Qassem Suleimani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Qassem Suleimani
Suleimani vuonna 2019
Suleimani vuonna 2019
Henkilötiedot
Syntynyt11. maaliskuuta 1957
Qalat Molk, Kermānin maakunta, Iran
Kuollut3. tammikuuta 2020 (62 vuotta)[1]
Bagdad, Irak
Kansalaisuus iranilainen
Ammatti sotilas
ArvonimiHajji (käännä suomeksi)
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Iran
Taistelut ja sodat Irakin–Iranin sota
Irakin sota
Syyrian sisällissota
Irakin sisällissota (2014–)
Sotilasarvo kenraalimajuri[2]
Joukko-osasto Islamilainen vallankumouskaarti
Quds-joukot

Qassem Suleimani (pers. ‏قاسم سلیمانی‎, Qāsem Soleymāni; 11. maaliskuuta 1957 Kermānin maakunta – 3. tammikuuta 2020 Bagdad), oli iranilainen kenraalimajuri ja Islamilaiseen vallankumouskaartiin kuuluvien Quds-joukkojen komentaja. Quds-joukot ovat toimineet monesti Iranin ulkopuolella aseistaen ja kouluttaen Iranin tukemia asejoukkoja. Suleimanilla oli suuri rooli Iranin sekaantuessa Syyrian sisällissotaan ja Isisin vastaiseen sotaan Irakissa. Suleimani kuoli Yhdysvaltojen tekemässä ilmaiskussa Irakin pääkaupunki Bagdadissa.[3]

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Qassem Suleimani ja ajatollah Ali Khamenei.

Qassem Suleimani syntyi 11. maaliskuuta 1957 Qalat Molk -nimisessä kylässä Iranin Kermānin maakunnassa. Köyhään perheeseen kuului kuusi lasta ja heidän elättämisekseen perheen isä velkaantui pahasti. Perhettään tukeakseen Qassem lähti peruskoulun suoritettuaan töihin maakuntansa pääkaupunki Kermaniin. Kermanissa hänestä tuli myös syvästi uskonnollinen ja hän kuunteli šaahin valtaa vastustaneiden ja Ruhollah Khomeinia tukeneiden uskonoppineiden saarnoja. Hän otti myös osaa Iranin vallankumoukseen liittyen šaahin kukistuttua vastaperustettuun Islamilaiseen vallankumouskaartiin nousten nopeasti komentotehtäviin.[4]

Vallankumous ja sotilasura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1979 Suleimani lähetettiin Iranin länsiosiin kukistamaan siellä kapinoivia kurdeja Länsi-Azerbaidžanissa. 1980-luvulla syttyi puolestaan Irakin–Iranin sota, jonka aikana Suleimanista tuli upseeri. Sittemmin hänen tiedetään johtaneet sotilastehtäviä Iranin ulkopuolella Lähi-idässä ja muualla maailmassa. Suleimanista tuli vuonna 1998 Islamilaiseen vallankumouskaartiin kuuluvien Quds-joukkojen komentaja. Quds-joukot ovat osallistuneet esimerkiksi Iranin tukemien ulkomaalaisten aseellisten ryhmien aseistamiseen ja koulutukseen.[4] Quds-joukkojen tukemiin ryhmittymiin lukeutuvat esimerkiksi Israelia vastustavat Hizbollah ja Hamas.[2]

Suleimanilla on ollut merkittävä vaikutus myös Iranin politiikassa. Hänellä oli tiettävästi merkittävä osuus tiedustelutietojen jakamisessa Yhdysvaltojen kanssa ennen Afganistanin Taliban-hallinnon kaatanutta Afganistanin sotaa vuonna 2001. Hän oli myös Iranin ja Yhdysvaltojen Irakin sotaa seuranneen turvallisuustilanteen heikentymisen takia vuonna 2007 Bagdadissa käytyjen neuvottelujen taustalla toimien kuitenkin vielä tuolloin kulisseissa.[5] Quds-joukkojen tukemat ryhmittymät toimivat Irakin sodan aikana usein amerikkalaisjoukkoja vastaan.[2]

