Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 26

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Valtioiden BKT:t

Lueskelin artikkelia Montenegro, ja huomasin että BKT-luvut ovat aika vanhoja. Uudempiakin löytyy, mutta mitä BKT-lukuja on tarkoitus käyttää? Ostovoimakorjattuja vai ei-korjattuja? Pitääkö käyttää uusimpia varmistettuja tietoja, vai voiko esimerkiksi IMF:n arvion vuodesta 2009 käyttää?

En-wikin Montenegro -artikkelissa on ilmoitettu sekä ostovoimakorjattu että korjaamaton, ja käytetty IMF:n vuoden 2009 arviota. Sinänsä IMF:llä olisi tarjolla myös vuoden 2010 arvio, mutta se lienee aika paljon epävarmempi kuin jo päättyneen vuoden. -- Piisamson 3. toukokuuta 2010 kello 16.56 (EEST)

Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan perusteella sanoisin että PPP-korjattu ja se luku joka CIA Fctbookissa sattuu olemaan. Nykyisin kai arvio 2009. --Tappinen 3. toukokuuta 2010 kello 18.54 (EEST)

PPP-korjatut on ihan ok, mutta jos niitä käytetään, se pitäisi mainita valtiomallineessa. Mutta miksi pitäisi käyttää juuri sitä lukua, joka sattuu CIA Factbookista löytymään? Eikä siellä näytä kaikista maista olevan edes vuoden 2009 arviota. -- Piisamson 4. toukokuuta 2010 kello 20.03 (EEST)

Äh, anteeksi huono muotoilu. Factbooksisa tai muussa tunnetussa sekundäärilähteessä... Factbookkia on käytetty lähtenä tuossa listassa, johon jotkut valtioartikkelit linkittävät, siksi ajattelin että olisi hyvä olla sen kanssa linjassa. Arviot eri maista tulevat eri aikana, ehkä siksi että budjettivuosi vaihtuu eri aikaan. Ja samaa mieltä: mainitaan mitä käytetään. --Tappinen 4. toukokuuta 2010 kello 20.16 (EEST)

Luetaanko Fingerporissa Wikipediaa?

Taannoin panin merkille Fingerporissa Salo-aiheisen stripin, joka ilmiselvästi EDIT: mahdollisesti pohjautui Wikipedian täsmennyssivuun tunnetun elokuvan osalta. Ja nyt kun wikipedian etusivun tiesitkö että -osiossa mainittiin Natsi-Saksan edistykselliset eläintensuojelulait, fingerporissa oli välittömästi aiheesta strippi, joka on jo ehtinyt herättää keskustelua. Eli näin me vain täällä olemme valtakunnan mediavaikuttajia ja nostamme asioita keskusteluun.--Urjanhai 6. toukokuuta 2010 kello 11.20 (EEST)

Miten niin ilmiselvästi. Jafeluv 6. toukokuuta 2010 kello 19.08 (EEST)

No, ehkä ensimmäinen voi olla sattuma, mutta tuo toinen ei varmasti, väittäisin.--Urjanhai 6. toukokuuta 2010 kello 19.33 (EEST)

Natsivitsejä on Fingerporissa jatkuvasti. En kyllä näe ilmiselvää yhteyttä tuohon, mutta kaikkihan on mahdollista. --Jisis 6. toukokuuta 2010 kello 19.47 (EEST)

Äänestetään. --Jmk 6. toukokuuta 2010 kello 20.46 (EEST)

Nauroin ääneen:-) --albval(keskustelu) 6. toukokuuta 2010 kello 21.31 (EEST)

Väittäisin, että natsi-Saksan eläinsuojelulait on mainittu aika monessa suomalaisessa lehtijutussa jo ennen Wikipedian syntyä. --Silvonen 6. toukokuuta 2010 kello 20.38 (EEST)

Toki toki, mutta esiintyminen Wikipedian etusivulla juuri ennen saman aiheista strippiä viittaa vahvasti Wikipedian vaikutukseen. Fingerpori on myös jatkuvasti hyvin ajankohtaisiin aiheisiin tarttuva.--Urjanhai 6. toukokuuta 2010 kello 20.42 (EEST)

Fingerborgin tekijä Pertti Jarla on tänään pyytänyt Helsingin Sanomissa julkisesti anteeksi natsipiirrostaan. --Abc10 7. toukokuuta 2010 kello 10.08 (EEST)

Piirtäjä kommentoi. --Thi 7. toukokuuta 2010 kello 14.13 (EEST)

Joo, mutta Wikipedianhan ei pitäisi vaikuttaa mihinkään, vaan vain todeta tapahtunutta, vai miten se paradoksi kuuluukaan? --Höyhens 8. toukokuuta 2010 kello 00.15 (EEST)

Ehkä pitäisi tuokin artikkeli [1] kääntää suomiwikiin.--J 8. toukokuuta 2010 kello 03.23 (EEST)

Ihmisruumiista tehty saippua ? --Tappinen 9. toukokuuta 2010 kello 21.55 (EEST)

3D-elokuvat

Nykyään alkaa olla ja tulla sen verran noita kolmiuloteisia 3D (vai 3-D?)-elokuvia, että pitäisiköhän tehdä sivu, jossa niitä käsitellään? Kuten historiaa, tekniikkaa ennen ja nyt, tulevaisuus ym.--RicHard-59 9. toukokuuta 2010 kello 18.31 (EEST)

Löytyy useista muista kieliversioista, mm. en:3-D film. Suosittelen ehdottomasti tekemistä :)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 9. toukokuuta 2010 kello 18.51 (EEST)

Malline:Tietokone- ja videopelit

Korjaisiko joku? Kuvien ympärillä näkyy turhaa krääsää. —Aku506  9. toukokuuta 2010 kello 19.30 (EEST)

Ongelmanahan on, että kuvaparametri on muutettu ottamaan pelkkä tiedostonnimi koko kuvan tuottavan wikikoodin sijaan. Tuohon on noin kaksi mahdollista korjaustapaa:

• Korjataan kaikista mallinetta käyttävistä artikkeleista parametrin määrittely uuden systeemin mukaiseksi, tai
• palautetaan kuva-parametrin merkitys aikaisemmaksi ja lisätään vaikkapa uusi vaihtoehtoinen kuvatiedosto-parametri, joka toimii uudella tavalla. Tämä luonnollisesti rikkoo sellaiset artikkelit, joihin ensimmäisen vaihtoehdon korjaus on jo ehditty tekemään.

Voin kyllä tehdä tuon kakkosvaihtoehdon muutoksen, jos sitä toivotaan. --Tmn 9. toukokuuta 2010 kello 20.47 (EEST)

Muutin parametriä turhan tylysti, mutta voin kyllä itsekin muokata artikkeleita korjatakseni krääsät näkyvistä.--Olimar 9. toukokuuta 2010 kello 22.16 (EEST)

Toisaalta, eikö ole mahdollista tehdä vaihtoehtoista parametria, joka hyväksyy vanhat merkintätavat?--Olimar 9. toukokuuta 2010 kello 22.18 (EEST)

Varmaan fiksumpaa olisi tehdä vaihtoehtoinen parametri ettei olemassaolevia artikkeleita rikota. Vanhanhan voi sitten poistaa kun kaikki artikkelit on vaihdettu käyttämään uusia parametreja. Jafeluv 9. toukokuuta 2010 kello 23.51 (EEST)

Olisi pitänyt aluksi säätää parametrille erilainen nimi, oma virheeni. Ehdin tosin aloittaa jo vaihto-operaation artikkelikohtaisesti :/. Siihen ei pitäisi mennä kuin muutama päivä (kaikissa artikkeleissa ei ole edes kansikuvaa). Olen nyt samalla myös fixaillut mallineissa muita epätäsmällisyyksiä/virheitä.--Olimar 10. toukokuuta 2010 kello 00.51 (EEST)

Hauska Wikipedia-heitto Konttorissa

Eilen Nelosella näytetyssä Konttori-komediasarjan jaksossa Neuvottelu (engl. The Negotiation, ensiesitys Yhdysvalloissa 5. huhtikuuta 2007, kolmas tuotantokausi) esitettiin ainakin omasta mielestäni hillittömän hauska Wikipedia-aiheinen kommentti. Jaksossa konttorin pomo Michael Scott hakee alaisensa kanssa käymiinsä palkkaneuvotteluihin tukea Wikipediasta löytämistään neuvottelutaktiikoista välttävällä menestyksellä. Ennen neuvotteluihin ryhtymistä hän toteaa aiheesta näin: ”Wikipedia is the best thing ever. Anyone in the world can write anything they want about any subject, so you know you are getting the best possible information.” (suom. Wikipedia on kaikkien aikojen paras juttu. Kuka tahansa maailmassa voi kirjoittaa mitä haluaa mistä tahansa aiheesta. Näin ollen tiedät saavasi parasta mahdollista tietoa.)

Jaksoon liittyvä artikkeli USATODAY.comissa (englanniksi) –Ejs-80 14. toukokuuta 2010 kello 09.52 (EEST)

Oman keskustelusivun arkistointi botilla

Bottia oman keskustelusivun arkistointiin käyttävien kannattaa ottaa huomioon, että botti ei uutta arkistoa aloittaessaan automaattisesti lisää siihen osoittavaa linkkiä keskustelusivulle. Näyttäisi siltä, että usein tätä ei muisteta huomioida, ja käytäntöhän edellyttää selvästi näkyvää linkkiä arkistoon. –Ejs-80 14. toukokuuta 2010 kello 12.39 (EEST)

Vuoden kuva 2009 - äänestysaika on nyt!

Vuoden kuva valitaan Wikimedia Commons:issa nyt neljännen kerran. Ehdokkaita ensimmäisellä kierroksella on 890 ja äänestysaika on 14.5.2010 - 21.5.2010. Äänioikeus on kaikilla, jotka ovat rekisteröityneet ennen 1.1.2010 ja joilla oli yli 200 muokkausta ennen 15.1.2010 missä tahansa yksittäisessä Wikimedia-projektissa - kuten esimerkiksi täällä suomenkielisessä wikipediassa.

Täällä pääset äänestämään: Commons:Vuoden_kuva/2009

Terveisin, --MattiPaavola 15. toukokuuta 2010 kello 12.22 (EEST)

Wikipedian käyttäjien huomiointi

Paavo Takulan artikkelin merkittävyyskeskustelussa päästiin jo sen verran aiheen sivuun, että parasta jatkaa täällä, koska on vielä sanottavaa. Viimeisin kommentti oli "Merkittävyyskeskusteluihin saa osallistua kuka tahansa eikä äänioikeuttakaan ole vaikea saada. Jos osa käyttäjistä ei haluaa mielipidettään tuoda esille, niin ei sitä voida päätöksenteossa huomioidakaan."

Jos satunnaiset Wikipedian lukijat (=käyttäjät) haluttaisiin mukaan päätöksentekoon, niin miksi ihmeessä äänestysrajaksi olisi laitettu 100 muokkausta? Helpottaisi suuresti äänestämistä, jos mitään rajaa ei olisi, vaan nimimerkin rekisteröiminen riittäisi äänioikeuteen. --Maradona 19. toukokuuta 2010 kello 11.59 (EEST)

Se helpottaisi myös huomattavasti äänestysten manipulointia, kun äänestämään pääsee vain luomalla tunnuksen tai osallistumalla vain äänestykseen. Toiseksi, käyttäjä joka on vasta rekistöröitynyt wikipediaan ei todennäköisesti tunne vielä käytäntöjä ja muita yleisiä suuntaviivoja. –☆Makele-90 19. toukokuuta 2010 kello 12.35 (EEST)

Esim. mobiililiittymällä voisi luoda rajattoman määrän kertakäyttötunnuksia, ilman mitään kiinnijäämisen pelkoa. --Otrfan 19. toukokuuta 2010 kello 12.37 (EEST)

Tietenkin toimiva sähköpostiosoite tai muu varmistus pitäisi olla. Käytännön toteutus on eri asia, kun puhutaan periaatteista. --Maradona 19. toukokuuta 2010 kello 12.48 (EEST)

Sähköpostiosoitteitakin saa tehtyä yhtä helposti kuin tunnuksia wikipediaan. --Anr 19. toukokuuta 2010 kello 12.49 (EEST)

"Wikipedian yhteisö ei ole demokraattinen kokeilu." Asioista pitäisi mieluummin pyrkiä konsensukseen keskustelemalla kuin äänestämällä, ja keskusteluun voi osallistua kuka tahansa vaikka IP:llä. Turhan äänestysinnon välttämiseksi muokkausrajaa pitäisi pikemminkin nostaa vaikkapa 1000 muokkaukseen.--Tanár 19. toukokuuta 2010 kello 14.32 (EEST)

Uusi käyttäjä ei tarvitse äänioikeutta. Tosiaan, mikäli tällainen jättää kuitenkin keskusteluvaiheessa järkevän kommentin, niin kyllä joku vakiintunut käyttäjä sen "ottaa nimiinsä". Jos pystyy osoittamaan esim. linkillä kiistattoman faktan, ei se tarvitse >100 muokkausta tuekseen. --Ras 19. toukokuuta 2010 kello 14.44 (EEST)

Muuten hyvä idea, mutta keskustelu ei kovin usein estä artikkelin poistamista. --Maradona 19. toukokuuta 2010 kello 14.45 (EEST)

Ei sen ole tarkoituskaan estää kuin merkittävien aiheiden poistaminen. Epämerkittävät poistetaan ja rajatapaukset viedään äänestykseen. Keskustelujen tulosten tulkinnassa on ollut hämmästyttävän vähän epäselvyyksiä. --Otrfan 19. toukokuuta 2010 kello 17.13 (EEST)

On sillä sekin tarkoitus, että merkittävyyskeskustelu antaa artikkelin kirjoittajalle kysyä ja meille mahdollisuuden perustella miksi artikkeli poistetaan. Se aikoinaan vitutti ihan suunnattomasti kirjoittajia, että heidän artikkelinsa vain yhtäkkiä pistettiin roskaksi ja ne katosi ja nykyinen systeemi vaikka siinä onkin omat ongelmansa on huomattavasti parempi kuin mitä se oli aikaisemmin. Sivuominaisuutena merkittävyyskeskustelu myös vähensi olennaisesti poistoäänestyksiä joita oli sitä ennen tuhansia vuodessa. --Zache 19. toukokuuta 2010 kello 17.49 (EEST)

Olen Tanárin kanssa samoilla linjoilla. Ehdottomasti pitäisi pyrkiä konsensukseen eikä heti äänestää kaikesta. Esimerkiksi poistokeskustelua parantaisi huomattavasti jos prosenttirajoista luovuttaisiin ja saataisiin selkeät pelisäännöt sille että 1) jos poistokeskustelu on käynnistetty ilman käytäntöön perustuvaa syytä poistamiselle, se suljetaan perusteettomana, ja 2) jos poistolle on annettu käytäntöön perustuva perustelu jota kukaan ei pysty osoittamaan vääräksi, artikkeli poistetaan vaikka yhdeksänkymmentä prosenttia äänestäisi säilyttämisen puolesta. Tämän jälkeen olisi paljon vähemmän murheita siitä, monellako tunnuksella joku "äänestää", ja kokemattomammatkin käyttäjät voitaisiin ottaa mukaan keskusteluun. Jafeluv 19. toukokuuta 2010 kello 15.08 (EEST)

