Circuit Zandvoort

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Circuit Park Zandvoort)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Circuit Zandvoort
Sijainti Alankomaat Zandvoort, Alankomaat
Koordinaatit 52°23′20″N, 4°32′27″E
Aikavyöhyke UTC+1
Valmistumisvuosi 1948
Katsojakapasiteetti 105 000
Radan pituus 4,259 km
Mutkia 14
Rataennätys 1.11,097
(Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton,
Mercedes, 2021)
Suurimmat tapahtumat Formula 1,
DTM, A1GP, WTCC, Formula 3
1948–1971
Radan pituus 4,193 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.19,230
(Belgia Jacky Ickx,
Ferrari, 1970)
1972–1979
Radan pituus 4,226 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.19,438
(Kanada Gilles Villeneuve,
Ferrari, 1979)
1980–1987
Radan pituus 4,252 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.16,538
(Ranska Alain Prost,
McLaren, 1985)
1989–1998
Radan pituus 2,526 km
Mutkia 9
Rataennätys 1.01,043
(Yhdistynyt kuningaskunta Kelvin Burt,
Fortec Motorsport, Reynard 923, 1992, Formula 3)
1999–2019
Radan pituus 4,307 km
Mutkia 15
Rataennätys 1.21,044
(Alankomaat Klaas Zwart,
Jaguar R5, 2019, BOSS GP Series)
Formula 1
Kilpailun pituus 72 kierrosta, 306,587 km
Ensimmäinen GP 1952
Grand Prix’itä ajettu 34
Eniten voittoja Yhdistynyt kuningaskunta Jim Clark (4)

Circuit Zandvoort (sponsorinimeltään CM.com Circuit Zandvoort, vuosina 1989–2017 Circuit Park Zandvoort) on moottorirata Zandvoortissa Alankomaissa Pohjanmeren rannan dyyneillä.

Zandvoortissa on pidetty autourheilukilpailuja jo ennen toista maailmansotaa, mutta varsinainen moottorirata valmistui vasta sodan jälkeen, suunnittelijana John Hugenholtz.[1]

Radan avajaiskilpailu oli Zandvoortin Prix (holl. Prijs van Zandvoort) 7. elokuuta 1948 ja seuraavana vuonna järjestettiin Zandvoortin Grand Prix (holl. Grote Prijs van Zandvoort).[1] Vuonna 1952 ajettiin ensimmäinen Hollannin Grand Prix, joka kuului Formula 1:sten MM-sarjaohjelmaan.[1][2]

Vuonna 1985 Hollannin GP ajettiin toistaiseksi viimeisen kerran.[1][2] Yhtiö, joka pyöritti radan toimintaa, lopetti toimintansa. Rataa, jonka omisti Zandvoortin kaupunki, ei käytetty vähään aikaan, joten kaupunki myi osia rata-alueesta vuonna 1987 eräälle bungaloweja ylläpitävälle yritykselle. Tämä bungalowkylä on yhä rata-alueen vieressä.

Ryhmä ihmisiä ja yrityksiä suunnitteli jäljellä olevan radan säästämistä. Näin syntyi "Circuit Park Zandvoort" ja rata suunniteltiin uudelleen.[1] Ensin avattiin 2,6 km pitkä rata kesällä 1989. Vuonna 1995 CPZ sai luvan Hollannin hallitukselta rakentaa uusi täysimittainen rata. Tämä projekti valmistui 2001. Varikkorakennukset, pääkatsomo ja radan muoto uudistettiin.

Motorsport.com-sivusto uutisoi 30. huhtikuuta 2019 Zandvoortin paluusta F1-sarjaan yli kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen kaudesta 2020 eteenpäin. Radan ja Hollannin osakilpailun paluu F1–kisakalenteriin vahvistettiin saman vuoden toukokuussa.[3] Toteutuessaan Zandvoort olisi korvannut Barcelonan GP:n.[4] Maailmanlaajuisen koronavirustilanteen vuoksi kilpailu teki paluun Zandvoortin radalle kuitenkin vasta kaudella 2021.[5]

Kuuluisin mutka radalla on Tarzanbocht ("Tarzanin mutka") pääsuoran lopussa, joka antaa erinomaiset mahdollisuudet ohitusyrityksille. Tarinan mukaan tämä mutka on nimetty paikallisen henkilön mukaan, joka sai lempinimekseen Tarzan. Hän halusi antaa radan suunnittelijoille omistamansa puutarhan dyyneiltä mikäli he nimeäisivät mutkan hänen mukaansa. Tarinasta on liikkeellä erilaisia versoita.

