 suurlakko Punakaarti
Yhteiskunta Järjestöt SDP SKP SKDL SAK Työväenliike Naisasialiike Raittiusliike Työväen urheiluliike Ruotsalainen työväenliitto Ammattiyhdistysliike Torppariliike Osuustoimintaliike Puhujat Eetu Salin Arkistot Kansan Arkisto
Viestintä Äänenkannattajat Työmies (1895–1918) Kansan Lehti (1898–1991) Turun Päivälehti (1898–2001) Arbetaren (1900–1907) Työmiehen Illanvietto (1902–2006) Saimaan Sanomat (1904–1985) Kurikka (1904–1954) Sosialidemokraatti (1906–1918) Kansan Tahto (1906–) Arbetet (1908–1918) Demokraatti (1918–) Kommunisti (1944–1990) Vapaa Sana (1944–1956) Työkansan Sanomat (1945–1956) Kansan Uutiset (1957–) Aikakauslehdet Sosialistinen Aikakauslehti (1905–1991) Tilanne (1961–1966) Ajankohta (1967) Kulttuurilehdet Aikamerkki (1928–1991) Tulenkantajat (1932–1939) Kirjallisuuslehti (1932–1938) Kulttuurivihkot (1973–) Työväen Näyttämötaide Työn Sävel Työväen Musiikkilehti Toimittajat Yrjö Mäkelin Yrjö Sirola Helmer Adler Jarno Pennanen Pentti Holappa
Kirjallisuus Tietokirjat Työväen Kalenteri (1893) Vuosisadan Kynnyksellä (1898) Uuden Ajan Kynnyksellä (1899) Työväen Joulualbumi (1916) Työväen tietokirja Kiilan albumi Kaunokirjallisuus Alhaisolaulut Äiti ja poika Torpeedo Min dikt Hårda sånger Taggiga lågor Stenkol Kenttä ja kasarmi Tehtaan varjossa Isänmaan ranta Isännät ja isäntien varjot Kustantajat Vihtori Kosonen Matti Vuolukka Alex Halonen Kössi Kaatra Juho Kujala Kansankulttuuri Kirjailijat Axel Niklas Herlin Heikki Välisalmi Jussi Lonkainen Pekka Häkli Eetu Kivelä Elmer Diktonius Toivo Pekkanen Aku Rautala Ahti H. Einola Aleksanteri Ahola-Valo Hella Wuolijoki Elvi Sinervo Pentti Haanpää Iris Uurto Katri Vala Olavi Siippainen Raoul Palmgren Lauri Viita Väinö Linna Hannu Salama Christer Kihlman Alpo Ruuth Samuli Paronen Runous O. V. Kuusinen T. S. Vehkakorpi Emil Lindahl Väinö Hupli Veikko Rajakoski Martta Salmela-Järvinen Viljo Kajava Arvo Turtiainen Kalevi Rahikainen Pentti Saarikoski Arvo Salo Matti Rossi
Taide Taiteilijaryhmät Nuoren Voiman Liitto Tulenkantajat Kiila Teatteri Suomen Työväen Näyttämö Suomen Työväen Teatteri Porin Työväen Teatteri Viipurin Työväen Teatteri Työväen Näyttämöiden Liitto KOM-teatteri Näytelmät Karu kamarani Tienhaarassa Ministeri ja kommunisti Laki ja järjestys Niskavuoren naiset Juurakon Hulda Justiina Lapualaisooppera Näyttelijät ja ohjaajat Työläiskynäilijäin Liitto Verneri Jokiruoho Kaarlo Valli Otto Oinonen Elli Tompuri Juhani Tervapää Urpo Lauri Marja Rankkala Tarmo Manni Ritva Arvelo Musiikki Punakaartin marssi Työväen marssi Kisällilaulu Taistojen tiellä Rajamäen Pojat Suomen Työväen Musiikkiliitto Säveltäjät Armas Maasalo Armas Järnefelt Väinö Pesola Väinö Haapalainen Emil Kauppi Eino Linnala Otto Kotilainen Einar Englund Matti Rautio Erkki Aaltonen Kuvataiteilijat Onni Muusari Ola Fogelberg Lars Vickberg Y. Forsén Henry Ericsson Tapio Tapiovaara Sven Grönvall Mauri Favén Ahti Lavonen Mauri Heinonen Aimo Kanerva
Koulutus Järjestöt Proletaarikirjailijain liitto Kulttuurityöntekijäin Liitto Tiedepoliittinen yhdistys Tutkijaliitto Kansan Sivistystyön Liitto Työväen Sivistysliitto Opistot Sosialidemokraattinen puolueopisto Sirola-opisto Työväen Akatemia
Tapahtumat Vappu Tampereen musiikkijuhlat

Kansan Tahto on suomalainen sanomalehti. Se ilmestyi sanomalehtimuotoisena vuoden 2015 loppuun asti ja aikakauslehtenä vuosina 2016–2023.

Lehti lakkautettiin vuoden 2023 lopussa taloudellisten vaikeuksien vuoksi mutta lehti on tätä ennen lakkautettu tai lakkautunut eri syistä kymmenisen kertaa. Nettilehden varalle on jo suunnitelmia.

