Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 105

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Äänitearkiston tietokanta taas käytettävissä

Jatkoa arkistoidulle keskustelulle. Tietokanta löytyy nyt osoitteesta https://fenno.musiikkiarkisto.fi/. En löytänyt tapaa tehdä hauista linkkejä, joten ilmeisesti tästä on tullut Wikipedian kannalta vähemmän hyödyllinen palvelu. -Uusimies (keskustelu) 11. joulukuuta 2019 kello 22.35 (EET)

Asiasta voi varmaan antaa palautetta. Wikipedia ei ole mikään pikkupulju, joten luulisi että tältä taholta tuleva palaute kiinnostaa. Etusivulla on näköjään palauteosoite info@musiikkiarkisto.fi. --Abc10 (keskustelu) 12. joulukuuta 2019 kello 07.47 (EET)

Merkittävyyskeskustelut

Merkittävyyskeskustelut-osiossa Tuoreissa muutoksissa on ollut jo pitkään luku yhden yli artikkelien määrästä riippumatta laitteesta tai olenko kirjautunut sisään. Onko muilla samaa vikaa ja jos on, niin mistähän johtuu?--MAQuire (keskustelu) 17. joulukuuta 2019 kello 20.22 (EET)

Varmaan taas bugi phab:T221795, johon törmäsin jo vuonna 2014 (phab:T85527). Stryn (keskustelu) 17. joulukuuta 2019 kello 20.52 (EET)

Wikiprojekti:Ympäristötiede Wikipediaan

Tieteiden yönä 16.1.2020 Lauttasaaren kartanolla Helsingissä sekä Joensuun, Jyväskylän, Turun ja Kuopion yliopistolla klo 17-23 ollaan järjestämässä muokkaustapahtumaa (Wikiprojekti:Ympäristötiede Wikipediaan), niin kyselen löytyykö kiinnostuneita wikipedistejä tulemaan neuvomaan muokkaamisessa? Noihin on tulossa paikan päälle joku vetämään tapahtumaa (Johanna Janhonen, minä, Olimar, Haltiamieli, Susannaanas, kulttuurinavigaattori tms), mutta nuo on todennäköisesti sen verran isoja tapahtumia jokainen, että niihin tarvitaan useampia henkilöitä, niin kyselen kiinnostuneita.

PS: Pistin tämän ihan tarkoituksella sekalaisiin, koska tämän lukijamäärä on isompi kuin uutisten ja luulisi, että asia on joka tapauksessa yleisesti kiinnostava. --Zache (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 18.30 (EET)

Ei tuo ole ongelma. Yllä on huonosti otsikoitu osio "Merkittävyyskeskustelut", joka ei koske ollenkaan merkittävyyskeskusteluita vaan teknistä yksityiskohtaa. Se kuuluisi osastoon Tekniikka ja siinä pitäisi olla parempi otsikko. Kielenhuoltokahvihuoneessa on uusin jonkinlaisia kanta suomalaisia aakko sia koskeva osio, jossa oli onneton otsikko ja joka kuuluisi Kysy vapaasti -osastoon. Juuri äsken on Tekniikka-osastoon pantu kysymys, joka kuuluisi tänne Sekalaisiin tai Neuvontaan, koska kyseessä ei liene varsinaisesti tekninen asia. Osastojaon noudattamistaito ja otsikoiden muodostamiskyky ovat sitä vankkaa Wikipedia-osaamista, jolla tällaisia tietosanakirjoja tehdään. Käytäntö kieltää aiheotsikoiden muuttamisen ja lisäksi monet suhtautuvat angstilla ja ankeudella keskustelujen siirtämiseen, joten keskustelusivuilla tekstin ensimmäinen versio on aina paras – päinvastoin kuin artikkeliavaruudessa, jossa taas viimeisin versio on aina paras. --Pxos (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 11.41 (EET)

Kun nyt tuli puheeksi, niin mietin kyllä tuota kysymystä tekniikka-osioon jättäessäni huolella, mihin osastoon se tulisi jättää. Päädyin siihen, että yksinkertaiainkin mahdollinen tekniikka (kuten keskustelu wikitekstin mihinkään vaikuttamattomien merkintätapåojen mahdollisesta oikeasta muodosta) väistämättä kai on kuitenkin lopulta tekniikkaa, koska se nyt kerran ei kuitenkaan ole mitään muuta kuin tekniikkaa, enkä siis suostu tunnusrtautumaan tuon keskustelunaloitukseni osalta osastojaon noudattamistaidottomaksi, ellei mahdollista väärässä oloani osoiteta paremmalla argumentilla. Jokainen yleensä erehtyy joskus, ja joskus voi käydä jopa niin että Pxoskin erehtyy, vaikka se luonnollisesti onkin äärimmäisen harvinaista.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 13.16 (EET)

Ongelman ydin onkin siinä, että niissä luonnollisissa ja äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa, kun käyttäjä erehtyy, korjausvaihtoehtoja on olemassa. Väärän muokkauksen artikkeliavaruudessa voi kumota, surkean ylläpitotoimenpiteen voi (melkein aina) peruuttaa ja myös mallineeseen, luokkaan tai peräti järjestelmäviestiin tehdyn koodivirheen voi korjata. Koko Wikipedia perustuu siihen, että muut voivat korjata ja parantaa asioita. Sen sijaan keskustelumaailmassa ensimmäinen huippuyksilö on aina oikeassa. Jos otsikko on päin seiniä, sitä ei saa muuttaa. Jos keskustelu on väärässä paikassa, sitä ei mielellään saisi siirrellä tai keskustelua ei pitäisi järjestellä selkeämmäksi. Jos kirjoittaa väärään osastoon väärän otsikon alle väärää tekstiä, niin sen kanssa on vain elettävä muutaman viikon ajan, minkä jälkeen junan vessa siirtää sen arkistoon pois näkyvistä. Tämäkin keskustelu on väärässä paikassa, kun itse lähdin sivupolulle Zachen avaamasta ovesta eli Port Skriptumista. Tarina ei liity otsikkoon enää mitenkään. --Pxos (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 16.10 (EET)

Olen aina kannattanut sitä, että väärässä paikassa olevat keskustelut saa ja on syytä siirtää oikeaan paikkaan ja että alun perinkin olisi hyvä, jos käyttäjät etukäteen miettisivät mahdollisimman tarkaan mihin minkäkin keskustelun aloituksen sijoittavat. Olen myös itse tehnyt paljon keskustelun siirtoja. Tästäkin voi hyvin siirtää sivupolun vaikka oman otsikkonsa alle, koska ainakin sivupolku epäilemättä sopii osastoon sekalaista.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 16.55 (EET)

Ja lisänä sellainen huomio tapahtumaan osallistuvien osalta, niin pitsaa haluavien toivotaan ilmoittautuvan, että tietävät paljonko jengiä on tulossa. --Zache (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 18.50 (EET)

Tämä kommentti kyllä kruunaa tuon jälkeenpäin tulleen sivupolun, joten toivottavasti tästä keskustelusta ei siirretä mitään. --Lax (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 12.15 (EET)

Lähdeluettelon näkyvyys

Ongelma on, että Käyttäjä:ComradeUranium käyttää lyhyissä artikkeleissaan clearia siirtämään lähdeluettelon oikeassa reunassa olevan infoboxin alapuolelle niin, että esimerkiksi minun 15":n läppärini näytöllä se jää näytön ulkopuolelle ja tekstin alla näkyy pelkkää tyhjää. Esimerkkejä: Fiat Linea ja Audi Q8. Yleensä Wikipediassa lähdeluettelo kuitenkin on heti tekstin alla niin, ettei se infoboksia käytettäessä katoa näkyvistä. Esimerkkejä: Grönlanninpallas ja Haukiahven. Lyhyt keskustelu lähdeluettelon näkyvyydestä käyty ComradeUraniumin keskustelusivulla.
Kun osuin Audi-sivulle, luulin ensin, että lähdeluettelo puuttuu jonkin ongelman vuoksi. Itse pidän siitä, että lähdeluettelo seuraa heti tekstin alla, ja näin yleensä Wikipediassa onkin. En ainakaan toistaiseksi löytänyt ComradeUraniumin tyyliä noudattavia artikkeleita muita kuin hänen autoartikkelinsa. Siirrymmekö hänen tyyliinsä, vai onko konsensus luettelon sijainti heti tekstin alla? Näkemyksiä? --AJuurikkala (keskustelu) 24. joulukuuta 2019 kello 04.34 (EET)

Jos Fiat Linea -artikkelista jättää clearin pois, ei tekstin ja lähdeluettelon asettumisessa ole mitään ongelmia eikä lopputulos ole visuaalisesti huono tai epäselvä. Audi Q8 -artikkelissa sen sijaan on valokuva sotkemassa asettelua. Clear-mallineen vaihtaminen clear|left -mallineeseen tuo lähdeluettelon kiinni tekstiin vasemmanpuolisen tekstin loppuessa. Ylipitkän infoboksin jatkuminen oikealla ei häiritse. Yleisesti ottaen tyhjät paikat artikkelisivuilla ovat vähemmän toivottavia. Ei artikkelitekstiä, lähdeluetteloa yms. tarvitse sijoittaa sivulle kuin haulikolla ammuttuna.--Htm (keskustelu) 24. joulukuuta 2019 kello 05.46 (EET)

Ehdottomasti turhat tyhjät pois. Viilasin nyt noita kahta; Audi-artikkeliin lisäsin tekniikkaguru Htm:n neuvoman left-tarkenteen. --Lax (keskustelu) 24. joulukuuta 2019 kello 12.40 (EET)

Katsoin tuossa mallineen Malline:Clear ohjetta. Siellä mainittiin nuo parametrit left ja right sen yhteydessä, mutta ohjeessa ei ollut mainintaa mitä, näillä parametreilla saadaan aikaan mallinetta käytettäessä. Joku (tm), tekniikkaguru tai muu, voisi lisätä tästä lisäohjeen tuonne mallineen ohjeeseen. Itse taidan olla nyt niin kipeä, että edes tässä esitetyn esimerkin avulla en kykene niin vaativaan älylliseen suoritukseen.--Urjanhai (keskustelu) 24. joulukuuta 2019 kello 13.50 (EET)

Kirjoitin ohjeen ja lisäsin suomenkieliset vaihtoehdot parametreille. --Patamaski (keskustelu) 24. joulukuuta 2019 kello 18.06 (EET)

Kiitos. Autoartikkeleita voi sen avulla alkaa parantaa. --AJuurikkala (keskustelu) 24. joulukuuta 2019 kello 18.09 (EET)

Taiteilija vai taide?

Olen istunut useamman vuoden Suomen Taideyhdistyksen Edvard Richter -raadissa, joka palkitsee vuosittain laadukkaimmin kirjoitetun kuvataidetta käsittelevän kirjan. Siinä on tullut tutustuttua melko perusteellisesti alan kirjallisuuteen. Tämänvuotinen raati, jossa en enää ollut mukana, pohtii kuvataiteesta kirjoittamisen tilaa seuraavasti: "Vuosien ajan taiteilijoista on tehty hyvää taidehistoriallista perustutkimusta. Tutkimus on kuitenkin keskittynyt lähinnä elämäkerrallisiin teoksiin, joissa kuvaillaan taiteilijan elämänpolkua, mutta itse taiteen analysointi ja tulkinta jäävät vähemmälle huomiolle. Taiteen sisällön tarkastelua tarvitaan kuitenkin elämänkerrallisten teosten jatkotutkimuksen perustaksi."