Radalla on sen historian aikana sattunut monia kuolemaan johtaneita onnettomuuksia; esimerkiksi Piers Courage vuonna 1970 ja Roger Williamson vuonna 1973.[6][7]

Punataustaiset kilpailut eivät kuuluneet Formula 1:n MM-sarjaan.

Kausi Kuljettaja Valmistaja Raportti
1948 Thaimaa Prinssi Bira Maserati Raportti[8]
1949 Italia Luigi Villoresi Ferrari Raportti[9]
1950 Ranska Louis Rosier Talbot-Lago Raportti[10]
1951 Ranska Louis Rosier Talbot-Lago Raportti[11]
1952 Italia Alberto Ascari Ferrari Raportti[12]
1953 Italia Alberto Ascari Ferrari Raportti[13]
1955 Argentiina Juan Manuel Fangio Mercedes Raportti[14]
1958 Yhdistynyt kuningaskunta Stirling Moss Vanwall Raportti[15]
1959 Ruotsi Jo Bonnier BRM Raportti[16]
1960 Australia Jack Brabham Cooper-Climax Raportti[17]
1961 Saksa Wolfgang von Trips Ferrari Raportti[18]
1962 Yhdistynyt kuningaskunta Graham Hill BRM Raportti[19]
1963 Yhdistynyt kuningaskunta Jim Clark Lotus-Climax Raportti[20]
1964 Yhdistynyt kuningaskunta Jim Clark Lotus-Climax Raportti[21]
1965 Yhdistynyt kuningaskunta Jim Clark Lotus-Climax Raportti[22]
1966 Australia Jack Brabham Brabham-Repco Raportti[23]
1967 Yhdistynyt kuningaskunta Jim Clark Lotus-Ford Raportti[24]
1968 Yhdistynyt kuningaskunta Jackie Stewart Matra-Ford Raportti[25]
1969 Yhdistynyt kuningaskunta Jackie Stewart Matra-Ford Raportti[26]
1970 Itävalta Jochen Rindt Lotus-Ford Raportti[27]
1971 Belgia Jacky Ickx Ferrari Raportti[28]
1973 Yhdistynyt kuningaskunta Jackie Stewart Tyrrell-Ford Raportti[29]
1974 Itävalta Niki Lauda Ferrari Raportti[30]
1975 Yhdistynyt kuningaskunta James Hunt Hesketh-Ford Raportti[31]
1976 Yhdistynyt kuningaskunta James Hunt McLaren-Ford Raportti[32]
1977 Itävalta Niki Lauda Ferrari Raportti[33]
1978 Yhdysvallat Mario Andretti Lotus-Ford Raportti[34]
1979 Australia Alan Jones Williams-Ford Raportti[35]
1980 Brasilia Nelson Piquet Brabham-Ford Raportti[36]
1981 Ranska Alain Prost Renault Raportti[37]
1982 Ranska Didier Pironi Ferrari Raportti[38]
1983 Ranska René Arnoux Ferrari Raportti[39]
1984 Ranska Alain Prost McLaren-TAG Raportti[40]
1985 Itävalta Niki Lauda McLaren-TAG Raportti[41]
2021 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-Honda Raportti[42]
2022 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-RBPT Raportti
2023 Alankomaat Max Verstappen Red Bull Racing-Honda RBPT Raportti
2024 Yhdistynyt kuningaskunta Lando Norris McLaren-Mercedes Raportti
Kausi Lähtö Kuljettaja Talli Raportti
2022 Sprintti Uusi-Seelanti Marcus Armstrong Hitech Grand Prix Raportti
Kilpailu Brasilia Felipe Drugovich MP Motorsport
2023 Sprintti Ranska Isack Hadjar Hitech Pulse-Eight Raportti
Kilpailu Ranska Clément Novalak Trident
Kausi Lähtö Kuljettaja Talli Raportti
2021 Sprintti 1 Monaco Arthur Leclerc Prema Racing Raportti
Sprintti 2 Ranska Victor Martins MP Motorsport
Kilpailu Norja Dennis Hauger Prema Racing
2022 Sprintti Brasilia Caio Collet MP Motorsport Raportti
Kilpailu Barbados Zane Maloney Trident