Jos luovutaan prosenttirajoista niin haluan kyllä nähdä sen keskustelun jossa ollaan päätetty että merkittävyyskäytäntö on tarpeellinen ja ollaan perusteltu, että merkittävyyden vuoksi artikkeleiden poistaminen on hyvä idea. Tällä hetkellähän me poistetaan artikkeleita (suuntaviivat mukaanlukien) nimenomaan siksi, koska ihmiset on ÄÄNESTÄNYT niin eikä poistamisissa ole mitään sen kummempia perusteita. ;) --Zache 19. toukokuuta 2010 kello 17.42 (EEST)

Täällä on ainakin perusteltu, miksi artikkelin poistamatta jättäminen epämerkittävyyden vuoksi ei ole hyvä idea. --MiPe ^(wikinät) 19. toukokuuta 2010 kello 17.53 (EEST)

"Aivan mahdoton ajatus. Jos tämä menisi läpi, niin voisin kirjoittaa artikkelin päivän toimistani: milloin heräsin, mitä söin, koska kävin wc:ssä. Asia voitaisiin verifioida jos laittaisiin kotiin nettikameran, jonka kautta toimeni olisivat tarkistettavissa. Vastustan.". :)

Vakavammin tuolloin meillä oli huomattavasti inklusionistisempi linja kuin mitä nyt on. Täällä oli tietoa kellaribändeistä, nettisarjakuvista ja findieleffoista jotka eivät ikinä ylittäisi nykyistä defacto rajaa merkittävyydestä. Jotain kertoo siitä, että joku ylipäätänsä vaivautui ehdottamaan, että "Epämerkittävyyttä ei tulisi käyttää argumenttina Wikipedian sisällön kartuttamista vastaan artikkelin sisältöä koskien, eikä liioin argumenttina artikkelin Wikipediaan liittämistä vastaan – sen sijaan tulisi käyttää Wikipedian virallisia käytäntöjä koskien uutta tutkimusta, tarkistettavuutta ja neutraalia näkökulmaa." joka ei tulisi kenellekään enää edes mieleenkään.

Sinänsä en kaipaa tänne artikkeleita vessakäynneistä, mutta minusta se on menetys että täältä poistettiin esim. omakustannebändit, pienet urheiluseurat ja nettisarjakuvat osin sitä varten että ollaan sitä mieltä että tietosakirjan pitää sisältää vain tärkeää tietoa--Zache 19. toukokuuta 2010 kello 18.16 (EEST)

En ole täysin samaa mieltä. Ensinnäkin muistelisin, että meillä oli täällä joskus vielä nykyistäkin tiukempi linja merkittävyyden suhteen... Olen sitä mieltä, että johonkin on raja kuitenkin vedettävä. Nykyiset voivat olla keinotekoisia, mutta kukaan ei ole toistaiseksi onnistunut ehdottamaan sellaista toimivampaa käytäntöä, johon suurin osa käyttäjistä voisi yhtyä. --MiPe ^(wikinät) 19. toukokuuta 2010 kello 18.26 (EEST)

Juu olen samaa mieltä tuosta että täällä on ollut kireämpikin linja. Tiukimmillaan linja on ollut varmaan joskus 2007 tienoilla jonka jälkeen ollaan tultu takaisinpäin. --Zache 19. toukokuuta 2010 kello 18.40 (EEST)

"sen sijaan tulisi käyttää Wikipedian virallisia käytäntöjä koskien uutta tutkimusta, tarkistettavuutta ja neutraalia näkökulmaa" Omaskustannebändit ja findie-elokuvat lähtisivät tämän perusteella, sillä niistä on mahdoton saada tarkistettavaa, puolueetonta tietoa. Itse asiassa linja on tällä hetkellä löysempi kuin mitä tarkistettavuuskäytäntö edellyttäisi. --ML 19. toukokuuta 2010 kello 18.36 (EEST)

Mielenkiintoinen idea. Käytäntöä varten olisi oltava olemassa tarkat suuntaviivat eri artikkelien merkittävyydestä. Miten sellaiset olisi mahdollista tehdä? --Maradona 19. toukokuuta 2010 kello 18.05 (EEST)

Tällä hetkellä suuntaviivat on linjattu täällä niin tarkasti kuin se ylipäätään on mahdollista. Paljon tarkempia tuskin saadaan aikaiseksi. Se nimittäin vaatisi vahvan konsensuksen ja sitä ei todennäköisesti saada aikaiseksi. Niin paljon näkökulmat eroavat toisistaan (vieläkin). Se, että käyttäjät eivät välttämättä toimi edes näiden suuntaviivojen mukaisesti kertoo jotain asiasta.--MiPe ^(wikinät) 19. toukokuuta 2010 kello 18.11 (EEST)

No joo, eipä noissa suuntaviivoissa urheilun saralla (jonka noista aihepiireistä parhaiten tunnen) ole päätä ei häntää. --Maradona 19. toukokuuta 2010 kello 18.46 (EEST)

Ainakin urheilijoiden kriteeri, jossa "kansallisella pääsarjatasolla" pelaaminen tekee merkittäväksi, on aika höhlä - monissa maissa ja lajeissa pääsarja on täydellistä harrastelijatoimintaa. Paljon parempi kriteeri olisi enkkuwikin malliin ammattilaisuus, päätoimisuus. Se laittaisi urheilijat samalle viivalle muiden henkilöiden kanssa, kun linja on nyt heidän kohdallaan paljon löysempi. Urheilijat ovat harvoja ryhmiä, joilla wikimerkittävyys ylittyy vaikka he eivät edes tekisi asiaa ammatikseen - no, suomiräppärit ovat toinen. --ML 19. toukokuuta 2010 kello 18.53 (EEST)

Mistä sen yksittäisen urheilijan kohdalla tietää, onko hänen päätulonlähteensä urheilu vai joku muu työ? --Maradona 19. toukokuuta 2010 kello 19.16 (EEST)

Onneksi Paavo Nurmi diskattiin ylompialaisista kun se oli ammattilainen. Niin ei ainakaan häntä uhkaa poistaminen wikipediasta. Pitäiskö Pertti Karppinen poistaa kun se teki oikeaa työtä koko olympiäuran ja harjoitteli vapaa ajalla??????? --Rami34 19. toukokuuta 2010 kello 20.28 (EEST)

Niin, ja esim. Pierre de Fermat oli matemaatikkona amatööri, mutta en silti menisi hänestä kertovaa artikkelia poistamaan. :-) Wikimerkittäviä tekoja on siis mahdollista tehdä, vaikka kahisevaa ei niistä heruisikaan. –Ejs-80 19. toukokuuta 2010 kello 20.34 (EEST)

Tietenkin olympiamenestys ja vastaava aiheuttaa poikkeuksen. --ML 19. toukokuuta 2010 kello 20.47 (EEST)

Raha ei monessakaan lajissa ratkaise ja miksi pitäisikään? Esimerkiksi suomalaisista yleisurheilijoista vain todelliset huiput tienaavat merkittäviä summia rahaa. Monet Suomen mestarit ja arvokisaedustajat olisivat tämän "säännön" mukaan epämerkittäviä. --Maradona 19. toukokuuta 2010 kello 21.03 (EEST)

Merkittävyyskynnys

Ylittääkö henkilö joka on toiminut pitkään maistraatin ja raastuvanoikeuden pormestarina, sekä kärjäoikeuden Laamannina merkittävyyskynnyksen? –☆Makele-90 22. toukokuuta 2010 kello 00.28 (EEST)

Mielestäni ei automaattisesti, lähteet ratkaisevat. --Hrrkrr31 22. toukokuuta 2010 kello 00.49 (EEST)

Päälähteenä Turun Sanomien ja Rannikkoseudun artikkeli henkilöstä. –☆Makele-90 24. toukokuuta 2010 kello 23.10 (EEST)

Tilastoja

Etsiessä yhtä tilastotyökalua törmäsin pariin muutaman kuukauden vanhaan, mutta ainakin minulle uuteen tilastoon. Erik Zachte kirjoitti blogissaan muutamasta Wikimedian uudesta muokkaustilastosta ja kirjoituksessa oli pohdintaa saksan flagged revisionin vaikutuksesta ip-muokkauksiin. Toinen löytö oli wikimedian välimuistipalvelimelta tulevat tilastot siitä millä käyttöjärjestelmillä ja selaimilla Wikipediaa käytetään. Samasta tilastosta löytyy tietoa myös siitä, mitä kautta käyttäjät wikipediaan tulevat (tms. google hakutulosten kautta, osoiterivin jne) Zache 16. toukokuuta 2010 kello 13.43 (EEST)

Selainjako on aika samanlainen kuin yleisissä selainjakotilastoissa en:Usage_share_of_web_browsers. -tKahkonen 27. toukokuuta 2010 kello 00.44 (EEST)

Merimerkit

Mistä löytyy merenkulun turvalaitteista tietoa. Edes Merenkulkulaitoksen sivuilta ei löytynyt luetteloa merkeistä. Pitäisi siirtää Commonsiin kuvia merimerkeistä, mutta en tiedä mitä ne ovat. –☆Makele-90 25. toukokuuta 2010 kello 17.28 (EEST)

Viitoitusjärjestelmä kertoo värit ja muodost sanallisesti. Kävin Saaristolaivurikurssin viime syksynä, mulla on oppikirja, voinko auttaa ? Lateraalimerkkien käyttö on erilaista eri maissa. --Tappinen 27. toukokuuta 2010 kello 07.44 (EEST)

Veneily.fi-sivustolla on kuvat tärkeimmistä turvalaitetyypeistä. --Jmk 27. toukokuuta 2010 kello 11.06 (EEST)

Lataan tänään kuvia merimerkeistä Commonsiin. –☆Makele-90 27. toukokuuta 2010 kello 12.39 (EEST)

Ministerikortiston linkit muuttuneet

{{Ministerikortisto}}n linkit muuttuivat eivätkä vanhat enää toimi. Ikävä juttu on se, että myös linkin yksilöivä numero muuttui ja vanhat linkit johtavat nyt väärään sivuun (esim. August Raatikainen Aarne Nuorvalaan). Linkit artikkeleihin, ks. luettelo Suomen ministereistä. -tKahkonen 26. toukokuuta 2010 kello 20.48 (EEST)

Korjasin ensimmäiset 10 prosenttia eli luettelon ministerit 1-56. Lisäsin samalla puuttuvat linkit. Jätin korjauspyynnön myös linkkiprojektin sivulle. -tKahkonen 27. toukokuuta 2010 kello 00.41 (EEST)

Viidesosa korjattu. 1-112. -tKahkonen 27. toukokuuta 2010 kello 16.58 (EEST)

Jos noita on jäljellä niin voin muuttaa loput. --Zache 28. toukokuuta 2010 kello 06.51 (EEST)

Ajattelin ensin, että olisin botilla muuttanut kaikki, mutta noissa ministerisivuissa on muutakin häikkää niin parempi mennä käsin nuo läpi ja muuttelen noita pikku hiljaa.

Joka tapauksessa muutin {{ministerikortisto}}-mallinetta niin ettei sille tarvitse antaa nro-parametria vaan malline itsessään sisältää ne {{ministerikortisto/nro}} -sivulla. Malline tällä tietysti tietää ainoastaan nykyiset ministerit joten uusien ministereiden tullessa ne joko pitää lisätä tuonne listaan tai sitten määritellä vanhaan tapaan nro-parametri. --Zache 30. toukokuuta 2010 kello 17.26 (EEST)

Hyvä homma. Tuossa on se pieni ongelma, että sivua siirrettäessä täytyy muistaa käydä muuttamassa /nro-mallinetta. Mutta muuten hyvä. Ministeriartikkeleissa on joissakin tuo linkki ref-tageissa, joissakin lähteet-otsikon alla, joissakin aiheesta muualla. Joissakin ministerikortistoon on linkitetty normaalilinkillä. Tuollaisia täytyy melko pitkälti käsipelillä korjata. -tKahkonen 3. kesäkuuta 2010 kello 14.44 (EEST)

Satamat

Järjestelin luokkaa Suomen satamat. Siellä oli joukossa venesatamia, joten tein niille oman luokan Suomen venesatamat. Tämä siksi, että kyseessä on venesatama, ei kauppamerenkulkuun käytettävä ”oikea” satama. Sinne jäi vielä Röölä ja Pärnäinen (näitä paikkoja on lisääkin), jotka ovat yhteysalus/lauttarantoja. Pitäisikö niille vielä luoda luokka Suomen yhteysalussatamat, Suomen lauttasatamat tai joku vastaava? –☆Makele-90 28. toukokuuta 2010 kello 03.05 (EEST)

VoIP-palvelin - Ventrilo 3.0.X

Nonii, elikkäis nyt jotain täysin uutta tarjottavaa suomenkielisen wikipedian käyttäjile.

Kyse on siis VoIP-serveristä eli suomeksi: palvelin jota pystyy käyttämään puhumiseen ja jossain määrin myös pikaviestimiseen (joka ei tosin ole sen päätarkoitus), lisätietoa VoIP:stä täältä.

Päätin siis tehdä tälläisen siinä ajatuksessa, että suomalaiset wikipedistit voisivat tutustua paremmin toisiinsa, voisivat keskustella wikipediaa koskevista asioista ja esim. luoda artikkeleita kimpassa (toinen ettii vaikkapa kuvan artikkeliin toinen hankkii kirjallista tietoa) ja muuta sen sellaista, myös wikipedian käytön aikana vois rupatalle muiden kanssa sitä sun tätä ja samaan aikaan työskennellä wikipediassa, sillä tämä kaikki tapahtuu pääasiassa äänen eli puhumisen avulla, nappia painamalla tai automaattisesti ääntä aktivoivalla tavalla. En tiedä kuinka järkevä idea tämä on, vaikka olenkin jo tätä aijemmin pohdiskellut, niin nyt ajattelin ottaa asian (koestus) betavaiheeseen, ja jos joillakin ylläpitäjillä on jotakin tätä vastaan (vaikka en yritäkkään tällä "omia" wikipediaa tai mitään muutakaan järjetöntä, vaan perustaa vapaaehtoistoimintaa halukkaille) niin ilmottakaa siitä mulle ja lopetan välittömästi, mutta tällä hetkellä ei kuitenkaan ole mitään varsinaisesti wikipedian nimissä, että palvelimen osoite ym. on ihan "neutraali" muodossa, vaikka tämä onkin tarkoitettu vain fi.Wikipedia.org:in käyttäjille. Ja ylläpitäille vielä sen verran, että kaikki ylläpitäjät saa pyytää minulta palvelimen Ylläpitäjä-oikeuksia jotka annan automaattisesti ja ohjeistan ylläpitäjä-oikeuksien käytössä sen verran kuin itse osaan. Myös muut saavat pyytää minulta Admin-oikeuksia jos on paljon entistä kokemusta Ventrilon käytöstä ja henkilö on luotettava Wikimedia-säätiön käyttäjä, tämä on myös hyvinkin suositeltavaa koska todennäköisesti jos tästä ns. "projektista" tulee mitään, niin olisi hyvä jos muutkin voisivat opastaa tämän palvelimen käytössä ja ylläpitää itse palvelinta.

