Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto 29

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Elokuva-artikkelin otsikko kursiivilla?

Huomasin jokin aika sitten, että englanninkielisessä Wikipediassa elokuva-artikkeleiden pääotsikko (nimi) on kursivoitu. Samaa tulisi mielestäni noudattaa täälläkin, kun elokuvien nimet tulisi kursivoida leipätekstissäkin. --Memasa (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 16.37 (EEST)

Samaa käytäntöä tulisi itse asiassa noudattaa kaikissa sellaisissa tapauksissa, joissa artikkelin aihe tulisi ohjeen mukaan kursivoida. --Memasa (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 16.43 (EEST)

Siis ainakin kaikkien taidealojen teoksissa, ja tarkenteet pitäisi jättää kursivoimatta. –Kotivalo (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 16.45 (EEST)

Pikavilkaisulla näyttäisi siltä, että myös esim. albumiartikkeleiden nimet on englannin puolella kursivoitu. --Memasa (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 16.47 (EEST)

Siis sama käytäntö kuin jo suomiwikissä on leipätekstissä. Mutta ovatkos musiikkikappaleiden otsikot laitettu lainausmerkkeihin? Eivät näy olevan, joten epäloogisuutta on sielläkin. –Kotivalo (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 16.58 (EEST)

Tuota en tullut ajatelleeksi. Siitähän se show syntyy, kun korjataan vielä kaikki suorat lainausmerkit (") kaareviksi (”). --Memasa (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 17.18 (EEST)

HUOM. en.wikissä ei näytetä käyttävän lainausmerkkejä musiikkikappaleiden otsikoissa, mikä on, kuten huomautit, hieman epäloogista (ks. en:Lucy in the Sky with Diamonds). Mutta toisaalta, mikä estää suomiwikiä luomasta omia käytäntöjään. --Memasa (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 17.26 (EEST)

Mikään ei ole typerämmän näköistä kuin lainausmerkit otsikossa, oli kyse musiikkikappaleen nimestä tai henkilön lempinimestä. -Htm (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 20.19 (EEST)

Samaa mieltä, mutta vähän lievemmin sanakääntein. --OITi (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 21.12 (EEST)

Heh. --Memasa (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 22.19 (EEST)

Aiheesta on käyty keskustelua aiemminkin: Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto_78#Artikkelin_nimen_kursiivi 85.194.250.88 20. toukokuuta 2013 kello 22.35 (EEST)

Kiitos tästä. Tämä aiemmin käyty keskustelu vakuutti ainakin minut siitä, että kursivointi ei ehkä sittenkään ole tarpeen. --Memasa (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 22.44 (EEST)

Kreikan translitterointi (x vai ks?)

Kirjoitin kreikkalaisesta marsalkasta kertovan artikkelin Alexandros Papagos englanninkielisen lähteen pohjalta. Iski sitten epäilys, pitäisikö se kuitenkin kirjoittaa muodossa Aleksandros. Ilmeisesti tuo kreikan kielen ksii-kirjain pitäisi suomenkielisessä tekstissä korvata ks:llä eikä x:llä. Joku (nyky)kreikan translitterointikäytöntöä tunteva voinee vahvistaa asian. Jos on näin, niin jokunen muukin kreikkalaisista henkilöistä kertova artikkeli on silloin väärällä nimellä. --Risukarhi (keskustelu) 25. toukokuuta 2013 kello 23.17 (EEST)

Kun täältä ei tullut neuvoja, päätin siirtää artikkelin nimelle Aleksandros Papagos. Se on ilmeisesti virallisen standardin mukainen muoto. WSOY:n suuressa henkilökirjassa Papagos oli Aleksandros ks:llä, mutta toisaalta esim. Ioannis Metaxas oli kirjoitettu x:llä. Standardin noudattaminen vaikuttaa olevan aika tapauskohtaista. --Risukarhi (keskustelu) 31. toukokuuta 2013 kello 19.54 (EEST)

Juu, ksii translitteroidaan nykyohjeiden mukaan ks:ksi, --PtG (keskustelu) 31. toukokuuta 2013 kello 23.06 (EEST)

Tosin muistinkin sitten vielä, että Kotus ei (ainakaan) paikannimien kohdalla suosittele suomalaista standardia, vaan kansainvälistä ELOTia, jonka mukaan ksii transliteroidaan x:ksi. Kotus käyttää kuitenkin ELOTia myös esimerkiksi Kreikan pääministerin Georgios Andreas Papandreoun translitterointiin. --PtG (keskustelu) 31. toukokuuta 2013 kello 23.33 (EEST)

Glasgow smile

en:Glasgow smile tehdään kun leikataan suupielet auki. Mutta mikä mahtaa olla suomenkielinen nimitys tälle "Jokeri-irvistykselle"?--RicHard-59 (keskustelu) 31. toukokuuta 2013 kello 22.54 (EEST)

Vanhempi ja nuorempi

Eri kielissä on ilmaistu eri tavoin jos samassa suvussa tai perheessä on ollut useita samannimisiä hekilöitä, vrt. Keskustelu:Alois Hitler (nuorempi), Keskustelu:Barack Obama, Sr.. Viitattujen keskustelujen perusteella kysymys: tuleeko yhdysvaltalaisten henkilöiden "nuorempi" ja "vanhempi" -täsmenteet suomenkielisessä tekstissä ilmaista englannin kielen mukaisella ilmaisulla (pilkku ja lyhenne "Sr.") vai jotenkin muuten? Historian henkilöistä (sekä antiikin Rooma, Ruotsi, Suomi, että eurooppalaiset henkilöt ainakin 1800-luvulle asti) näkyy käytettävän muotoja tyyliin "vanhempi", "nuorempi", vrt. Plinius vanhempi, Alexandre Dumas vanhempi, Pieter Brueghel vanhempi, Sten Sture vanhempi, Johannes Gezelius vanhempi, Inge vanhempi. Mutta miten erityisesti nykyajan yhdysvaltalaiset henkilöt (vrt. kommenttia keskustelussa Keskustelu:Alois Hitler (nuorempi)).--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 17.23 (EEST)

Joku, joka tuntee Heroes-sarjan ja Suomen kieliopin

Tämä sivu tuotti minulle melkein dyysistä tuskaa, mutta koska olen katsonut kys. sarjaa vain ensimmäisen kauden parisen vuotta sitten. Etenkin artikkeli Sylarista oli vaikeaselkoista ja sotkuista tekstiä. Pyydän siispä jotakuta aiheen tuntevaa korjaamaan koko artikkelia.  –Kommentin jätti 178.55.144.10 (keskustelu – muokkaukset) 4. toukokuuta 2013 kello 04.53 (EEST)

Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö?

Kun keskustelusivua Keskustelu:Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö eivät ehkä lue kaikki, niin linkitän tänne. Eli onko tarpeen artikkelin nimi "Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö", jos ja kun (ks. linkki keskustelussa) ei ole mitään osoitusta siitä, että missään muussa maassa edes sattuisi olemaan ministeriötä jonka nimi suomeksi käännettynä olisi juuri tuo "opetus- ja kulttuuriministeriö". Vaan kun näköjään joka maassa muutenkin ministeriöt nimetään tyyliin "jotain + jotain (+ vielä jotain) ministeriö", niin samoja yhdistelmiä syntyy hyvin pienellä todennäköiosyydellä. Pelkkiä "opetusministeriöitä" näkyy jokunen olevan, mutta kun meillä ei enää sellaista ole, niin suomi-määrekin on tautologia. Vai onko näin? Mitä sanovat kielenhuoltoon perehtyneet. Senhän, että kyseessä on juuri Suomen ao. miministeriö voi kertoa määritelmässä ja tämä artikkeli mallineella tarvittaessa muista niin kuin on tehty artikkelissa Eduskunta. --Urjanhai (keskustelu) 31. toukokuuta 2013 kello 19.13 (EEST)

Tämä ei oikeastaan ole kielenhuollollinen ongelma, vaan kyse on enemmänkin Wikipedian käytännöistä. Kun ei muita opetus- ja kulttuuriministeriöitä ole, käytännön mukaan tarkennuksiakaan ei tarvita - ja käytännön mukaan se kuuluisi olla Opetus- ja kulttuuriministeriö (Suomi) EDIT: jos niitä olisi muuallakin. Käytännössä puhutaan opetusministeriöstä, joka näkyy olevan ohjauksena ja myös luokan nimenä. Nimet ja työnjaot ovat eri maissa hyvin vaihtelevia. Esimerkiksi Ruotsissa kulttuuri ja opetus ovat omina ministeriöinään.