Huomasin tämän jo muutama vuosi sitten, eli elämäkerralliaia kirjoja julkaistaan runsaasti, mutta taiteen analyyttinen ja tulkinnallinen osuus on jäänyt vähäisemmäksi. Wikipedia kuvastaa julkaistua kirjallisuutta ja seurauksena taiteilijoiden "biot" eli elämäkerrat kukoistavat artikkeliavaruudessa. Minulla ei ole mitään elämäkerta-artikkeleita kohtaan, mutta itse taiteen eri ilmiöistä ja aiheista kirjoittamistakin tarvitaan. Onko tässä tietokuilu? Pystykö Wikipedia sammuttamaan tiedonjanon taiteilijoiden ohessa myös taiteesta?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 14.09 (EET)

Olisihan se suotavaa. Itse näkisin taiteilijan taiteen selostamisen Wikipedia-artikkelissakin keskeisimpänä sisältönä ja elämäkerralliset vaiheet kehyksenä sille. Taiteilijat kuitenkin varmaan ovat sellainen aihepiiri (yhdessä esim. presidenttien ja pääministerien ja kuuluisimpien kirjailijoiden kanssa), joissa artikkeleita on usein muokattu pienissä palasissa pitkän ajan kuluessa suurella muokkaajajoukolla. Silloin on voinut paljon vaikuttaa, mitä lähteitä on milloinkin ollut käsillä. Toisaalta usein tämäntyyppisistä henkilöistä on erittäin hyviä lähteitä, joilla sekä taiteilijan taiteesta että elämänvaiheista voidaan kirjoittaa vaikka kuinka täydellisesti. Nykytaiteilijoiden (kuten esim. poliitikkojenkin) kohdalla tyypillinen tilanne voi olla, että artikkelia ensin laajennetaan laajaksi esim. lehtiuutisilla, mutta kun aiheesta ilmestyy kirjoja, niin hyvä jos joku jaksaa lisätä kirjan aiheesta muualla osioon. Toisaalta, jos jollain on tilaisuus paneutua aiheeseen, niin kirja aiheesta on artikkelin lähteenä erittäin kiitollinen. Silloin tietysti on toivottavaa, että käsittely artikkelissa kuitenkin lopulta keskittyisi enemmän taiteeseen kuin niinkään kovin voittopuolisesti henkilöön. Joskus ehkä kirjoja on valikoitavaksi asti.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 19.23 (EET)

Hurjaa on. Legendoja on varmaan useammissa lähteissä kuin totuuksia. --Höyhens (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 21.44 (EET)

Oikeastaan varmaan merkittävimmmissä taiteilijoissa on sama kuin presidenteissä: lähteistä on runsaudenpula ja työmäärä sen takia varsinkin mahdolliselle ei-ammattilaiselle hurja.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 22.13 (EET)

Ainakin Wikipediassa suurin selittävä tekijä lienee se, että pääosa kirjoittajista on maallikkoja, ja maallikoiden on paljon helpompaa kirjoittaa elämäkerrallisia kuvauksia kuin akateemisia taideanalyysejä. Itse monta taiteilija-artikkelia kirjoittaneena olen kokenut aina taiteen analysoinnin niiden haastavimmaksi ja vaikeimmaksi osaksi, koska minulla ei ole sen alan koulutusta. Elämäkertaan keskittyminen on helpompaa, turvallisempaa ja kiistattomampaa. Suomenkielisessä Wikipediassa ei taida olla (Kulttuurinavigaattorin itsensä ohella) kovinkaan montaa aktiivikirjoittajaa, jotka hallitsisivat kunnolla tämän aihepiirin. --Risukarhi (keskustelu) 24. joulukuuta 2019 kello 19.22 (EET)

Wikipediassa ei oikeastaan voi kirjoittaa taidetta tulkitsevaa tekstiä, tai ei ainakaan voimakkaasti tulkitsevaa ja arvottavaa. Analyyttistä voi kirjoittaa jos se perustuu lähteisiin. Taiteen tulkintojen ja analyysin löytäminen lähteistä vaatii enemmän perehtymistä kuin elämäkertojen kirjoittaminen, totta. Elämäkerroissa on usein tuota yllä mainittua legendaa, kun elämäkerran kirjoittaja tulee ylistäneeksi tai ainakin helposti tulkitsee taiteilijan tuotantoa kapeasti, ilman laajempaa yhteyttä taidehistoriaan. On nähty, että "superlatiivit" siirtyvät helposti Wikipedian artikkeleihin, vaikka teksti olisi vakuuttavampaa ilman niitä. Lähteiksi pitäisi yrittää löytää itsenäisten kirjoittajien artikkeleita, arvosteluja tai tutkimuksia, mutta niitä ei joko löydä helposti tai niitä ei ole juuri ole.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. joulukuuta 2019 kello 19.52 (EET)

Vaikka tässä otettiinkin esille vain taide, koskee tuo sama ongelma täällä kaikkia elämänaloja. --Lax (keskustelu) 25. joulukuuta 2019 kello 12.50 (EET)

Elämäkertoja on helppo kirjoittaa, koska faktat ovat ainakin periaatteessa yksiselitteisiä. Taiteen ongelma on, että siinä on kyse tunteesta, tulkinnasta ja mielipiteistä, ja Wikipediassa kaikki kolme on yksiselitteisesti kielletty. Wikipedian sääntöjen puitteissa on erittäin vaikea ja usein mahdotonkin kirjoittaa kunnollista analyysiä taiteesta.

Normaalistihan taidetta analysoivat kirjoittajat ottavat lähtökohdaksi sellaisen tulkintakehyksen, jota itse pitävät relevanttina ja johon itse yhtyvät. Tällöin mielipide voidaan kirjoittaa kuin se olisi totuus: ”Pink Floydista ammentaneet äänimaisemat huumaa vielä tänäkin päivänä, ja rikas elektroninen äänimaailma onkin tuonut albumille sukupolvirajat ylittävän suosion.” Jos Wikipediassa yrittää tehdä näin, vaikka lähteenkin kera, perään ilmestyy äkkiä ^{Kenen mukaan?} -malline. Sitten kun tällaisia näkemyksiä siteerataan useampia, tekstistä tulee nopeasti sekavaa pallottelua, jossa viitataan jatkuvasti lukijalle tuntemattomien arvostelijoiden ja tutkijoiden nimiin: ”Urpo Gekkosen mukaan albumi on Pink Floyd -vaikutteinen, ja Stuart Stewart onkin kuvaillut ’rikkaan ja elektronisen’ äänimaailman tuoneen albumille ’sukupolvirajat ylittävän suosion’.” Vaihtoehtoisesti käytetään loputtomasti passiivia: ”Albumin musiikkia on kuvailtu Pink Floyd -vaikutteiseksi, ja sen äänimaailman sanotaan olevan rikas ja elektroninen, mitä on pidetty keskeisenä syynä sen pitkäkestoiseen suosioon.”

Eihän sellaista tekstiä kukaan tervejärkinen halua lukea, saati kirjoittaa. --Miihkali ^(keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 19.25 (EET)

Taiteilija-artikkeleihin kuuluvat elämäkertaosion lisäksi objektiiviset kuvaukset esimerkiksi taiteilijan käyttämistä materiaaleista, tekniikoista, tyylisuuntauksista ja aihevalinnoista. Tulkinnat ja arvostelut kuuluvat enemmänkin yksittäisten taideteosten artikkeleihin. Silloinkin ne pitää kirjoittaa maallikkolukijaa varten. --Savir (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 19.55 (EET)

Kuolleet

Tämä osio on siirretty tänne osastosta Käytännöt, jossa keskustelu alkoi. --Pxos (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 19.19 (EET)

Lukuisissa kuolleita käsittelevissä artikkeleissa on muutettu ainoastaan ensimmäinen on-verbi oli-verbillä. Muut verbit on jätetty muutamatta, ikään kuin henkilö olisi elossa, kuten artikkeleissa
Peter Schreier:
"Hän on esiintynyt myös Suomessa Naantalin musiikkijuhlilla useana vuotena 1990- ja 2000-luvulla.
Ari Behn:
"Lisäksi hän on kirjoittanut lehtiartikkeleita ja yhdessä Märtha Louisen kanssa kirjan Fra hjerte til hjerte (2002)."
Ram Dass:
"Hän luonnehtii itseään biseksuaaliksi."
Bolot Šamšijev:
"Neuvostoliiton hajottua Šamšijevilla ei ole ollut mahdollisuutta kuvata uusia elokuvia. Sen sijaan hän on työskennellyt kirjailijana ja jatkanut Manas-eepoksen tutkimista. Nykyään hän toimii Kirgisian presidentin neuvonantajana."
Kenny Lynch:
"Lynch on nimetty Brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseeriksi (OBE)."
Anna Karina:
"Anna Karina on ollut suosittu myös laulajana."

Tuossa vain muutama esimerkki pelkästään joulukuulta 2019, mutta vastaavia on varmaankin tuhansia eli nyt korjaustalkoot pystyyn ja pikaisesti. --Sariyr (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 14.12 (EET)

Mahtaakohan löytyä mitään mahdollisuutta listata tuollaisia tapauksia, eli paree vaan korjata aina kun kohdalle sattuu. On hyvä kuitenkin muistuttaa tuosta asiasta. Monissa muissakin kuin kuolintapauksissa korjataan vain yksi silmiin sattunut kohta artikkelista ja jätetään loput saman tapauksen vaatimat korjaukset tekemättä. Satunnaisilla wikivierailijoilla on monasti kova kiire tehdä muokkauksensa ja sitten häipyä, joten vakimuokkaajien kontolle jää tarkkailla vierailijoiden uusia muokkauksia myös tuolla silmällä. --Lax (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 15.39 (EET)

Nyt oli menty korjaamaan

Ari Behn:

"Lisäksi hän oli kirjoittanut lehtiartikkeleita ja yhdessä Märtha Louisen kanssa kirjan Fra hjerte til hjerte (2002)."

Kenny Lynch:

Lynch oli nimetty Brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseeriksi (OBE)."

Pakko oli mennä parantelemaan eli

Ari Behn:

"Lisäksi hän kirjoitti lehtiartikkeleita ja yhdessä Märtha Louisen kanssa kirjan Fra hjerte til hjerte (2002).

Kenny Lynch:

"Lynch oli Brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseeri (OBE)."

--Sariyr (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 15.50 (EET)

Jos tuollaisen näkee ja jos ei itse ehdi juuri silloin korjata, niin varmaan kannattaa laittaa vaikka Malline:Korjattava/kieli tai Malline:Päivitettävä ja siihen lisäselvennys vaikka että "aikamuotoja korjattava edesmenneestä henkilöstä kertoviksi" tms. Aika usein jos jonkun erittäin tunnetun henkilön kuolintieto tulee, noita muokataan isolla joukolla, mutta vähemmmän tunnetut saattavat vahingossa jäädä huomioimatta tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 17.24 (EET)

Jälleen oli vain ensimmäinen on-verbi huitaisten muutettu oli-verbiksi artikkeleissa Jerry Herman ja Pi Sarpaneva, muut muutokset jätetty tekemättä. Korjasin kyseiset artikkelit. --Sariyr (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 17.40 (EET)

Ja lisää, nyt art. Erzsébet Szőnyi. --Sariyr (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 00.14 (EET)

Ensinnäkin, täällä ei tarvita enempää ilmoituksia. Toiseksi, osa tekemistäsi muutoksista on selkeästi virheellisiä. Muutat menneeseen muotoon myös virkkeitä, joihin ei kuulu mennyttä muotoa, joten nyt kannattaa pitää taukoa. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 00.16 (EET)

Ei se edelleenkään käy, että vain artikkelin ensimmäinen verbi muutetaan imperfektimuotoon, esimerkiksi jo kuolleesta Bolot Šamšijevista todettiin pitkään:

"Neuvostoliiton hajottua Šamšijevilla ei ole ollut mahdollisuutta kuvata uusia elokuvia. Sen sijaan hän on työskennellyt kirjailijana ja jatkanut Manas-eepoksen tutkimista. Nykyään hän toimii Kirgisian presidentin neuvonantajana."

Olit mennyt palauttamaan art. Jerry Herman kuolemaansa edeltäneen aikamuodon, mutta Herman on siis kuollut, siksi ei "on sanottu olevan", vaan on sanottu olleen.

--Sariyr (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 04.41 (EET)

Eihän tässä nyt yksinkertainen imperfektimekaniikka riitä mihinkään. Artikkelissa "Jerry Herman" luki alun perin "Hermanin on sanottu olevan ainoa säveltäjä-sanoittaja, jonka teoksista kolme on näytetty Broadwayllä..." Sitten se muutettiin muotoon "sanottiin olleen" ja korjaukseni jälkeen taas muotoon "on sanottu olleen". Mitä tuo lähteetön huhu tarkoittaa? Se tarkoittaa, että on olemassa elossa olevien tai kuolleiden ihmisten joukkio, joka edelleen sanoo tai on joskus aikanaan jossain tuntemattomassa paikassa ääneen sanonut, että väite X pitää paikkansa. Väite tai kohteen luonnehdinta ei riipu mitenkään siitä, onko Herman elossa vai kuollut. Se on nyt tajuttava, kun päivittelee täällä tätä asiaa jatkuvasti. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 05.04 (EET)

Luovien taiteilijoiden teoksista tai niiden saamista tunnustuksista voidaan usein käyttää myös preesensiä tai perfektiä, vaikka taiteilija olisi kuollut, koska teokset ovat edelleen olemassa. Aikamuodon valinta ei aina ole mekaanista. Lisätietoja on Kielitoimiston ohjepankissa. Kahvihuoneessa ei kannata ilmoittaa yksittäisten artikkelien kielenhuoltoa vaativista seikoista, vaan korjata itse rohkeasti. -Ochs (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 12.08 (EET)

Yksin- tai moninkertaisen imperfektimekaniikan mukaan joku joukko toteaa "on sanottu" ja kohdistuen henkilöön, joka on elossa: "olevan". Kun ihminen on sitten kuollut, niin "olleen". Mikä tekee niin vaikeaksi käsittää, että elossa on "oleva", mutta kuollut "ollut"? Siis esim. joko "Hermanin sanotaan olleen" tai "Hermanin on sanottu olleen".