Kansan Tahto oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP), Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen (SSTP) ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) kannattaja. Vasemmistoliiton perustamisesta (1990) lähtien se määritteli itsensä ”Pohjois-Suomen vasemmistolehdeksi”. Elokuussa 2018 Kansan Tahto lanseerattiin koko Suomen vasemmistolehdeksi.

Kansan Tahdon toimitus on päätoimittajansa Yrjö Mäkelinin mukaan nimetyllä Mäkelininkadulla, sen ja Pakkahuoneenkadun risteyksessä olevan Oulun Järjestötalon 1950-luvulla rakennetussa toimisto-osassa.

Lehteä kustansi vuodesta 1945 alkaen Kustannusosakeyhtiö Kansan Tahto Oy (vuodesta 2016 lähtien Kansan Tahto Oy).

Lehti myönsi vuosittain Kansan Tahto -mitalin.

Vasemmistoliitto lopetti lehden puoluelehtituen vuoden 2016 alusta, samoin kuin tuen Satakunnan Työlle ja Ny Tidille.

Historia

Kansan Tahdon perusti samanniminen sanomalehtiosuuskunta vuonna 1906 ”köyhien ja sorrettujen äänenkannattajaksi”. Lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti Oulussa 3. helmikuuta. SDP:n puoluelehtioikeudet se sai samana vuonna Oulun puoluekokouksessa.

Päätoimittaja Yrjö Mäkelin haastettiin vuonna 1911 oikeuteen. Tuomion julistuksen jälkiseurauksena Kansan Tahto lakkautettiin vuoden 1914 syksyllä. Tilalle ilmestyi vuonna 1914 Joutohetki-niminen lehti, jonka näytenumero ilmestyi 1915. Keväällä 1915 lehti aloitti uudelleen nimellä Oulun Sanomat, millä nimellä se jatkoi vuoteen 1917. Mäkelin istui tuomionsa vuosina 1915–1916..

Suomen sisällissodan aikana valkoisten Oulun osasto tuhosi lehtipainon ensimmäisen kerran 2. helmikuuta ja uudelleen 9. syyskuuta 1918. Sosiaalidemokraattien omistama ja Otto Karhin johtama Oulun Kirjateollisuus Osakeyhtiö aloitti lehden julkaisemisen uudelleen vuonna 1919 nimellä Pohjan Kansa, jota käytettiin vuoteen 1922. Viranomaisten julkaisukieltojen takia lehti ilmestyi myöhemmin nimellä Uusi Pohjan Kansa (1923) sekä Pohjan Voima (1924–1930).

Vuodesta 1919 lehti oli SSTP:n ja sen seuraajajärjestöjen äänenkannattaja kesäkuuhun 1930, jolloin sen ilmestyminen estettiin Lapuan liikkeen ajamia niin sanottuja kommunistilakeja ennakoiden.

Vuonna 1945 Kansan Tahto alkoi ilmestyä uudelleen Pohjolan työtätekevän kansan, käytännössä SKDL:n Pohjois-Suomen piirijärjestöjen äänenkannattajana. Se siirtyi Vasemmistoliiton hallinnoimaksi 1990.

Päätoimittajat

• Kalle Hämäläinen, toukokuun loppuun 1906
• suutari Antti Kallio, 1906–1907
• sanomalehtimies ja kansanedustaja Yrjö Mäkelin, 1907–1914
• kirjaltaja I. V. Korkeakangas, 1919–1921
• kirjaltaja Wäinö Jousi, 1922–1923
• Niilo Nikkilä (nimimerkki Kärkevä), 1945–1957
• Into Kangas (nimimerkki Oskari), 1957–1983
• Yrjö Rautio (nimimerkki Seppä), 1983–1988
• Eero Matero, 1988–31.1.2009
• Tuomas Talvila, 1.2.2009–31.8.2014
• Tuula Leskinen, 1.9.2014–31.12.2015
• Tero Kaikko, 1.1.2016–

Lähteet

• Päiviö Tommila (päätoimittaja): Suomen lehdistön historia. Kustannuskiila-WSOY, 1988. ISBN 9516571565.
• Kansan Tahto 70 vuotta. Oulun Kirjateollisuus, 1975. ISBN 9519906576

Aiheesta muualla

• Kansan Tahto
• Yrjö Mäkelin -seura
• Kansan Tahdon ensimmäinen numero digitoituna Kansalliskirjaston sivuilla

Muuta Ouluun liittyvää

Kaupunki ja hallinto	kaupunginvaltuusto vaakuna
Media	Lehdet 65 Degrees North Forum24 Kaleva Kansan Tahto Oulu-lehti Oulun Sanomat Pohjolan Työ Radiot Radio Mega Yle Oulu Sea FM Radio Radio Kaleva Radio Pooki
Oppilaitokset	AMK Yliopisto OSAO
Muuta Ouluun liittyvää	Hätälä Kauppakeskus Galleria Katri Antell Oulun Energia Oulun Puhelin Oulun yliopistollinen sairaala Paskakaupunni Pulla-Pirtti Pelastushelikopteri Sepe Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat Ylikiimingin vaakuna Oulun radio- ja televisioasema Rotuvaari Kauppakeskus Valkea