Erikoisuutena huomasin että Saksan ulkoministeriön artikkeli on saksankielisellä nimellä, kaikki muut ulkomaiset ministeriöt on suomennettu. Taidan suomentaa senkin. --Abc10 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 17.54 (EEST)

Tuo Saksan ulkoministeriön tapaus johtui todennäköisesti siitä, että nimeä Auswärtiges Amt on kai aika yleisesti käytetty myös suomenkielisissä teksteissä. Tietysti artikkeli voi olla myös nimellä Saksan ulkoministeriö. --Risukarhi (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 18.00 (EEST)

Luultavasti kyse on ollut artikkelin aloittajan henkilökohtaisesta näkemyksestä. Joka tapauksessa ehdin jo siirtää sen ajatellen yhdenmukaisuutta. Saksankielinen on tietysti ohjauksena. Asiantuntijakirjallisuudessa saattaa olla käytössä alkukielinen, mutta arvelisin että viestimet käyttävät suomenkielistä. Ja kun saksan kielen taito Suomessa on varsinkin nuoremman ikäpolven keskuudessa harvinainen, artikkelia kuitenkin varmaan haetaan suomenkielisellä nimellä. Jos nyt joku haluaa panna pystyy äänestyksen, se sopii. --Abc10 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 18.10 (EEST)

Asiakirjallisuudessa tosiaan näkee käytettävän sellaisia muotoja, jotka eivät olisi käytännöllisiä Wikipediassa tai tiedotusvälineissä. Osassa politiikkaa ja historiaa käsittelevästä suomenkielisestä(kin) kirjallisuudesta käytetään brittien ulkoministeriöstä nimitystä Foreign Office ja Yhdysvaltain ulkoministeriöstä nimeä State Department, ilman selityksiä. On varmaan selkeämpää, että AA:kin on täällä suomenkielisellä nimellä. --Risukarhi (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 18.21 (EEST)

Mutta tarvitaanko täsmennettä "(Suomi)", jos täsmälleen tuon nimistä ministeriötä ei ole missään muussa maassa? Vrt. Eduskunta. Sitäkään nimeä ei käytetä minkään muun maan parlamentista. Eikö täsmenne ole tarpeen vain, jos samannimisiä asioita todellakin on useammmassa maassa? (Tästä en tosin ole varma, ja siksi kysynkin sitä täällä.) --Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 18.24 (EEST)

Tarkensin ylempänä olevaan kommenttiini epäselvää ilmaustani. Tarkoitin että jos vastaavalla nimellä olisi ministeriöitä muissa maissa, niin jos niistä tehtäisiin artikkeleita etc. --Abc10 (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 18.37 (EEST)

Satuin selaamaan en-wikin ao. luokasta, niin lukuunottamatta "opetusministeriöitä", joita oli useamassa maasssa, en löytänyt muista kahta samannimistä. Muuten oli eri maissa ministeriön nimiin valittu joka maassa aina kaksi tai joskus kolmekin hiukan eri asiaa. --Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2013 kello 10.50 (EEST)

Pitkäsoitto

Etusivun knopissa esiintyi sana "pitkäsoitto". Tämä lienee kuitenkin vain puhekielinen tai alkujaan leikillinen nimitys. Mikä olisi yleiskielinen? - So. nimenomaan tällaisessa lausessa, missä lyhin mahdollinen ilmaus ei ehkä avaudu asiayhteydestä, vaan pitää käyttää täsmällistä, määritelmänomaista ilmaisua. Monista asioistahan on olemassa pidempi ja lyhempi sana, joista lyhempää käytetään silloin kun asiayhteys on jo tunnettu eikä sekaannuksen vaaraa ole, ja pidempää silloin kun asia ei ole ennestään tunnettu ja on käytettävä täsmällistä ilmaisua. Minkä lisäksi kumpienkin ilmaisujen tulee olla yleiskielisiä.--Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2013 kello 10.56 (EEST)

Mutupohjalta en tiedä parempaa sanaa kuin albumi, virallisemmin musiikkialbumi. Se ei ota kantaa oliko se alunperin vinyyli-LP vai CD vai verkosta imuroitu tiedostonippu. –Kotivalo (keskustelu) 3. kesäkuuta 2013 kello 12.20 (EEST)

Pitkäsoitolla tarkoitetaan käsittääkseni studioalbumia. --Stryn (keskustelu) 3. kesäkuuta 2013 kello 12.23 (EEST)

Eiköhän albumi ole ihan sopiva termi. Pitkäsoitto on kai suomalaistettu versio LP-levystä. --PtG (keskustelu) 3. kesäkuuta 2013 kello 12.30 (EEST)

Albumia tai musiikkialbumia mietin itsekin, mutta ollakseni ohjaamatta vastauksia en lausunut niitä ääneen. --Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2013 kello 12.51 (EEST)

Lentokenttä vs. lentoasema??

Kumpi on kieliopillisesti oikein, lentokenttä vai lentoasema? Entä milloin puhutaan lentoasemasta ja milloin kansainvälisestä lentoasemasta? --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 14.44 (EEST)

Riippuisikohan tuo mahdollisesti asiayhteydestä tai näkökulmasta? Lentoaseman voiosi ajatella viittaavan ihmisten liikkumiseen ja palveluihin, lentokentän taas lentokoneittein liikkumista palvelevaan tekniseen infrastruktuuriin. Esim. bussit menevät lentoasemalle, mutta lentokenttä on merkitty kaavaan ja sen ympärillä on aita.--Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 14.49 (EEST)

Eli Helsingin tai Turun palveluihin kuuluu lentoasema, jonne pikavuorobussit tai lähiliikenteen bussit ajavat, mutta lentokenttä saattaa aiheuttaa meluhaittoja ympäröivälle asutukselle ja lentokenttää pidetään talvella lumesta puhtaana lumiaurojen kanssa. Esim. näissä esimerkeissä sanoja ei voisi vaihtaa keskenään, koska jos esim. bussi ajaisi lentokentälle, se olisi turvallisuusriski.--Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 14.53 (EEST)

Kielitoimiston sanakirjan mukaan lentokenttä=lentokoneiden lähtö- ja laskeutumiskenttä ja lentoasema=säännöllisen lentoliikenteen asema lentokenttineen, rakennuksineen ja laitteineen. Eli Helsinki-Vantaan lentoasema. Kansainväliseltä lentoasemalta on puolestaan reittilentoja maan rajojen ulkopuolelle.--Nedergard (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 14.55 (EEST)

Tai lentokenttä on se asvaltoitu, aidattu alue merkkivaloineen, mutta lentoasema on se rakennus odotushalleineen sen reunassa. (So. juuri kuten yllä.)--Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 14.56 (EEST)

Ainakin artikkelin mukaan lentokenttä olisi tietty alue lentoasemasta. (Lentokenttä näyttäisi muuten olevan täsmennyssivu. Parempi ratkaisu olisi varmaan ohjata se tuohon lentoasema-artikkeliin.) Jafeluv (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 14.57 (EEST)