Kuolleiden henkilöiden teokset ovat preesensissä, mutta nyt ei ole niistä kysymys,vaan niiden edesmenneistä tekijöistä.

Summa summarum: ei riitä, että kuolleita henkilöitä käsitteleviin artikkeleihin vaihdetaan vain ensimmäisen on-verbin tilalle oli.

--Sariyr (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 14.45 (EET)

Tietenkin artikkelia päivitettäessä pitää käydä läpi koko artikkeli eikä vain ensimmäinen lause. Artikkeli pitää kuitenkin käydä läpi ajatuksella. Esimerkiksi: "....on suomalainen geologi ja Helsingin yliopiston geologian ja minerologian emeritusprofessori...." (tms.) ---> 2... oli suomalainen geologi ja Helsingin yliopiston geologian ja minerologian professori..." (tms.), koska kuoltuaan lakkaa olemasta entinen jotakin vaan on sitä mitä oli koko elämänuran mitassa sen jälkeen pysyvästi. - Ja muita vastaavia, jossa teksti pitää ajatella läpi eikä vain pelkästään vaihdella aikamuotoja.--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 14.59 (EET)

"Mannerheimin sanotaan olevan suurin suomalainen". Hänet valittiin tuohon asemaan 2000-luvulla 50 vuotta kuolemansa jälkeen. Asia ei ole noin yksinkertainen kuin täällä yritetään meille toitottaa. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 17.30 (EET) Kommentin kieliasua korjattu. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 18.08 (EET)

Sariyr, jotkin aikamuodon muutoksistasi olivat selkeästi virheellisiä. Olit esimerkiksi muuttanut sanat "Szőnyin tuotantoon kuuluu" muotoon "Szőnyin tuotantoon kuului". Mutta kyllähän taiteilijan tuotanto on yhä olemassa senkin jälkeen kun taiteilija itse on kuollut, eikä sitä voi laittaa imperfektiin. Kielitoimiston sanakirjassa on tuotanto-hakusanan kohdalla jopa esimerkkinä lause "Sibeliuksen tuotanto käsittää mm. seitsemän sinfoniaa." --Savir (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 20.14 (EET)

Hyvää uutta vuotta!

Hyvää uutta vuotta kaikille Wikipedian muokkaajille! Toivottaa James Chudrie (ディベート) 31. joulukuuta 2019 kello 23.57 (EET)

Kiitos samoin! –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 2. tammikuuta 2020 kello 20.36 (EET)

Jääkiekko talviolympialaisissa 1994

Löytyisiköhän loppuottelusta "Kanada – Ruotsi", pronssiottelusta "Venäjä – Suomi" tai vaikkapa välieristä "Suomi – Kanada" tai "Venäjä – Ruotsi" jotakin kivoja valokuvia? Taikka mistä tahansa muusta ottelusta?--37.219.113.140 10. tammikuuta 2020 kello 18.40 (EET)

nastarenkaiden käyttökielto -merkki

Heissan! Olisiko jollakulla aikaa lisätä tämä merkki tähän listaan? Koska on yksinkertainen ei nauti tekijänoikeuden suojaa, voi laittaa siis suoraan commonsiin, niin ulkomaisetkin pääseen nauttimaan. ref: Mopoautot ja traktorit voidaan pian hätistellä hitaamman liikenteen kaistoille tai teille – vähimmäisnopeus tulee lakiin kesäkuussa Yle, 2020 –Kommentin jätti 2001:14BA:984A:F200:0:0:0:8EA (keskustelu)

Kuka kysyy? Stryn (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 17.09 (EET)

Wikiprojekti:Suomen luteet

Kaksi vuotta sitten joukko ludeharrastajia päätti tehdä sivuston luteista. Syntyi suuri joikko xxx on xxx typyppisiä sivuja. Ne siirrettiin osastoon Wikiprojekti:Suomen luteet. Nähdäkseni projekti lopahti. Osa sivuista voisi nähdäkseni siirtää artikkeliavaruuteen. Voiko tuon tehdä suoraan siirrä-komennolla ?

Vähän jäi vaivaamaan, kuinka tarkkaan sivujen pohjana oli rintala & rinne kirja, joka oli harrastajajouko suurponnistus 10 vuotta sitten - lähestytäänkö tekijänoikeuskysymksiä. Siksi lisäsin toisen lähteen edes yhteen sivuun. --Tappinen (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 23.33 (EET)

Niin se oli kai yhden miehen joukko ;). Minä olen niitä aina välillä täydennellyt kun olen muistanut ja jos innostusta on riittänyt. En tiedä että onko niihin muita osallistunut. Kyllä ne ihan sieltä siirtämällä saa siirrettyä en ole siirtänyt niitä sen vuoksi kun en ole tarkistanut että pitävätkö ne yhtä kirjan kanssa mutta kai joku muu sen tekee jos ne ovat artikkeliavaruudessa. --Linkkerpar™ 20. joulukuuta 2019 kello 00.30 (EET)

Jäi sanomatta että sitä projektin aloittajaa, joka en ole siis minä, ei ole sen alkuinnostuksen jälkeen näkynyt täällä. Tein sitten niitä eteenpäin etteivät hyvät alut mene hukkaan. Viime keväänä tai alkukesästä löysin kai melkein kaikkiin kuvat ja on niissä jonkin verran toisissa tekstiäkin. --Linkkerpar™ 20. joulukuuta 2019 kello 00.46 (EET)

Muokkasin Wikiprojekti:Suomen_luteet -sivun alkuun ohjetta, että kun sivu näyttää valmiilta niin sen voi siirtää artikkelinimiavaruuteen. --Zache (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 04.21 (EET)

Hyvä homma. Joissakin niissä on AM-linkkejä joita ehkä voi käyttää lähteenä. --Linkkerpar™ 23. joulukuuta 2019 kello 04.35 (EET)

Siirsin alkupään sivuja, ja lisäsin määritelmälauseita jotta helpommin näkee mitä olen tarkistanut. Oletko, Linkkerpar, edennyt aakkosjärjestyksessä? --Tappinen (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 10.45 (EET)

Minulla on ollut tuollainen lista Suomen luteet lista artikkelien tasosta. Tallensin sen tuonne hiekkalaatikkoon kun se on niin luonnoksen näköinen että en kehdannut laittaa sinne projektisivulle ;). Nuo missä lukee "viilaa" on sen aloittajan tekemiä ja tekstiä on jonkun verran ja niissä on ollut kuvat tai olen löytänyt Commonsista niihin kuvia. Tuon voi siirtää sinne projektisivullekin jos siitä on siellä hyötyä. --Linkkerpar™ 23. joulukuuta 2019 kello 14.17 (EET)

Jos tarvetta on, voisin tehdä botilla alut noista listalla olevista, mutta tekstittömistä lajeista. Kokeilin kolmea ensimmäistä: Kurttulude, Kuultoputkiainen ja Kärsämösiimalude. --Patamaski (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 16.12 (EET)

Auktorin ja elinympäristön kuvaamisessa botti olisi varmaan hyvä, mutta lähteetön valtiolista levinnäisyysalueena on mielestäni kankea. Elinympäristön viitteessä voisi mainita tuon biologia-alisivun. Määritelmälauseessa suosisin tätä Jnovikovin viilaamaa rakennetta: kun suvuilla ei ole suomenkielisiä nimiä, niitä ei ole syytä toistaa (näkyy kaksiosaisessa nimessä samassa lauseessa), ja kun lahkonimi kuvaa tässä myös eläimen anatomiaa, se on sujuva myös attribuuttina Wikiprojekti:Suomen luteet/Nokkoslude . --Tappinen (keskustelu) 26. joulukuuta 2019 kello 12.43 (EET)

Hyviä ideoita. Yrtitän muuttaa levinneisyysalueiden luetteloa vähemmän kankeaksi, muutan mallinetta voidakseni mainita alasivusta ja muutan rakennetta suomenkielisen nimen puuttuessa. Lisäksi mietin, kuinka saisin poimittua sopivalla tavalla eliöitä kuvaavat lahkot ja muutettua lauserakennetta niissä tapauksissa. --Patamaski (keskustelu) 26. joulukuuta 2019 kello 17.04 (EET)

Lisäsin kaikkiin määritelmän. --Tappinen (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 23.53 (EET)

Hyvä, kiitos. --Patamaski (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 14.33 (EET)

Täydensin kurttuluteen käsin. Muiden tekemisessä menee kauemmin, koska kone meni vaihtoon, minkä vuoksi aikaa kuluu siihen, että saan kaikki botin tarvitsemat tiedostot luotua (en voi siirtää niitä tikulla niiden suuren määrän vuoksi). --Patamaski (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 14.33 (EET)

Tein nyt 9 lisää osittain käsin. Yritän jossain vaiheessa saada loputkin tiedostot luotua ja paranneltua bottia punaisen kirjan osalta, jottei alueellisia levinneisyyksiä tarvitsisi kirjoittaa käsin. Tämän jälkeen täydentäisin loput. (Kopioin myös tekstitiedoston alun sivulle Käyttäjä:Patamaski/hiekkalaatikko83, jos sieltä haluaisi joitain tietoja ludeartikkeleihin kopioida) --Patamaski (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 21.45 (EET)

Tein muutaman lisää. Tällä sivulla on osa täydentämistäni: Käyttäjä:Patamaski/hiekkalaatikko84. --Patamaski (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 22.10 (EET)

Pyhtäänsaari

Kymijoen alajuoksulla olevaa Pyhtäänsaarta ei mainita suurimpien saarten luetteloissa (sisävedet ja merialue). Silmämääräisesti se on aika suuri, vai olenko väärässä? Oletin että se olisi listattu. Sananiekka57 (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 17.01 (EET)

Tähän voi vaikuttaa se, että määriteltäessä onko jokin veden ympäröimä alue saari, on usein käytössä määritelmä, että vedenpinnan korkeuden joka puolella saarta pitää sama. Näin määriteltynä esimerkiksi usein Suomen suurimmaksi saareksi mainittu Soisalo ei olisi saari, koska sitä ympäröivissä vesistöissä on useita koskipaikkoja ja vedenpinnan korkeus sen ympärillä järv ireittien eri osissa vaihtelee. Kun tämä Pyhtäänsaari on ilmeisesti se alue, joka jää Kymijoen suuhaarojen väliin, niin senkin kohdalla kartasta katsoen tilanne näyttää olevan sama.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 17.28 (EET)

Kansa ei näköjään tiedä mikä saari on. Mutta mikä noiden "oikea" nimitys sitten on? --Abc10 (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 17.44 (EET)

Ei kaiketi niillä ole mitään erityistä nimitystä. Ne ovat vain joen suuhaarojen välisiä maa-alueita.--Htm (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 18.00 (EET)

Voihan näille olla nimiä (siis erisnimiä, yleisnimistä en Kymijoen osalta osaa sanoa, tiedä vaikka olisikin sanottu saariksi tai sitten ei) ja nimille lähteitä. Lähteet vain pitäisi etsiä sekä nimille että sille, että joku joskus olisi sanonut tätä saareksi (oltiinpa tämän saareudesta suhteessa oikeaan tieteelliseen määritelmään sitten samaa mieltä tai ei), ja että nimi tälle mahdolliselle saarelle olisi juuri tämä. Ja sitten vielä pitäisi etsiä yleinen lähde sille, että kelpaako vai ei saareksi maa-alue, jonka ympärillä veden pinnan korkeus vaihtelee eri puolilla, ja lasketaanko kaivetun kanavan mantereesta erottama maa-alue saareksi. --Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 18.20 (EET)

Kokemäenjoen suussahan ja Kokemäenjoessa muutenkin noiden paikallinen yleisnimi on "luoto", mutta siellä maasto on tasainen, eikä suuhaaroissa juuri ole koskia kuten Kymijoessa.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 18.26 (EET)

Komppaan Urjanhaita. Ja tässä ei ole kyse Maannousemasta vaan jääkauden aikaisesta ilmiöstä, tahi jopa ihmisen aiheuttamasta pikkumuutoksesta. On näitä saari-nimisiä muuallakin ja tämä on vain yksi esimerkki. --Höyhens (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 01.45 (EET)

Karttapaikasta tuota en löytänyt. Siis merkittynä nimellä Pyhtäänsaari.--Htm (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 19.02 (EET)

Kyllähän nimi on saattanut jossain kelvollisessa lähteessä esiintyä, vaikka sitä ei olisikaan karttapaikassa. Silloin vain tuo kelvollinen lähde pitäisi esittää. Esimerkiksi muistelisin (en ole ihan varma) että Paraisten Kyrksundetin itäpuolinen alue olisi nimeltään Kyrklandet, vaikkei nimeä olekaan karttapaikassa. Joskus tällainen nimi voi olla historiallinen, joskus ehkä vielä käytössäkin.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 19.25 (EET)