OHJELMA Ohjelmana on käytössä Ventrilo, josta versio 3.0.X. Jossa X tarkoittaa sitä, että viimeisin "versionumero" voi olla mikä tahansa. Jos et ole ennen käyttänyt kyseistä ohjelmaa ole hyvä ja tutustu ainakin Wikipedian Ventrilo artikkeliin. Käyttöohjeet tällä hetkellä tarjoan englanninkielisenä videona, jossa opastetaan ohjelman asennuksessa, tietojen syötössä sekä ohjelman perusteellisessa käytössä. Saatan myöhemmin tehdä myös suomenkieliset ohjeet video- ja/tai sarjakuvamuodossa.

URL-osoite kyseiseen videoon: http://www.youtube.com/watch?v=tzPtst-tpJc

Kun pääset siihen vaiheeseen (jossa videossakin opastetaan) jossa teette käyttäjätunnuksen, niin tee käyttäjätunnuksesta samanniminen kuin Wikipedian käyttäjätunnuksesta niin on sitten helppo tietää kuka on kuka. --Pek 31. toukokuuta 2010 kello 19.19 (EEST)

PALVELIN Palvelimen kytkentä tiedot ovat seuraavat (näitä tarvitset kun olet asentanut edellä mainitun ohjelman):

• IP-osoite: 82.118.221.30
• Portti: 56011
• Salasana: S390240

Palvelimen statuksen näet täältä: http://82-118-221-30-56011.webs.com/

Palvelin on tällä hetkellä 30 slottinen (30 paikkaa eli 30 henkilöä mahtuu samanaikaisesti palvelimelle), tämä on 1kk ajan, jos jostain kumman syystä tästä tulee niinkin suosittu, että tulee täyttä ja ihmisiä ei mahdu mukaan, tilaan isomman, mutta näillä näkymin kun on kyse vain testiversiosta niin kokeillaan näillä, vaikka en kyllä usko, että tänne kyllä kovin montaa eksyy.

Salasanassa tulee aina huomioida isot ja pienet kirjaimet. Vaikka salasana onkin "näin julkisesti" esillä, on se silti hyvä olla, siltä varalta, että joku esim. etsii "palvelinluettelosta" servereitä julkiseen käyttöön, joka ei ole tämän palvelimen tarkoitus, niinkuin edellä mainitsin. Palvelinta saa käyttää muuhunkin kuin pelkästään Wikipedian hyötykäyttöön, mutta edellytykset ovat kuitenkin, että olet Wikipedian käyttäjä, ja tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että rekisteröityy Wikipediaan vain sen takia, että voi käyttää palvelinta omien hupiensa vuoksi, jonka kyllä sitten huomataan jos näin käy.

KANAVAT & YLEISET SÄÄNNÖT Palvelin tulee koostumaan useasta eri pää- ja alikanavista, tai ihan vaan useista kanavista. Tällä hetkellä kanavat ovat seuraavat:

1. DEFAULT = Yhdistäessäsi palvelimelle tulet automaattisesti tälle kanavalle, kanava on ikäänkuin oletuskanava.
2. AFK & DND = Tätä kanavaa tulisi käyttää kun olet poissa (tietokoneen äärestä) tai muuten vain varattu, etkä halua kenenkään häiritsevän, halutessasi voit myös kirjoittaa sulkuihin (poissa, varattu, palaan pian) tms. ja pysyä alkuperäisellä kanavallasi. Jos teet näin ja et halua kuulla muita voit klikata alareunasta kohdan [ ] Mute Sound, ja jos haluat myös tehdä sen niin, ettei muut kuule sinun mikrofonia (jos esim. mikrofonisi toimii autimaattisesti havaitessaan äänen) laittaa rastin kohtaan [ ] Mute Microphone/Binds.
3. PÄÄAULA = Tämä on pääoleskelutila joka on tarkoitettu kaikille, täällä käytännössä saa olla kuka tahansa ja tehdä mitä tahansa (asianmukaisissa käyttäytymisrajoissa tietysti).
4. Artikkelit = Kanava jota voit käyttää muiden kanssa artikkeleista keskustelemiseen, voit käyttää kanavaa niin, että kun olet luomassa jotain artikkelia josta sulla ei ole hirveästi asiantuntemusta, mutta on vaikkapa hyvä kirjalähde, voit pyytää toista wikipediasta tekemään se yhdessä, näin toinen henkilö voi arvostella artikkelia ennen sen julkaisemista onko se asianmukaisen kuulonen ja onko lauseissa mitään järkeä (tämä siis vain yksi esimerkki).
5. Julkiset = Julkisiin keskusteluihin Wikipediasta.
6. L-H-S = Erillinen kanava Lupaavien / Hyvien sekä Suositeltujen kanavien keskusteluun sekä pohdintaan yms.
7. Privaatit = Jos haluat keskustella jonkun kanssa niin, ettei kukaan varmasti häiritse sinua, tulee pyytää joltakin palvelimen ylläpitäjiltä siirto ja salasana eli ylläpitäjä siirtää sinut ja muut haluamasi toverit samaan kanavaan ja kertoo sinulle kanavan salasanan, näin voit keskustella ilman kenenkään häiritsemistä, paitsi ylläpitäjät, joilla on oikeus kaikkiin kanaviin, oli niissä salasana tai ei, mutta tonennäköisesti en ainakaan itse häiritsisi ketään, ellei asia olisi tavanomaista tärkeämpää.
8. Projektit = Ja viimeinen, muttei vähäpätöisin, on Projekit. Tämä siis kaikkeen Wikipedian projekteihin liittyvää kesksustelua varten.

Siinä oli ne, jos joillakin tulee ehdotuksia tehdä uusia tai poistaa vanhoja, niin pistäkää tänne ehdotuksianne, otan kaiken palautteen enemmän kuin mielellään vastaan. Jos tarvitset apua Ventrilon käytössä, kysy ensin täältä / minulta tai muulta asiantuntijalta Wikipediassa (jotka toivottavasti astuvat esiin tällä keskustelupalstalla, ettei minun tarvitse ohjeistaa kaikkia kädestä pitäen). Jos olet jo kytkennyt palvelimelle, mutta tarvitset apua esim. kanavien liikkumisessa yms. niin silloin voin myös neuvoa omalla puheellani tai Ventrilon pikaviestintätyökalua käyttäen.

Vielä sen verran haluaisin sanoa, että Ventriloa varten tarvitsee siis vain kuulokkeet tai kaiuttimet, näin voit jo kuulla muita, mutta tosiaan jos haluaa sitten itse osallistua keskusteluihin niin sillon tulisi myös hankkia mikrofoni, jotka ei tosiaan paljoa maksa, ei edes hyväkuntoiset, tai koko paketti (esim. kuulokkeet ja mikrofoni yhdessä).

Kiitos mielenkiinnostasi ja toivottavasti näämme pian serverin puolella! --Pek 31. toukokuuta 2010 kello 19.17 (EEST)

- - -

Kenen hallussa ovat oikeudet tuohon IP-osoitteeseen? Ja kenen hallussa on palvelin jolla tätä ylläpidetään? Ei sen puoleen että aikoisin käyttää sitä. :) --Casimirpo 31. toukokuuta 2010 kello 19.37 (EEST)

Minun hallussa on oiket palvelimen säätöön yms, palvelinta pyörittää Gamers.fi. Minun piti alun perin hostata itse, mutta ajattelin sitten, että mun kone ei oikeen sovi palvelinkäyttöön kun reboottailen konetta melko usein. --Pek 31. toukokuuta 2010 kello 19.40 (EEST)

Aiheetonta poistoa

Muutama kuukausi sitten muokkasin Max Payne-artikkelia siistimmäksi kokonaisuudeksi ja helpommaksi lukea. Nyt on kuitenkin niin että joku on aiheettomasti poistanut kaikki tuntien muokkaukseni ja sivu on nyt täsmälleen samanlainen kuin ennen muokkausta. Voiko tälle tehdä mitään? Esimerkiksi perumalla viimeksi tehdyn muokkauksen, vai?

-Sarvihaara (käyttäjä) Kommentin jätti Sarvihaara (keskustelu – muokkaukset)

Tutki historia-välilehteä. Voit sieltä "kumoa"-linkkiä käyttämällä kumota aiheettomat muutokset. Aiheellisista muokkauksista tulisi luonnollisesti keskustella artikkelin keskustelusivulla ennen muutoksia, mutta senhän jo tiesitkin. Voit muuten allekirjoittaa kirjoittamalla -- ja neljä tildeä (~), tai klikkaamalla muokkausruudun alta kohdasta "allekirjoitus". --Casimirpo 1. kesäkuuta 2010 kello 17.52 (EEST)

Tuo tapahtunut tekstin karsiminen vaikutti päällisin puolin tarkasteltuna aivan asialliselta. Ei ole tarkoituksenmukaista lisätä tietosanakirja-artikkeleihin useiden liuskojen pituisia juoniselostuksia. Muuta muutostahan tuohon ei ole oletettujen Sarvihaaran muokkausten jälkeen tehty kuin lyhennetty juoniselostusta. —B. Nuhanen 1. kesäkuuta 2010 kello 18.06 (EEST)

Oikeastaan kyseisessä artikkelissa oli jo ennen muokkaustani sangen kattava juoniselostus. Muokkausta tehdessäni muutin selostusta vain paljon ymmärrettävämpään muotoon lisäämällä esimerkiksi otsikoita ja korjaamalla useita virheitä pelin suhteen. Nämä muokkaukset ovat poistuneet. Juoniselostusta en siis pidentänyt sanaakaan. Mutta kiitoksia valaisevista tiedoista!

--Sarvihaara 2. kesäkuuta 2010 kello 16.09 (EEST)Sarvihaara

Pituuseroa noilla versioilla on yli 3000 merkkiä, joten melko runsasta pidentämistä/lyhentämistä siinä lienee kuitenkin tapahtunut. —B. Nuhanen 2. kesäkuuta 2010 kello 18.18 (EEST)

Kumosin juonen palautuksen. Juonesta tulisi kertoa mahdollisimman tiiviisti. Juonikuvaus on nykyiselläänkin mielestäni turhan pitkä.--Olimar 2. kesäkuuta 2010 kello 17.57 (EEST)

Max payne -artikkelissa on muokkaussotimisen makua. Sarvihaara haluaa perusteettomasti kertoa juonesta pidemmän kaavan kautta, ja on kumonnut palauttamani lyhyemmän version juonesta monta kertaa.--Olimar 8. kesäkuuta 2010 kello 23.27 (EEST)

En halua missään tapauksessa ryhtyä mihinkään muokkaussotaan. B. Nuhanen kertoo että versioiden ero on 3000 merkkiä. Voi olla, mutta se todennäköisesti johtuu muistakin merkeistä kuin niistä, jotka pidentävät juonta :D. On tämä kyllä aika turhaa, varsinkin kun Wikipediassa vilisee monta muutakin ylipitkää juoniselostusta kuin tämä. Lisäksi olen pyrkinyt vain siihen, että Max Payne -fanit tietäisivät Wikipediankin kautta mahdollisimman paljon kyseisestä pelistä. Ei kyllä voi väittää, että juonta olisi vaikeampi lukea muokkaukseni jälkeen ;).--Sarvihaara 9. kesäkuuta 2010 kello 00.01 (EEST)

Ei väliotsikoista pelkästään tule 3000 lisämerkkiä. Muiden artikkeleiden tilat eivät liity tämän artikkelin tilaan. Wikipediassa ei myöskään tehdä artikkeleita aiheen faneille, vaan tietosanakirjan lukijoille. Juonen lukukelpoisuutta en kommentoi, mutta juoni on palauttamassasi muodossa aivan liian yksityiskohtainen. --Olimar 9. kesäkuuta 2010 kello 00.06 (EEST)

Mutta yleensähän se on niin, että tietyt fanit lukevat mielenkiintonsa kohteita, Wikipediassakin :D. Huomasin muuten juuri, että joku on nyt vastikään pidentänyt juonta muutamalla kappaleella. Siitä ehkä se suurin osa erosta johtuu? Itse en ole niinkään paljon juoneen koskenut. Voin poistaa ne. --Sarvihaara 9. kesäkuuta 2010 kello 00.26 (EEST)

Riippumatta siitä kuka Max Payne -artikkelia lukee, sitä ei Wikipediassa kirjoiteta faneja varten. Väliotsikot tulisi poistaa ja juonta tiivistää referaatin tasolle.--Olimar 9. kesäkuuta 2010 kello 00.32 (EEST)

En käsitä sitä mitä väärää juoniselostuksessa on, koska sitä on referoitu väliotsikoita käyttämällä. Referaatiksihan se on pitkä, se on totta. Mutta miksi siitä pitää tulla referaatti? Pääasiahan on, että lukija kuin lukija saa artikkelista selvää ja jaksaa lukea sitä. Sitä ajat varmasti takaa. Peliä pelanneena voin lisäksi sanoa, että juonta ei selosteta liian yksityiskohtaisesti ja tapahtumien välillä on selviä aukkoja. Sinne on nyt kuitenkin ilmestynyt muutama kappale lisää, niin kuin mainitsin. Poistan ne. --Sarvihaara 9. kesäkuuta 2010 kello 00.47 (EEST)

Ajan takaa sitä, että artikkelista tulisi tietosanakirjamainen (ainahan on tavoitteena myös saada tekstistä selvää, mutta se ei tarkoita sitä, että juonesta pitäisi kertoa pidemmän kaavan kautta). Pitkä juonisepustus ei ole tietosanakirjamaista. Tapahtumien väliin voi hyvin jäädä aukkoja, tärkeintä on että juonesta muodostuu selkeä yleiskuva ja punainen lanka säilyy (vrt Twilight Princess#Juoni). --Olimar 9. kesäkuuta 2010 kello 10.29 (EEST)

Olet oikeassa, ehdottomasti punainen lanka pitää olla ja yleiskuva täytyy näkyä! On täällä Wikipediassa myöskin ääritapauksia (vrt Mafia: The City of Lost Heaven#Juoni). Itse en noin tarkkaan halua juonta selostaa. Mutta mielestäni Max Payne -artikkelissa juoniselostus pysyy vielä tasapainossa ja turhia kohtia haluankin karsia sieltä pois, mikäli niitä vielä ilmaantuu. Väiotsikot ja kielen ovat yritys tehdä juonesta paremmin luettavan. Olen oikeastaan tehnyt saman kuin Max Payne 2:n juonelle on tehty. Niillähän on täsmälleen sama juonikoostumus ja olen nyt oikeastaan korostanut sitä.--Sarvihaara 9. kesäkuuta 2010 kello 10.52 (EEST)