Eikö kuitenkin ole myös lentokenttiä, joihin ei liity lentoasemaa, esim. sodanaikaiset sotilaslentokentät? Tietysti jos lentoasema on, kenttäkin voi olla osa sitä, koska se kerran palvelee lentoasemaa.--Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 15.02 (EEST)

Alla viitatussa keskustelussa annetuissa lähteissä näköjään sivuttiinkin juuri tätä kysymystä.--Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 15.07 (EEST)

So esim. käsite "lentopaikka" = kenttä, mutta ei lentoaseman palveluita, tai edes ehkä lentokentää, jos koneet laskutuvat veteen tai on helikopterikenttä.--Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 15.10 (EEST)

Joo, olisi.--Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 15.03 (EEST)

Esimerkiksi tämä on lentopaikka eli normaalissa kielenkäytössä lentokenttä, mutta ei lentoasema :) --Harriv (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 15.16 (EEST)

Joo, tuossa on juuri se ero: kaikilla lentopaikoilla, joissa on lentokenttä eri välttämättä ole lentoasemaa.--Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 15.21 (EEST)

Löysin tällaisen keskustelun: Keskustelu luokasta:Lentoasemat. --Stryn (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 14.57 (EEST)

Siinä on näköjään esitetty määritelmiä, mutta lopputulos ei kai ole täysin tyhjentävä. --Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 15.05 (EEST)

Yleisessä kielenkäytössä sanat lentokenttä ja lentoasema tarkoittavat samaa asiaa (esim. Helsinki-Vantaan lentokenttä tai lentoasema). Lentoasema vastannee ajatuksena rautatieasemaa, ja soveltuu mielestäni hyvin käytettäväksi kun puhutaan henkilöliikenteestä (esim. "Matti ja Pekka tapasivat lentoasemalla" ja "Minun täytyisi jo olla lentoasemalla"). Lentoasemassa keskeisiä lienevät terminaali, jonka kautta matkustajat kulkevat sisään ja ulos, ja terminaalirakennuksen matkustamiseen liittyvät palvelut. Jos tietosanakirjassa halutaan etsiä eroa, niin lentokenttä on lentokoneiden lentoonlähtöön ja laskuun käyttämät kiitotiet, rullaustiet, asematasot sekä maasto ja rakennukset tai rakennusten osat, joihin yleisöllä ei ole vapaata pääsyä. Toisin sanoen sanaa lentokenttä käytetään ilmailussa ja infra- ja rakennustekniikassa (esim. "Lentokone laskeutuu lentokentälle" ja "Lentokentälle lisättiin uusi kiitotie"). --Hartz (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 15.14 (EEST)

"...On suomalainen entinen urheilija..."

Tämä sanamuoto ei miellytä. Onko ideaa, miten muotoilua voisi parantaa? Lähdenkin tästä tutkailemaan suositeltuja urheilija-artikkeleita. --Memasa (keskustelu) 10. kesäkuuta 2013 kello 16.34 (EEST)

On aktiiviuransa/ kilpailu-uransa / pelaajauransa lopettanut suomalainen urheilija. -Htm (keskustelu) 10. kesäkuuta 2013 kello 16.38 (EEST)

Tämä auttoi, kiitos. --Memasa (keskustelu) 10. kesäkuuta 2013 kello 17.04 (EEST)

Arviolta noin 80-90 % kaikista entinen-sanoista täällä luultavassti voisi ja olisi syytä korvata muilla ilmaisuilla. Aina koko sanaa ei ehkä tarvita lainkaan (jokainen ymmärtää, että esim. 80-vuotias kiekonheittäjä tuskin enää heittää kiekkoa), ja silloinkin jos se, ettei enää kilpaile, on syytä ilmaista, sen voi yleensä ilmaista jotenkin muuten. Ja niillä aloilla, missä ikä ei estä comebackia (esim. polittikka, esittävät taiteet jne.) nämä ovat suorastaan koomisia, kun nykyistä tasavallan presidenttiäkin jo jossain välissä ehdittiin tituleerata "entiseksi poliitikoksi". --Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2013 kello 17.21 (EEST)

Olen samaa mieltä. Lisäksi entisyys aiheuttaa siivoustyötä henkilön kuollessa, koska muuten teksti on hieman huvittava tyyliin "Hwang Jang-yop --- oli entinen merkittävä pohjoiskorealainen poliitikko". Henkilön eläessä taas on lähellä omaa tutkimusta ennustaa entisyyttä, kun esim. Aulis Sileäkangaskin on sekä "entinen poliitikko ja maanviljelijä" että "osallistuu nykyisinkin Pomarkun kuntapolitiikkaan". Aktiiviuran kesto käy hyvästä artikkelista ilman entinen-mainintaakin, esimerkkinä Jaakko Rauramo, jonka monien tehtävien entisyys käy hyvin ilmi ilman entinen-sanaakin. Suomen kielen sanavaroissa riittää kyllä ilmaisuja: "urheilija, jonka aktiiviura ulottui", "toimi poliittisissa luottamustehtävissä 1980-90-luvuilla" jne. Entinen-sana voisi olla käyttökelpoinen joissakin erikoistapauksissa (pappi, joka on menettänyt pappisvihkimyksen kautta saamansa pappisviran). Epäilen kuitenkin, että konsensuksen saavuttaminen tässä kysymyksessä ei ole helppoa... --Paappa (keskustelu) 10. kesäkuuta 2013 kello 20.02 (EEST)

Sitä pitäisin ehdottomana vaatimuksena, oltiinpa sanan "entinen" käytöstä mitä mieltä tahansa, että henkilön kuollessa sana "entinen" aina siivotaan heti pois, koska ainakin kuoltuaan jokainen välittömästi lakkaa olemasta "entinen" ja myös emeritus ja on siitä eteenpäin se mitä on ollut (joskus ehkä "oikeutensa menettänyt" tms., mutta se on enemmän harvinainen erikoistapaus). Ja myös, jos henkilö lakkaa olemasta jotain (esim. kansanedustaja) jo eläessään, tilanteen päivitys pitäisi tehdä muuten kuin copypasteamalla määreen eteen sana "entinen". Muotoilin hiljan esim. artikkelia Markku Uusipaavalniemi tässä suhteessa, joskaan en tiedä onnistuinko kuinka hyvin.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2013 kello 22.50 (EEST)

Numeroidut kadut

Miten Manhattanin numeroituihin kadunnimiin yleensä viitataan suomeksi? 52nd Street vai 52. katu? Fifth Avenue vai Viides puistokatu? Alkukielinen muoto kuulostaa omaan korvaani luontevammalta ja yleensä ottaen kadunnimiä ei kai ole tapana kääntää, joskin joitakin poikkeuksia löytyy (esim. Palatsirantakatu). Ainoa numeroidun kadun artikkeli on tällä hetkellä nimellä Viides Avenue, joka mielestäni näyttää joka tapauksessa väärältä. Avenue ei taida olla suomea, ja vaikka olisikin, se pitäisi ainakin kirjoittaa pienellä. Jafeluv (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 12.38 (EEST)

Lähtökielen mukaan eli Fifth Avenue. Ei näitä ole tapana kääntää.--Nedergard (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 15.00 (EEST)

Aivan niin yksioikoista se ei ole. Varsinkin vanhemmassa kirjallisuudessa ja lehdissä näkee paljon käännettynä, mutta ei käytäntö vieläkään kuollut ole. Tosin jos kyse on pelkästään Wikipediasta, parasta lienee käyttää alkukielisiä nimiä. --Abc10 (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 19.07 (EEST)

Viides avenue on ainakin kaunokirjallisuudessa ollut pitkään vakiintunut suomennos. Iivarius (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 20.59 (EEST)