Kyllähän Karttapaikka sentään jonkunnaköinen luotettava lähde on. Pyhtäänsaari ei ole saarena Karttapaikassa, ja riippumatta siitä, onko se oikea saari vai ei, niin alueenakaan sitä ei Karttapaikka tunne tuolla nimellä. Kokemäenjoen luodot ovat saaneet nimensä kartalle. Toki onhan niitä nimettömiäkin saaria, mutta noin iso?--Htm (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 06.26 (EET)

Onhan se luotettava lähde, mutta ei ole sanottu, etteikö voisi olla muita lähteitä. Tietysti niin kauan kun muita lähteitä ei ole esitetty, asiasta ei voida sanoa mitään. Epäilemättä tämä kertoo karttapaikan tekijöiden sen kannan, että jos jokin tällainen nimi olisi, niin he eivät ole pitäneet sitä vakiintunena. Silloin on hyvin mahdollista, että mahdollisen muun lähteen perusteellakaan vakiintuneisuutta ei mahdollisesti voisi katsoa osoitetuksi Wikipediassa vaaditulla tavalla. Silti nyt esimerkiksi karttapaikasta ei näyttäisi haulla löytyvän saarta Soisalo (siis sen oletetun suurimman saaren merkityksessä) mutta näyttäisi löytyvän saari Sääminginsalo. Tämä itse asiassa voi vähän jopa viittaa siiheen, että Sääminginsalo-aktivistit olisivat olleet karttapaikan suuntaan aktiivisempia kuin Soisalo-aktivistit (vaikka tietysti varmaan karttapaikallakin joku raja on, mitä päästävät läpi). Itse olen monta kertaa saanut karttapaikkaan läpi kaikenlaisia korjauksia pelkällä selittämisellä, ja vaikka omasta mielestäni perustellusti katson olleeni joka kerta asiassani oikeassa ja perusteiden selvät, niin en tiedä, onko jokainen muu yhtä hyvällä supliikilla varustettu palautteen antaja välttämättä ollut yhtä oikeassa ja ovatko perusteet kaikilla muillakin olleet yhtä selvät. Toisaalta karttapaikassa kyllä tehdään myös aktiivista nimistönhuoltoa, kun esimerkiksi muistan, että eräs murreasuinen lammen nimi oli aiemmin esiintynyt paikkakunnalla X, mutta oli sittemmin normaalistettu. (Ellei sitten sekin ollut vain yleisöpalaute.) Esim. peruskartan vanhoista painoksista näkyy nimiä korjatun, ja joskus huomaa, että kyseessä on selvä virheen korjaus. Mutta jostainhan tällaiset Kerimäensaaret / Sääminginsalot ja Soisalot kumminkin tulevat. Silloin ainoa mahdollinen käsittely niille on tapauskohtaisesti esitettyjen lähteiden perusteella. Ilman esitettyjä lähteiteitä ei tietysti niitä voida käsitellä lainkaan.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 09.57 (EET)

Kyllä Karttapaikasta löytyy se(kin) Soisalo haulla (Soisalo, Leppävirta Saari). Tosin tuohon haulla löytyvään Soisalon sijaintiin ei missään tarjolla olevassa mittakaavassa näytä liittyvän nimeä karttakuvassa. Yhdessä karttakuvassa, joka näkyy vain yhdessä mittakaavassa, on kuitenkin kartallakin muutaman kilometrin edellä mainitusta paikasta pohjoiseen selvästi laajaa saarta tarkoittava karttanimi Soisalo. Itse asiassa tilanne haun osoittaman sijainnin ja kartalla näkyvän nimen osalta onkin näköjään aivan samanlainen myös Sääminginsalossa: nimi on kartalla vain yhdessä mittakaavassa (samassa kuin Soisalokin, ovat kohteina samaa suuruusluokkaa) ja haun antama koordinaattipiste on siitä muutamia kilometrejä sivussa. --AB (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 11.26 (EET)

Joo, katsoin näköjään sittenkin huolimattomasti kun länsisuomalaisena en kaikilta osin osaa Järvi-Suomen karttaa niin hyvin ulkoa.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 14.46 (EET)

Korppoossa muuten Kyrklandet on merkitty metsäalueeksi. Ilman tarkempaa muuta tietoa voisi epäillä että kyseessä on saaren nimi. Eräissä tapauksissa, missä on ollut käytettävissä tarkempi varma tieto, olen oikaisuut tällaisia joiden muiden paikanlajien kohdalla, mutta tämän taidan jättää korppoolaisille.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 14.52 (EET)

Enemmän lähteitä musiikkiartikkeleihin ja -tietolaatikoihin?

Esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa albumeista ja kappaleista kertovissa artikkeleissa täytyy olla lähde, kun mainitaan albumin tai kappaleen tyylilaji. Tämä käytäntö olisi hyvä ottaa myös suomenkieliseen Wikipediaan, sillä paljon musiikkiartikkeleita luoneena ja muokanneena olen huomannut, että käyttäjillä tulee usein erimielisyyksiä, kun albumin tai kappaleen tyylilaji täytyy mainita. Esimerkiksi jonkun mielestä kappale X on poppia, toisen mielestä taas rockia. Tämän takia olisi hyvä, että tyylilajin perässä olisi pätevä lähde. Mitä mieltä olette? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 16. tammikuuta 2020 kello 08.50 (EET)

Totta kai genreille pitää olla lähde. Asiaan ei vain ole kiinnitetty huomiota, vaikka kyseessä on uusi tutkimus kun kirjoittaja itse pohtii sopivat tyylilajit. Itse ainakaan en enää nykyisin lisää mallineisiin lähteettömiä genrejä, joskus kokemattomampana tuota tuli tehtyä vallitsevan esimerkin mukaisesti. Ja mitä käytäntöön tulee, niin kaiketi tuo käytäntö on jo nyt periaatteessa olemassa, koska tuskin missään on erikseen sallittu lähteettömiä kohtia mallineissa. Jostain syystä niitä on vain katsottu läpi sormien. Tai jos artikkeli on pitkä, niin on oletettu, että lähde löytyy leipätekstistä ja malline on tarkoituksella viitteetön. --Sblöbö (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 10.55 (EET)

Ohjeista huolimatta lähteettömiä artikkeleita piisaa.. Kunpa joku kävisi täyttämässä olemassaoleviin puuttuvia *vink, vink*. Edit: pitäisiköhän olla joku joka viikko toistuva "viikon kilpailu" lähteiden lisäämiselle että tuota saisi edes jotenkin kuriin.. Ipr1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 10.58 (EET)

Lukeekohan missään, että musiikkiartikkeleissa pitäisi genren perässä olla lähde? Jos ei ole, niin se pitäisi kirjoittaa. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 20. tammikuuta 2020 kello 02.48 (EET)

Kreikansorvan taiteilemani kuva

Lupasin täällä piirtää kuvan kreikansorvasta ja tallentaa sen tänne arvioitavaksi. Tässä se on. Kelpaako? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 16. tammikuuta 2020 kello 11.11 (EET)

:D Kai se lähinnä kreikansorvaa muistuttaa, vähän lyhytpäinen ja suomutuksesta ei saa selvää, mutta eipähän ole kopio. Mistä olet tuon mallin tiennyt piirtää? --Höyhens (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 12.13 (EET)

Suomen ja Euroopan sisävesikalat-kirjan kuvaa mukaillen. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 16. tammikuuta 2020 kello 12.44 (EET)

Artikkelissa Gösta Sundqvist oli joskus jonkun käyttäjän piirtämä kuva. Enää sitä ei näy. Kala-aihepiiriä tuntemattomana en osaa arvioida tätä.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 12.27 (EET)

Sitä minäkin katsoin, eikä se ainakaan kopio ole. Parempaa kuvaa ei ole käytettävissä, joten miksei. --Höyhens (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 17.41 (EET)

Erään toisen suomalaisen wikipedistin taannoin piirtämiä kalankuvia on yhä käytössä lukuisissa eri kieliversioiden artikkeleissa ([1]). Jnovikovin piirros on vähintään samantasoinen, joten eiköhän sekin kelpaa. --Risukarhi (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 18.39 (EET)

Kuvan piirros näyttää kreikansorvalta, joten kai se kelpaa. Hieman epäselvä kuva tietysti on, mutta pääasia että se näyttää kreikansorvalta ja lukija näkee miltä kreikansorva suunnilleen näyttää. --James Chudrie (ディベート) 16. tammikuuta 2020 kello 14.53 (EET)

Ehkä lähteen, jonka mukaan on piirretty, voi mainita. Toinen vaihtoehtohan olisi piirtäminen mallista akvaarion äärellä tms.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 15.13 (EET)

Silloin myös valokuvan ottaminen tulee vaihtoehdoksi.--MAQuire (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 15.15 (EET)

Kun täällä ei ole kukaan toistaiseksi vastustanut kuvan laittamista artikkeliin ja selvääkin kannatusta on, niin laitan sen sinne. Urjanhain ehdotus oli mielestäni hyvä, joten laitan tiedoston lähde-sarakkeeseen tiedon Sisävesikalat-kirjan mukaan piirtämisestä. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 16. tammikuuta 2020 kello 18.01 (EET)

prabook.com = wiki

prabook.com-nimistä sivustoa on käytetty lähteenä 17 kertaa, mutta ei kannattaisi. Muutaman linkin alkuperäinen teksti löytyi en.wikipediasta, ja joka tapauksessa sinne voi kuka tahansa kirjoittaa ("Create Biography") mitä tahansa, kuten tännekin. --Abc10 (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 14.45 (EET)

Arkistolinkit botilla

Muistelen nähneeni jotain merkintöjä että jotain sivuja olisi haettu wayback machinesta botilla. Ilmeisesti ainakin baskethotel.com ja baskethotel.fi on käytetty koripalloilijoita koskevissa artikkeleissa lähteinä ja nuo nykyään ohjaavat erilaiselle sivustolle jossa viitattu tietoja ei ole, esimerkiksi Kari Harju. Viitseliäs persoona voisi laittaa botin asialle noissa tapauksissa? Eivät kuitenkaan ole merkitty viitemallineilla joten ihan suoraan ei voi samalla tavalla hakea (jos oikein muistan mitä on aiemmin tehty). Ipr1 (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 05.44 (EET)

Kuolemat ja aikavyöhyke

Qassem Suleimani sai surmansa tossa yöllä jonkun aikaa sitten ja tuli mieleen että pitäskö kuolema merkitä miten? Esimerkissä tää on ilmeisesti paikallista aikaa tänään [2], mutta Yhdysvaltalaisessa mediassa eilen, mites merkitään kuollinpäivä, amerikkalaisen median aika vai mikä? J.K Nakkila (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 11.35 (EET)

Paikallisen ajan mukaan. --Anr (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 11.36 (EET)

Ok korjaan tuon, mutta samassa mielessä tuo varmaan vaikuttaa aika moneen artikkeliin. J.K Nakkila (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 11.47 (EET)

Tämähän vaikuttaa hieman kuolinjärjestykseen. --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 18.59 (EET)

Mihin kuolinjärjestykseen? Aiemmin kuollut henkilö on tietysti aiemmin kuollut, riippumatta aikavyöhykkeistä. Jos N.N. kuolee Suomessa kello 14:00 Suomen aikaa ja varttia myöhemmin M.M. kuolee Ruotsissa kello 13:15 Ruotsin aikaa, niin toki N.N. on kuollut ensin. --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 21.41 (EET)

Höyhens tarkoittanee, että jos N.N. kuolee Suomessa 00.15 ja M.M. Ruotsissa varttitunnin päästä 23.30, niin pelkkiä kuolinpäiviä verrattaessa näyttää, niin kuin M.M. olisi kuollut aiemmin. Tästä voisi syntyä mielenkiintoisia perinnönjaollisia ongelmia, jos he ovat lähisukulaisia. -Ochs (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 21.58 (EET)

Ainakin Suomen perintökaari on selvä: todellinen kuolinjärjestys ratkaisee eikä näennäinen paikallisten päivämäärien järjestys. "Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä". Ochsin mainitsemassa tilanteessa M.M. elää N.N:n kuolinhetkellä. --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 22.02 (EET)

Höyhens tarkoittanee myös sitä, että esimerkiksi Wikipedian luetteloihin voi tulla järjestykseen muutoksia kun tai jos tämä huomataan. Mutta ei se yhtä vakavaaa ole kuin perimysjärjestys. --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 15.38 (EET)

Just viittasin tammikuun 12. päivänä uutiseen, joka on tehty tammikuun 13. päivä: [3]. Kukaan ei tosin kuollut. --Lax (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.41 (EET)

Teoriassa tämä käytäntömme voi aiheuttaa epätarkkuutta erilaisiin ikämallineisiin. Esimerkiksi kaikki Aasiassa viime tuntien aikana syntyneet ovat syntyneet 5.1.2020, jolloin "Syntymäaika ja ikä" -mallineemme antaa heidän iäkseen "-1". Tällainen voi hetken aikaa sotkea esim. vastasyntyneiden kuninkaallisten vauvojen ikämallineita. Myös kuolinaika-mallineissa voi teoriassa esiintyä vastaava kummallisuus. --Savir (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 22.16 (EET)

Mannerheimin kuolinpäivästä tuli aikoinaan sotkua, kun herra kuoli klo 23.30 Sveitsin aikaa eli klo 0.30 Suomen aikaa. --Huhdanjo (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 13.55 (EET)

Pekka O. Aron artikkelissa on nyt "tuore" tapaus. Ulkomaisten lähteiden mukaan hän kuoli Pekingissä 6.4., mutta suomalaiset mainitsevat päiväksi 5.4. Laitoin jälkimmäisen, mutta en tiedä menikö oikein. --Joe K. (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 04.11 (EET)

Mielestäni paikka ja aika ovat pari, jota ei kannata rikkoa. Muuten joudutaan lisäselityksiin ja helposti myös väärinymmärryksiin. Aron kuolinpäivä pitäisi näin ollen olla pekingiläinen eli 6.4. Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 11.36 (EET)

Kun kuolema on virallinen asia niin kuin syntymäkin, niin kai se kuuluu merkitä virallisen tiedon mukaan, mikä se tapa määritellä kuolinaika virallisesti sitten onkaan.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 11.59 (EET)

Ilmari Juutilaisen Wikipedia-sivu

Hei,

Miksi kaksinkertaisen Mannerheimristin Ritarin Ilmari Juutilaisen syntymäpaikka on Wikipediassa Lieksa, kun se hänen hautakivessään on Sortavala? "Kumpi on oikeassa" ?