Viimeisin muokkaukseni, joka jäi suojattuun versioon (suojaus ei ota kantaa siihen mikä on paras versio), on mielestäni jo hyvä tiivistys juonesta. Juoniselostukseen oli eksynyt pelillisiä kohtia ja turhia keskikohdan seikkailuja, jotka eivät olennaisesti liity itse juoneen. Max Payne 2:n tai Mafian juoniosuuksiin en ole vielä perehtynyt, mutta pitänee ;).--Olimar 9. kesäkuuta 2010 kello 11.11 (EEST)

Entä jos väliotsikot säilyisivät ja sanoisit minulle ne "pelilliset kohdat" ja "turhat keskikohtien seikkailut", niin voisin poistaa ne. Väliotsikot olisivat juonen kannalta vain hyvä asia mutta pituuteen voisimme vaikuttaa edellämainitulla tavalla. --Sarvihaara 9. kesäkuuta 2010 kello 11.17 (EEST)

Toivottavasti saatte pian sovittua asian. Ei artikkeleissa mielellään sysop-tason suojausta viitsisi kovin pitkään pitää. --Otrfan 9. kesäkuuta 2010 kello 11.19 (EEST)

Voisimme jatkaa keskustelua täällä.--Olimar 9. kesäkuuta 2010 kello 11.28 (EEST)

Käyttäjien alasivujen kasaantuminen

Näkeekö mistään niitä käyttäjiä, joilla on eniten alasivuja Wikipediassa? Itse päätin tänään koota yhteensä 12 wanhaa artikkelin valmista pohjaa alasivuiltani yhdeksi isoksi arkistoksi ja pisti tosissaan miettimään, että paljonko niitä alasivuja "parhailta" oikein tulee...-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 4. kesäkuuta 2010 kello 18.40 (EEST)

Itse olen toteutuneet saman tien laittanut roskiin, mitä niitä kahdessa paikassa täällä säilyttämään. Sekalaiset ideat on sitten 1-2 sivulla. Riippunee kuitenkin työtavoista. --J. Sketter 4. kesäkuuta 2010 kello 18.48 (EEST)

Jep, itselläni on paha tapa kirjoittaa vain alku -> copypastettaa artikkeliavaruuteen ja jättää alasivu homehtumaan.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 4. kesäkuuta 2010 kello 18.53 (EEST)

Vuoden kuva 2009 - finaalin äänestys on nyt!

Vuoden kuva valitaan Wikimedia Commons:issa nyt neljännen kerran. Ehdokkaita ensimmäisellä kierroksella oli 890 ja niistä 38 parasta valittiin finaaliin, joka on nyt käynnissä. Äänestysaika päättyy perjantai-iltana. Äänioikeus on kaikilla, jotka ovat rekisteröityneet ennen 1.1.2010 ja joilla oli yli 200 muokkausta ennen 15.1.2010 missä tahansa yksittäisessä Wikimedia-projektissa - kuten esimerkiksi täällä suomenkielisessä wikipediassa.

Täällä pääset äänestämään: Commons:Picture_of_the_Year/2009/Finalists

Terveisin, --MattiPaavola 7. kesäkuuta 2010 kello 00.27 (EEST)

Kas, suomalainen punikkitatti matkalla maailmanmaineeseen.--Urjanhai 7. kesäkuuta 2010 kello 15.47 (EEST)

Beta -versio

Siis tuo mitä voi kokeilla, niin ilmeisesti se on enkkuwikissä oletuksena jo eikös? Niin onko se tulossa Suomenkin Wikiin joskus`Minusta se on ihan perseestä tuo uudistus, onko mahdollista, että SuomiWiki jatkaa tässä vanhassa mikä nyt on?--62.142.117.62 7. kesäkuuta 2010 kello 15.42 (EEST)

On tulossa tännekin, tosin en tiedä millä aikataululla. Mutta jos luot käyttäjätunnuksen, voit vaihtaa asetuksista näkymän samaksi kuin ennen muutosta. Jafeluv 7. kesäkuuta 2010 kello 16.03 (EEST)

Onkohan kenelläkään tietoa tuosta aikataulusta? Itsekään en kovin innoissani asiasta ole, enkkuwikissä menee otsikot tekstin päälle, edit-nappeja on joskus 7 peräkkäin jne... Ei kiitos. --FnH 10. kesäkuuta 2010 kello 16.41 (EEST)

Uusi käyttöliittymä otettiin juuri käyttöön yhdeksässä kieliversiossa enkkuwikin ja Commonsin lisäksi. Veikkaisin ettei mene kauaa että se tulee tännekin. Jafeluv 10. kesäkuuta 2010 kello 16.51 (EEST)

Voidaanko tuota estää mitenkään (Suomenkielisen käyttäjien adressi tms.)? On kyllä sen verran perseestä revitty ettei paljoa innosta. Vaikka sen saisikin sisäänkirjautuneena kytkettyä pois, käytän minäkin Wikipediaa hyvin usein uloskirjautuneena.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 10. kesäkuuta 2010 kello 16.56 (EEST)

Eipä taida adressit enää tässä vaiheessa auttaa. Palautetta voi toki aina jättää. Jafeluv 10. kesäkuuta 2010 kello 17.09 (EEST)

Pistetään tänne ihan muistiin vaan ja muutosvastarinta-aallonmurtajaksi, että itse olen käyttänyt Betaa jo kuukausien ajan, enkä mistään hinnasta vaihtaisi takaisin rumaan ja aikansa eläneeseen monobookiin. Tämän vectorin värimaailma on modernimpi eikä rasita silmää lainkaan kuten monobook, muokkauskäyttöliittymässä on todella monia hyödyllisiä parannuksia, varsinkin ylläpitäjille yläreunan harvoin käytettyjen nappien piilotus tekee lukuruudusta paljon siistimmän ja paljon lisää on vielä luvassa. Jos FnH:n ongelmassa, Edit-nappien kasautumisessa on muuten kyse tästä ilmiöstä, niin tuo ei ole erityisesti vectorin ongelma, vaan vaivaa monobookia ihan samalla tavalla. Ratkaisuna kannattaa sekä meillä että en-wikissä ehdottomasti siirtää pienoisohjelmista Muokkaa-nappi oikeasta reunasta otsikkotekstin viereen. Otsikkojen en ole koskaan nähnyt menevän tekstin päälle, joten siihen en voi sanoa mitään. Jos jotain negatiivista Betasta haetaan, niin sen muistan, että hakukentän uuteen paikkaan kesti tottua muutaman päivän, ja nyt varmasti kestäisi totutella yhtä kauan takaisin monobookiin. --Herra Maka 11. kesäkuuta 2010 kello 20.14 (EEST)

Lisäksi Vectorin renderöinti/javascriptit on muuten firefoxilla monobookkia huomattavasti nopeammat (tai no luultavammin jokin bugi ei ilmene niissä). Huonona puolena joitan lapsuksia on, esimerkiksi sisäänkirjautumattomilla commons ja en.wikipedia ei skaalaudu tällä hetkellä pienille ruuduille kunnolla mutta jos on logannut sisään niin homma on ok, mutta kaipa ne tuollaisia korjaa kokoajan. --Zache 11. kesäkuuta 2010 kello 20.31 (EEST)

Mielipiteitähän nämä ovat, eli tässä ei ole olemassa oikeaa ja väärää. Omasta mielestäni beta-versio on erittäin sotkuinen ja vaikeasti luettava. Liikaa tekstiä pelkästään valkoisella pohjalla. Saattaa nykyinen olla vanhanaikainen, mutta ainakin se on selkeä. --FnH 12. kesäkuuta 2010 kello 16.51 (EEST)

Olet tietenkin oikeassa, de gustibus non disputandum. Todella kuvaavaa onkin, että minä puolestani – täysin vastoin tapojani – ihastuin ensi silmäyksellä vectorissa nimenomaan tähän pelkän valkoisen pohjan tuomaan selkeyteen. Halusinpa vain ilmaista sen, ettei vectoriin suhtauduta fi-wikissä pelkästään kielteisesti, vastoin sitä kuvaa, jonka tämän viestiketjun alusta saa. Oliko tuosta vinkistäni muuten apua vai oliko edit-linkkien kasautumisessa kyse jostain muusta? --Herra Maka 13. kesäkuuta 2010 kello 00.58 (EEST)

En ole vielä kokeillut, kun harvemmin muokkaan englanninkielistä wikiä, mutta kiitos joka tapauksessa vinkistä. Itselläni oletus on ollut aina se, että beta-versiota kannattaa suurempi joukko kuin vastustaa, mutta en tiedä sitten. --FnH 14. kesäkuuta 2010 kello 11.58 (EEST)

Kunnian loukkaus

Kutsun käyttäjiä esittämään näkemyksiään Kunnian loukkauksesta. --Ulrika 18. kesäkuuta 2010 kello 12.05 (EEST)

What does Celine Dion say (it's Finnish)?

siirretty/moved to Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)#What does Celine Dion say (it's Finnish)? --Atraie 19. kesäkuuta 2010 kello 01.00 (EEST)

Wikipedia:Lehdistötiedote 250 000 artikkelia‎

Viimeisimmästä lehdistötiedotteesta on jo vuosi. Ihmiset on unohtaneet että Wikipedia on olemassa. Neljännesmiljoonan raja on menossa rikki, ja kesällä on uutisrintamalla niin hiljaista että näkyvyyspotentiaali on hyvä! Aloitin siispä jo tiedotteen: Wikipedia:Lehdistötiedote 250 000 artikkelia‎. —MikkoM (♫) 14. kesäkuuta 2010 kello 22.53 (EEST)

Tuoreet lähteellisyystilastot olsivast poikaa. 50% lähestyy. --Tappinen 14. kesäkuuta 2010 kello 23.02 (EEST)

Pohja on näköjään täsmälleen sama kuin ed. tiedotteessa, jossa kerrottiin 200 000 artikkelin rajapyykin ylittymisestä. Toivottavasti uuteen tiedotteeseen mahtuu jotain uuttakin kerrottavaa. --Memasa 15. kesäkuuta 2010 kello 20.31 (EEST)

”Erityisesti artikkelien lähteettömyys ja huono laatu huolestuttavat Wikipedian aktiivikäyttäjiä, ja he kaipaisivatkin lisää eri alojen asiantuntijoita kirjoittamaan Wikipediaan. Wikipedian alkuajoilta peräisin olevia epäonnistuneita käytäntöjä on saatu jonkin verran korjattua, mutta vieläkin Wikipedian maine julkisuudessa on huono ja sitä pidetään itse keksittyjen tarinoiden kaatopaikkana. Wikipedian avoimuutta ja vapaata muokattavuutta pidetään kuitenkin arvossa eikä siitä haluta luopua. Eräs Wikipedian haittapuolista on, että yleisön käsitys tiedon tuottamiseen ja julkaisemiseen tarvittavasta työmäärästä hämärtyy. Wikipedia ei voikaan korvata hyvin toimitettua suomenkielistä tietokirjallisuutta, käyttäjät korostavat.” --Thi 15. kesäkuuta 2010 kello 20.46 (EEST)

Tai (vähän tiivistäen, ehkä voi tiivistää lisääkin): "Wikipedian vakiokäyttäjät pitävät tärkeänä erityisesti artikkelien lähteistystä ja laatua, ja siksi he kaipaisivatkin lisää eri alojen asiantuntijoita kirjoittamaan Wikipediaan. Wikipedian avoimuutta ja vapaata muokattavuutta pidetään kuitenkin arvossa eikä siitä haluta luopua. Eräs Wikipedian haittapuolista on, että yleisön käsitys tiedon tuottamiseen ja julkaisemiseen tarvittavasta työmäärästä hämärtyy. Wikipedia ei voikaan korvata hyvin toimitettua suomenkielistä tietokirjallisuutta, käyttäjät korostavat."--Urjanhai 15. kesäkuuta 2010 kello 23.27 (EEST)

Haittapuolet-ilmausta ei tarvitse mainitakaan, yllä vain korostin vastakohtaa ylenmääräiseen onnellisuuspuheeseen. --Thi 16. kesäkuuta 2010 kello 00.11 (EEST)

Ja tuohon liittyy Wikipedia:medianäkyvyys-osastossa linkitetty Mikko Heikkisen kirjoitus Luonnon tutkijassa, jonka pääpointteja ehkä myös voisi siteerata joko sitaattiosuudessa tai muuten. (Eli "jos haluat kirjoittaa yleisölle, käytä Wikipediaa".)--Urjanhai 15. kesäkuuta 2010 kello 23.27 (EEST)

"Wikipediasta sanottua" osaston sitaatit ovat vuodelta 2007 eli vanhahkoja. Löytyisikö medianäkyvyys-osastolta tai muualta uudempia (kehuja? - esim. Esko Valtaoja?)?--Urjanhai 15. kesäkuuta 2010 kello 21.13 (EEST)

Pitäisikö tuo linkki artikkeliin Wikipedia poistaa? Artikkeli on kuitenkin hyvin pahasti vanhentunut (Osoitettu useilla mallineillakin) ja en ainakaan itse näkisi hyväksi pitää tuollaista sivua esillä lehdistötiedotteessa.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 15. kesäkuuta 2010 kello 21.32 (EEST)

Parempi olisi varmaan korjata se artikkeli. --Harriv 15. kesäkuuta 2010 kello 21.33 (EEST)

Onko jollakin tahtoa/aikaa tuon artikkelin korjaukseen? Taitaa tulla aika iso urakka...-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 15. kesäkuuta 2010 kello 21.35 (EEST) E: Urjanhain vanhaa asiaan liittynyttä keskustelukommenttia lainatakseni; Ja kun Juha Suoranta ja Tere Vadén ovat kirjoittaneet Wikipediasta netissä vapaasti julkaistun, paksun, ja kuulemma helvetin vaikean ja teoreettisen kirjan nimeltä "Wikiworld", niin löytyisikö siitä jotain Tutkimuksia-osioon? Syö kyllä kovasti Wikipedian uskottavuutta, jos siitä itsestään kertovassa artikkelissa ei esimerkiksi referoida Wikipediasta arvostettujen, kansainvälistä tasoa olevien suomalaisten asiantuntijoiden kirjoittamaa paksua kirjaa. Eli ilmeisesti ei mikään parin tunnin juttu.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 15. kesäkuuta 2010 kello 21.39 (EEST)

Täällä on suomenkielistä teoreettista ja ei-ehkä-niin-vaikeaselkoista aineistoa Wikipediasta usealta suomalaiselta tutkijalta ja muutamalta kirjoittelijalta ;) Tuon perusteella voisi artikkelia parantaa aikalailla.--Joonasl (kerro) 15. kesäkuuta 2010 kello 21.49 (EEST)

No niin, tuossahan aineistoa vaikka mihin. Ja tuo aineisto pitäisi kai linkittää myös medianäkyvyys-osastoon. (Ja Tere Vadénin kirjoitus luultavasti on tiivistelmä siitä kirjasta.)--Urjanhai 15. kesäkuuta 2010 kello 23.06 (EEST)

Olikin näköjään jo medianäkyvyys-osastossa, mutta voisi ehkä referoida muutamalla lauseella laajemminkin, että kaiketikin arvokas sisältö nousisi paremmin esille.--Urjanhai 15. kesäkuuta 2010 kello 23.09 (EEST)

Tuota vertausta ruotsi-wikiin ei mielestäni pitäisi tiedotteeseen laittaa. --Memasa 15. kesäkuuta 2010 kello 22.24 (EEST)

Niin, se ei ehkä ole niin mairitteleva fi-wikille, sillä artikkelien suurempi pituus meillä (niinkö se nyt oli?) ei välttämättä ole ansio vaan päin vastoin se voi olla myös dismeriitti.--Urjanhai 15. kesäkuuta 2010 kello 23.06 (EEST)

Jos halutaan julkistaa tuolloin jotain niin lupaavat artikkelit on yksi ihan potentiaalinen: olettaen et homma pyörii silloinkin vielä hyvin. Se on minusta ihan vaikuttavaa että wikipedia suoltaa hyviä artikkeleita vaikka perustuukin sille, että artikkelit ovat olleet ennestään jo olemassa.

