Jean Baudrillard

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jean Baudrillard
Jean Baudrillard vuonna 2004.
Jean Baudrillard vuonna 2004.
Henkilötiedot
Syntynyt29. heinäkuuta 1929
Reims, Ranska
Kuollut6. maaliskuuta 2007 (77 vuotta)
Pariisi, Ranska
Kansalaisuus ranskalainen Ranska
Koulutus ja ura
Tutkimusalue filosofia, sosiologia
Postmodernismi
Robert Venturi: Vanna Venturi -talo, 1959–1964. Chestnut Hill, Pennsylvania.
Robert Venturi: Vanna Venturi -talo, 1959–1964. Chestnut Hill, Pennsylvania.

Jean Baudrillard (29. heinäkuuta 1929 Reims, Ranska – 6. maaliskuuta 2007 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen sosiologi, filosofi ja yhteiskuntateoreetikko. Hänen nimensä liitetään usein postmodernismiin ja jälkistrukturalismiin. Hän saavutti maailmanmainetta radikaalina mediakriitikkona sekä kulutusyhteiskuntaan kriittisesti suhtautuneena ajattelijana.[1]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baudrillard syntyi Reimsissa Ranskassa. Hän opiskeli Sorbonnessa aluksi saksan kieltä, myöhemmin filosofiaa ja sosiologiaa. Hän on kääntänyt ranskaksi muun muassa Peter Weissia ja Bertolt Brechtiä. Vuosina 1958–1966 hän opetti saksaa lukioluokkalaisille. Vuonna 1966 hän pääsi Henri Lefebvren assistentiksi ja sai valmiiksi sosiologian alaan kuuluvan väitöskirjansa Le système des objets (1968, 'Esineiden systeemi'). Hän opetti sosiologiaa eri oppilaitoksissa Pariisissa ja Yhdysvalloissa.

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baudrillardin tunnetuimmat teokset ovat La société de la consommation, ses mythes, ses structures (1970, 'Kulutusyhteiskunta, sen myytit ja rakenteet'), Pour une critique de l’Economie politique du Signe (1972, 'Merkin poliittisen ekonomian kritiikki'), Le Miroir de la Production ou l’illusion critique du matérialisme historique (1973, 'Tuotannon peili eli historiallisen materialismin kriittinen illuusio'), L’échange symbolique et la mort (1976, 'Symbolinen vaihto ja kuolema'), Simulacres et simulation (1981, 'Simulakrumit ja simulaatio') ja Amérique (1986, suom. Amerikka, 1991).

Patafyysikko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baudrillard kyseenalaisti totunnaiskäsityksiä ja tuli siihen tulokseen, että kääntämällä asiat päälaelleen niissä alkaakin olla mieltä. Monilla provokatorisilla kirjoituksillaan hän on ansainnut patafysiikan satraapin arvonimen. Hän on kirjoittanut poleemisia artikkeleita muun muassa terrorismista ja Persianlahden sodasta: La guerre du Golfe n’a pas eu lieu (1991, 'Persianlahden sotaa ei käyty') ja L’esprit du terrorisme (2002, suom. Terrorismin henki).

Baudrillardin kriitikot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baudrillardin kirjoituksia on arvostellut Alan Sokal, joka pitää hölynpölynä Baudrillardin väitettä, ettei todellisuutta ole olemassa.[2] Douglas Kellner, joka kirjoitti vuonna 1989 teoksen Jean Baudrillard. From Marxism to Postmodernism and Beyond, muutti mieltään kirjassaan Mediakulttuuri, jossa hän katsoo ajan ajaneen ohi Baudrillardin ajattelusta, vaikka se vielä 1980-luvulla oli piristävän ärsyttävää.[3] Sam Harris arvosteli Baudrillardin näkemystä, että amerikkalaiset eli "röyhkeä mahti" sai sitä mitä halusikin, kun islamilaiset terroristit tekivät syyskuun 11. päivän iskut Yhdysvalloissa.[4][5]

Pääteokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Le système des objets, 1968
  • La société de consommation, ses mythes, ses structures. 1970
  • For a Critique of the Political Economy of the Sign. Translated with an Introduction by Charles Levin. 1972/1981
  • Le miroir de la production, 1973
  • Oubliez Foucault, 1977
  • A l'ombre des majorités silencieuses. La fin du social suivi de L'extase du socialisme, 1978
  • De la séduction, 1979
  • Simulacres et simulation, 1981
  • Les stratégies fatales, 1983
  • Le miroir de la production ou l'illusion critique du matérialisme historique, 1985
  • Amérique, 1986, suom. Amerikka
  • L'autre par lui-même: habilitation, suom. Ekstaasi ja rivous
  • La guerre du Golfe n'a pas eu lieu, 1991
  • L'illusion de la fin ou la grève des événements, 1991, suom. Lopun illuusio, eli, Tapahtumien lakko
  • Le crime parfait, 1994
  • Cool Memories III, 1990 – 1995, Editions Galilée.
  • Mots de passe. Pauvert, département des Éditions Fayard 2000.
  • L’esprit du terrorisme, 2002, suom. Terrorismin henki
  • Les exilés du dialogue. Jean Baudrillard et Enrique Valiente Noailles, 2005