Nimim. Sukujuuret Kannaksella –Kommentin jätti 95.175.104.119 (keskustelu)

En tunne aihetta lainkaan, mutta arikkelissa Ilmari Juutilainen on lähteenä tiedolle annettu Keski-Uusimaa-lehden kirjoitus 2011. Muissa lähteissä mainitaan kirja Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli. Samoin lähteenä artikkelissa mainitaan vuonna 2014 ilmestynyt elmäkertakirja Illu. Näistä voisi ehkä yrittää tutkia, sanotaanko niissä mitään syntymäpaikasta. Hakemalla netistä löysin HS:n syntymäpäivähaastattelun 1974, jossa myös mainitaan syntymäpaikaksi Lieksa: [4]. Jos hautakivessä lukee Sortavala, niin tämä kai vaatii selvittelyä lisälähteistä.--Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 04.17 (EET)

Tuo Helsingin sanomien haku, jota käytin ulottuu vain vuoteen 1997, ja kun Juutilainen kuoli 1999, niin hänen muistokirjoitustaan tai kuolinilmoitustaan ei löydy tuota kautta. Jonkin isomman kirjaston sanomalehtimikrofilmeistä näitä voi yrittää etsiä, mutta ensin voi katsoa tuosta matrikkelista.--Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 04.20 (EET)

Tässä toinen lähde, jossa mainitaan myös Lieksa: [5] En tunne tätä lähdettä tarkemmin. Nuo artikkelissa mainitut elämäkertakirja ja matrikkeli kannattanee tarkistaa. Kun artikkelissa Aarne Juutilainen mainitaan, että perheen isä oli rautatievirkailija, niin se on ainakin ammatti, jossa on paljon muutettu. --Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 04.30 (EET)

Itsellenikin tämä on vieras aihe. Selvitettyäni asiaa Lieksan rautatieaseman lähistöllä sijaitsee Juutilaisen muistolaatta. Kyseisen laatan mukaan sen paikalla on aikoinaan sijainnut Ilmari Juutilaisen synnyinkoti. Netistä löytyy tästä muistolaatasta todella huonolaatuisia kuvia. Ilmeisesti hän syntyi Lieksassa, mutta vietti enemmän aikaa Sortavalassa. Tuo Sotapolku-sivusto, jonka Urjanhai linkkasi on vapaaehtoisprojekti, johon kuka tahansa voi ehdottaa sotaveteraaneja. Kyseinen sivusto on ilmeisesti poiminut tietonsa Wikipediasta kuten "lue lisää Wikipediasta" -linkistä voisi päätellä. Enemmistö netin uutislähteistä nimeää syntymäpaikaksi Lieksan. --Suomalta (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 00.38 (EET)

En ehtinyt kaivella tuota sotapolkua tarkemmin, mutta jostain on mielikuva, että sen perusrunkona olisi jotain arkistojen tietokantoja. Tämä muistikuva on kuitenkin epävarma. Joka tapauksessa nuo kaksi painettua kirjaa kannattaa tsekata. Tuollainen epäselvyys voi tyypillisesti syntyä, jos joku on hyvin pienenä muuttanut. Enkä nyt muista miten fyysinen syntymäpaikka ja kirjoillaolo ovat olleet suhteessa syntymäpaikan määrittelyyn eri aikoina. Joidenkin henkilöiden elämäkerroissa muistan näiden eroja nimenomaisesti selostetun.--Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 09.18 (EET)

Urjanhai: Aikaisemmin ei ollut yleistä sääntöä, miten syntymäpaikka merkittiin. Seurakunnilla oli omat tapansa, joko konkreettinen syntymispaikka tai äidin kotipaikka, siksi voi tietolähteissä olla eroja, jos ei ole katsottu seurakunnan arkistosta. Olisiko ollut 1970-luvulla, kun tuli käyttöön syntymäkotikunta, joka tarkoittaa äidin kotipaikkaa syntymähetkellä. --Abc10 (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 09.56 (EET)

On kiire mutta pari hyvää linkkiä: Kysy kirjastonhoitajalta, siinä mainituu Genoksen artikkeli, Itasanomaa ja sama Ylessä.--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 07.54 (EET)

Kiitos, nuo auttavat historian henkilöiden osalta. Nykymenettely onkin tuttu jo lähisukulaisten henkilötiedoista.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 08.27 (EET)

Hankin kyseiset kirjat kirjastosta. Molemmissa kerrotaan Juutilaisen syntyneen 21. helmikuuta 1914 Lieksassa. Elämäkerrassa mainitaan hänen käyneen kansakoulunsa Sortavalassa, mutta perheen muutosta ei kuitenkaan mainita. Kansakoulun jälkeen Juutilainen jatkoi elämäänsä Sortavalassa.--Puppe100 (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 15.36 (EET)

Kansallisbiografian mukaan ”Ilmari Juutilainen syntyi rautatievirkamiehen poikana Lieksassa ja varttui nuorukaiseksi Sortavalassa”. --Anr (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 19.04 (EET)

No voi voi, kansallibiografia puuttui lähdelistasta vaikka olikin sivun alareunan tunnisteissa, eikä kukaan huomannut sitä tässä keskustelussakaan, vaikka juuri samanaikaisesti päivitin ainakin yhtä toista artikkelia kansallisbiografialla.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 10.27 (EET)

@Zache: Tästä voisi oikeastaan tehdä ristiinajon, että onko paljon artikkeleita, joissa olemassa oleva Kansallisbiografian artikkeli puuttuu joko lähteistä tai Aiheesta muualla -osiosta (ellei ole jo tehty).--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 10.29 (EET)

Piirros Culex territansista

Piirsin kuvan jonka aion laittaa artikkeliin Culex territans. Kelpaako kuva? --James Chudrie (ディベート) 19. tammikuuta 2020 kello 21.13 (EET)

Täällä olisi parempi kuva, mutta vaatii croppauksen ja tallennuksen commonsiin. Lähdekirja on tämä, sivu 288 ja kirja on sen verran vanha että se on tekijänoikeudesta vapaa. --Zache (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 21.33 (EET)

Mut toisaalta kyllähän James voi laittaa tuon piirroksensa silti commonsiin, jos on vapaa luopumaan taideteoksensa tekijänoikeudesta. --Höyhens (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 22.28 (EET)

Ajattelin kyllä laittaa kuvan vain Wikipediaan, mutta voinhan mä sen Commonsiinkin tallentaa. --James Chudrie (ディベート) 20. tammikuuta 2020 kello 11.22 (EET)

Nyt kuva on commonsissa. Kelpaako se Wikipediaan? --James Chudrie (ディベート) 20. tammikuuta 2020 kello 12.17 (EET)

Latasin Zachen mainitseman kuvan Commonsiin. [6] --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 20. tammikuuta 2020 kello 16.54 (EET)

Zachen mainitseman kuvan voi sitten laittaa artikkeliin Culex territans. Kyllä se minun piirrokseni voittaa. --James Chudrie (ディベート) 20. tammikuuta 2020 kello 17.56 (EET)

Kansalliskirjaston lehtiaineistot 1930-2018 käytettävissä Haka-tunnuksilla

15 korkeakoulun henkilökunta ja opiskelijat voivat vuoden alusta lähtien käyttää Kansalliskirjaston digitoimia vuotta 1930 nuorempia lehtiaineistoja organisaationsa Haka-tunnuksilla. Aineisto on hyödynnettävissä tutkimuskäyttöön (jollaiseksi kai Wikipediankin väsääminen katsotaan) ja se edellyttää käyttölupalomakkeen täyttämistä. Tarkemmat tiedot täällä: [7]. Itse olen kaivellut sieltä muistokirjoituksia ym. ja ehdinpä kirjoittaa jo yhden muualla julkaistavan artikkelinkin. --Esamatti1 (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 17.13 (EET)

Keskustelua aiheesta puoluevaltuuston puheenjohtajan merkittävyys

Kiinnostuneille tiedoksi että keskustelua aiheesta puoluevaltuuston puheenjohtajan merkittävyys käydään nyt tuolla. --Abc10 (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 15.55 (EET)

Akvaariokalojen hoito-ohjeet Wikikirjastoon

Mitä mieltä olette; pitäisikö Wikikirjastoon perustaa jonkinlainen "Akvaario-opas" ja siirtää kaikki Suomenkielisen Wikipedian kala-artikkeleissa olevat akvaariossahoito-ohjeet kylmästi siirtää sinne jättäen vain tiedon lajista sen luonnollisessa ympäristössä? Minä voin mieluusti tehdä tämän jos se vain on "laillista". Äärimmäinen esimerkki hoito-ohjeita täyteen tungetusta kala-artikkelista lienee seeprakirjoahven. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 23. tammikuuta 2020 kello 19.43 (EET)

En tunne enkä ole muokannut aihepiiriä enkä tunne siirtosääntöjä, mutta ajatuksella vaikuttaisi voivan olla hyviä perusteluja. Akvaariokala-aihepiiriä on joskus tainnut täällä sanoa muokanneensa Käyttäjä:Tappinen, joka uskoakseni on myös hyvin perillä erillaissta käytännöistä ja periaatteista, joilla voi olla asiaan vaikutusta.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 21.01 (EET)

Tietenkin silloinkin olisi varmaan hyödyllistä jättää artikkeliin maininta akvaariokalana käytöstä tms. Mutta muutoin, jos siirtoon päädyttäisiin, linkkejä muihin projekteihin on joko aiheesta muualla osiossa tai ainakin joissain tapauksissa nyttemmmin sivun vasemmassa reunassa interwikien yläpuolella. --Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2020 kello 21.06 (EET)

Olen sitä mnieltä että sellaisissa artikkeleissa kuin Kiekkokalat akvaario-osat saisivat pysyä wikipediassa. Rinnastaisin tämän siihen että artikkelissa hevonen puhutaan sekä villi- että kesyhevosista. --Tappinen (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 20.35 (EET)

@Tappinen: tarkoittanet sitä, että akvaariossahoito-ohjeita ei tarvitse poistaa kokonaan, vaan niille tehdään erillinen otsikko "Akvaariossa"? Tämä ratkaisu olisi kai myös hyvä, koska silloin lajin tiedot luonnossa pysyisivät hoito-ohjeista erossa. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 27. tammikuuta 2020 kello 20.59 (EET)

Minusta ei kaikissa tapauksissa tarvitse siirtää omaan osioonsa. Esimerkiksi kiekkokaloissa sairaudet esitellään omassa osiossaan ja sitten tulee yksi lause joka sanoo tautien hoitamisesta akvaariossa, en näe että sitä lausetta täytyisi siirtää minnekään. Sama ravinnon kanssa. --Tappinen (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 21.07 (EET)

Tappinen taisi tuntea tämän aihepiirin paremmin, luovun arvauksestani.--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 21.18 (EET)

Minne tynkäartikkeli Sara Haapakoski katosi?