Muita mitä ehkä voitaisiin lehdistötiedotteessa mainita on , että siirrytään Betaan ja että täällä on otettu käyttöön WikEd javascripti pohjainen tekstinkäsittelyohjelma joka löytyy pienoisohjelmista. Pienoisohjelmista löytyvästä refHelperin viitteiden selaamispuoli (ei se keskeneräinen editori) voisi olla myös sellainen yleinen käyttöliittymäparannus jota kannattaa mainostaa jos siitä tekisi ensin hovikelpoisen. Idea siinä on kuitenkin mitä mainioin ja se on suht yksinkertainen toteutukseltaan joten sen saa toimimaan pomminvarmasti. --Zache 15. kesäkuuta 2010 kello 22.33 (EEST)

Ainakin nykyisellään lupaavat artikkelit on vielä niin keskeneräinen ja alkuvaiheessa oleva kokonaisuus, että en laittaisi sitä lähiaikoina julkaistavaan tiedotteeseen vaan pitäisin toistaiseksi enemmän sisäisenä projektina. Hyviä ja suositeltuja kyllä kelpaa esitellä. --Urjanhai 15. kesäkuuta 2010 kello 23.06 (EEST)

Tiedotteen mukaan "Seitsemänvuotias Wikipedia on vakiinnuttanut asemansa. Tästä kertoo esimerkiksi Taloustutkimuksen toteuttama Verkkobrändien arvostus Suomessa 2008 -tutkimus, jossa Wikipedia sijoittui sijalle 5." Uudemmassa Verkkobrändien arvostus Suomessa 2009 -tutkimuksessa Wikipediaa ei kuitenkaan näy enää 15 arvostetuimman listalla. Mitä tapahtui vakiintuneelle asemalle, mihin Wikipedia hävisi? --Ism 15. kesäkuuta 2010 kello 23.53 (EEST)

Me alettiin joskus vuoden 2006-2008 tienoilla aktiivisesti sanomaan jengille ettei niiden jutut ole merkittäviä ja metsä vastasi niinkuin me sinne huudettiin; ja kertoi kavereilleenkin että pitäkööt wikipedistit tunkkinsa. Pikku hiljaa tämä on koko ajan syönyt meidän arvostusta.

Samalla me ollaan kaikkine tiukentuneine lähteistys- ja byrokraatia sääntöinemme pyritty hankiutumaan marginaalisisällöstä parhaamme mukaan eroon (Konkreettinen esimerkki enkkuwikipediasta ja sen marginaalisisällön taantumisesta: case realdoll: 20.3.2008, 25.3.2009 27.3.2010 ja tänään). Ainoa vain, että tuo kaikki poistettu undergroundsälä on ollut wikipedialle uniikkia lukijoita kiinnostavaa sisältöä jota mistään muualta ei ole löytänyt ja on ollut todella huono diili rajata wikipediassa ollut uniikki sisältö sellaiseksi joka on käytännössä lähdevaatimuksen perusteella sellaista joka löytyy kaikkialta muualtakin. Mutta minkäs teet.

Lisäksi sekä suomenkielinen wikipedia on viimevuodet ollut äärimmäisen riitaisa byrokratiaan tähtäävä kutistuva yhteisö joka ei ole onnistunut houkuttelemaan uudistumishaluista porukkaa mukaansa. Kun tuota porukkaa ei ole niin toiminta täällä näyttää ulospäin täysin pysähtyneeltä. Ilmiö on laajempi kuin pelkästään fi.wikipediaa koskeva; kun kerran wikipedia ylipäätänsä ei ole pystynyt houkuttelemaan ihmisiä uudistamaan sitä, niin koko mediawikihässäkkä näyttää nykyään lähinnä antiikkiselta. Verratkaa vaikka commonsia flickriin, wikipedian kommunikointityökaluja facebookkiin, wikipedian karttaominaisuuksia google mapsiin. Mediawikin editointiominaisuuksia etherpadiin...

Onko siis ihme, että me ollaan tiputtu arvostuksessa alaspäin? --Zache 16. kesäkuuta 2010 kello 01.11 (EEST)

Eiköhän syy Wikipedian laskeneeseen arvostukseen ole se, että artikkelien (ainakin paikoittainen) epäluotettavuus ja heikko taso on selvinnyt yhä useammalle. Tiukentuneet lähde- ja muut vaatimukset auttanevat siihen, mutta hitaasti. Lyhyellä tähtäimellä ne voivat jopa heikentää mielikuvaa, kun artikkelit ovat täynnään korjausmallineita. Wikipedian kommunikointityökalujen ei tarvitsekaan olla Facebookin tasolla, koska Wikipedian tarkoitus on toinen. Muutenkin on luonnollista, ettei ei-kaupallisella projektilla ole ihan samoja resursseja esim. käyttöliittymän kehittämiseen kuin kaupallisella puolella (vaikka Wikimedia onkin saanut merkittäviä lahjoituksia). --ML 16. kesäkuuta 2010 kello 11.58 (EEST)

Tämä on tällaista tempoilua, kun yhteen aikaan jokaisella piti olla blogi ja nyt jokaisen pitäisi olla facebookissa jne. kunnes taas tulee joku seuraava muoti-ilmiö. Tässä voi myös korostaa Wikipedian monikielisyyttä, eli jos jostain aiheesta ei löydy fi-wikipediassa juuri mitään, niin muissa kieliversioissa voi olla enemmän (vaikka sielläkin tietysti ovat samat ongelmat esim. luotettavuudessa), ja siltä kannalta wikipedia voi olla toimiva jos aihepiirejä on katettu edes hyvillä kielilinkeillä varustetuilla minityngillä, ja työnjakoakin (jota jo nytkin käytännössä on) eri wikien välillä voi olla. --Urjanhai 16. kesäkuuta 2010 kello 14.39 (EEST)

Wikipedia ei ole enää uutuus, mihin ominaisuuteen pääosa hehkutuksesta varsinkin netissä liittyy. Ollaan arkipäiväistytty. Ehkä tässä vakiintuneessa tilanteessa pitäisi korostaa, että Wikipedia on kenties lajinsa viimeinen / ainoa yleismaailmallinen ensyklopedia? Kaupallisia suomenkielisiä tietosanakirjoja ei nimittäin enää julkaista paperilla eikä sähköisenäkään. Tämä on Wikipedian aiheuttamaa, vaikka sitä ei juuri ole haluttu myöntää. Wikipedian jälkeenkin perustettuja suuprojekteja on jäänyt jalkoihin - Googlen Knolista ei ollut uhkaajaksi. Saattaa olla, että Wikipedan vaikutus suomenkielisiin markkinoihin on suurempi kuin laajemmin puhutuissa kielissä - Saksassa julkaistaan edelleen yleis-ensyklopedioita. Tiedotteeseen tunnetta, vähemmän tekniikkaa ja yksityiskohtia. Julkkislainaukset on helposti lähestyttäviä. Pitäisikö myös todeta jotain sen suuntaista, että Wikipediaa kannattaisi jokaisen opetella käyttämään monipuolisemmin (viittaamaan yms.) koska se on tullut jäädäkseen. Turha enää siis aliarvioida ja ylenkatsoa, kun valinta on yleisellä tasolla jo tehty. Nuivimpien luokanopettajienkin on sopeuduttava elämään wikipedian kanssa. Toinen mahdollinen kulma on korostaa Wikipedian elävän ajassa. Maailman tapahtumat näkyvät artikkelien voimakkaasti elävissä lukijamäärissä ja itse artikkelien sisällössä. Menneiden lähivuosien ajan kuvan tarkasteluun sopii puolestaan wikipedian artikkelihistoriat. Projekti rikastuu siis muutenkin kuin artikkelilukeman kasvaessa. On samanlaista kerroksisuutta kuin ihmiselämässä. --Ras 20. kesäkuuta 2010 kello 04.36 (EEST)

Eli siis ylempi Thi:n lainaus "Wikipedia ei voikaan korvata hyvin toimitettua suomenkielistä tietokirjallisuutta, käyttäjät korostavat" on jo osoitettu osin vääräksi luuloksi. Ainoastaan erikoistuneet (ammatti, harrastus) tietosanakirjat pärjäävät enää nykyisin wikipedian rinnalla. --Ras 20. kesäkuuta 2010 kello 04.51 (EEST)

Kun noita lähteitä on tarkoitus hehkuttaa, niin siinä voisi mainita jotain tilastoja lähdepyyntöjen lukumäärästä. Myös tieto siitä, kuinka nopeasti lähdepyyntöön keskimäärin reagoidaan, olisi varmaan informatiivinen. --Jmk 20. kesäkuuta 2010 kello 11.32 (EEST)

Polkupyörä

Satuin lukemaan polkupyörä artikkelia ja huomasin sen historia osion sekavaksi. Saattaa myös olla että seppä Artamonovi ei polkenut Uralilta Moskovaan ja takaisin, ei ainakaan vuonna 1801, eikä itse tehdyllä metallisella polkupyörällä. 86.50.108.43 16. kesäkuuta 2010 kello 22.29 (EEST)

Lähteettömiin tietoihin saa ja pitääkin suhtautua varauksella ja niitä voi myös poistaa, jos ovat epäilyttäviä. Artamonov oli Stalinin ajan sosialistisia superkeksijöitä [2].--Tanár 16. kesäkuuta 2010 kello 22.43 (EEST)

Poistin koko osion lähteettömänä. Siinä oli paljon sellaista tietoa, jonka oikea paikka olisi ollut alaotsikoiden kohdalla. --Nro92 16. kesäkuuta 2010 kello 22.57 (EEST)

Tiedot on näköjään sittemmin palautettu, mukaan lukien Artamonov. --Otrfan 21. kesäkuuta 2010 kello 13.34 (EEST)

Norfolkin ja Pitcairnin kielet

Eikö artikkelit Norfuk ja Pitcairnin kieli pitäisi yhdistää? Ethnologuen mukaan kyseessä on sama kieli [3], myös pitcairnin kielinen wikipedia [4] puhuu pitcairnin ja norfolkin kielistä. J.K Nakkila 18. kesäkuuta 2010 kello 20.54 (EEST)

Enpä tiedä asiasta sen kummempaa kuin että kreolikielten luokittelu yleensäkin on hankalaa, koska kielten luokittelu perustuu enimmäkseen kielihistoriallisiin oletuksiin kanta- ja tytärkielistä. Kreolikielet ovat siinä mielessä syntyneet "tyhjästä". Sen pari riviä, mitä noissa kummassakin artikkelissa on, voi minun puolestani hyvin yhdistää.--Tanár 19. kesäkuuta 2010 kello 08.30 (EEST)

Wikipedian logo

Enkkuwikissä on paljon hienompi logo, tänne samanlainen! –Crimson Cherry Blossom™ 20. kesäkuuta 2010 kello 12.07 (EEST)

Logo muuttuu silloin, kun uudet ominaisuudet tulevat täällä oletuksena käyttöön. Uusi logotiedosto näyttää olevan jo valmiina odottamassa. --Crt 20. kesäkuuta 2010 kello 16.37 (EEST)

Ylläpitäjän valta

Oletetaan, että näin tapahtuisi:

joku yksittäinen Wikian (esim. Wikipedia, Mariopedia, Hikipedia ym.) ylläpitäjä päättää estää kaikki ylläpitäjät ikuisesti ja hallita sivustoa yksin. Tai, jos tarkoituksena tuhota ja sotkea sivun sisältö, julistamalla kavereita ylläpitäjiksi.

Mitä tämän jälkeen tapahtuisi? Voisiko periaatteessa mikä tahansa Wikian sivusto olla vaarassa tällaiseen "vallankumoukseen" minä hetkenä hyvänsä?