Käännökset tyyliin "12. katu" ovat myös aika yleisiä kaunokirjallisuudessa. Ja onhan Walter Dean Myersin nuortenklassikko suomennettu nimellä "116. kadun jengi". --Jmk (keskustelu) 5. kesäkuuta 2013 kello 22.50 (EEST)

Vierastan kaunokirjallisuuden suomennosnimien käyttämistä lähteenä tietosanakirjassa. Niitä kun käännetään eri periaatteella kuin asiatekstejä. Epäselvissä/-varmoissa tapauksissa on syytä noudattaa YK:n suositusta ja käyttää maan omakielistä nimeä ja kirjoitusasua.--Nedergard (keskustelu) 8. kesäkuuta 2013 kello 15.07 (EEST)

Ei ehkä liity nyt puheena olevaan asiaan, mutta kerron silti, koska tarina on hauska: toisen maailmankaupungin, Pietarin saarilla on vanhastaan suomenkieliset nimet, koska alue on alkujaan suomenkielistä. Kun tunnettu Dostojevski-suomentaja Juhani Konkka sattui olemaan taustaltaan inkerinsuomalainen, niin hän (kuulemma) käytti näitä nimiä Dostojevski-suomennoksissaan. --Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2013 kello 15.40 (EEST)

Siirsin artikkelin nyt ainakin nimelle Fifth Avenue. Jafeluv (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 15.02 (EEST)

Kulttuuriteollisuus ja viihdeteollisuus

Siirretty Abc10:n keskustelusivulta tänne soveltuvampaan paikkaan.

Poistit kulttuuri- ja viihdeteollisuuden teollisuus-artikkelin teollisuudenalojen listalta kommentilla, että ne ovat käännösvirheitä. Saattaa olla, mutta minusta tuo kommentti on hieman liian häppöinen. Wikipedia sisältää artikkelin kulttuuriteollisuus, viihdeteollisuus sanan ehkä pitäisi johtaa sanaan viihde, jos nämä nyt ovat aivan synonyymejä. Kun viihdettä ja kulttuuriakin tehdään "teollisesti" eli markkinahakuisesti ja projektiohjatusti, niin kyllä nämäkin kuuluvat laajasti käsitettyyn teollisuus-käsitteeseen. Jos sanat kulttuuriteollisuus ja viihdeteollisuus ei kelpaa, niin sitten pitäisi keksiä uudet sanat.Vilkapi (keskustelu) 9. kesäkuuta 2013 kello 19.21 (EEST)

Sivullisen kommentti: näillä kysymyksillä on monet puolensa. Eräs on, että englannin sana "industry" tarkoittaa paitsi teollisuutta, myös elinkeinoa. Vähän samantapainen on "occupation", joka tarkoittaa paitsi ammattia, myös asiaa, jolle joku omistaaa (engl. "occupy") runsaasti aikaansa. Tämän takia luokkia ja niiden määrittelyjä joutuu pohtimaan hyvin laajoina kokonaisuuksina. Tähän nyt puheena olevaan kysymykseen en nyt kuitenkaan ot kantaa, koska se juuri vaatisi laajan perehtymisen. Mutta ongelma siis syntyy siitä, että kun näitä englanninkielisiä, varmasti äidinkielisen kielitaidolla laadittuja luokkanimiä käännetään suomeksi tyypillisesti kouluenglannilla, niin käännökseksi hyvinkin saattaa tulla ohuesta sanakirjasta löytyvä, kouluenglannin mukainen suppein merkitys, kun kuitenkin se mitä alun perin on tarkoitettu, onkin tätä laajempi, vain paksusta sanakirjasta löytyvä merkitys, jota käytetään huolitellussa asiatekstissä, ja jos tämä haluttaisiin kääntää alkuperäisen merkityksen mukaan, niin käännös ei ehkä välttämättä olisikaan tuo kouluenglannin tarjoama. Ja siksi juuri nämä luokkanimet ovat hyvin vaikeita ja haastavia nimenomaan kielenhuollollisesti.--Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2013 kello 19.59 (EEST)

Viihdeteollisuus ja kulttuuriteollisuus ovat vakiintuneita käsitteitä ja olleet olemassa jo ennen wikipedian luokituksia, joten niiden tuomitseminen käännösvirheiksi kuullostaa hieman elitistiseltä. Itse pidän näitä termejä taloudelliseen toiminnallisuuden luokittelemiseen liittyvinä, mutta kun katsoin tilastokeskuksen sivuilta, niin siellä ei näitä käsitteitä käytetä. Siellä on kaksi toimialaa, "informaatio ja viestintä", joka sisältää esimerkiksi elokuvat ja "taiteet, viihde ja virkistys", joka sisältää teatterin ja kirjastot. Ehkäpä käsitteet viihde- ja kulttuuriteollisuus ovat syntyneet tarpeesta luokitella asioita uudestaan maailman muuttuessa. Vilkapi (keskustelu) 9. kesäkuuta 2013 kello 21.46 (EEST)

Suomen kielen termi teollisuus ei kata viihdettä ja kulttuuria, vaikka sitä noissa sanoissa käytetäänkin ja vaikka ne toisinaan ovat liukuhihnatuotantoa. Niissä se on kuvaannollisessa merkityksessä osoittamassa että tuotanto on suurimittaista, mutta vaikuttamassa on myös kehno sanakirjan käyttö. Siteraan seuraavassa melko laajasti Kielitoimiston sanakirjaa siitä, mitä käsite teollisuus pitää sisällään:

"teollisuus alkutuotannon t. luonnon raaka-aineiden (suurimittainen) koneellinen, tehdasmainen jalostaminen elinkeinona; massa-, tehdastuotanto. Suomen teollisuus. Raskas teollisuus. Teollisuuden johtohenkilöt. Paperi- puu-, tekstiiliteollisuus. Elektroniikkateollisuus. Kemianteollisuus. Sotateollisuus. Suur-, pienteollisuus. Kotimarkkina-, vientiteollisuus. Käsiteollisuus. Työskennellä teollisuudessa.

Kuv. suurimittaisesta tuotannosta. Viihdeteollisuus. Iskelmäteollisuus. Matkailuteollisuus paremmin: matkailuelinkeino".

Samasta asiasta on tietoa tässä PtG:n kommentissa. Elleivät nämä riitä, asian voi tarkistaa mistä tahansa ammattilaisten tekemästä tietosanakirjasta, jos sellaisia sattuu olemaan kotona (kirjastoissa niitä toki on hyllymetreittäin). Toivottavasti tämä ja Urjanhain kommentti yllä selvensivät asiaa, ettei siitä tarvitse enempää keskustella. --Abc10 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2013 kello 22.51 (EEST)

Lisäyksenä vielä, että suomen kielen teollisuus-sanaa vastaa englannissa pikemmin sana manufacturing, josta en.wikipediassa on artikkeli, valitettavasti lähteetön. --Abc10 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2013 kello 23.08 (EEST)

Suomen sana teollisuus ei vastaa englannin sanaa manufacturing. Manufacturing industry kääntyy suomeksi valmistavaksi teollisuudeksi, johon ei kuulu prosessiteollisuus, kuten paperinvalmistus. Manufaktuurit tehdään käsin kuten termikin kertoo. Minä olen yhä sitä mieltä, että tässä taistellaan tuulimyllyjä vastaa. Sanat kulttuuriteollisuus ja viihdeteollisuus ovat suomenkieleen juurtuneet eikä niiden olemassa olosta päätetä wikipediassa. Ja kuten lainattu sanakirjaesimerkkikin kertoo, niin matkailuteollisuus ja viihdeteollisuus kuuluvat laajempaan teollisuuskäsitteeseen vaikka eivät tilastokeskuksen teollisuusluokitukseen, jota tämä sanakirkaesimerkki seuraa. Vilkapi (keskustelu) 10. kesäkuuta 2013 kello 18.41 (EEST)