Eli aiemmin tänä iltana (26.1.2020), opetellessani visuaalisen editorin käyttöä aputunnuksellani Käyttäjä:Paju-edu (päätunnus Käyttäjä:Paju), luokittelin pääosin roskaa sisältäneen tuoreen (taisi olla eilen luodun, tänään illalla täydennetyn) ja luokittelemattoman tubettaja Sara Haapakoski -tyngän roskana Pikapoisto-luokkaan. Ylläpito ehti poistaa sen. OK, ymmärrettävää (poistaja Käyttäjä:Nitraus). Samanaikaisesti huomasin ehkä häteilleeni luokituksessa, eli etten ollut tarkistanut, oliko aiheeseen esimerkiksi viittauksia fiwikin sisällä, ja löytyisikö tiedotusvälineistä aiheen merkittävyyttä tukevia viitteitä. No oli, ja löytyi. Joten loin tyngän perusteella aluksi kahden lauseen artikkelialun yhdellä pitkähköllä Ilta-Sanomien artikkeliviitteellä. Jonkin ajan kuluttua lisäsin toisen IS:n viitteen (klo 20.59). Sitten luokittelua (klo 21.03). Väliin tuli muuta ohjelmaa, ja en ehtinyt lisäämään vielä tätä Hesarin (osin maksumuurin takana olevaa) viitettä - Kukka Andersson (1.3.2019) Tubettajat Sara Karoliina ja Tume neuvovat: ”Ei jatketa vihapuhetta” ja paria lisälausetta artikkeliuin, kunnes huomasin klo 22 korvilla, että tämä artikkeli olikin kummallisesti poistettu (klo 21.14; poistaja Käyttäjä:Kyykäärme - A5: Epämerkittävä: Artikkeli oli juuri eilen poistettu merkittävyyskeskustelun jälkeen). Tiedustelen miksi kahdella lehditöviitteellä varustettu lyhyt artikkeli oli poistettu ilman keskustelua? Voisiko sen palauttaa, koska henkilö on ainakin lehdistössä ollut esillä, joten wikimerkittävyys täyttynee. (Hakukoneen mukaan Samanaiheinen artikkeli on ollut wikipediassa syntymäaikaväitteeseen kohdistuneine lähdepyyntöineen ilmeisesti aiemminkin. "Sara Karoliina Haapakoski (s.21. helmikuuta 1999 lähde?) on suomalainen tubettaja, joka keskittyy elämäntavasta kertoviin videoihin. Hänen YouTube-kanavallaan on yli 140 000 tilaajaa."). Uudessa tyngässä ei ollut lähteistämättömiä tietoja ja kaksi lehdistöviitettä jo tässä vaiheessa pitäisi olla riittävä perustelu artikkelin säästämiselle ja kehittämisen mahdollistamiselle, oli artikkelihistoria aiemmilla versioilla mikä tahansa. Sinänsä aihe ei erityisemmin ole fokuksessani, enkä tubettajien kanavia tms. pahemmin seuraa. Menettelyt wikimerkittävyyden ja lähteistetn lyhyen artikkelin osalta tässä erityisesti kiinnostavat. --Paju-edu (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 22.50 (EET)

Merkittävyyskeskustelussa saavutettiin konsensus artikkelin poistamisesta. --Nitraus ^(wikinät) 26. tammikuuta 2020 kello 23.32 (EET)

Tämä on perustelu johonkin aiempaan keskusteluun, ja Pikapoistoon luokittelemaani versioon, joka poisto oli sisällön perustella ihan oikeutettua, sillä pääosin silloin roskalta näytti, kuten yllä totesin. Vastaus ei oikein päde tähän uudempaan ja lähteistettyyn alkuun, jonka loin wikimerkittävyyden ja fiwikin linkit havaittuani, vaikka sisältö oli siinä vielä aika vaiheessa. Mutta kaikki oli jo lähteistettyä, ja lähteillä olisin voinut sitä laajentaa, ei lähteistettynä ollut enää roskaa, ja Hesarin artikkeli vahvistaa jo aiheen kahdella lähteellä osoitettua merkittävyyttä. Tekstisiällön suppeus ja kehittämistarve ei ole riittävä poiston peruste. Voisinko nähdä aiemman merkittävyyskeskustelun, muuten siihen on paha vedota uuden artikkelinalun poistossa. Ja olivatko kolme viitettä silloin mukana (2* Ilta-Sanomat, 1* Helsingin Sanomat)? Henkilö on lähteistettynä myös luettelossa Luettelo tunnetuista tubettajista (jossa on sama viite kuin 1. lisäämäni), ja toisen tubettajan artikkeli linkittää myös häneen, eli ei ole artikkelina/aiheena orpokaan. Mielestäni on syytä palauttaa. --Paju-edu (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 23.56 (EET)

Koska merkittävyyskeskustelulla poistetun artikkelin voi luoda uudestaan, jos merkittävyys muuttuu tai asiaan tulee lisätietoja, tässä tapauksessa olisi korrektia palauttaa Pajun/Paju-edun aloitus ja laittaa se uuteen merkittävyyskeskusteluun, ettei hänen tarvitse tehdä kaikkea alusta asti uudestaan. Sinänsä lehtiartikkelit eivät automaattisesti takaa merkittävyyttä: se riippuu siitä, miten aihetta on niissä käsitelty. -37.219.246.243 26. tammikuuta 2020 kello 23.58 (EET)

Artikkeli oli merkittävyyskeskustelussa kolme vuorokautta, jonka aikana keskustelusivulle jätettiin kahdeksan kommentia, joista seitsemän kannatti artikkelin poistoa ja yksi säilyttämistä, joten artikkeli poistettiin. Sen jälkeen artikkelin teki joku sotkija, ja se poistetiin pikana. Kun artikkeli tehtiin taas, niin poistin sen, koska se oli päätetty poistaa merkittävyyskeskustelussa vuorokautta aiemmin. Kun uutta artikkelia alkaa tehdä, niin mahdollinen poistoloki näkyy aloitussivulla, tosin visuaalisella muokkaimella se on vähän hankalammin näkyvissä. -kyykaarme (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 00.05 (EET)

Tuo su-illan pikapoisto oli liipaisemani, kun luokittelin sen roskana pikapoistoon. Keskustelu ilmeisesti eilen on liittynyt aiempaan artikkeliin, jota on paha käyttää perusteluna tätä itse liipaisemaani pikapoistoa pidemmälle, kun sitä eikä merkityskeskustelua tuosta taannoisesta artikkelista näy, eikä puheenvuoroissa vastata esimerkiksi wikimerkittävyyttä osoittavaan tiedusteluun, eli olivatko kaikki kolme valtakunnallisen sanomalehdistön viitettä tuossa vaiheessa mukana (kun poistokeskustelu aiemmasta, ei siis viimeisestä tai toiseksi viimeisestä artikkelista aloitettiin)? En tiennyt aiemmasta, ennen lauantaita 25.1. luotua artikkela aiemmastasta artyikkelihistoriasta mitään, koska törmäsin luokittelemattomaan ja linkittömään tynkäartikkeliin, jonka loppu oli roskaa, vasta su-illan illalla (joka oli ilmeisesti ainakin 2. samanniminen, jonkun toisen kirjaoittajan aloittama artikkeli). Aloitin 2. artikkelin kahden ensimmäisen lauseen perusteella (nyt historiaa kuultuani ainakin kolmannen) artikkelinalun, joka on se artikkeli jonka poiston perusteluja tässä haetaan. Eli tarkistaessani Pikapoisto-luokittelemaani 2. artikkeliversiota huomasin aiheeseen osoittavat sisäset linkit (Mike Bäck ja Luettelo tunnetuista tubettajista, joista Käyttäjä:Kyykäärme on noihin linkitykseni ja artikkelin luonnin jälkeen poistanut fiwikin sisäiset linkin) joissa molemmissa oli luotettava lähteistys (pitkä Ilta-Sanomien juttu ainakin toisessa). Verkkohaulla varmistuin artikkelin wikimerkittävyydestä. Joten koska huomasin toimineeni väärin (Sisältö ei ole riittävä peruste wikimerkittövä aiheen poistamiselle) ryhdyin korjaamaan sisältöä. Ensin yhdellä lähteellä ja linkittämällä henkilön tubettajaksi ja toisen tunnustetumman tubettajan seurustelukumppaniksi. Sitten lisäsin toisen lähteen ja näin viimeistään turvasin osoitetun wikimerkittävyyden. Kummastus oli suuri, kun tauon jälkeen Hesarin artikkelia ja tekstisisältöä lievästi lisäämään aikoessani artikkelia ei ollutkaan. Rautalangasta, pyydän vastaamaan kysymyksiin: 1. oliko artikkelin 1. versiossa, jonka keskustelijoilta piilotettuun poistokeskusteluun tässä kummallisesti vedotaan, mukana lähteistyksessä ainakin kaksi erillistä Ilta-Sanomien artikkelia (2018) ja yllä linkitetty Helsingin Sanomien uutinen (2019)?? Huomautan, etten ollut ottanut hyvin lyhyeen alkuun mukaan yhtään mainoslinkkiä, joita kyllä piisaa. 2. Jos uuden artikkelinaloituksen lähteistys osoittaa wikimerkittävyyden, eikä muuta uuden version riippumattomasti luoneelle näytetä (aiemman artikkelin sisältö ja siitä käyty poistokeskustelu - mukaanluettuna kaikki uuden version lähteet). Lisähavaintona: huomasin puutteita visuaalisen editorin käyttömahdollisuuksissa (esimerkiksi tänne pakoitetaan kirjoittamaan wikitekstillä, vaikka nimenoman uusia käyttäjiä pyritään opettamaan käyttämään visuaalista editoria); en ole tätä ennen nähnyt suomenkielistä "wikiteksti"n käyttöliittymää. Pyydän vastaamaan rautalankakysymyksiin selkeästi ja palauttamaan tynkäalun seka lisäämään siihen aiheesta muualla kohtaan tuon HS:n artikkelin, koska näkyy tämä venyvän niin pitkälle, etten tällä rupeamalla tätä lyhyttä oikaisua korjaamaan pääse.--Paju-edu (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 01.01 (EET)

Korjasin pari typoa ja sanajärjestystä edelliseen (selkeytystä). --Paju-edu (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 03.53 (EET)

Päinvastoin kuin edellä samanaiheisen artikkelin poistanut käyttäjä väittää, tuorein artikkeli ei ole ollut poistokeskustelussa, samanaiheinen aiempi artikkeli ehkä on, ehkä ei (vaikea näkemättä sanoa). Voisiko poistaja palauttaa poistetun uuden artikkelintyngän mieluiten yllä mainituin lisäyksin, jota hänen poistonsa eilen esti siihen lisäämästä. Jos uuden artikkelin hävittämisestä halutaan keskustella, sellainen keskustelu tulee luonnollisesti käydä ENNEN POISTAMISTA uuden artikkelin keskustelusivulla. Pyydän ystävällisesti lisäksi artikkelin poistanutta tai jotain muuta ylläpitäjää tai muuta toimijaa, joilla on mahdollisuus tarkastella poistettua (tämän poistokeskustelun kannalta osin epäoleellista) keskustelua, vastaamaan kahteen eilen (ja yhä) väsyneenä esitettyyn kahteen kysymykseen, niin asian tarkastelussa edes päästään eteenpäin. --Paju-edu (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 13.57 (EET)

Palautin sen, voitte käydä uuden merkittävyyskeskustelun jossain välissä. --Zache (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 14.03 (EET)

Uusi keskustelu on avattu, ja artikkeli on sitä varten mahdollisimman laajassa vanhemmassa versiossa. Lisäsin viitteen ja mainitsin keskustelusivulla toisen, jotka siitä puuttuivat. -94.199.117.113 27. tammikuuta 2020 kello 14.23 (EET)

Yhteenvedot - kuin vastaus kysymykseen

Wikipedian yhteenvedoissa näkee usein mielenkiintoisessa muodossa olevan tekstin:

kirjoitusvirheen
kirjaimia vähentänyt
en juuri mitään

jne. Onko jossain Wikipedian versiossa yhteenvetokentän yhteydessä kysymys Mitä muokkasit? tai vastaava? Ainakaan tavallisessa tietokoneversiossa ei tällaista ole. --KorsoTV Uusi (keskustelu) 28. tammikuuta 2020 kello 17.08 (EET)

Visuaalisessa muokkaimessa yhteenvedon ohjeeksi annetaan: "Kuvaile, mitä olet muuttanut".--Puppe100 (keskustelu) 28. tammikuuta 2020 kello 17.27 (EET)

Aa, no sehän selittää. --KorsoTV Uusi (keskustelu) 28. tammikuuta 2020 kello 21.07 (EET)

Minä luulin kauan ennen tunnuksen luomista, että yhteenvetokenttään pannaan artikkelin nimi. --40bus (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 19.21 (EET)

Tuon ohjetta varmaankin pitäisi parantaa jotenkin, tehdyn muutoksenhan näkee versiohistoriasta mutta olennaisempi kysymys on miksi tietty muutos on tehty. Parempi ohje voisi olla tyyliin "perustele tehty muutos". Ipr1 (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 01.10 (EET)

Miten poistan kuvan artikkelista?

Pitäisi saada poistettua kuva artikkelista. Miten teen sen?

