Daniel Dennett

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Daniel Dennett vuonna 2012

Daniel Clement Dennett (28. maaliskuuta 194219. huhtikuuta 2024[1]) oli yhdysvaltalainen naturalistinen filosofi, joka keskittyi urallaan erityisesti mielenfilosofiaan ja josta tuli 2000-luvun alussa yksi uusateismin keskeisimmistä hahmoista.[2] Dennettin kirjoitukset käsittelivät mielenfilosofiaa ja kognitiotiedettä, ja hän kehitti myös intentionaalisuuden käsitettä sekä osallistui keskusteluun vapaasta tahdosta.[3] Dennett toimi Tuftsin yliopiston Austin B. Fletcher -oppituolin filosofian professorina ja yliopiston kognitiotieteen tutkimuskeskuksen johtajana.

Dennett herätti huomiota teoksella Tietoisuuden selitys (1992), jossa hän esittelee mallinsa ihmismielen toiminnasta ja tietoisuudesta. Dennett kritisoi ajatusta siitä, että mieli olisi tai mielessä olisi jollakin tapaa näyttämö, jonne aistimukset tuotaisiin esitettäviksi ikään kuin jollekin sisäiselle tarkkailijalle. Tällaista vastustamaansa käsitystä hän nimittää kartesiolaiseksi teatteriksi. Hänen mukaansa kartesiolainen teatteri on läheistä sukua kartesiolaiselle dualismille, eli käsitykselle siitä, että mieli on ruumiista ja aivoista erillinen kokonaisuus, joka elää elämäänsä jonkinlaisessa hengen todellisuudessa, ja aivojen rooli on vain välittää näiden kahden substanssin välillä.

Kartesiolainen teatteri on monien hylkäämä, mutta Dennett paljastaa usean mielen toimintaa tutkivan tutkijan edelleen turvautuvan paremman puutteessa tai jopa tietämättään selityksiin, jotka pohjautuvat siihen. Hän näkee tehtäväkseen selittää tietoisuuden ilman minkäänlaista sisäistä esittämistä, ilman laadullisia tiloja eli kvalioita. Hänen mukaansa aivot reagoivat aisti-impulsseihin sellaisenaan, eivätkä niiden "esityksiin". Esimerkiksi aistittua punaista väriä ei esitetä kellekään "punaisuutena" missään päin aivoja, eikä nähtyä koiraa koota kokonaiseksi koiran kuvaksi päässämme - vaikka näin luulemme kokevamme. Dennettin mukaan tietoisuutemme eri toiminnot tapahtuvat eri aivoalueilla, esimerkiksi kuuleminen yhdellä ja näkeminen toisella, eikä näitä aistimuksia missään vaiheessa tuoda yhteen sellaiseksi aistimusten ja ajatusten yhtenäiseksi ja samanaikaiseksi kokonaisuudeksi, jollaisena tietoisuuttamme pidämme. Dennettin hajautettua mallia kutsutaan yksivedoksisen, yhteentuodun tietoisuuden virran vastakohtana monivedosmalliksi.

Dennettin teoria ratkaiseekenen mukaan? useita aistien toiminnan anomalioita, eli tutkimuksissa löytyneitä ilmiöitä, joita aikaisemmat tutkijat eivät ole osanneet selittää teorioidensa pohjalta. Näitä ovat muun muassa Phi-ilmiö ja testit, joissa koehenkilön kokema aikajärjestys poikkeaa ulkomaailman tapahtumien todellisesta aikajärjestyksestä. Dennettin teorian eräät puolet selittävät monet tällaiset anomaliat ainakin entisiä selityksiä paremmin.

Daniel Dennett on saanut paljon kannattajia ja vastustajia, ja lähes kaikki tietoisuutta tutkivat joutuvat ottamaan hänen teoriaansa jotenkin kantaa lähde?.

Dennettin kirja Darwin’s Dangerous Idea (1995) kertoo siitä, kuinka Charles Darwinin kehittämä evoluutioteoria on kyseenalaistanut monet vakiintuneet käsitykset.

Terra Cognita julkaisi vuonna 2006 suomeksi Daniel C. Dennettin samana vuonna ilmestyneen kirjan Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä. Dennett pohtii kirjassaan uskontojen merkitystä ja esittää, että uskonnot tulisi alistaa luonnontieteelliselle tarkastelulle.

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Miten mieli toimii. ((Kinds of minds: Towards an understanding of consciousness, 1997.) Suom. Leena Nivala.) Porvoo: WSOY, 1997. ISBN 951-0-21531-7
  • Tietoisuuden selitys. (Consciousness explained, 1991.) Suomentanut Tiina Kartano. Helsinki: Art House, 1999. ISBN 951-884-190-X
  1. Daniel Dennett, fiery atheist philosopher who saw human brains as ‘programmes’ – obituary 19.4.2024. Telegraph Media Group Limited. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)
  2. Daniel C. Dennett Encyclopedia Britannica. 24.3.2024. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)
  3. Dustin Sigsbee: Daniel Dennett (1942-2024) Daily Nous. 19.4.2024. Viitattu 19.4.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]