A1 Grand Prix

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Lähtö Kuljettaja Talli Raportti
2006–2007 Sprintti Etelä-Afrikka Adrian Zaugg Etelä-Afrikka Raportti
Kilpailu Saksa Nico Hülkenberg Saksa
2007–2008 Sprintti Etelä-Afrikka Adrian Zaugg Etelä-Afrikka Raportti
Kilpailu Yhdistynyt kuningaskunta Oliver Jarvis Britannia
2008–2009 Sprintti Malesia Fairuz Fauzy Malesia Raportti
Kilpailu Ranska Loïc Duval Ranska
Kausi Kuljettaja Talli Raportti
2021 Yhdistynyt kuningaskunta Alice Powell Racing X Raportti
Kausi Lähtö Kuljettaja Talli Auto
2007 Kilpailu 1 Sveitsi Alain Menu Iso-Britannia Chevrolet RML Yhdysvallat Chevrolet Lacetti
Kilpailu 2 Italia Gabriele Tarquini Espanja SEAT Sport Espanja SEAT León
2018 Kilpailu 1 Ranska Yann Ehrlacher Saksa ALL-INKL.COM Münnich Motorsport Japani Honda Civic Type R TCR
Kilpailu 2 Ranska Aurélien Comte Belgia DG Sport Compétition Ranska Peugeot 308 GTi TCR
Kilpailu 3 Ranska Jean-Karl Vernay Luxemburg Audi Sport Leopard Lukoil Team WRT Saksa Audi RS 3 LMS TCR
2019 Kilpailu 1 Ruotsi Thed Björk Ruotsi Cyan Racing Lynk & Co Kiina Lynk & Co 03 TCR
Kilpailu 2 Argentiina Esteban Guerrieri Saksa ALL-INKL.COM Münnich Motorsport Japani Honda Civic Type R TCR
Kilpailu 3 Ruotsi Thed Björk Ruotsi Cyan Racing Lynk & Co Kiina Lynk & Co 03 TCR
  1. a b c d e History of the Circuit of Zandvoort History. Circuit Zandvoort. Arkistoitu 16.8.2017. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  2. a b Circuit Park Zandvoort Circuits. ESPN. Arkistoitu 3.11.2019. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  3. Mitchell, Scott: Dutch Grand Prix seals return to Formula 1 calendar for 2020 F1 News. 15.5.2019. Autosport.com. Viitattu 18.5.2019. (englanniksi)
  4. Zandvoort in line to replace Barcelona on 2020 F1 schedule motorsport.com. Viitattu 1.5.2019. (englanniksi)
  5. Medland, Chris: Old school thrills, Verstappen's crowd and more – 5 fascinating storylines ahead of the Dutch Grand Prix Formula1.com. 1.9.2021. Formula One World Championship Limited. Viitattu 5.9.2021. (englanniksi)
  6. Piers Courage – Great Britain ESPN. Arkistoitu 8.2.2018. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  7. Roger Williamson – Great Britain ESPN. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  8. 1948 Zandvoort GP ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  9. 1949 Zandvoort GP ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  10. 1950 Dutch GP ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  11. 1951 Dutch GP ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  12. New venue ... but Ascari remains unbeatable ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  13. Ascari pilots slick-handling Ferrari to Zandvoort win ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  14. Fangio and Moss secure dominant 1-2 at Zandvoort ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  15. Moss wins as British manufacturers dominate ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  16. First success for Bonnier and BRM ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  17. Brabham wins as newcomer Clark makes a statement ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  18. Von Trips takes maiden win as Ferrari dominate ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  19. Hill triumphs at Zandvoort ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  20. Clark dominates at Zandvoort ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  21. Clark cruises to Zandvoort victory ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  22. Five in a row for the unstoppable Clark ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  23. Brabham makes it a hat-trick at Zandvoort ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  24. Clark wins with faultless display ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  25. Stewart triumphs in pain and rain ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  26. Rindt retires as Stewart eases home ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  27. Rindt's win overshadowed by Courage death ChicaneF1.com. Arkistoitu 29.7.2017. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  28. Ickx pips Rodriquez in the wet ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  29. Stewart victory tainted by Williamson's horrific death ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  30. Ferrari trounces opposition at Zandvoort ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  31. Hesketh's delight at Hunt's maiden victory ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  32. Hunt holds off Regazzoni to slice Lauda's lead ChicaneF1.com. Arkistoitu 13.10.2017. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  33. Lauda takes control of championship with Zandvoort win ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  34. Andretti all but secures title with sixth win ChicaneF1.com. Arkistoitu 19.2.2018. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  35. Hat-trick for Jones but Scheckter's sitting pretty ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  36. Piquet narrows the gap ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  37. Prost wins as Piquet erases gap ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  38. Pironi slashes Watson's lead with comfortable win ChicaneF1.com. Arkistoitu 19.2.2018. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  39. Arnoux wins as Prost takes out Piquet ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  40. Prost dominant as McLaren seals constructors' crown ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  41. Lauda claims final career victory ChicaneF1.com. Viitattu 20.7.2017. (englanniksi)
  42. FORMULA 1 HEINEKEN DUTCH GRAND PRIX 2021 - RACE RESULT Formula1.com. Viitattu 25.12.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]