--Luontoviestijä (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 10.24 (EET)

Valitset artikkelista Muokkaa wikitekstiä. Sen jälkeen kuva näkyy wikitekstissä koodilla ''[[Tiedosto:tiedostonnimi]]'', ''[[Kuva:tiedostonnimi]]'' tai ''[[File:tiedostonnimi]]''. Kun poistat sen, kuva häviää artikkelista. --KorsoTV Uusi (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 10.42 (EET)

(Täydennys päällekkäisenä muokkauksena): Kentässä yhteenveto on lisäksi hyvä perustella poisto. Jos on eri näkemyksiä siitä, tulisiko kuva poistaa artikkelista vai ei, niin sopiva paikka keskustella tästä on artikkelin keskustelusivu joko ennen tai jälkeen poiston. Jos epäselvyyttä ei ole, niin yleensä perustelu riittää.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 10.47 (EET)

Ja näin jo näköjään teitkin.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 10.49 (EET)

Palautin kuvan, koska perusteltua syytä poistolle ei ollut. – ComradeUranium (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 20.26 (EET)

Viipurin punakaarti

Mitäs tälle hetki sitten ilmestyneelle tekeleelle tehdään? Artikkelin on tarkoitus käsitellä etusivun toiveissa ollutta Viipurin punakaartia, mutta on näköjään suoraan kopioitu artikkelista Punakaarti, jossa Viipuri mainitaan vain 17 kertaa. --Vyörykkä (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 15.31 (EET)

Poistin. --Anr (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 15.37 (EET)

Sama käyttäjä on nähtävästi luonut pari muutakin omituista artikkelia (Thomas Bloodworth ja pikapoistoon luokiteltu All-Hallows-by-the-Tower), jotka on ilmeisesti käännetty Google-kääntäjällä englannista ja jotka vaatisivat vähintään huomattavaa kielenhuoltoa. --Vyörykkä (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 16.34 (EET)

Poistin nekin. --Anr (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 16.40 (EET)

Epävirallinen kilpailu

Saako käyttäjä perustaa epävirallisen kilpailun? Jos saa niin minähän voisin perustaa jääkiekkokilpailun sivulle Käyttäjä:James Chudrie/Lätkäkisa. Antaisin lopuksi palkinnon kisan voittajalle. Onko se sallittua? --James Chudrie (ディベート) 25. tammikuuta 2020 kello 23.29 (EET)

En ole varma. Alasivusi on käyttäjäsivusi, joten sinne ei kai saisi mennä ainakaan ilman lupaasi. Nähdäkseni moinen kilpailu voidaan kyllä käsittää Wikipedian kehittämiseksi. Kuuntele nyt vielä toisiakin mielipiteitä. --Höyhens (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 15.38 (EET)

Jos kilpailu vaatii sitä, että muutkin saavat muokata tuota alasivuasi, ja annat tuohon muokkaamiseen luvan, ei tuollaiselle ole käsittääkseni mitään estettä, kunhan sitä mainostetaan maltillisesti eli sen mainostaminen muilla sivuilla ei muodostu häiritseväksi. --Lax (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 14.08 (EET)

Ok, en mainosta kilpailua tätä viestiä enempää. Luon sen nyt ja jokainen käyttäjä voi ilmoittautua. Kilpailu kestää helmikuusta maaliskuuhun. --James Chudrie (ディベート) 27. tammikuuta 2020 kello 20.45 (EET)

Veikkaan, että kilpailun päätöspäivänä eli 31. helmikuuta ei tehdä enää kovin montaa artikkelia... --Lax (keskustelu) 28. tammikuuta 2020 kello 13.06 (EET)

Siinä on virhe, jota käyttäjä ei ole huomannut. Kilpailu päättyy siis 29. helmikuuta. --40bus (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 19.12 (EET)

Hupsista, kirjoitin vahingossa 31 päivää kun en muistanut että helmikuussa niitä on sattumoisin vain 29... --James Chudrie (ディベート) 1. helmikuuta 2020 kello 22.09 (EET)

Mihin katosi Kuopion lääkeinformaatiokeskuksesta kertova artikkeli?

En löydä sitä enää mistään.46.132.70.171 30. tammikuuta 2020 kello 22.40 (EET)

Ei ainakaan poistolokista löytynyt mitään tuohon viittaavaa. Millähän nimellä se on mahdollisesti ollut ja milloin? --Anr (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 00.42 (EET)

Tarkoitatko Fimeaa? Sen voi kai nähdä tai olla näkemättä (vrt. kiistely Fimean toimintojen sijoituksesta) tuon lääkeinformaatiokeskuksen jatkumona. Olisiko tarpeen luoda ohjaus termistä "Kuopion lääkeinformaatiokeskus" Fimeaan? (Sanahaulla näkee että ainakin pari kertaa tässä yhteydessä kaupungin nimi on kirjoittu väärin.) --Paju (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 02.31 (EET)

Jos tuommoinen nimi on ollut niin ilman muuta ohjaus.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 08.54 (EET)

Haku poistettujen artikkeleiden otsikoista hakusanalla "Kuopio" löytää useita kymmeniä poistettuja artikkeleita mm. Kuopion Miekkailijat, Kuopion korttelimuseon museokahvila, Kuopion lääninhallitus ja Kuppi-Keijot, mutta ei mitään lääkeinformaatiokeskukseen liittyvää. Hakusana "Lääke" löytää paljon vähemmän osumia eikä yksikään osu aiheeseen. Tarvitaan parempi muistikuva poistetun artikkelin otsikosta jotta se löytyisi. jni (k) 31. tammikuuta 2020 kello 09.17 (EET)

Olisiko se ollut jotain, missä ei olisi alkuosaa "Kuopio"? "Lääke..." jotain? --Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 09.21 (EET)

Putiikin nimi on "Kansallinen Lääkeinformaatiokeskus KLIK Oy", mutta virallinen nykynimi on "Lääketietokeskus Oy". Aputoiminimenä on vielä "Kansallinen Lääkeinformaatiokeskus KLIK".

Verkkopalvelun nimi on "Lääketietokeskus" https://www.laaketietokeskus.fi/ --Aulis Eskola (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 09.44 (EET)

En pidä kovin varmana, että kyselijä tarkoittaa tätä Pharmaca Fennicaan julkaisevaa, Helsinkiin sijoittunutta kirjakustantajaa. On tuo kustantaja on selkeästi eri asia kuin Fimea, vaikka tämän noin 30 henkeä työllistävän, 6 miljoonan euron vuosiliikevaihtoa tahkoavan osakeyhtiön (1, 2) keskeinen tuote on tunnettu lääkekatalogi. Tämä vuonna 1979 kaupparekisteriin kirjattu yritys on tiiviissä yhteistyössä Fimean ja Kelan kanssa. En ryhtynyt selvittelemään, mikä tämän osakeyrityksen omistajapohja on. Jos tämä farmaseuttinen kirjakustantamo arvioidaan wikimerkittäväksi, siihen voisi olla Katso myös tai Aiheesta muualla -tyylin linkitys Fimeasta. --Paju (keskustelu) 5. helmikuuta 2020 kello 17.52 (EET)

Selvittelin asiaa hieman lisää. THL:n johtavan tutkijan Jouni Tuomiston ylläpitämän Opasnetin mukaan Kuopion Lääkeinformaatiokeskuksen (KLIK) ovat perustaneet Itä-Suomen yliopiston apteekki, Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) apteekki ja Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos. Toiminta alkoi 1.3.2001. Toiminut varsin aktiivisesti 2000-luvulla, esimerkiksi tämän Kuopion yliopiston tehdyn opinnäytetyön mukaan vielä 2010. Vuonna 2012 toimintaa on jatkettu Itä-Suomen yliopiston ja Lääketietokeskuksen vuonna 2011 Kaupparekisteriin viemällä yhteisyrityksenä nimellä Kansallinen Lääkeinformaatiokeskus KLIK Oy. Toiminta on ajettu alas tai muuten lakannut muutamaa vuotta myöhemmin. Eli on entinen entiteetti siis. Epäilen, ettei wikipediassa ole ollut artikkelia aiheesta. Kysyjä saattaa tarkoittaa tuota Opasnetin artikkelia. --Paju (keskustelu) 5. helmikuuta 2020 kello 17.52 (EET)

Yleensä kaikista tuollaisista rinnakkaisista nimistä on hyvä olla ohjaus, samoin mahdollisista entisistä nimistä.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 09.49 (EET)

Kokeilin poistettujen artikkelien otsikkohaussa hakusanoja "Kuopin", "Lääke", "Lääkeinfo", "Lääkeinformaatio", "Lääketieto", "Tieto", "Informaatio", "Info", "Kansallinen" ja "KLIK" mutta ei löydy mitään. jni (k) 31. tammikuuta 2020 kello 09.53 (EET)

Siirrot yleisartikkeleista Suomi-aiheisiksi?

Huomasin äskettäin, että Käyttäjä:The one who creates pages on ilman keskustelunaloittamista tehnyt muutamia siirtoja, joissa yleisartikkeli (esim. Jouluaatto) on siirretty uudelle Suomi-aiheiselle nimelle (Jouluaatto Suomessa). Nähdäkseni hän on tehnyt nämä siirrot artikkeleille, joissa oli ongelmamalline Suomi-keskeisyydestä, minkä hän sitten siirtämistään artikkeleista on poistanut. Näissä siirretyissä artikkeleissa on kuitenkin ongelmana, että hän ei ole tehnyt interwikilinkeille mitään vaan nuo Suomi-aiheiset artikkelit viittaavat edelleen vieraskielisiin yleisartikkeleihin. (Lisäksi hän jätti korjaamatta siirtämänsä artikkelit, tällä hetkellä esimerkiksi "Jouluaatto Suomessa" sisältää lyhyesti juttua myös Venäjän jouluaatosta sekä anglikaanisesta kirkosta). En koe, että nämä siirrot olivat oikeutettuja ilman keskustelunaloittamista, minkä vuoksi tiedustelisin muiden mielipiteitä sekä ehdottaisin artikkeleiden siirtämistä takaisin entisille nimilleen. --Suomalta (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 05.24 (EET)

Usein noissa artikkeleissa, joissa on ko. malline, auttaa aluksi, että Suomi-osuus siirretään oman osion alle. Jos artikkeli laajenee käsittelemään aihetta globaalisti, Suomi-osuus voidaan irroittaa omaksi artikkeliksi, jolle tulee oma Wikidata. Kyseisen käyttäjän keskustelusivulle olisi hyvä myös laittaa huomautus.--Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 05.42 (EET)

Jos vain siirretään artikkeleita Suomi-nimille luomatta samalla yleisartikkeleita, saatetaan menettää interwikit. Silloin ongelma mielestäni ei ole se, että interwikit on jätetty muuttamatta vaan ongelma on se, että siirto on ylipäätään tehty eikä itse artikkelin jakoa ole samalla tehty. Näin ei ole mielestäni perusteltua tehdä alun perinkään, koska interwikit menetettäessä ja yleisartikkelin poistuessa kaikkien Wikipedioiden käytetävyys huononee.

Joko siis pitää myös jakaa artikkeli oikeasti kahtia eikä vain siirtää nimeltä toiselle tai jos ei vaivauduta jakamaan artikkelia oikeasti kahtia, niin on syytä jättää myös siirto tekemättä. Mielestäni pelkkä artikkelin siirto jakamatta tai luomatta samalla vastaavaa yleisartikkelia ei ole perusteltua eikä tule kysymykseen. Muutenkin on vähän kysreenalaista, olisiko ylipäätään ainakaan ensimmäinen ratkaisu Suomi-keskeisyyteen artikkelin jakaminen tai nimenvaihto, ja saavutetaanko artikkelin jakamisella tai varsinkaan artikkelin siirtämiselle toiselle nimelle yhtään mitään hyötyä, varsinkaan jo samalla ei luoda edes sitä yleisatrikkelia. Mielestäni tällaiset siirrtot voisi kumota.