Eivätkö ne kuitenkin silloin ole pikemminkin metaforia? Jos niitä ei käytetä täsmällisessä tilastoluokituksessa, niin se tuntuisi viittaavan siihen suuntaan. Mutta kun ehdi tätä nyt tutkia niin en ota kantaa vaan jätän muitten ratkaistavaksi.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2013 kello 18.57 (EEST)

Tällaiset (oikeastaan virheelliset) käännöslainateollisuudet eivät ole teollisuutta siinä merkityksessä kuin sanaa suomen kielessä käytetään. Aina on ymmärrettävä se, etteivät sanojen merkitykset ole eri kielissä yksi yhteen samat, eikä Wikipedian tehtävä ole luoda luokalle teollisuus uutta sisältöä ja merkitystä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 12. kesäkuuta 2013 kello 09.41 (EEST)

”Toivottavasti tämä ja Urjanhain kommentti yllä selvensivät asiaa, ettei siitä tarvitse enempää keskustella.” Kommenttisi kuvaa hyvin ylimielistä asennettasi: asia on näin kun sanot, etkä alentuisi enää asiasta keskustelemaan. –Kotivalo (keskustelu) 10. kesäkuuta 2013 kello 07.54 (EEST) Henkilöön käypä kommenttini kuulunee vain ao. käyttäjän keskustelusivulle. –Kotivalo (keskustelu) 10. kesäkuuta 2013 kello 08.39 (EEST)

Tapahtuu jonkun toimesta

Näitä näkee artikkeleissa usein. On nasevampaa ja kieliopillisesti oikein käyttää Tekijä - verbi rakennetta. Matti Meikäläinen siirsi autoa vrt. Auto siirrettiin Matti Meikäläisen toimesta, joka on jäännös ruotsinkielestä ja saanut uutta puhtia englannin kielen agentti - rakenteesta by someone. Korina (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 12.08 (EEST)

Nuo ovat selkeästi huonoa suomea, eivätkä menisi läpi edes peruskoulun saati lukion ainekirjoituksessa. Olen niitä joskus korjaillutkin, ja hakemalla etsi-toiminnolla sanoja "toimesta" niitä voisi ehkä korjailla laajemminkin. Ihan sama kuin englanniksi sanottaisiin, että "how plenty is the bell" ja mitä näitä muita nyt olikaan, "smör, mamma, julsexan kommer tilbaka".--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 14.39 (EEST)

Tuo "paljon kelloa on" on ymmärrettävä, mutta missä värssyssä piltti ilahtuu joulukuusen palaamisesta? Kuusi tulee, varisee lattialle ja lentää pihalle ainakin meilläpäin. Takaisin ei ole tulemista. --Pxos (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 15.10 (EEST)

Vai onko parempi käännös "Smör, mamma, julsexan brinner ut." --Pxos (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 15.41 (EEST)

Sitä paitsi ilmiöhän ei ole uusi, vaan jo tiernapojat lauloivat: "se tähti oli jumalalta uloslähetetty" tai "olen minä hyviltä kaivattu". Mallina oleva kieli vain oli eri.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 15.44 (EEST)

"Julsexan kommer in, farisé på golvet och pappan brinner ut. Sen flyr mamma och barn till gård." Joulu meidän toimesta. --Pxos (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 23.17 (EEST)

"Työttömyys, viina, kirves ja perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe." "Jag in excelsio gick promenado, nocturno solo, in esplanado." --Urjanhai (keskustelu) 17. kesäkuuta 2013 kello 23.38 (EEST)

Kiinalaiset nimet

Tuleeko suomessa ensin etunimi vai sukunimi? En.wpssä näköjään käytetään tapaa että sukunimi ensin kiinalaisia mukaillen. - linnea (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 15.15 (EEST)

Eiköhän se noin mahda olla (esim. Mao Zedong). Poikkeuksena voivat olla ulkokiinalaiset, jotka ovat itse ruvenneet käyttämään nimeään toisin päin, esim. ymmärtääkseni Yi-Fu Tuan. Samaan tapaanhan on myös esim. Marija Gimbutas vaikka liettuaksi olisi "Marija Gimbutienė".--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 15.37 (EEST)

Suomessa ja suomenkielisessä wikipediassa kiinalaisten kiinalaiset nimet kirjoitetaan sukunimi ensin. Toisaalta esim. unkarilaiset nimet kirjoitetaan täällä etunimi ensin, vaikka unkarilaiset itse kirjoittavatkin toisinpäin kuten kiinalaiset. Jotkut lännessä asuvat kiinalaiset kirjoittavat nimensä suosiolla väärinpäin. Amerikankiinalaiset ym. vieraiden maiden kansalaiset kirjoittavat nimensä yleensä kai kotimaansa käytäntöjen mukaisesti, kai Suomessakin? --Savir (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 15.44 (EEST)

Kiinassa lienee käytäntönä käyttää etunimi-sukunimeä vain vainajista ja suku-etunimeä kun vielä henki pihisee.--RicHard-59 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2013 kello 16.13 (EEST)

Ko. maan käytännön mukaan, jollei suomen kieleen ole vakiintunut jotain muuta tapaa. Sukunimi-etunimi-järjestys on täällä jo käytössä esim. kambodžalaisten nimissä.--Nedergard (keskustelu) 18. kesäkuuta 2013 kello 13.04 (EEST)

pitää sisällään

Eikö tämä kannattaisi muuttaa muotoon sisältää tai johonkin kuuluu jotakin? http://fi.wikipedia.org/w/index.php?search=pit%C3%A4%C3%A4+sis%C3%A4ll%C3%A4%C3%A4n&title=Toiminnot%3AHaku --Hartz (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 09.10 (EEST)

Parantaisi varmaan kieliasua. Sama pätee myös ilmaisuun että jotakin "löytyy" jostakin. Näitä kai nimitetään svetisismeiksi, ver. "innehålla", "det finns".--Urjanhai (keskustelu) 19. kesäkuuta 2013 kello 14.35 (EEST)

Maakuntakeskus vai maakunnan pääkaupunki?

Siirretty sivulta: Keskustelu käyttäjästä:Raksa123#Maakuntakeskus--Urjanhai (keskustelu) 20. kesäkuuta 2013 kello 23.56 (EEST)

Muistelisin hämärästi että joskus ehkä olisi ollut keskustelua kahvihuoneessa tms. siitä tulisiko puhua maakuntakeskuksesta vai maakunnan pääkaungista (siinä tapauksessa olen varmaan itsekin osallistunut). Joka tapaukselta sanan esiintyminen mallineessa Malline:Suomen maakunta tuntuu jotenkin kökköltä tai epäluontevalta ja tuo mieleen enemmän 1970-luvun seutusuunnittelun kuin nykyajan. Eli muistatko, oli ilmaisua "maakunnan pääkaupunki" vastaan jotain hyviä perusteluja?--Urjanhai (keskustelu) 20. kesäkuuta 2013 kello 23.19 (EEST)

Tietosanakirjassa kannattaisi käyttää kirjakielen konventioita. Vain itsenäisellä valtiolla on pääkaupunki. Valtion läänillä tai kuntien alueen maakunnilla on päähallintopaikka. 85.76.145.61 29. kesäkuuta 2013 kello 01.36 (EEST)

Joo, keskustelu oli: Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto)/Arkisto_26#Maakuntakeskukset.--Urjanhai (keskustelu) 20. kesäkuuta 2013 kello 23.30 (EEST)

En ole lukenut keskustelua, mutta maakuntakeskus kuulostaa tutummalta kuin maakunnan pääkaupunki. (...) --Raksa123 (keskustelu) 20. kesäkuuta 2013 kello 23.35 (EEST)