Nimimerkki Mitä jos Kommentin jätti 93.106.212.109 (keskustelu – muokkaukset)

Sivuston ylläpitäjät voivat aina puuttua tilanteeseen, eli se taho jonka serverillä kyseinen wiki pyörii, eli vaikka Wikian henkilökunta. Sitä paitsi Wikia on täysin erillinen Wikipediasta. --Harriv 20. kesäkuuta 2010 kello 17.07 (EEST)

Teknisesti ylläpitäjä myös voisi poistaa itseensä kohdistuvan muokkauseston (sallittua se ei ole). Tavallinen ylläpitäjä ei voi antaa kenellekään ylläpitäjänoikeuksia. --Quadriplegia 21. kesäkuuta 2010 kello 14.17 (EEST)

Huomiota kaipaavia artikkeleita

Wikipediaan on yhtäkkiä ilmestynyt joukko artikkeleita, joita tutkiessa syntyi vähän epävarma olo, mistä on kyse. Tässä käyttäjän muokkauslista. Käyttäjä on aiemmin ollut kirjoittajana, ehkä hiukan kompastellen. Nyt syntyneet artikkelit on kyllä lähteistetty, mutta niitä voisi tutkia tarkemmin joku, joka on perehtynyt Venäjän, Karjalan ym. historiaan. Voi olla että kaikki on kunnossa ja epäilykseni turhaa, mutta varmuuden vuoksi olisi hyvä arvioida tilanne. Esimerkkejä: Taavetti Putjatin, Miihkali Mikanpoika Golitsin, Teuvo Patrikanpoika jne.--Ulrika 16. kesäkuuta 2010 kello 14.49 (EEST)

Joo, sama juttu osui silmään. Ihan oikeista ja merkittävistä henkilöistä nuo artikkelit ovat olleet ainakin niissä tapauksissa mitä olen katsonut, mutta lähteiden tarkistamisessa ja artikkelin muotoilussa ei varmaan olisi apu pahitteeksi. Jafeluv 16. kesäkuuta 2010 kello 14.56 (EEST)

Entä nuo nimet? Vaikuttavat osin omatekoisilta. --Ulrika 16. kesäkuuta 2010 kello 14.59 (EEST)

Kysytäänpä Marrtelilta itseltään. Google ei ainakaan tunne Taavetti Putjatinia, mutta en ihmettelisi vaikka vuodelta 1906 olevassa lähteessä olisi käytettykin tuollaista suomennosta. Jafeluv 16. kesäkuuta 2010 kello 15.10 (EEST)

Laitoin myös Esamatti1:n sivulle linkin tähän keskusteluun. Hän lienee perehtynyt aiheeseen. Sata vuotta sitten olivat käytössä tuon tyyliset suomennokset, mutta mietityttää, ovatko ne enää käyttökelpoisia. Ehkä, jos ei muuta ole. Tutkittava asia on sitten artikkelien sisältö. --Ulrika 16. kesäkuuta 2010 kello 15.15 (EEST)

Jos nykykäyttöön vakiintunutta suomennosta ei ole, veikkaisin että on parempi käyttää translitterointia kuin arkaaisia käännösnimiä (esim. Mihail Mihailovitš Golitsyn eikä Miihkali Mikanpoika Golitsin). Mutta tosiaan asiantuntijat varmaan osaavat sanoa paremmin. Jafeluv 16. kesäkuuta 2010 kello 15.19 (EEST)

Moniin artikkeleihin on tosiaan merkitty täysin ikäloppuja lähteitä. --ML 16. kesäkuuta 2010 kello 15.17 (EEST)

Sympaattisia nimiä, voisi soveltaa laajemminkin: esim. Miihkali Segeinpoika Korpatsov, tai Sootsi Tapuljuu Pussi.--16. kesäkuuta 2010 kello 15.16 (EEST)  –Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset)

No, se vähän riippuu, käytännöt siitä mitä suomennetaan muuttuvat ajan myötä. Kyllähän suomeksi edellenkin sanotaan Kristoffer Kolumbus eikä Cristoforo Colombo. Jafeluv 16. kesäkuuta 2010 kello 15.21 (EEST)

Vaikuttavat mielikuvitusartikkeleilta, nimet on ainakin itse keksitty. En tunne kaikkia keskiajan linnanherroja ja tilallisia, mutta ainakaan Golitsyneilla ja Putjatineilla ei tietääkseni ole ollut Karjalassa läänityksiä. Mielestäni nämä tulisi kaikki poistaa, ellei luotettavia lähteitä ilmesty. --Esamatti1 16. kesäkuuta 2010 kello 15.34 (EEST)

Ainakin Golitsynilla on venäjäwikissä ihan kelpo artikkeli olemassa. En oikein jaksa uskoa että se olisi täysin mielikuvituksen tuotetta. Jafeluv 16. kesäkuuta 2010 kello 15.56 (EEST)

Henkilöt ovat varmaan olleet olemassa, tosin ei koskaan näillä nimillä. Marrtel mainitsee Mihail Golitsynista, että tämän suvulla olisi ollut läänityksiä "Karjalassa, Inkerissä ja vatjanmailla", mikä ei välttämättä pidä paikkaansa. Ru-wikin mukaan hän oli joukkojen ylipäällikkönä Etelä-Suomessa vuonna 1714, ei "kuvernöörinä". Sori vaan, mutta minä en aio ruveta näitä juttuja korjaamaan ja epäilen, moniko siihen täällä pystyy. Tällaisenaan nämä artikkelit ovat täyttä sontaa. --Esamatti1 16. kesäkuuta 2010 kello 16.08 (EEST)

No, tein nyt kuitenkin näytiksi uuden artikkelin Ivan Andrejevitš Hovanskista (ja samalla myös toisesta samannimisestä miehestä). Voitte tutustua ensimmäisen artikkelin historiaan. --Esamatti1 16. kesäkuuta 2010 kello 18.14 (EEST)

Kiitos Esamatti1, pointti tuli selväksi. Olisikohan paras ratkaisu, että merkitsisi kaikki Marrtelin tänään ja eilen tekemät artikkelit roskaksi ja antaisi niiden olla siinä pari päivää. Jos eivät muutu miksikään, niin sitten pois vain.--Tanár 16. kesäkuuta 2010 kello 18.47 (EEST)

Samaa mieltä, kukahan tekisi? --Esamatti1 17. kesäkuuta 2010 kello 12.46 (EEST)

Merkkasin nyt roskaksi 19 kappaletta Marrtelin 15. ja 16. kesäkuuta luomaa artikkelia ja sen lisäksi poistin kuusi hänen tekemäänsä uudelleenohjausta. Lähden itse viikonlopuksi reissuun ja poistan artikkelit ensi viikolla, jos niille ei ole sitä ennen tehty mitään.--Tanár 17. kesäkuuta 2010 kello 21.06 (EEST)

Täsmennys: älä poista roskamerkintää, jos et samalla ole korjannut artikkelia.--Tanár 18. kesäkuuta 2010 kello 10.58 (EEST)

tämä täsmennys on ilmeisesti väärää tietoa: roskamerkinnän poistamiseen riittää että on eri mieltä siitä, onko se roskaa - välttämätöntä ei ole parantaa sitä. On tietysti hyvä, jos käyttäjät parantavat artikkeleita, sehän on wikipedian idea, mutta tuollaisen mielivaltaisen roskamerkinnän poistamisen vaatimus se ei ole. 82.181.234.211 22. kesäkuuta 2010 kello 01.45 (EEST)

Nämä suomalaistetut nimet ovat tietysti saattaneet esiintyä jossakin vanhassa kirjassa, mutta tuskin niitä voi pitää kovin vakiintuneina. Henkilöt itsekin taitavat olla Suomessa sen verran vähän tunnettuja, että mikään suomalaistettu nimimuoto tuskin voisikaan olla kovin vakiintunut, paitsi ehkä joissakin suppeissa piireissä. Ellei sitten ole ole olemassa vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan esimerkiksi kaikista, tai ainakin kaikista tietyt ehdot täyttävistä (aatelisista, ennen jotakin tiettyä ajankohtaa syntyneistä?) Ivan-nimisistä henkilöistä käytetään someksi nimeä Iivana. -KLS 29. kesäkuuta 2010 kello 10.28 (EEST)

Interwikejä

Interwikejä löytyy nyt seuraavat:

• Antrei Iivananpoika Golitsin → ru:Голицын, Андрей Иванович
• Miihkali Bulgakov → de:Michail Iwanowitsch Bulgakow-Galitzin
• Iivana Jurinpoika
• Iivana Mikiitanpoika Khovanski → en:Ivan Nikitich Khovansky, pl:Iwan Nikitycz Chowański, ru:Хованский, Иван Никитич
• Narimantas → be:Нарымонт Гедзімінавіч, be-x-old:Нарымонт, en:Narimantas, lt:Narimantas, pl:Narymunt Gleb, ru:Наримунт Гедиминович
• Patrikas → en:Patrikas (saman tekijän), ru:Патрикей Наримунтович (en:Patricius (prince) poistettu aiemmin.)
• Vassian kossoi → en:Vassian Patrikeyev, es:Vasian Patrikeyev, ru:Вассиан Патрикеев
• Iivana Antreinpoika Khovanski (nyt Ivan Andrejevitš Hovanski) → en:Ivan Andreyevich Khovansky
• Golitsin → de:Galitzin, en:Galitzine, es:Golitsin, fr:Famille Golitsyne, pl:Golicynowie, pt:Golitzin, ru:Голицыны, sv:Golitsyn, uk:Голіцини

Lisää voi löytyä etsimällä, erityisesti liettuankielisestä Wikipediasta. -- Petri Krohn 18. kesäkuuta 2010 kello 21.31 (EEST), muokattu 18. kesäkuuta 2010 kello 23.34 (EEST)

No niin löytyy, kuten Esamatti1:n totesi tuossa ylempänä: Henkilöt ovat varmaan olleet olemassa, tosin ei koskaan näillä nimillä. Kyse ei ole siitä, etteivätkö henkilöt voisi olla merkittäviä, vaan siitä että artikkelit ovat roskaa ja suomalaistetut nimet ilmeisesti keksittyjä. Voit vapaasti siirtää artikkelin oikealle nimelle ja korjata sen kuntoon, niin otetaan roskamerkintä pois.--Tanár 18. kesäkuuta 2010 kello 21.41 (EEST)

Uskotaan. Ei niitä kaikkia tarvitse tänne listata. --Otrfan 18. kesäkuuta 2010 kello 23.46 (EEST)

Kyllä tarvitsee. Tämä on keskitetty keskustelu aiheesta. Ilmeisesti ainakin näiden parantamiseen ja pelastamiseen kannattaa uhrata aikaa, vaikka muut olisivatkin epämerkittäviä. Kommentisi taas osoittaa kummallista pahaa tahtoa muita käyttäjiä kohtaan. -- Petri Krohn 19. kesäkuuta 2010 kello 19.26 (EEST)

Ei kun kommenttini osoittaa ihmettelyä kummallisesta interwikien listaamisesta. Ei niiden olemassa olo mikään yllätys ollut kenellekään. --Otrfan 19. kesäkuuta 2010 kello 19.40 (EEST)

Huomaan, että et todellakaan ole kiinnostutnut näiden artikkelien kehittämisestä, hyvä näin. Ehdotankin siis, että etsit tälle viikonlopulle Wikipediasta itsellesi muuta puuhaa. Pyydän myös erittäin painokkaasti että et myöskään ylläpitäjän ominaisuudessa enää koske näihin artikkelihin. Jos niin erehtyisit tekemään, pitäisin sitä esimerkkinä äärimmäisestä dikkisyydestä. -- Petri Krohn 19. kesäkuuta 2010 kello 20.10 (EEST)

Korjaamattomat artikkelit poistetaan lähitulevaisuudessa tämän keskustelun perusteella. Neuvoisin (tosin en mitenkään erityisen painokkaasti) korjaamaan niitä halutessasi. --Otrfan 19. kesäkuuta 2010 kello 20.22 (EEST)

Katotaas nyt. J.K.Nakkila osaisi latviaakin, mutta venäjän historiaa minäkin voisin tutkailla josko kerkiäisin tässä. Itekeksityt nimet tietenkin ovat roskaa vaikkei artikkelit muuten oliskaan. --Höyhens 19. kesäkuuta 2010 kello 13.57 (EEST)

Siellähän oli jotain lähdekirjallisuutta vuodelta 1906, olisivatko nimimuodot ehkä sieltä?--Urjanhai 19. kesäkuuta 2010 kello 17.26 (EEST)

Esimerkiksi ruotsinkielisistä nimistä on ilmeisesti vanhemmassa kirjallisuudessa sellaisia muotoja kuin Mikael Paavalinpoika Munck, kun esim. Kansallisbiografia nykyään kirjoittaa saman nimen muodossa Mickel Pålinpoika Munck, ja jossain vanhassa oppikirjassa muistan esiintyneen Yrjö Washingtonin.--Urjanhai 19. kesäkuuta 2010 kello 19.35 (EEST)

Varhaisen uuden ajan suomalaisen aatelisten nimeämiskäytännöistä antaa laajemman esimerkin artikkeli Turun verilöyly. -- Petri Krohn 19. kesäkuuta 2010 kello 19.44 (EEST)

Tarkoitin siis että eri aikaisessa historiantutkimuksessa on ollut eri eri standardit miten samat, lähteissä jollain muulla kielellä olevat nimet esitetään suomeksi. Aiemmin nimet suomennettiin (esim. Hartikka, ehkä myös Miihkali), nykyään ne esitetään alkuperäisten lähteiden mukaisina (esim. Mickel Pålinpoika, joka alun perin lienee Mickel Pålsson). Vain harvoin vanhoista lähteistä löytyy henkilöiden nimien suomenkielisiä muotoja (joskin tietysti niitäkin voi löytyä, esim. Pyhän Henrikin surmavirressä Heinärikki).--Urjanhai 19. kesäkuuta 2010 kello 19.53 (EEST)

Ruotsinkieliset nimet Suomen historiassa ovat eri asia. Vaikka täysin supisuomenkielinen Heikki Olavinpoika olisikin käyttänyt vain suomenkielistä nimeään, hänet merkittiin kirkon kirjoihin Olafssonina. Nuo x:npoika, xsson eivät olleet "oikeita sukunimiä", vaan suoraan isän nimestä tulleita johdannaisia, joten tätä asiaa ei voida laajentaa koskemaan suomalaisia nimiä juurikaan. --Pottier 19. kesäkuuta 2010 kello 20.41 (EEST)

Tämä nyt jo menee vähän aiheen ulkopuolelle, mutta pointti lienee siinä, että useimmissa tapauksissa emme tiedä mitä nimenomaista suomenkielistä nimimuotoa suomenkieliset aikalaiset ovat jostain, joko muunkielisestä tai vaikkapa suomenkielisestäkin henkilöistä käyttäneet, jolloin käytettäväksi jää vain lähteenmukainen muoto. Ainahan ei itse asiassa ruotsiksi kirjatusta nimestä pysty päättelemään edes henkilön äidinkieltä, ellei sitä satuta muuten tietämään. - Joskin toisaalta näitä kirjurien käyttämien ruotsinkielisten nimien suomalaisia muotoja on säilynyt esimerkiksi talojen nimissä ja sukunimissäkin. Mutta kun silloinkin eri alueilla samoista nimistä on syntynyt eri suomenkielisiä muotoja, niin "normalisoitu" suomenkielinen muoto on aina väistämättä sopimuksenvarainen, ja siksi niistä (ymmärtääkseni, en ole itse historiantutkija) on nykyään kasvavassa määrin luovuttu, vaikka niitä aiemmin käytettiinkin ja voidaan tietysti joissain tapauksissa käyttää vieläkin (mutta vakiintuneet suomalaiset muodot tietysti erikseen, kuten kuninkaiden nimet tyyliin Iivana Julma).--Urjanhai 19. kesäkuuta 2010 kello 21.06 (EEST)

Eräs esimerkki nykyajan nimeämiskäytännöstä löytyy tästä Karjalan sivistysseuran sivust: Karjalaisten historiaa. Sivu kertoo, että vuonna 1377 Novgorodin vapaaehtoisjoukot hyökkäsivät kuuluisan karjalaisen päällikön Iivana Feodorinpoika Vallitun johdolla Oulujoen suulle. Lähteenä mainitaan Novgorodin kronikka. Vaikka tämäkin Iivana on ilmeisen wikimerkittävä, en onnistunut Googlella löytämään mitään muita lähteitä. -- Petri Krohn 20. kesäkuuta 2010 kello 23.11 (EEST)

Tuolta voi tarkistaa esiintyykä hän oikeasti tuossa kronikassa. J.K Nakkila 20. kesäkuuta 2010 kello 23.24 (EEST)

Tuota samaa enkkukäännöstä Google minullekin tarjosi. Iivana esiintyy siis nimellä Ivan Fedorovich the Tysyatski. Mitä siis tarkoittaa lisänimi "Vallittu" vai onko kyseessä sittenkin "valittu". -- Petri Krohn 20. kesäkuuta 2010 kello 23.34 (EEST)

Encyclopedia of Russian History kääntää sanan "tysyatski" kreikkalaisella termillä chiliarch - tuhannenpäämies.

