Luigi Villoresi
Luigi Villoresi | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Kansalaisuus | Italia |
Formula 1 -ura | |
Aktiivivuodet | 1950–1956 |
Talli(t) | Ferrari, Maserati, Lancia |
Kilpailuja | 34 |
Maailmanmestaruuksia | 0 |
Voittoja | 0 |
Palkintosijoja | 8 |
Paalupaikkoja | 0 |
Nopeimpia kierroksia | 1 |
MM-pisteitä | 46 (49) |
Ensimmäinen kilpailu | Monacon Grand Prix 1950 |
Viimeinen kilpailu | Italian Grand Prix 1956 |
Luigi 'Gigi' Villoresi (16. toukokuuta 1909 Milano, Italia – 24. elokuuta 1997 Modena, Italia)[1][2] oli italialainen kilpa-autoilija ja F1-kuljettaja.[1][2]
Villoresi osallistui Formula 1:n MM-sarjaan sen ensimmäisestä vuodesta 1950 lähtien.[1][2] Villoresi oli tuolloin jo veteraani, 41-vuotias, joka oli ajanut ennen toista maailmansotaa Grand Prix -kisoissa.[1][2] Hän kilpaili 47-vuotiaaksi asti, starttasi 31:een F1-osakilpailuun ja saavutti niissä yhteensä 49 pistettä.[1][2] Hän ei yltänyt osakilpailuvoittoihin, mutta oli kaksi kertaa toinen ja kuusi kertaa kolmas.[1][2][3][4][5] MM-sarjassa hän sijoittui Ferrarillaan viidenneksi sekä vuonna 1951 että 1953.[1][2] Hän ajoi myös sarjan ulkopuolisissa kilpailuissa.[2]
Villoresi aloitti kilpa-autoilijan uransa jo varhain 1930-luvulla, mutta alkoi saavuttaa menestystä vasta kun hänet palkattiin Maseratille 1938. Toisen maailmansodan jälkeen, vuosina 1946 ja 1947, hän voitti Italian mestaruuden Maseratillaan. Vuonna 1949 hän liittyi Ferrarin talliin Alberto Ascarin kumppaniksi ja voitti samana vuonna Hollannin GP:n.[1][2] Hän seurasi Ascaria Lancialle 1954.[6] Villoresi järkyttyi syvästi, kun Ascari kuoli testionnettomuudessa Monzassa 1955, ja lopetti uransa seuraavana vuonna ajettuaan pahan kolarin sarjan ulkopuolisessa Rooman GP:ssä.[1][7]
Myös Villoresi koki vakavan loukkaantumisen auto-onnettomuudessa, joka tosin ei sattunut radalla vaan maantiellä Pariisin lähellä 1952. Hän toipui ja jatkoi uraansa.
Kaudet, tallit. pisteet, sijoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1950 (Ferrari): 0 MM-pistettä, sijoitus MM-sarjassa -
- 1951 (Ferrari): 15 (18) pistettä, sijoitus 5:s
- 1952 (Ferrari): 8 pistettä, sijoitus 8:s
- 1953 (Ferrari): 17 pistettä, sijoitus 5:s
- 1954 (Maserati, Lancia): 2 pistettä, sijoitus 20:s
- 1955 (Lancia, Ferrari): 2 pistettä, sijoitus 20:s
- 1956 (Maserati): 2 pistettä, sijoitus 22:s
Vuosi | Talli | Valmistaja | Moottori | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | Sijoitus | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1950 | Ferrari | Ferrari 125 | Ferrari V12 | GBR |
MON Kesk. |
500 |
SUI Kesk. |
BEL 6 |
FRA DNS |
ITA |
- | 0[1][2] | ||
1951 | Ferrari | Ferrari 375 | Ferrari V12 | SUI Kesk. |
500 |
BEL 3 |
FRA 3 |
GBR 3 |
GER 4 |
ITA 4 |
ESP Kesk. |
5. | 15 (18)[1][2] | |
1952 | Ferrari | Ferrari 500 | Ferrari S4 | SUI |
500 |
BEL |
FRA |
GBR |
GER |
NED 3 |
ITA 3 |
8. | 8[1][2] | |
1953 | Ferrari | Ferrari 500 | Ferrari S4 | ARG 2 |
500 |
NED Kesk. |
BEL 2 |
FRA 6 |
GBR Kesk. |
GER 8* |
SUI 6 |
ITA 3 |
5. | 17[1][2] |
1954 | Officine Alfieri Maserati | Maserati 250F | Maserati S6 |
ARG |
500 |
BEL |
FRA 5 |
GBR Kesk.* |
GER DNS |
SUI |
ITA Kesk. |
20. | 2[1][2] | |
Scuderia Lancia | Lancia D50 | Lancia V8 | ESP Kesk. | |||||||||||
1955 | Scuderia Lancia | Lancia D50 | Lancia V8 | ARG Kesk. |
MON 5 |
500 |
BEL DNA |
NED |
GBR |
ITA DNS |
20. | 2[1][2] | ||
1956 | Scuderia Centro Sud | Maserati 250F |
Maserati S6 |
ARG |
MON |
500 |
BEL 5 |
22. | 2[1][2] | |||||
Luigi Piotti | FRA Kesk. |
GBR 6 |
GER Kesk. |
|||||||||||
Officini Alfieri Maserati | ITA Kesk.* |
* Jaettu auto.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Gigi Villoresi - Italy ESPN. Viitattu 27.7.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Luigi Villoresi ChicaneF1.com. Viitattu 27.7.2016. (englanniksi)
- ↑ 1953 Driver Standings: Luigi Villoresi Results - Archive 1950-2016. Formula 1. Viitattu 27.7.2016. (englanniksi)
- ↑ 1952 Driver Standings: Luigi Villoresi Results - Archive 1950-2016. Formula 1. Viitattu 27.7.2016. (englanniksi)
- ↑ 1951 Driver Standings: Luigi Villoresi Results - Archive 1950-2016. Formula 1. Viitattu 27.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Fangio's Second Title Marred By Marimon Death ESPN. Viitattu 27.7.2016. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Mercedes Domination Overshadowed By Le Mans Tragedy ESPN. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 27.7.2016. (englanniksi)