Pitäisin tätä vähän niin kuin "optisena harhana". Mitään "maakuntakeskuksia" ei liene käytännössä määritelty sitten 1970-luvun, jolloin silloinkaan nnimitys ei ollut mitenkään virallineen vaan ainoastaan suunnitteluasiakirjoissa esiintyvä (siis juuri niin kuin tilastollinen taajama). Nykyään nimitys esiintyy lähinnä mainospuheessa sekä kuntien vaakunanvaihtoihin ja "uuden" samannimisen kaupungin "perustamisiin" rinnastuvana poliittisena silmänkääntönimityksenä niissä maakunnissa, joissa sattuu olemaan useampi kuin yksi suurehko keskuskaupunki. Sen sijaan maakunnan pääkaupunki nyt kuten läänin pääkaupunki aiemmin olisi objektiivinen kuvaus asioista. Jos ei haluttaisi käyttää sanaa "pääkaupunki", niin voitaisiin sanoa myös "hallinnollinen keskus", joka myös objektiivinen tosiasia (so. missä maakunnan liiton ja Ely-keskuksen päätoimipaikka sijaitsee).--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 00.07 (EEST)

Kun taas suunnittelun ja tutkimuksen valtakunnallisesti yhdenmukaisesti käytettynä käsitteenä (jollainen se kyllä oli 1970-luvulla!) "maakuntakeskus" ei ole esiintynyt 1970-luvun jälkeen. - Vaan ainoastaan mainospuheessa ja maakunnan sisäisen poliittisen kamppailun välineenä niissä maakunnissa, missä on ollut useita tasavahvoja kaupunkeja eikä ole huomattu, että koko käsite itsessään on vanhentunut. --Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 00.16 (EEST)

Mutta noin jälkikäteen keskustelun lopputulokseen ja osaan omistakin kommenteistani on vaikea yhtyä. Eli jos kerran aiemmin "läänin pääkaupunki" oli se kaupunki, jossa lääninhallitus sijaitsi, niin miksi ihmeessä se kaupunki, jossa Maakunnan liitto nykyään pitää pääpaikkaansa, ei voisi olla "maakunnan pääkaupunki". "Maakuntakeskus" tosiaankin tuo mieleen vain 1970-luvun seutusuunnittelun ja maakunnan kaupunkien välisen poliittisen suhmuroinnin niissä maakunnissa, missä täysin mielivaltaisena poliittisena eleenä on julistettu useampi kuin yksi kaupunki "maakuntakeskuksiksi". Sen sijaan se, missä maakunnan liiton päätoimipaikka sijaisee (ja yleensä myös ELY-keskus) on objektiivinen tosiasia, joka myös on yleisemmin tiedossa kuin nuo poliittiset suhmurointinimitykset, joille nauravat naurismaan aidatkin.--Urjanhai (keskustelu) 20. kesäkuuta 2013 kello 23.37 (EEST)

Mutuna sanoisin, että hallinnollinen keskus kuullostaa neutraalimmalta ja objektiivisemmalta kuin maakunnan pääkaupunki? - Htm (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 01.28 (EEST)

Joo, "maakunnan pääkaupunki" ehkä taas kantaa kaikuja jostain varhaisempien vuosikymmenten isänmaallisista maantiedon oppikirjoista, jotka myöskään eivät enää heijasta nykyistä puhetapaa ja ajattelua.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 12.53 (EEST)

Kannattaa muistaa, että maakunta on lääniin verrattuna melko uusi Ahon hallituksen aikainen yksikkö. Läänejä korvattiin te-keskuksilla ja maakunnilla (maakuntaliittojen jatkaja maakuntakaavan laatijana) vasta 1993. Käsite läänin pääkaupunki on voinut olla olemassa 1920-luvulla tai 1930-luvulla sanomalehtikielellä. 85.76.145.61 29. kesäkuuta 2013 kello 01.40 (EEST)

Aiheellinen huomio ja myös hyvä perustelu. Ja maakuntakeskusesta taas tulee mieleen 1970-luvun seurusuunnittelu, josta myös jo aika ehti ajaa ohi jo 1990-luvulla (vrt. kuvat artikkelissa keskuspaikkateoria ja periodisointi artikkelissa aluepolitiikka). Eli pitää kai vain viitata omaan kommenttiini alla, eli lienee katsottava mitä sanontaa on käytetty uusimmissa tietosanakirjoissa. Matti Klinge myös joskus heitti pahan ihmetellessään, miten ihminen voisi kokea yhteenkuuluvuutta Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa (siis siten kuin lääneihin nähden ennen koettiin).--Urjanhai (keskustelu) 29. kesäkuuta 2013 kello 14.24 (EEST)

Näistä ehkä voisi tehdä hahmotusta vähän tsekkaamalla joitain kaikkein uusimpia painettuja tietosanakirjoja näiden maakuntien keskuskaupunkien kohdalta, so. miten tämä on niissä esitetty.--Urjanhai (keskustelu) 21. kesäkuuta 2013 kello 12.55 (EEST)

Tieteellisten nimien kursivointi

Pitäisikö Wikipediassa käyttää tieteellisten nimien kirjoituksessa aina kursiivia vai eri nimistötahojen suosittamia tapoja? Esim. nisäkkäissä vain suku ja laji kursivoidaan Mammal species of the Worldin mukaan. Bakteereissa ja kasveissa voi olla eri käytäntöjä. - linnea (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 18.16 (EEST)

Luonnontieteellinen keskusmuseo, jota voitaneen pitää jonkinlaisena auktoriteettina asiassa, sanoo seuraavaa:

»Eliöiden tieteellisten nimien kirjoitusasusta mainittakoon, että suku- ja lajinimet kirjoitetaan aina kursiivilla, ja sukunimi alkaa isolla alkukirjaimella ja lajinimi pienellä. Kaikki muut eliöiden luokittelussa käytettävät tieteelliset nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ilman kursivointia.»
(Tieteellisistä nimistä, Luonnotieteellinen keskusmuseo)

Itse olen tähän asti kursivoinut kaikki tieteelliset nimet, koska se on ollut täällä tapana. Tapaa voidaan tietenkin aina muuttaa, jos se katsotaan tarpeelliseksi. --MiPe^(wikinät) 7. heinäkuuta 2013 kello 19.01 (EEST)

Jep, mäkin olen kursivoinut kaikki tähän mennessä. Ja jos en ole, niin eikö joku ole tullut perässä kursivoimaan. Välillä se kursivointi tuntuu kyllä aika tarpeettomalta. Taksoboksissa se on tavallaan kätevä erotin, että tässä on suomeksi ja tässä tieteellinen nimi, mutta toisaalta taas turhaa kikkailua. Sv-WP:ssä on suom. nimi ja tieteellinen nimi eri riveillä ja eri parametreillä taksoboksissa ja tätä voitaisiin myös pohtia täällä. Se helpottaisi muun muassa Wikidatasta tietojen hakemista ja muotoilua. Taksoboksin muotoilu on tavallaan eri keskustelu, mutta liittyy läheisesti tähän. Jos tieteellistä nimeä ei kursivoida, niin voi näyttää hiukan hassulta lootassa esim. Nisäkkäät Mammalia. Tuohon olisi hyvä sitten saada joku erotin, paras erotin olisi kyllä varmaan se rivinvaihto. Ja tähän läheisesti liittyvä kohta myös: kaiken isolla alkukirjaimella kirjoittaminen. Ryhmien nimiähän ei kirjoiteta isolla alkukirjaimella elleivät ne ole virkkeen alussa, tarvitseeko niitä siis kirjoittaa taksolootassakaan isolla? Tietysti se näyttää vielä hassummalta jos siellä lukee nisäkkäät Mammalia. (Tämä koskee oikeastaan myös kaikkia muita infobokseja ja varmaan vaatii oman keskustelunsa.)

