Alppiharju
| Alppiharju | |
|---|---|
| Åshöjden | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Alppiharju korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 12 (peruspiiri 302) |
| Pinta-ala | 0,91[1] km² |
| Väkiluku | 11 940[2] (31.12.2020) |
| Väestötiheys | 13 121 as./km² |
| Osa-alueet | Harju, Alppila |
| Postinumero(t) | 00500, 00510, 00520 |
| Lähialueet | Sörnäinen, Kallio, Taka-Töölö, Pasila, Vallila |
Alppiharju (ruots. Åshöjden) on nimensäkin mukaisesti Alppilasta ja Harjusta muodostuva noin 12 000 asukkaan kaupunginosa ja peruspiiri Helsingin itäisessä kantakaupungissa, Kallion, Taka-Töölön ja Vallilan välissä.[1]
Alppiharju otettiin käyttöön kaupunginosan nimenä vuonna 1959. Nimi on muodostettu vanhoista, 1840-luvulla perustettujen Alpin (ruots. Alpen) ja Harjun (ruots. Ås) vuokra-alueiden nimistä. Nimien perustana on alueen mäkisyys.[3]
Peruspiiritason vertailussa Alppiharjusta löytyvät keskimäärin kaupungin pienimmät asunnot (keskikoko 38 m2), suurin asukastiheys (noin 13 200 asukasta/km²) ja pienimmät asuntokunnat (keskikoko 1,36). Pienten asuntojen myötävaikutuksesta Alppiharjussa asuu niukasti lapsiperheitä (alle 16-vuotiaiden osuus oli 4 % peruspiirin väestöstä). Tämä kantakaupungin alue tarjosi työpaikkoja 3 140 hengelle vuoden 2012 lopussa.[1]
Alppiharjun asuintalot on rakennettu pääosin 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Alppiharjussa osoitteessa Aleksis Kiven katu 52–54 sijaitsi Serlachius-yhtiölle kuulunut Bögelundin kartonkitehdas vuodesta 1920 alkaen. Tehdas lopetettiin vuonna 1925, mutta rakennus on edelleen jäljellä asuintaloksi muutettuna ja laajennettuna. Rakennuksen vanhimmat osat on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist. Alppiharjussa sijaitsee myös Satakallio, joka on yksi Suomen suurimmista taloyhtiöistä. Myös Kulttuuritalo, Linnanmäki ja Brahenkenttä kuuluvat Alppiharjun kaupunginosaan. Alueen puistot Alppipuisto ja Lenininpuisto ovat suosittuja kokoontumispaikkoja kesäisin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sivonen, Pauli (toim.) (2004) Kotkan siipien suojassa - Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 70-vuotisjuhlajulkaisu. Mänttä. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Helsinki alueittain 2014 (Alppiharjun peruspiiri PDF:n sivuilla 84-87.) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ Taulukko: Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2020 (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Ennakkoväkiluku) aluesarjat.fi. Arkistoitu 13.10.2004. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 90. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alppiharju Wikimedia Commonsissa
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |
|  |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri |
| |
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri |
| |