Voi olla että artikkelin Suomi-keskeisyys on ongelmallista, mutta parempi tapa korjata ongelma olisi täydentää artikkelia tiedoilla jouluaatosta muissa mailssa kuin tekemällä pelkkä siirto ilman yleisartikkelin luontia. Muutenkin erillinen Suomi-artikkeli on tarpeen pikemminkin vasta sitten, kun artikkeli on laajentunut niin paljon, että jako on perusteltu, ei pelkästään sen takia että arrtikkeli nykytilassaan on mahdollisesti liian Suomi-keskeinen eikä varsiinkaan niin että tekee vain pelkän siirron. Siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. --Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 06.27 (EET)

Viittaan Urjanhain viimeiseen kappaleeseen ennen pingiä: juuri tuota tarkoitin, vaikken sitä sanonut eli lisätään yleisosuutta ja vasta sitten erotellaan Suomio-osuus, jos tarpeen.--Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 06.31 (EET)

@Suomalta: ongelman hahmottamiseksi olisi hyvä listata tähän muutkin siirretyt artikkelit.--Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 06.30 (EET)

Tappo ja Sotilaskarkuruus lienee ainoat tuon jouluaaton lisäksi, eli onneksi näitä ei ole paljoa. --Suomalta (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 06.36 (EET)

Näin näytti olevan, ehdin jo katsoa tällä välin itsekin. Tosin samantapaisia siirtoja on muistaakseni joskus tehty muidenkin toimesta muina aikoina, joten sen puolesta aiheellinen keskustelunavaus laajemminkin.--Urjanhai (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 06.41 (EET)

(päällekkäinen muokkaus) Artikkeli Julkinen palvelu siirrettiin mielivaltaisesti 5. elokuuta 2018 nimelle Julkinen palvelu Suomessa. Artikkelin ongelmana oli Suomi-keskeisyys, ja tämä sitten ratkaistiin menemällä yli siitä missä aita on matalin. Linkit ohjaavat vieläkin vieraskielisiin artikkeleihin, joissa käsitellään yksinomaan julkista palvelua yleisesti. Esitin mielipiteeni jo tuolloin keskustelusivulla, ja olen edelleen sitä mieltä, että siirto oli aivan käsittämätön ja sen vuoksi artikkelin ongelmat vain lisääntyivät. --Sblöbö (keskustelu) 1. helmikuuta 2020 kello 06.45 (EET)

Näitä on tehty eri aikoina ja luultavasti eri käyttäjien toimesta. Jotakin tai joitakin tuollaisia siirtoja muistan jollakin artikkelin keskustelusivulla myös kritisoineeni (en muista enää edes artikkelin nimiä tai aiheita, todennäköisesti niitä on ollut aikoina useitakin). Näyttäisikö että tässä olisi muodostumassa konsensus, että siirto kannataa tehdä ainoastaan, jos myös samalla jakaa artikkelin kahtia?

Tuossa kyllä nuo tappo ja sotilaskarkuruus ovat olleet hyvin suomi-spesifejä, mutta haitta tästä luultavasti on silti piernempi kuin interrwiki- ja wikidatalinkkien menetys. Silloin siirto tuottaa lisäarvoa vasta jos myös tehdään artikkelin jako.--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2020 kello 08.55 (EET)

Yleiset artikkelit tulee ehdottomasti säilyttää niin jouluaatosta, taposta kuin sotilaskarkuruudestakin! Jos haluaa luoda uuden artikkelin eri rikosnimikkeistä pelkästään kansallisesti, ne tulee luoda eri artikkeleina. Usein esimerkiksi artikkeleita rikosnimikkeistä on pantu alulle suomalaisella näkökulmalla esimerkiksi Suomen rikoslain luettelemien rikosnimikkeiden pohjalta ilman laajempaa vertailua muihin maihin, rangaistuskulttuureihin tai rikosnimikkeiden historiaan. Jos tarkastellaan esimerkiksi tapon käsitettä historiallisesti (esim. Olaus Petrin Tuomarinohjeet), mennään jo Suomea laajempaan viitekehykseen. Ja tuosta Suomen rikoslain nimikkeiden luettelostakin olisi hyvä jatkossakin olla yleiseen kyseistä rikosta koskevaan artikkeliin, jossa voi sitten olla kansallinen osuus ja tarvittaessa syvemmälle menevä teema-artikkeli. --Paju (keskustelu) 5. helmikuuta 2020 kello 18.08 (EET)

Poistokeskustelu:Luettelo Suomen kaupunginosista

Sivulla Keskustelu:Luettelo Suomen kaupunginosista on poistokeskustelu ollut pitkään auki. Jos joku kaupunginosa-aihepiiriä aktiivisesti muokkaava kokee tarvetta esittää näkemyksensä suuntaan tai toiseen, niin se voisi viedä ao. keskustelua eteenpäin. Kommentit mielellään suoraan sinne.--Urjanhai (keskustelu) 2. helmikuuta 2020 kello 19.43 (EET)

Category:Flower artists

en:Category:Flower artists suomeksi? 195.95.208.168 3. helmikuuta 2020 kello 12.08 (EET)

Ruotsiksi se on "blomstermålare" eli kukkainmaalarit. Suomeksi se on se, minkänimiseksi se tänne luodaan. Jos luokan nimestä tulee onneton, asiaa voi usein auttaa kirjoittamalla luokkaan hyvän kuvauksen siitä, mitä luokan nimen on tarkoitus tarkoittaa ja mitä luokan sisällöksi on tarkoitus tulla. --Pxos (keskustelu) 3. helmikuuta 2020 kello 13.00 (EET)

Kukkamaalari on Suomessa ollut halveksuva nimitys, kun se viittaa harrastajataiteilijoiden armeijakuntiin. Kukkia maalaavat taiteilijat on taas aika kömpelö. Kukkataiteilija-sana ei ole vakiintunut. Ehkä ainoa mahdollisuus on kukkamaalari. Ei tule muuta mieleen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. helmikuuta 2020 kello 13.17 (EET)

Tämä on juuri villakoiran ytimessä. Jos kaikki vaihtoehdot ovat huonoja eikä kenenkään mieleen tule mitään muuta, asia täytyy muita sanoja käyttäen selittää. Esimerkiksi "hands free" -toiminnolle ei suomenkielisten yhteisö ole koskaan löytänyt sopivaa suomennosta ("kännyttä" eli puhuminen kännyttä eli kännyä käyttämättä), joten termi on edelleen englanniksi. Se kuitenkin tarvittaessa voidaan selittää suomeksi. Usein Wikipedian luokkamaailmassa luotetaan liikaa siihen, että keksitään jokin luokan nimi ja sitten annetaan kaikkien muiden ja jopa itsensäkin arvailla, mitä ihmettä luokkahökötys oikein meinaa ja mitä kukkaistaiteilijoita siellä oikein mahtaa olla. --Pxos (keskustelu) 3. helmikuuta 2020 kello 13.52 (EET)

Sanoistakin voi tulla menestyjiä tai häviäjiä. –Ejs-80 3. helmikuuta 2020 kello 14.25 (EET)

Mitens tämä: Kukkamaalari on taidemaalari, joka omistautuu kukkien maalaamiseen ja tekee huomattavan osan tuotannostaan kukka-aiheista.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. helmikuuta 2020 kello 15.39 (EET)

Ei kai tuota tiedä Ejssikään. Joka tapauksessa en-wikin luokka sisältää amatöörit ja ammattitöörit, jotka käyttävät kukkia taiteena. Siellä on kai kukka-asetelmien tekijöitä, joten iw-linkkien mukaan päättely, johon itse aluksi syyllistyin, johtaa vain harhaan. Kyseessä ovat kaikenlaiset kukkastenhyödyntäjät. --Pxos (keskustelu) 3. helmikuuta 2020 kello 16.37 (EET)

Kukkamaalari viittaa myös taiteen kaupallistumiseen. Tyypillinen oli Jalmari Ruokokoski (näitä on varmaan monia muitakin), joka maalasi toisena osana tuotantoaan "kukkatauluja", jotka olivat tosin melko hyviä, mutta tällaisesta oli tapana sanoa, että hän maalasi kukkamaalarina enemmän "rahaa" kuin "taidetta".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. helmikuuta 2020 kello 13.28 (EET)

Wikipediassa oikeastaan vain artikkelien pitää saavuttaa tietty aita, joka on matalin. Luokat, mallineet ja keskustelutkin voivat tarvittaessa olla mitä sattuu. Jos luokka pitää tänne luoda, ehdotan nimeksi sanaa "Kukkataiteilijat", ja sitten ehdotan sitä, että luokan kuvaukseen pannaan tarkemmat selitykset siitä, mitä kukkataiteilu tarkoittaa suomenkielisen Wikipedian luokkana. Jos taas sisällöksi halutaan ainoastaan kukkia maalanneita ihmisiä, sen voi luoda suppeampana. Se, että luokan nimi, sisältö ja yleinen onnistuneisuus ei välttämättä kykene herättämään konmarituksellista ilontunnetta, on vain arkipäivää täällä tiedon väliasemalla. --Pxos (keskustelu) 4. helmikuuta 2020 kello 07.19 (EET)

Tämä on Pxoksen ensimmäiseen kommenttiin liittyvä vastaus: noin yleisesti otten kaikissa luokissa pitäisi olla kuvaus eli sanallinen selitys siitä, mitä tiedostoja luokkaan on tarkoitus luokitella. Muuten luokittelusta tulee luokatonta.--Htm (keskustelu) 4. helmikuuta 2020 kello 07.24 (EET)

Keskustelut voivat ehkä olla ja niiden ehkä kuluukin olla mitä sattuu, mutta nähdäkseni luokien ja mallineiden faktasisällön Wikipediasssa tulee kokonaan perustua tietoon ja käsitteisiin, jotka ovat jossakin wikipedian artikkeliavaruudessa lähteistetysti määriteltyinä, samoin kuin se fakta täyttyykö vai ei joku määrittely jonkun henkilön tai asian kohdalla. Tuossa siis nähdäkseni Pxos puhuu eksytystä. --Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2020 kello 07.50 (EET)

Toisen eksytys on toisen realismia. Kaiken Wikipediassa olevan tiedon ja tiedon tukirakenteiden ja tiedosta keskustelemisen pitäisi olla laadukasta ja loistavaa. Kaikki ei ole laadukasta ja loistavaa, minkä jokainen täällä paljonkin ollut tietää. On päivänselvää, että osa luokka-avaruuden sisällöstä on aivan Luokka:Mitä sattuu, ja näin se on. Luokka on kaksipäinen vessa: sen nimi ja sen sisältö. Epäonnistua voi luokan nimen valinnassa ja sitten luokan sisällön rakentamisessa. Usein molemmat ovat pielessä. Pitää pyrkiä kohti valoa, mutta hyväksyä laadullinen kaamos jokapäiväisenä leipänämme. --Pxos (keskustelu) 4. helmikuuta 2020 kello 07.58 (EET)

Oikeastaan tuollainen Wikimedian tai Wikipedian joidenkin osien jako vuohiin ja lampaisiin on hedelmätöntä. Luulen että esimerkiksi Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori hyvin pystyisi kirjoittamaan lähteistetyn artikkelin aiheesta jollakin nimellä. Kun en-wikin luokkaa vilkaisee, niin siinä on alaluokkana japanilaista kukka-asetelmataidetta ja muuten kai enimmäkseen eräällä taidehistotiallisella kaudella Euroopassa maalattujen kukka-asetelmien tekijöitä ja ilmiöllä on tietty jatkuvuus ehkä aina nykypäiviinkin asti. Nämä ovat kaikki reaalimaailman ilmiöitä, joita tietenkin voi ja pitääkin käsitellä yhtä lailla artikkeleissa kuin muuallakin. --Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2020 kello 08.35 (EET)

Mitkä ovat asiassa relevantit kysymykset? Ne ovat nämä: 1) Onko englanninkielisen Wikipedian yksittäinen luokka nimetty tarpeeksi hyvin? 2) Onko englanninkielisen Wikipedian nimetyn luokan sisältö koherenttia sisäisesti tai ulkoisesti? 3) Onko en-wikin nimetyn yksittäisen luokan kuvaus järkevä ja mielekäs? 4) Onko syytä ikäänkuin maahantuoda eli mekaanisesti kopioida en-wikin luokka sellaisenaan tänne ajattelematta, mitkä ovat vastaukset kysymyksiin 1–3? 5) Onko kukkaistaidetta määritelty ja voiko sitä määrittää? 6) Onko artikkelitason määritelmä eri asia kuin Wikipedian luokka-avaruuteen luodut viritelmät, eli ovatko artikkelissa esiintyvät käsitelmääritelmät sellaisia, että ne pitää lähteistää, ja onko puolestaan luokka-avaruus tarkoitettu tiedon jäsentely-yritteliäisyyden apukeinoksi niin, että siellä vallitsevat ja vaikuttavat toisenlaiset intressit ja arvot? Lisäksi loput kysymykset, joita en jaksa nyt luetteloida. Kun jokaiseen mainitsemaani kysymykseen on jätetty vastaamatta mitään, voidaan tänne muutamassa kätevässä sekunnissa luoda luokka, jonka nimi on mitä sattuu, sisältö mitä sattuu ja asema luokkahierarkiassa mitä sattuu. --Pxos (keskustelu) 4. helmikuuta 2020 kello 08.50 (EET)

Jos yksi käyttäjä perustaa luokan ja määrittelee ensin sen nimen ja sitten sivulle oman näkemyksensä luokan sisällöstä, siitä tulee helposti kiveen hakattu määritelmä, jolla karsitaan luokan sisältöä ja samalla unohdetaan, ettei Wikipediassa pidä tehdä päätöksiä yksittäisen käyttäjän mutulla. Kyllä sen pitää perustua johonkin muuhun kuin luokan perustajan mielipiteeseen. Sivumennen katsokaa tuotakin: GULag. --Abc10 (keskustelu) 4. helmikuuta 2020 kello 08.44 (EET)