Pitäisikö siis silloin kun ei kursivoida tieteelistä nimeä, kirjoittaa se eri riville? Tekstissä mielestäni ei-kursivoidun tieteellisen nimen erottajaksi sopii paremmin, pilkut, kuin kaarisulkeet eli siis nisäkkkäät, Mammalia, eikä nisäkkäät (Mammalia) riippuen toki hieman muusta tekstistä ja muotoilusta. Jossain kohdissa tieteellinen nimi on triviatieto ja joissain kohdissa sillä on enemmän merkitystä.

Kursivointi A) kursivoidaan kaikki tieteelliset nimet B) kursivoidaan vain suku ja laji. Sulkeet C) tieteellinen nimi ilmoitetaan pääsääntöisesti tekstissä sulkeissa D) tieteellinen nimi ilmoitetaan pääsääntöisesti pilkulla erottamalla suom. nimestä.

Itse kannatan siis B- ja D-vaihtoehtoja. Esimerkki miltä näyttää tieteellisen nimen kirjoittaminen ilman sulkuja Luettelo_lepakoista#Hedelm.C3.A4lepakot.2C_Pteropodidae- linnea (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 19.37 (EEST)

Ja tässä esimerkki miltä näyttää taksoloota ilman muiden tieteellisten nimien kuin sukujen ja lajien kursivointia ja suomenkielinen ja tieteellinen nimi omilla riveillään. --MiPe^(wikinät) 8. heinäkuuta 2013 kello 13.21 (EEST)

Oikeastaan kaikki ovat kursivoineet kaikki tähän asti. Mielestäni voidaan jatkaa samaan malliin -- ei ole merkittävää syytä muutokseen. Kursiivista ei ole mielestäni haittaa, oikeastaan kursiivi helpottaa hahmottamaan tieteellisiä nimiä erityisesti leipätekstin seassa, mutta myös taksobokseissa. Kuitenkaan englanninkielisessä Wikipediassa ja Wikispeciesissä ei kursivoida kaikkia. --Hartz (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 07.16 (EEST)

Mikä olisi mielestäsi merkittävä syy muutokseen? --MiPe^(wikinät) 8. heinäkuuta 2013 kello 11.38 (EEST)

Kaikkien kursivointi on paras tapa. Leipätekstissä se erottuu silloin parhaiten. Kyllä kursivointia käytetään myös kirjallisuudessa sukua korkeammista taksoneista, esimerkiksi täällä kasvien puolella virallisena nimistölähteenä käytetyssä Viljelykasvien nimistössä on kursivoitu myös heimot (luultavasti juuri paremman eroteltavuuden vuoksi).--IA (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 10.29 (EEST)

IA:n kommentin innoittamana päätin suorittaa hieman omaa ja uutta tutkimusta aiheesta. Katsoin Weilin+Göösin julkaisemasta luontokirjasarjasta, miten kursivointi on siellä toteutettu:

• Suomen luonto: Kasvit: 1-3, 1995: Muiden kuin sukujen ja lajien tieteellisten nimien käyttö vähäistä ja silloin kuin niitä on käytetty niitä ei ole kursivoitu. Tekstissä edes sukujen tai lajien tieteellisiä nimiä ei ole kursivoitu.
• Suomen luonto: Eläimet:Linnut 1-3, 1996: Kaikki kursiivilla
• Suomen luonto: Eläimet:Perhoset, 1996: Vain suku ja laji kursiivilla
• Suomen luonto: Eläimet:Nisäkkäät, 1997: Vain suku ja laji kursiivilla
• Suomen luonto: Eläimet:Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, 1998: Vain suku ja laji kursiivilla
• Suomen luonto: Eläimet:Selkärangattomat, 1998: Vain suku ja laji kursiivilla
• Maailman luonto: Eläimet:Nisäkkäät 1-2, 1998: Vain suku ja laji kursiivilla
• Maailman luonto: Eläimet:Linnut, 1999: Tieteelliset nimet mainittu ainoastaan hakemistossa. Tällöin vain suku ja laji kursiivilla.
• Maailman luonto: Eläimet:Selkärangattomat, 2000: Vain suku ja laji kursiivilla

Päädyin tutkimaan tätä sarjaa, koska se on suomalaisten kirjoittama ja siten todennäköisesti heijastaa suomalaisessa kirjallisuudessa vakiintuneita tapoja. Toinen syy on se, että sarja löytyi helposti kirjahyllystäni. Näissä teoksissa yleisin tapa näyttäisi olevan jättää muut tieteelliset nimet kuin suku ja laji kursivoimatta. Kalojen osalta nimistölähteenä käytetty teos Maailman kalojen nimet (Varjo, Koli & Dahlström, 2004) noudattaa samaa linjaa eli ainoastaan suku ja laji on kirjoitettu kursiivilla. --MiPe^(wikinät) 8. heinäkuuta 2013 kello 11.38 (EEST)

Nomeclature for plants, fungi and algae (Tms.) sanoo, että kaikki kursiivilla, mutta että se on vaan niiden suositus (ilmeisesti myös pitävät nimistöä latinankielisenä). APG kirjoittaa sukua ylemmät normisti. Tieteellisten lehtien tapa yleeensä on kirjottaa sukua ylemmät normisti. Yleisin tapa siis on tuo että sukua ylemmät normaalilla, jos haluaa yleistää. - linnea (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 13.56 (EEST)

Tarkoittaako "normisti" kursivoimatonta tekstiä? --Käyttäjä:Kielimiliisi 8. heinäkuuta 2013 kello 15.55 (EEST)

Kasvien puolella vaikuttaisi olevan yleistä kirjoittaa ainakin heimojen nimet kursiivilla. Ainakin jo mainittu Viljelykasvien nimistö sekä täällä yleisesti lähteenä käytetyt Suuri Pohjolan kasvio ja Retkeilykasvio kirjoittavat kaikki heimojen nimet kursiivilla. Nisäkkäiden puolella Pohjolan nisäkkäät ja hyönteisten puolella Suomen päiväperhoset kirjoittavat heimot kursiivilla.--IA (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 14.50 (EEST)

Laivojen etuliitteet listoissa

Minulla olisi kysymys liittyen sotalaivakommenttipyyntöön. Jos halutaan lyhentää lista HMS Duke of York, HMS Kent, HMS Liverpool, HMS London, HMS Nigeria ja HMS Norfolk. muotoon HMS Duke of York, Kent, Liverpool, London, Nigeria ja Norfolk, niin miten se oikeaoppisesti tapahtuu? Edellä mainitun esimerkikin mukaisesti se ei ymmärtääkseni ainakaan mene, koska etuliite pitäisi taivuttaa monikkomuotoon. (His/Her Majesty's Ship → His/Her Majesty's Ships) tai muuten etuliite viittaa ainoastaan ensimmäiseen laivaan. Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan perusteella yksi mahdollisuus olisi taivuttaa tuo kirjainlyhenteenä HMS:ät (luetaan hoo-ämm-ssät) tai avata koko lyhenne joko englanniksi tai kääntää se suomeksi hänen majesteettinsa sotalaivat. --Zache (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 16.58 (EEST)

Yksi suomenkielisessä kirjallisuudessa yleisesti käytössä oleva tapa on jättää etuliitteet kokonaan pois tollaisista listoista. Gopase+f (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 17.07 (EEST)

Kaikki vaihtoehdot tuntuvat keinotekoisilta, ja siihen pysähtyy miettimään, että mitä siinä tahdotaan sanoa. Mikä estää pitämästä ne HMS:t jokaisen edellä? Silloin ei ole mitään epäselvää. --Käyttäjä:Kielimiliisi 8. heinäkuuta 2013 kello 17.10 (EEST)

Ihan totta. Noin pitkä lista hankaloittaa tekstin luettavuutta joka tapauksessa. Parempi että tollasia vältettäisiin kokonaan. Jos on ihan pakko listata nimiä noin pitkälti keskellä tekstiä, niin sitten mahdollisimman vähän etuliitteitä. Gopase+f (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 17.14 (EEST)