En-wiki tuntee sanan: en:Tysyatsky -- Petri Krohn 20. kesäkuuta 2010 kello 23.56 (EEST)

Lisäaikaa 24 tuntia

Käytännöistä poikkeava {{Roskaa}}-merkintä sai taas aikaan ylimääräistä sotkua. Artikkelit katosivat yhdeksi illaksi. (Katso: Keskustelu käyttäjästä:JannE#Karjalan herttuat) Pyydän että poiston ja korjauksen määräaikaa pidennetään 24 tunnilla. (= "ensi viikolla" + 24 h) -- Petri Krohn 20. kesäkuuta 2010 kello 18.18 (EEST)

Missä poistomallineessa on ajastus "ensi viikolla" ? Tms. roskaa malline on välitön poisto, Hauki on kala -malline luokittelee artikkelin roskaksi 24h viiveellä ja merkittävyys-malline 3 päivän jälkeen ja siinä vaiheessa kun artikkeli on roskaa luokassa, niin sitä on ylläpitäjän kannalta pyydetty poistettavaksi välittömästi ja niitä poistellaan aina kun keritään.. --Zache 21. kesäkuuta 2010 kello 08.24 (EEST)

Olen samaa mieltä poistokäytännöstä, mutta jäin vähemmistöön. Tuo "ensi viikolla" tulee Tanárin kommentista noin 50 riviä ylempänä. -- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 08.51 (EEST)

Olen tarkistanut interwikeillä varustetut artikkelit ja poistanut {{Roskaa}}-merkinnät. Aion seuraavaksi käydä läpi loput "Roskat" ja lähteettömissä artikkelissa korvata merkinnän {{Merkittävyys}} -mallineella. Jatkossa voidaan toimia normaalin poistokäytännön mukaan. Poistoäänestyksessä on nyt Iivana Vasleinpoika, joka näyttäisi säilyvän. Artikkelin Feodor Aminoff yhdistin artikkeliin Aminoff. Melkein koko muu läjä löytyy nyt uudesta luokasta Luokka:Gediminidit. -- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 07.45 (EEST)

Ongelmatapauksiksi jäivät siis seuraavat kahdeksan:

• Antrei Petrinpoika Khovanski
• Iivana Iivananpoika Golitsin
• Iivana Jurinpoika
• Iivana Jurinpoika Golitsin
• Jyrki Patrikanpoika
• Miihkali Antreinpoika Golitsin
• Teuvo Patrikanpoika
• Vasilei Khovanski

-- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 08.16 (EEST)

{{Merkittävyys}} on ikävä kyllä väärä malline, sillä se asettaa artikkelin merkittävyyskeskusteluun, jossa ainakin ohjeiden mukaan pitäisi arvioida vain aiheen merkittävyyttä, täysin huomiomatta artikkelin laatua. Nythän kai oli kysymys siitä, ovatko artikkelit laadultaan Wikipediaan kelpaavia tai saadaanko ne sellaisiksi. --Jmk 21. kesäkuuta 2010 kello 08.56 (EEST)

Artikkelien laadusta ei Wikipediassa keskustella eikä laaduttomuus ole poistoperuste. Saat tietysti vapaasti parannella artikkeleja. -- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 09.08 (EEST)

Olet väärässä. Artikkelien laadusta keskustellaan Wikipediassa jatkuvasti, ja roskakäytännössä luetellaan useita artikkelin laatuun (sisältöön) liittyviä poistoperusteita. --Jmk 21. kesäkuuta 2010 kello 09.29 (EEST)

Hyvä näin. Jos siis olet sitä mieltä, että käyttäjän Marrtel (keskustelu · muokkaukset) tuotokset ovat roskaa tai paskaa, mene valittamaan asiasta hänen keskustelusivulleen. Yritä kuitenkin olla syyllistymättä henkilökohtaiseen hyökkäykseen. -- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 09.48 (EEST)

Äläpä tunge sanoja toisten suuhun. "Roskaa tai paskaa" ovat sinun sanojasi. Ylläoleva kommenttisi ei millään tavalla edistä asiallista keskustelua aiheesta, josta nyt on kysymys. --Jmk 21. kesäkuuta 2010 kello 09.55 (EEST)

Laaduttomien artikkelien poistamiseen on itse asiassa käytäntöjenkin puitteissa toimiva menetelmä. En kuitenkaan ryhdy esittelemmään sitä tässä – joku lukijoista saattaisi innostua asiasta ja käyttää sitä häiriköintiin. -- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 11.53 (EEST)

No totta ihmeessä epäilyttävät artikkelit poistetaan ellei niille löydy kunnollisia lähteitä. Wikipedian ei kuitenkaan ole tarkoitus olla itse keksityn roskan tunkio. --ML 21. kesäkuuta 2010 kello 13.43 (EEST)

Huomaan, että olit omin päin käynyt palauttamassa artikkelihin {{Roskaa}} -merkintöjä. Kumoan muokkauksesi. Pyydän nyt painokkaasti, että seuraamme poistokäytäntöä – ja järjestämme tarvittessa lopuksi äänestyksiä. Tässä ei todellakaan kannata aloittaa metariitelyä käytännöistä. -- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 16.11 (EEST)

Merkittävyys-mallineen lisääminen on älytöntä, koska asiassa ei ole kysymys artikkelien merkittävyydestä. Ne saattavat olla myös epämerkittäviä, mutta kysymys oli niiden luotettavuudesta. Minulle on ihan sama, onko roskamalline artikkeleissa, mutta ellei niille löydy kunnollisia lähteitä, ne on joka tapauksessa poistettava. --ML 21. kesäkuuta 2010 kello 16.28 (EEST)

Palataan asiaan noin kolmen vuorokauden kuluttua. -- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 16.32 (EEST)

P.S. - Ulrikalla näkyy olevan oma käsityksensä siitä, miten asiassa tulee edetä. Mennään sitten virkatietä pitkin, ilmeisesti aina välityslautakuntaan saakka. -- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 17.10 (EEST)

Tähän liittyy luokka Gediminidit. Koko tämä aihepiiri tuntuu hiukan omalta tutkimukselta, kun minkäänlaista tietoa ei löydy, kuin joistakin lähteiksi ilmoitetuista sukututkimuskirjoista (joita en tietysti pääse edes tutkimaan), eikä sukututkimus ole luotettavaa tietoa vaan paljon lähinnä toiveajattelua, teoretisointia ja suvuissa kulkeneita tunnetusti epäluotettavia tarinoita. --Ulrika 21. kesäkuuta 2010 kello 09.05 (EEST)

No ei kai tuossa ole mitään muuta kuin, että asian pitäisi ilmetä artikkelista jos lähde on "toiveajattelua, teoretisointia ja suvuissa kulkeneita tunnetusti epäluotettavia tarinoita". Eli perinteinen kuka sanoo, kenen mukaan maininnat vain kehiin niin kuin normaalistikin heikompien lähteiden kohdalla. Mutta muuten, näiden artikkelien alkuperäinen ongelma oli se, että ne oli lähteettömiä hassuilla nimillä olleita artikkeleita joita kukaan jaksanut/halunnut setviä; nyt Petri Krohn on ilmoittanut haluavansa setviä niitä joten ole ihan hyvä juttu, että hän etsii niille lähteitä, kielilinkkejä ja pistää niitä paremmille nimille? Antaa hänen katsoa rauhassa niitä ja katsotaan tuleeko artikkeleista mitään. --Zache 21. kesäkuuta 2010 kello 09.53 (EEST)

Hyvä puheenvuoro Zachelta. Kun merkkasin nämä roskaksi sen sijaan että olisin poistanut suoraan, ajatukseni oli tosiaan että artikkelit on toisaalta merkitty ongelmallisiksi (etteivät ne vain jää tänne sellaisinaan roikkumaan) mutta toisaalta on mahdollisuus niitä vielä korjailla. Nyt Petri Krohn näyttää tarttuneen toimeen, mikä on hieno asia. Pääasia että artikkelit ovat merkittävyyden puolesta ok ja ne saadaan edes jotenkin säälliseen kuntoon, eli ne eivät ole olemattomilla suomalaistetuilla nimillä ja niissä on edes jonkinlaisia lähteitä. Jos luokka epäilyttää niin sitten vain sekin merkittävyyskeskusteluun.--Tanár 21. kesäkuuta 2010 kello 11.07 (EEST)

Luokka on merkittävyyskeskustelussa, tervemenoa. Kyllä lähteiden luotettavuutta pitää arvioida. Sukututkimussivut ovat yksityishenkilöiden tekemiä "tutkimuksia", joilla ei ole laadullisia kriteereitä, kuten jokaisen pitäisi tietää. --Ulrika 21. kesäkuuta 2010 kello 11.14 (EEST)

Venäläiset ruhtinaat (ru:Князь, en:Knyaz) harvemmin tarvitsevat "yksityishenkilöiden tekemiä 'tutkimuksia'" ja "harrastesuvustoja" syntyperänsä selvittämiseen tai esittämiseen. -- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 11.43 (EEST)

En tiedä mihin vastaat, mutta tällaisia sukututkimussivustoja artikkeleissa kuitenkin on käytetty lähteinä. --Ulrika 21. kesäkuuta 2010 kello 11.47 (EEST)

Olen käyttänyt venäjänkielistä toimitettua ruhtinaiden sukutaulustoa – en siis mitään harrastajan "sukututkimussivustoa" – muutamien henkilöartikkelien venäjänkielisten nimien oikean kirjoitusasun lähteistämiseen, en muuhun. Sukutaulu on tällaiseen käännöstyöhön erinomainen, koska se ei jätä epäilyksen mahdollisuutta siitä, että kyseessä on sama henkilö. -- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 11.57 (EEST)

Wikipedia ei ole sukutaulusto, jollaiseksi eräät sen nähtävästi haluavat muuttaa. Kaikki ruhtinaat eivät ole merkittäviä. Kävin eilen illalla 1800-1900-luvun vaihteessa ilmestyneestä 86-osaisesta Brockhaus–Jefronin tietosanakirjasta läpi muutaman tässä esillä olleista suvuista. Kyseisessä suurteoksessa käydään läpi juurta jaksaen jokainen vähänkin merkittävä vanhan vallan venäläinen henkilö. Patrikejeveista, Hovanskeista, Štšenjateveista ja Golitsyneista merkittäviä ovat Vassian Kosoi 1500-luvun vaihteessa ja Vasili Vasiljevitš Golitsyn 1700-luvun vaihteessa. Heistä löytyy artikkelit myös uudemmista neuvostoliittolaisista ja venäläisistä tietosanakirjoista, joita voi lukea täällä [5].

Nykyisten Wikipediaan tarjottujen artikkeleiden suurin ongelma ovat keksityt nimet, katteettomat väitteet ja luokattomat lähteet. Tietäen kuinka moni täällä kirjoittaa Venäjä-teemoista tai ylipäätään osaa venäjää, en usko niiden tällä kertaa kohentuvan. --Esamatti1 21. kesäkuuta 2010 kello 12.12 (EEST)

Toistaiseksi juuri kukaan ei ole esittänyt parempia vaihtoehtoja nimille. Oletin, että nykyiset nimet voisivat perustua johonkin vanhaan suomenkieliseen lähteeseen. Nyt huomaan, että niitä ei ainakaan A.J. Europaeuksen kirjasessa käytetä. Suosittelen venäjänkielisten nimien nykyaikaisia translitterointeja – heti kun nuo venäjänkieliset nimet selviävät. -- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 12.50 (EEST)

P.S. - Brockhaus–Jefronin tietosanakirjasta löytyy kylläkin nyt esillä olevista muitakin kun mainitsemasi kaksi, muun muassa yksi Teuvo tai Tauvo, katso Wikisource:ru:ЭСБЕ/Феодор Патрикеевич. -- Petri Krohn 21. kesäkuuta 2010 kello 13.21 (EEST)

Niin, artikkelissa Patrikejevy mainitaan, että Fjodor oli Patrikin poika, siirtyi Moskovan palvelukseen ja sai lisänimen Hovanski. Jos tämä on mielestäsi wikimerkittävää, niin olkoon sitten. Ilmeisesti en osaa ilmaista ajatuksiani niin että kaikki ne ymmärtäisivät. --Esamatti1 21. kesäkuuta 2010 kello 13.28 (EEST)

Sukutauluja voi käyttää enintään nimien oikeinkirjoituksen lähteenä, jos siinäkään. Sukulaisuussuhteiden rakenteluun ne eivät ole tunnetusti luotettavia lähteitä vaan toimitettuinakin (kuka niitä toimittaa?) usein pelkkää toiveajattelua. Lähteinä pitää käyttää luotettavia julkaisuja. --Ulrika 21. kesäkuuta 2010 kello 12.01 (EEST)

Käytännön mukaan roskana voidaan poistaa vain tietyt kriteerit selvästi täyttävä sivu. {{Poistokeskustelu}} olisi varmaan tässä yhteydessä ollut parempi lähestymistapa. Jafeluv 21. kesäkuuta 2010 kello 13.48 (EEST)

näiden artikkelien tapauksessa, nuo kriteerit eivät mikään täyty. Artikkelihenkilöt ovat muutenkin riittävän merkittäviä. Niiden leimaaminen roskaksi on väärä teko. Vastustan niiden poistamista. 82.181.234.211 22. kesäkuuta 2010 kello 03.02 (EEST)

Käytäntö ei kiellä artikkelien poistamista muusta syystä - mm. epäluotettavuuden ja huonon laadun vuoksi. Maalaisjärki on sallittu. --ML 21. kesäkuuta 2010 kello 14.02 (EEST)

Totta kai artikkeli voidaan poistaa myös muista syistä, mutta ei mielivaltaisesti roskana vaan käytännön mukaan. Äänestykseenhän artikkelin saa laittaa kuka tahansa, mutta muiden kuin roskakriteerit täyttävien artikkelien poistaminen ilman keskustelua on ylläpitotyökalujen väärinkäyttöä. (Tämä siis yleisenä kommenttina viittaamatta kenenkään toimintaan erityisesti.) Jafeluv 21. kesäkuuta 2010 kello 14.15 (EEST)

Artikkelien roskaksi merkitsemisestä kyllä keskusteltiin aiemmin. --ML 21. kesäkuuta 2010 kello 14.19 (EEST)