Syyrian sisällissodan puhjettua vuonna 2012 ja presidentti Bašar al-Assadin aseman vaaraannuttua Suleimani alkoi tuoda Syyriaan šiialaisia asejoukkoja Libanonista, Irakista ja Afganistanista.[2] Bašar al-Assadin asema vakiintui myöhemmin kapinallisten menettäessä useita tärkeitä kaupunkeja ja asemia hallituksen joukoille. Suurena syynä kääntyneelle sotaonnelle on pidetty Suleimanin strategiaa.[5] Ääri-islamilaisen Isis-järjestön vallatessa alaa Irakissa Suleimani aseisti irakilaisia šiialaisia ryhmittymiä Bagdadin suojelemiseksi. Hän on näyttäytynyt myös julkisuudessa taistelukentällä esimerkiksi Tikritin takaisinvaltauksen yhteydessä vuonna 2015.[5] Laajentuneen julkisuuskuvan myötä kasvoi myös Suleimanin suosio Iranissa. Osa konservatiiveista piti häntä mahdollisena edustajanaan politiikkaan. Toisaalta jotkin tahot pelkäsivät Suleimanin mahdollisen osallistumisen politiikkaan tuovan maan kokonaan Islamilaiseen vallankumouskaartin valtaan.[5]

Kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suleimanin hautajaiset.

Suleimani kuoli 3. tammikuuta[6] 2020 Yhdysvaltojen Bagdadin kansainväliselle lentoasemalle tekemässä ohjusiskussa.[7] Suleimanin lisäksi iskussa kuoli Irakin Kansan mobilisointiyksikköjen johtaja Abu Mahdi al-Muhandis ja ainakin viisi muuta henkilöä.[8] Juuri Irakiin Libanonista palanneen Suleimanin autosaattuetta vastaan tehtiin isku MQ-9 Reaper -sotalennokeista laukaistuilla kolmella Hellfire-ohjuksella. Iskun määräsi Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja isku tehtiin Iranin ja Yhdysvaltojen suhteiden huononnuttua tuolloin hiljattain entisestään. Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan iskun tarkoitus oli pelotella Iran luopumaan tulevista iskuistaan Yhdysvaltoja vastaan. Puolustusministeriön mukaan Suleimani oli ollut vastuussa mellakoitsijoiden iskusta Yhdysvaltojen lähetystölle Bagdadissa vain muutamaa päivää aikaisemmin.[9]

Arvioiden mukaan jopa miljoona iranilaista saapui kaduille muistamaan Suleimania ja huutamaan amerikkalaisvastaisia huutoja.[10][11][12]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Iran's Soleimani and Iraq's Muhandis killed in air strike: militia spokesman Reuters. 3.1.2020. Viitattu 3.1.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Kenneth M. Pollack: Major General Qasem Soleimani TIME. Viitattu 1.5.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Näin Yhdysvallat toteutti julkean surmaoperaation – iranilaiskomentaja kohtasi loppunsa pahaa-aavistamatta Ilta Sanomat. 3.1.2020. Viitattu 4.1.2020.
  4. ↑ a b Tony Duheaume: Iran’s Quds Force Commander Qassem Soleimani: Portrait of a man of ice Al Arabiya. Viitattu 1.5.2018. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Bozorgmehr Sharafedin: General Qasem Soleimani: Iran’s rising star BBC News. BBC. Viitattu 1.5.2018. (englanniksi)
  6. ↑ Zachary Cohen, Hamdi Alkhshali, Arwa Damon ja Kareem Khadder: Trump orders killing of key Iranian commander in Baghdad airport strike CNN. Viitattu 3.1.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Ohjusisku Bagdadin lentoasemalle tappoi iranilaisen komentajan – kostiko Yhdysvallat iskulla alkuviikon Bagdadin-lähetystön selkkauksen? 3.1.2020. Yleisradio. Viitattu 3.1.2020.
  8. ↑ Hakkarainen, Kaisa: Trumpin määräämä isku surmasi iranilaisen sotilasjohtajan, jota on luonnehdittu ”Lähi-idän merkittävimmäksi henkilöksi” – Isku tapahtui erittäin tulenarassa tilanteessa HS.fi. 3.1.2020. Sanoma company. Viitattu 3.1.2020.
  9. ↑ Qasem Soleimani: US kills top Iranian general in Baghdad air strike BBC News. BBC. Viitattu 3.1.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Qassem Suleimani: 'Death to America' chants at Baghdad funeral procession The Guardian. 4.1.2020. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Tens of thousands of mourners flood Iran cities for Soleimani funeral procession france24.com. 5.1.2020. Viitattu 6.1.2020. (englanniksi)
  12. ↑ El Kamel, Sonia & Virtanen, Jenni: Kenraali Suleimanin ruumissaatosta tuli Teheranissa valtava massatapahtuma: ”Seuraavan askeleen ei välttämättä tarvitse olla sotilaallinen” Helsingin Sanomat. 6.1.2020. Viitattu 7.1.2020.
  13. ↑ General Soleimani receives Iran’s highest Medal of Honor Tehran Times. 11.3.2019. Viitattu 7.10.2024. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Qassem_Suleimani&oldid=22682576”