Bertel Jung
| Bertel Jung | |
|---|---|
 Bertel Jung vuonna 1911 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. heinäkuuta 1872 Pietarsaari |
| Kuollut | 12. toukokuuta 1946 (73 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | arkkitehti |
Axel Bertel Jung (11. heinäkuuta 1872 Pietarsaari – 12. toukokuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänet tunnetaan erityisesti asemakaava-arkkitehtina.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bertel Jungin vanhemmat olivat vakuutusvirkailija Axel Gabriel Jung ja Sofia Augusta Brunberg. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1891 Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta. Jung valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta vuonna 1895. Valmistumisensa jälkeen Jung opiskeli jonkin aikaa Berliinissä. Palattuaan Helsinkiin hän työskenteli yhdessä arkkitehti Karl Hård af Segerstadin kanssa vuoteen 1898 asti. Tunnetuin työ tuolta ajalta on Kihlmanin talo Korkeavuorenkadulla Helsingissä. Tämän yhteistyön jälkeen Jung perusti yhdessä arkkitehtien Oscar Bomansonin ja Waldemar Andersinin kanssa arkkitehtitoimiston, jossa Jung toimi aina vuoteen 1913 asti. Waldemar Andersin jätti toimiston muutettuaan Yhdysvaltoihin vuonna 1903.[1][2]
Helsingin kaupunkisunnitelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bertel Jung muistetaan nimenomaan asemakaava-arkkitehtina. Hänet nimitettiin Helsingin kaupungin ensimmäiseksi asemakaava-arkkitehdiksi vuonna 1908.[2] Hän julkaisi vuonna 1911 Suur-Helsinki-suunnitelmansa, joka oli idealuonnos Helsingin ensimmäiseksi yleiskaavaksi. Jung oli saanut luonnokseensa vaikutteita Berliinissä edeltävänä vuonna järjestetystä kaupunkisuunnittelunäyttelystä, josta hän oli ammentanut muun muassa rakennemallin säteittäin kasvavalle suurkaupungille.[3]
Kun Eliel Saarinen vuonna 1915 laati Munkkiniemi–Haaga-suunnitelman, Bertel Jung laati siihen liittyen luonnoksen Helsingin koko kaupunkiseudun yleiskaavaksi. Tärkeänä kohtana hänen suunnitelmassaan oli uusien kaupunginosien väliin jätettävä Keskuspuisto, johon kuuluivat myös Töölönlahden ympärillä ennestään sijainneet Hesperian ja Eläintarhan puistoalueet, mutta jonka oli määrä ulottua alueelta kauas pohjoiseen. Kolme vuotta myöhemmin hän oli mukana laatimassa Saarisen ja Einar Sjöströmin kanssa Suur-Helsinki-suunnitelmaa Pro Helsingfors.
Myöhemmät vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Jung vuonna 1917 siirtyi Kulosaaren huvilakaupunkiyhtiön arkkitehdiksi, hänen seuraajakseen Helsingin asemakaava-arkkitehdiksi tuli Birger Brunila. Vuonna 1919 Jung muutti Turkuun, jossa hän ensin oli sataman palveluksessa ja myöhemmin nimitettiin Turun asemakaava-arkkitehdiksi. Jung erosi virastaan asemakaava-arkkitehtina vuonna 1925 ja muutti takaisin Helsinkiin. Turussa hän ehti kuitenkin tehdä Suur-Turun asemakaavan vuonna 1921.[1] Bertel Jung toimi asuinalueensa Kulosaaren kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1926.[4] Hän sai professorin arvon vuonna 1942.[2]
Helsingissä Bertel Jung perusti yhdessä veljensä Valter Jungin kanssa arkkitehtitoimiston Jung & Jung. Toimistossa Bertel vastasi kaupunkisuunnittelusta ja Valter pääasiassa rakennussuunnittelusta. Toimiston töitä on muun muassa Hotelli Torni Helsingissä.[1]
Bertel Jungin työt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bertel Jung ja Karl Hård af Segerstadt (1897–1898)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helios, Rauhankatu 13, Helsinki – 1898[5]
- Kihlmanin talo Korkeavuorenkatu 19, Helsinki – 1898[5]
(Andersin), Bomanson & Jung (1898–1913)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Huhtimäenkatu 3, Tampere – 1898[5]
- Johanneksentie 4, Helsinki – 1906[5]
- Koitto, Vyökatu 8, Helsinki – 1904[5]
- Satamakatu 4, Helsinki – 1913 (yhdessä Dag Englundin kanssa)[5]
- Punavuorenkatu 1, Helsinki – 1907[5]
- Johanneksentie 6, Helsinki – 1908[5]
- Iso Roobertinkatu 1, Helsinki – 1907[5]
- Kavallintie 14, Kauniainen – 1907[5]
Jung & Jung (1925–1946)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso työt artikkelista Valter Jung
Asemakaavasuunnitelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuiran asemakaava, Oulu – 1914[6]
- Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma yhdessä Eliel Saarisen kanssa – 1915
- Pro Helsingfors yhdessä Eliel Saarisen ja Einar Sjöströmin kanssa – 1918
- Iso-Heikkilän ja sataman alueen asemakaava, Turku – 1921
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Märsynaho, Jaana: Bertel Jung. Suomen rakennustaiteen museo. Arkistoitu 15.5.2015. Viitattu 17. helmikuuta 2008.
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Axel Bertel Jung
- ↑ Hakkarainen, Helena & Putkonen, Lauri: Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt, s. 87. Helsingin kaupunginmuseo, 1995. ISSN 1238-9870 ISBN 951-772-725-9
- ↑ Prof. Bertel Jung kuollut. Helsingin Sanomat, 13.5.1946, s. 2. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 9.5.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j Bertel Jung. Korttelit.fi. Arkistoitu 25.10.2007. Viitattu 17. helmikuuta 2008.
- ↑ Niskala, Kaarina & Okkonen, Ilpo: Oulun Graadi 350 vuotta asemakaavoitusta, s. 67. Oulu: Kaleva, 2002. ISBN 952-5109-10-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wäre, Ritva: Jung, Bertel (1872–1946). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.10.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