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Baudrillard, Jean: ”What Are You Doing After the Orgy?”, Moderni/postmoderni: lähtökohtia keskusteluun, s. 187–203. (Tutkijaliiton julkaisusarja 44, toimittaneet: Jussi Kotkavirta & Esa Sironen, 2. painos. Huomautus: vaikka artikkelin otsikko on englanniksi, niin teksti on suomeksi) Suomentanut Raija Sironen. Jyväskylä: Tutkijaliitto, 1989. ISBN 951-9297-77-4
  • Amerikka. ((Amérique, 1986.) Suom. Tiina Arppe) Helsinki: Loki-kirjat, 1991. ISBN 952-9646-00-3
  • Ekstaasi ja rivous. ((L'autre par lui-même: Habilitation, 1987.) Suom. Panu Minkkinen. Eurooppalaisia ajattelijoita) Helsinki: Gaudeamus, 1991. ISBN 951-662-527-4
  • Lopun illuusio, eli, Tapahtumien lakko. ((L'illusion de la fin ou la grève des événements, 1991.) Suom. Mika Määttänen. Eurooppalaisia ajattelijoita) Helsinki: Gaudeamus, 1995. ISBN 951-662-638-6
  • Terrorismin henki. ((L’esprit du terrorisme, 2002.) Suom. Olli Sinivaara. Esipuhe: Jakke Holvas. Polemos-sarja) Helsinki: Tutkijaliitto, 2006.
  • Baudrillardilta on suomennettu myös artikkelit ”Merkkien kapina”, ”Beaubourg-efekti” ja ”Koneellinen snobismi”.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Aro, Jari. 1995: "Jean Baudrillardin antisosiologia" ss. 55– 5 teoksessa Sosiologisen teorian uusimmat virtaukset. Toim. Keijo Rahkonen. Helsinki: Gaudeamus.
  • Arppe, Tiina. 1986: "Jean Baurdillard, esittely" ss. 179–186 teoksessa Moderni/Postmoderni. Lähtökohtia keskusteluun. (1986) Toim. Jussi Kotkavirta ja Esa Sironen. Helsinki: Tutkijaliitto.
  • Arppe, Tiina 1988: "Kuinka todellisuus muuttui utopiaksi - Jean Baudrillard ja simulaatio" ss. 34–35. Taide 1988:1.
  • Arppe, Tiina 1991: "Kun kaikki arvoitukset ratkaistaan, tähdet sammuvat... (jälkikirjoitus)" ss. 73 – 87 teoksessa Ekstaasi ja rivous. Suom. Panu Minkkinen. Helsinki: Gaudeamus.
  • Arppe, Tiina 1992: Pyhän jäännökset. Ranskalaisia rajanylityksiä: Mauss, Bataille, Baudrillard. Tutkijaliiton julkaisusarja 72. Helsinki: Tutkijaliitto.
  • Butler, Rex. 1999: Jean Baudrillard. The Defence of the Real. London, Thousand Oaks, New Delhi: Sage Publications.
  • Genosko, Gary. 1994: Baudrillard and Signs. Signification Ablaze. London and New York: Routledge.
  • Harris, Sam: Uskon loppu: Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus. ((The end of faith: Religion, terror, and the future of reason, 2004.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra cognita, 2007. ISBN 978-952-5202-99-1
  • Holvas, Jakke. 1996: Poliittinen ekonomia. Jean Baudrillardin käsitys metafysiikasta. Teoreettisen filosofian pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto 15.5.1996.
  • Holvas, Jakke. Sitä ei toivottu, mutta siitä unelmoitiin Baudrillardin teoksessa Terrorismin henki s. 7–19.
  • Kellner, Douglas. 1989: Jean Baudrillard. From Marxism to Postmodernism and Beyond. Stanford, California: Stanford University Press.
  • Kellner, Douglas. 1995/1998: Mediakulttuuri. (alkuteos Media Culture. Cultural studies, identity and politics between the modern and the postmodern. Routledge) Tampere: Vastapaino. 2. painos.
  • Lane, Richard J. 2000: Jean Baudrillard. Routledge Critical Thinkers. London and New York: Routledge. Taylor & Francis Group.
  • Paroxysm: Interviews with Philippe Petit 1997/1998: (alkuteos Le Paroxyste indifférent: Entretiens avec Philippe Petit. Paris: Editions Grasset & Fasquelle 1997). Translated by Chris Turner. London and New York: Verso.
  • Pulkkinen, Tuija 1991: "Jälkistrukturalismi ja subjektius" ss. 124 – 140 teoksessa Taide modernissa maailmassa. Taiteensosiologiset teoriat Georg Lukácsista Fredric Jamesoniin. Toim. Erkki Sevänen, Liisa Saariluoma ja Risto Turunen. Helsinki: Gaudeamus.
  • Rahkonen, Keino 1983: "Merkkien kapina vai semioottinen viettelys" ss. 4 – 5 Johdanto Jean Baudrillardin "Beaubourg-efekti" -artikkeliin. Taide 1983: 3.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Katso: Le philosophe et sociologue Jean Baudrillard est mort (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean: Fashionable Nonsense: Postmodern Intellectuals' Abuse of Science. New York: Picador, 1998. ISBN 0-312-19545-1 (englanniksi)
  3. ↑ Luvun 9, Nykyisyyden selvittäminen tulevaisuuden perusteella: Baudrillardista kyberpunkiin, s. 334 – 365 suom. Heini Kaihu. Kellner, Douglas: Mediakulttuuri. ((Media Culture: Cultural Studies, Identity and Politics between the Modern and the Post-modern, 1995.) Suomennos: Riitta Oittinen ja työryhmä) Tampere: Vastapaino, 1998. ISBN 951-768-027-9
  4. ↑ Harris 2007, s. 126
  5. ↑ Baudrillard 2006, Terrorismin henki

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyaikaiset filosofit
Analyyttiset filosofit
Mannermaiset filosofit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jean_Baudrillard&oldid=22768788”