"....minkäänlaista tietoa ei löydy, kuin joistakin lähteiksi ilmoitetuista sukututkimuskirjoista (joita en tietysti pääse edes tutkimaan)...". Tämä perätön väite tuntuu tulevan lähinnä siitä, että kirjallisuus on vieraskielistä ja usein vielä translitteroinnin takana. Todettakoon muuten että kyseisistä sukututkimuskirjoista näyttää olevan kappaleita joko Suomen sukututkimusseuran yleisölle avoimessa kirjastossa tai helsingissä kansalliskirjastossa. Edes sitä ei tarvitsisi olla, vaan ulkomailtakin löytyvät kirjat kelpaavat lähteiksi. 82.181.234.211 22. kesäkuuta 2010 kello 01.39 (EEST)

Mistä nimien suomennokset ovat peräisin? Eivät ainakaan vieraskielisestä lähteestä.--ML 22. kesäkuuta 2010 kello 10.44 (EEST)

Poistin nyt kaikki roskiksessa olleet artikkelit, kun ei niistä tullut sen enempää tolkkua eikä niitä ollut edes siirretty muille nimille. Mielestäni tässä oli nyt jo ihan tarpeeksi aika niitä korjailla.--Tanár 22. kesäkuuta 2010 kello 22.27 (EEST)

Kyseenalaistan toimintasi. Odotetaan kuitenkin tämän poistoäänestyksen päättymistä, ennen kun tehdään mitään. -- Petri Krohn 24. kesäkuuta 2010 kello 10.41 (EEST)

Sopii kyseenalaistaa. Niihin ei kummoista parannusta tullut sen jälkeen kun ensimmäisen kerran merkitsin ne roskaksi, enkä minä niitä aio palauttaa. Joku toinen ylläpitäjä sen toki voi tehdä. Hyvää juhannusta!--Tanár 24. kesäkuuta 2010 kello 20.10 (EEST)

Artikkelien parantamiseen annettiin ruhtinaallisesti aikaa, mutta juuri minkäänlaista parannusta ei tosiaan tapahtunut. Päätös poistaa nuo artikkelit oli täysin oikea ratkaisu. --Nironen 24. kesäkuuta 2010 kello 20.27 (EEST)

Wikiprojektit

Mitkä meidän wikiprojekteista on aktiivisia? Tai onko siis meillä sellaisia wikiprojekteja joissa on jotain toimintaa ja jengi käyttää niitä muuten vaikka sivuja ei muokattaisi tai keskustelusivulla keskusteltaisi, tms siellä on hyödyllisiä ohjeita, listoja, esimerkkejä sun muuta? --Zache 17. kesäkuuta 2010 kello 17.52 (EEST)

Eliöt-projekti taitaa olla yksi niitä harvoja edes jossain määrin elossa olevia. --MiPe ^(wikinät) 17. kesäkuuta 2010 kello 17.55 (EEST)

Elokuva-projekti on myös hengissä. Tänä vuonna ilmoittautunut jo kaksi uutta osallistujaa. Olikohan kysymykselläsi joku taka-ajatus?--Nedergard 18. kesäkuuta 2010 kello 11.28 (EEST)

Lähinnä se, että jossain vaiheessa voisi pistää Wikipedia:wikiprojektit-sivun alkuun listan aktiivista ja hyödyllisistä projekteista. Ja toinen on, että jos kehittelen näiden ohjesivujen ajatusta eteenpäin niin en valitse mitään sellaista aihetta jossa teen aktiivisen wikiprojektin kanssa päällekäistä työtä. --Zache 18. kesäkuuta 2010 kello 11.41 (EEST)

Videopelit-projekti on pyörinyt taas muutaman kuukauden aktiivisesti ja toivottavasti vastaisuudessakin.--Olimar 24. kesäkuuta 2010 kello 22.52 (EEST)

Suomen presidentin lippu svg-korjaus

Tämä asia on kaihertanut jo aika kauan, ja sen takia pyydänkin täällä apua. Tiedosto:Presidential_Standard_of_Finland.svg on ylävasemmassa kulmassa olevassa ristissä on vääränlainen ruusu. Se on vaakunaruusu, joka näyttää tuossa hieman tökeröltä. Oikeanlainen ruusuke olisi pienemmillä "terillä" ja muutenkin hieman erilainen. Sen saisi suoraan kopioimalla vaikkapa tästä Tiedosto:Majuri kauluslaatta.svg. Sen kun joku SVG-kuvankäsittelyohjelmaa paremmin hallitseva saisi sopivankokoisena ristin keskellä niin hyvä olisi. Pidän kuitenkin Suomen presidentin lippua aika tärkeänä kuvana Commonsissa, joten sen tulisi olla oikeanlainen

Tässä vielä lippu oikeassa elämässä [6]. Ruusuke on juuri samanlainen kuin tuo majurin kauluslaatassa. --91.154.95.228 19. kesäkuuta 2010 kello 20.15 (EEST)

Ruusu päivitetty. Etsin tarkemmin millainen ruusu vapaudenristissä on, mutta tuo kauluslaatassa oleva vastasi aika hyvin todellisuutta joten päivitin lippua toiveidesi mukaisesti. --qWerk 21. kesäkuuta 2010 kello 07.54 (EEST)

Hieno juttu! --91.154.95.228 21. kesäkuuta 2010 kello 15.49 (EEST)

Pienenä loppukaneettina tähän, että nyt vapaudenristin ja vaakunan ruusut ovat erilaiset. Kumpikin näistä on kuitenkin määritelty heraldiseksi ruusuksi. Ilmeisesti kyseessä onkin lähinnä taitelijan vapaus - Gallen-Kallelan vaakunaehdotuksissakin mallit vaihtuivat jatkuvasti luonnoksen yksityiskohtien määrän mukaan. --Care 30. kesäkuuta 2010 kello 23.07 (EEST)

En-wikissä Mitä hittiä?

Tietääkö joku miksi englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Mitä hittiä? Se ohjautuu sivulle Finland's Official List eli Suomen virallinen lista. Suomessa ei ole mitään mainintaa mistään "Mitä hittiä" -lyhenteestä, mutta mm. en-wikissä on Tik Tok-kappaleessa linkki Mitä hittiä -sivulle. Olen nähnyt en-wikissä monessa muussakin singlessä tuon Mitä hittiä-jutun.--djlordi 27. kesäkuuta 2010 kello 20.12 (EEST)

Se oli aikoinaan Radio Mafian jonkinmoinen kuuntelijaäänestyslista: [7]. Vertautunee nykyään YleX:n Himotuimmat -listaan: [8]. Näyttäisi että joku on tosissaan sotkenut asioita. --Harriv 27. kesäkuuta 2010 kello 20.22 (EEST)

Minityngät

Minitynkien määrä kasvaa (nyt yli 2 600) eikä niitä taideta korjailla kovin aktiivisesti. Mielestäni tämä on ikävää muutamastakin syystä. Kaikki hyvin lyhyet artikkelit eivät ole mitenkään erityisen ongelmallisia, esimerkkinä vaikkapa vievä hermosyy, joka nyt sentään on lähteistetty ja ihan selkeä (vaikka onkin sanaselitys). Minityngissä on kuitenkin paljon sellaista tavaraa, josta ei ole Wikipedialle oikein hyötyä. Monet näistä artikkeleista ovat täysin lähteettömiä (elävien henkilöiden tapauksessa vielä pahempi juttu, kun kontekstia merkittävyydelle ym. ei lainkaan ole) ja irrallisia:

• Minityngissä on runsaasti sellaisia aiheita ja artikkeleita, joilla ei ole laajempaa kiinnostusta ja joita ei ylläpidetä. Wikipedian tason kannalta olisi hyvä, että artikkelit olisivat ainakin jollain perustasolla. Artikkelien määrä käyttäjiin nähden on jo nyt ehkä sellainen, että ylläpidettävyyteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota muutenkn.
• Tiedon jäsentelyn kannalta minityngät ovat monessa tapauksessa tosi huono juttu. Niistä ei pääse eroon, niiden laajentaminen on raskasta ja yhdistämistä ei useinkaan suvaita. Mielestäni on kummallinen ajatus, että oma artikkeli on kaikille aiheille paras juttu. Hyvä esimerkki tästä ovat esimerkiksi jonkin yhtyeen jäsenet, joista jokaisesta luodaan oma minitynkänsä sen sijaan, että jäsenet käsiteltäisiin yhtyeen artikkelissa kunnolla. Tälläinen ainoastaan vaikeuttaa tiedon löytämistä, kun se on hajautettu useaan paikkaan pieniksi sirpaleiksi. Usein asiaa ajatellaan kai ainoastaan merkittävyyden kannalta, mikä on ihan pölhöä ja menee asian ohi.
• Suuri enemmistö minityngistä on lähteettömiä, mikä johtuu varmaankin osin siitä, että jos kirjoittaja ei ole kiinnostunut aiheestaan lyhyttä sananselitystä enemmän ei hänellä ole intressiä etsiä lähteitäkään. Tämä nyt on kai aika itsestäänselvästi huono asia monestakin syystä.

Minityngistä erottuu aika monta suurta ryhmää: (amerikkalaisten) yhtyeiden jäsenet, pienissä rooleissa olleet epämerkittävät (ääni)näyttelijät, suomalaiset pikkukylät ja kaupunginosat joista löytyy netistä valtavan huonosti minkäänlaista tietoa lähteeksi, suomalaiset koulut, tietokonepelit, albumit (pelkän kappaleluettelon kanssa) ja niin edelleen. Pitäisikö suhtautumista minitynkiin muuttaa, elvyttää jonkinlainen projekti niiden parantamiseksi tai vaikka kehittää projekti- tms.-kohtaisia lähestymistapoja tietyntyyppisiin minitynkiin (albumit jne.)? Vai valitanko taas turhaan? --Epiq 28. kesäkuuta 2010 kello 20.56 (EEST)

Minitynkien kanssa on vain opittava elämään, niitä tulee aina uusia. En näe muuta keinoa kuin jatkuva ylläpito. Mielestäni kannattaa tarkkaan harkita muuttaako käytäntöä deletionismin puolelle, sellaiset toimenpiteet kun eivät innoita uusia käyttäjiä.

Yleisesti en näe minitynkiä Suomen Wikipediassa isona ongelmana. Kun me suomalaiset kerran aina haluamme verrata itseämme ruotsalaisiin, niin tässä me kyllä voimme päteä, sillä mielestäni Suomen Wikipedia on monella mittarilla paremmin hoidettu kuin länsinaapurin. Pari esimerkkiä:

• sv:Tatra T813 - aloitettu 25.1.2007; ei tynkämallinetta
• sv:Tatra 11 - aloitettu 28. maaliskuuta; tynkämalline.

Eli jos se jotakuta lohduttaa, niin ruotsalaisilla on asiat huonommin. ;) --Gwafton 28. kesäkuuta 2010 kello 22.09 (EEST)

Vähän ajattelinkin, että asenne on tämä. Olen kyllä yllä olevasta eri mieltä: ruotsinkielisessä wikipediassa on edelleen keskimäärin paljon lyhyempiä artikkeleita, mutta asenneilmasto vaikuttaa nykyään olevan aivan erilainen kuin ennen ja parannusta on tapahtunut runsaasti. Täällä ollaan mielestäni jämähdetty asiassa paikoilleen tai menty taaksepäin. Ajatus jatkuvasta ylläpidosta on kaunis, mutta kun se ei tällä hetkellä toimi. Tarvittaisiin jonkinlaisia tavoitteita ja suuntaviivoja. Uusista käyttäjistä ei ole kyse, kun puhutaan kaksi vuotta vanhoista artikkeleista, joista kukaan ei välitä. --Epiq 29. kesäkuuta 2010 kello 00.36 (EEST)

Deletionismi on siinä mielessä huono juttu, että siinä tuhottaisiin jotain mitä joku aloittelija on näprännyt kuvitellen olevansa hyödyksi. Sillä helposti tuhotaan orastava mielenkiinto Wikipediaa kohtaan. Mutta yksi vaihtoehto voisi olla se että uusia artikkeleja voisivat aloittaa vain rekisteröityneet käyttäjät ja lisäehdoksi voi panna tietyn minimiajan Wikipediassa plus minimimäärän eri artikkeleihin tehtyjä muokkauksia joita ei ole peruttu.

Pohdiskelun pohjaksi olisi hyvä saada jotain tilastotietoa esim. siitä kuinka monta minityngäksi luettavaa artikkelia on aloitettu IP-osoitteen kautta. --Gwafton 29. kesäkuuta 2010 kello 00.52 (EEST)

Vastustan jyrkästi IP:iden artikkelien kirjoituskieltoa. Wikipedian tulee olla vapaa tietosanakirja, ei mikään diktatuuri. Puutun muuhun aiheeseen enemmän kun pääsen takaisin kotiin (Aikaisintaan 15.00)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 29. kesäkuuta 2010 kello 10.35 (EEST)

Hah, ei tässä nyt mistään deletionismista, IP-artikkeleista tai uusista artikkeleistakaan ollut lainkaan kysymys. Unohtakaa tämä purkaus, Wikipedian ala-arvoinen taso ärsyttää taas vaan ja piti kirjoittaa ajatukset ylös johonkin. --Epiq 29. kesäkuuta 2010 kello 19.26 (EEST)

Sanoit että ruotsinkielisen Wikipedian asenneilmasto on parempi. Voitko tarkentaa, millä mittareilla? Jos näin on, olisi mielenkiintoista selvittää, johtuuko tämä yksittäisten käyttäjien aktiivisuudesta, vai onko siellä sovellettu joitain muita keinoja. Ja onko parempi asenneilmasto johtanut parempaan sisällön laatuun?

Koska olen keskittynyt sisällön kehittämiseen ja vasta viime aikoina hiukan (sinänsä arvokkaaseen ja välttämättömään) politikointiin eikä ilmapiiri siksi paljon koske minua, arvioin Wikipediaa sen yksittäisten artikkelien yleisen tason perusteella. Ja asia on varmaan näin monen muunkin Wikipedian käyttäjän kohdalla. Jos ilmapiiriä haluan, menen paikalliseen yhdelle. ;) Wikipediassa näen sisällön tason oleellisimpana asiana, joskin ilmapiirillä on toki siihen merkittävä välillinen vaikutus. --Gwafton 29. kesäkuuta 2010 kello 22.37 (EEST)

Huomatkaa nyt, että melkoinen osa pienistä artikkelialoituksista on hyvin merkittävästä aiheesta ja sisältää jonkin perusajatuksen, mistä asiassa on kysymys. Usein puuhun noustaan tyvestä artikkelien vääntämisessä Wikipedia-periaatteillakin (yhdessä muokkaaminen).

Aivan eri asia on minitynkien suoltaminen jo aiheeltaakin merkityksettömistä tai hyvin vähämerkityksistä aiheista. --Aulis Eskola 30. kesäkuuta 2010 kello 15.44 (EEST)