Helsingin Työväen Teatteri
| Osa artikkelisarjaa: |
| Työväenkulttuuri Suomessa |
|---|
 |
Helsingin Työväen Teatteri oli Helsingissä vuosina 1901–1965 toiminut ammattiteatteri, joka oli toinen nykyisen Helsingin kaupunginteatterin edeltäjistä. Se perustettiin Sörnäisten Työväen Näyttämön nimellä, joka yhdistyi vuonna 1948 Helsingin Kansanteatterin kanssa Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteriksi. Helsingin kaupunginteatteri puolestaan syntyi Helsingin teatterisäätiön perustamisen myötä Kansanteatteri-Työväenteatterista vuonna 1965.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sörnäisten Työväen Näyttämö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_-_N10213_-_hkm.HKMS000005-km0038gk.jpg)
Sörnäisten Työväen Näyttämö sai alkunsa vuonna 1895 perustetun Sörnäisten Työväenyhdistyksen näytelmäkerhosta. Vuonna 1898 se sai omat esiintymistilat Hämeentie 38:ssa Suruttomain kallioilla sijainneesta Vuorelan huvilasta.[1] Aikaisemmin Pelastusarmeijan käytössä olleessa rakennuksessa oli yhteensä 400 katsojapaikkaa.[2] Sörnäisten Työväen Näyttämön nimellä teatteri aloitti syksyllä 1901, josta myös sen toiminnan katsotaan varsinaisesti alkaneen. Näytäntöjä annettiin tuolloin pääasiassa sunnuntai-iltaisin.[1] Arkadia-teatterin purkamisen myötä Sörnäisten Työväen Näyttämö sai vuonna 1908 käyttöönsä sen entiset kulissit sekä muuta tarpeistoa. 1920-luvulla teatteri siirtyi Sörnäisten Työväenyhdistykseltä oman kannatusyhdistyksen hoiviin ja 1928 se muutti pois Sörnäisistä Helsingin Työväenyhdistyksen omistamaan vastavalmistuneeseen Vallilan työväentaloon, joka sijaitsi Sturenkadulla Vallilan kaupunginosassa.[2] Teatterin ensimmäisenä palkattuna ammattijohtajana toimi vuodesta 1926 lähtien tamperelainen näyttelijä-laulaja Aarne Salonen.[1]
Teatterin tunnetuin näyttelijä oli Tauno Palo, joka aloitti uransa Sörnäisten Työväen Näyttämöllä keväällä 1927. Hän kuului sen vahvuuteen aina vuoteen 1932 saakka, jolloin Palo siirtyi Kansallisteatteriin. Muita tunnettuja nimiä olivat muun muassa Palon myöhempi puoliso Sylvi Sakki, Sasu Haapanen, Yrjö Haapanen, Sylvia Oittinen, Holger Salin, Lida Salin, Emma Väänänen[2] sekä Anton Soini, joka toimi myös teatterin johtajana vuosina 1921–1922.[3]
Helsingin Työväen Teatteri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1930-luvun laman myötä Sörnäisten Työväen Näyttämö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, minkä johdosta Aarne Salonen erosi johtajan tehtävästä vuonna 1930 ja siirtyi näyttelijäksi Porin Teatteriin. Uudeksi johtajaksi valittiin sisällissodan jälkeen Yhdysvaltoihin pakolaiseksi lähtenyt Aarne Orjatsalo, joka oli palannut Suomeen vuotta aikaisemmin. Hän vaihtoi ensitöikseen Sörnäisten Työväen Näyttämön uudeksi nimeksi Helsingin Työväen Teatteri, Orjatsalon tarkoituksena oli ilmeisesti laajentaa teatterin asiakaspohjaa karsimalla sen paikallista leimaa. Marraskuussa 1930 voimaan tulleiden kommunistilakien myötä työväenliikkeen toimintaedellytykset Suomessa heikkenivät ja myös Vallilan työväentalo ja samalla myös Helsingin Työväen Teatteri suljettiin väliaikaisesti. Aarne Orjatsalo onnistui kuitenkin suhteillaan sosialidemokraattisiin kansanedustajiin saamaan luvan näytelmäharjoituksille.[2]
Orjatsalon aika Helsingin Työväen Teatterin johdossa jäi lyhyeksi, sillä hän jätti tehtävän jo tammikuussa 1931, jonka jälkeen uudeksi johtajaksi tuli Kyösti Aarnio. Hänen johtajakautenaan aloitti toimintansa Vallilan ulkoilmanäyttämö, jolla teatteri esitti kesäkaudella lähinnä huvinäytelmiä. Aarniota seurasi johtajana vielä samana syksynä aikaisemmin muun muassa Tampereella ja Viipurissa näytellyt Walter Tuomi.[2]
Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1948 Helsingin Työväen Teatteri ja Helsingin Kansanteatteri yhdistyivät, kun Raittiusyhdistys Koitto oli lopettanut yhteistyönsä Kansanteatterin kanssa.[4] Ne jatkoivat toimintaansa nimellä Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri, mutta molemmilla oli kuitenkin omat näyttelijät sekä oma johto. Työväen Teatteri esiintyi edelleen Vallilan työväentalolla ja Kansanteatteri puolestaan siirtyi Koiton talolta Helsingin Vanhan ylioppilastalon tiloihin. Niiden näyttelijäkunnat yhdistyivät vasta vuonna 1961, jolloin Helsingin kaupunginvaltuusto oli tehnyt päätöksen Helsingin kaupunginteatterin perustamisesta.[1] Se aloitti lopulta toimintansa vuonna 1965.[5]
Teatterinjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sörnäisten Työväen Näyttämö
- Aarne Salonen 1926–1930
- Helsingin Työväen Teatteri
- Aarne Orjatsalo 1930–1931
- Kyösti Aarnio 1931
- Walter Tuomi 1931
- Emil Luukkonen 1932–1938
- Arvi Tuomi 1940–1951
- Ture Junttu 1951–1961
- Matti Aro 1961–1965
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Valpola, Veli (toim.): Uusi Tietosanakirja 7, s. 462, 474. Tietosanakirja Oy, Helsinki, 1961.
- ↑ a b c d e Palo, Tauno & Räty-Hämäläinen, Aino (toim.): Käsi sydämellä, s. 47–59. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, 1969.
- ↑ Anton Soini Elonet. Viitattu 4.8.2015.
- ↑ Helsingin kansanteatteri Uppslagsverket Finland. Viitattu 12.8.2017.
- ↑ Historia Helsingin kaupunginteatteri. Viitattu 4.8.2015.