Luit varmaan vastaukseni väärin. Selkein on että jokaisen edellä on etuliite HMS Duke of York, HMS Kent, HMS Liverpool, HMS London, HMS Nigeria ja HMS Norfolk ettei tarvii miettiä mitä siinä tarkoitetaan. Muut vaihtoehdot on keinotekoisia. Väen väkisin ei pidä lyhennellä jos ei siitä ole kuin haittaa selkeyden kannalta. Osasinkohan sanoa tarpeeksi selkeästi mitä tarkoitan. --Käyttäjä:Kielimiliisi 8. heinäkuuta 2013 kello 17.21 (EEST)

Luettavuudeltaan tuo on huonoin vaihtoehto. Gopase+f (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 20.09 (EEST)

Luettavuus on subjektiivista ja siten se tulee huomioida henkilökohtaisena mielipiteen ilmauksena eikä perusteluna keskusteltavaan asiaan.--Phiitola (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 11.12 (EEST)

Laatu yleensäkin ja kaikenlaiset virheet ovat subjektiivisia. Gopase+f (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.17 (EEST)

Useinhan tällaisissa listoissa on jo asiayhteydestä selvää, että kaikki listan laivat ovat "HMS-laivoja"; niin tässäkin tapauksessa. Tekstissähän sanotaan jo, että nuo laivat kuuluivat kotilaivastosta muodostettuun osastoon. Lyhennettä ei siis ole tarvetta käyttää tällaisissa tapauksissa lainkaan. ¬Antilope 8. heinäkuuta 2013 kello 17.18 (EEST)

Silloin pitää ennakolta tietää mikä on "kotilaivasto" ja ymmärtää että sillä ja HMS:llä on jotakin yhteistä. Voisi tällaista tietämystä vaatia? --Käyttäjä:Kielimiliisi 8. heinäkuuta 2013 kello 17.24 (EEST)

Aika usein HMS-etuliitettä edeltää sanapari "Britannian laivaston". Jos siitä ei ymmärrä, niin ei se ymmärrys paljon parane etuliitteillä. Lisäksi meillä on mahdollisuus wikittää sanoja. Gopase+f (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 20.09 (EEST)

Mukavaa asiassa on, että Kotilaivastoon liitettiin dominioiden aluksia (eli Uusi-Seelanti, Australia ja Kanada) ja siten vaikka tekstissä lukisi Britannian laivasto se ei aina välttämättä tarkoita alusten olevan brittiläisiä, vaan Britannian laivaston johtamia. Itse asiassa hyvin saman kaltaisesti toimivat liittoutuneet Tyynellämerellä ja Vietnamin sodan etelää tukevat joukot eli Yhdysvallat johti, käytettiin Yhdysvaltain organisaatiomallia, mutta aluksia ja osastoja oli useasti eri maasta eli aina ei lyhyestä tekstinpätkästä tai muutamasta termistä voi vetää omistajuussuhteisiin liittyviä johtopäätöksiä.--Phiitola (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 23.32 (EEST)

Eikös tuo mene HMS Duke of York, -Kent, -Liverpool, -London, -Nigeria ja -Norfolk? Rinnasteisia nimiä, joista yksi osa on jätetty toistamatta. Suomen kielessä sen tilalla käytetään tavuviivaa. Eihän tuo hyvältä näytä, mutta noin se menisi oikeinkirjoitussääntöjen mukaan. Tyylikkäämmin menisi ehkä HMS-laivat Duke of York, Kent, Liverpool, London, Nigeria ja Norfolk--Nedergard (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 07.39 (EEST)

HMS-laivat taitaa olla lähinnä sitä mitä tässä hain. Kiitos. --Zache (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 20.14 (EEST)

Se on sitten niinku HIV-virukset. --Lax (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 15.45 (EEST)

Esitetyt ratkaisumallit ovat aivan hirveitä. En ole missään nähnyt tuommoisia nimen lyhennystapoja ei kai tarkoituksena ole keksiä jotakin uutta, koska käytössä oleva ei kelpaa.--Phiitola (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 13.30 (EEST)

Onko HMS-lyhenne siis mielestäsi osa laivan nimeä? Esimerkiksi Lontoossa sijaitsevan National Maritime Museum -museon edustajan Pieter van der Merwen mukaan se nimenomaan ei ole osa laivan nimeä:

‘HMS’ and other ship prefixes are not actually part of the ship’s name, but are like ‘Mr’ or ‘Mrs’ – an identifying title used in formal circumstances. […] HMS began to be used regularly only in about 1790 (the first recorded reference being to HMS Phoenix, in 1789), but it only became widespread practice by around 1820. As a principle, the use of HMS for ships up to that time is best avoided as a general anachronism; before 1790 it is wrong, except where one has to use it for clarity.

Eli Britannian kansallisen merimuseon edustajan mukaan HMS on vain nimen edessä oleva "titteli", jonka käyttöä tulisi välttää ennen vuotta 1790 palveluksessa olleille aluksille. ¬Antilope 12. heinäkuuta 2013 kello 01.24 (EEST)

Toinen vastaava selkeä esimerkki on lyhenne USS (en:United States Ship) joka kertoo aluksen olevan palveluksessa. Enwikin artikkelin mukaan ennen palvelukseen ottoa etuliite on PCU (Pre Commissioning Unit) ja kun alus on poistettu palveluksesta niin siihen viitataan ilman etuliitettä pelkällä aluksen nimellä. Eli lyhenteellä on Yhdysvalloissa tarkasti määritelty laivan statuksen kertova merkitys. --Zache (keskustelu) 12. heinäkuuta 2013 kello 07.31 (EEST)

Tästä doc-tiedostosta löytyy asiayhteys, ja eikä Merwen vastaus ole kannanotto siihen miten HMS:ää pitäisi nykyaluksista käyttää, vaan hän vastaa sanomalehden kysymyspalstalla esitettyyn kysymykseen Mikä Royal Navyn sotalaiva sai ensimmäisenä tittelin ‘HMS’. Emme tiedä mitä hän olisi vastannut jos kysymys olisi käsitellyt tittelin nykykäyttöä. Keskustelu Wikipediassa näistä titteleistä on mielenkiintoinen: haetaan ikään kuin väen väkisin perusteluja sille, ettei titteleitä tarvitsisi käyttää ja esitetään erilaisia väkinäisiä ratkaisuja. Eli mielipide on monilla valmis, perustelu vain puuttuu. Pitäisikö keskustelulle ottaa uusi lähtökohta eli etsiä asiantuntijan vastaus tähän nimenomaiseen ongelmaan? --Käyttäjä:Kielimiliisi 12. heinäkuuta 2013 kello 08.14 (EEST)

Vaikka en pidäkään nykyistä käytäntöä kovinkaan sujuvana, niin olen Phiitolan kanssa täsmälleen samaa mieltä. Nuo esitetyt ratkaisumallit ovat poikkeuksellisen hirveitä. --PtG (keskustelu) 12. heinäkuuta 2013 kello 07.40 (EEST)

Tämä ongelmahan ei ole vain wikipedian ongelma. Minkä takia keksiä omaa purkkaa wikipediaa varten, jos suomenkielistä tekstiä toimittavat kustannustoimittajat ovat jo ratkaisseet ammattilaisina saman ongelman, jota me amatöörit yritämme ratkaista uudelleen täällä wikipediassa. Wikipediaa varten ei pitäisi väen vängällä virittää omia ratkaisumalleja, vaan katsoa mallia miten muut ovat ratkaisseet vastaavan ongelman wikipedian ulkopuolella. Ja tässä keskustelussa esitetyt purkka-ratkaisut ovat kyllä aika kauheita. Gopase+f (keskustelu) 12. heinäkuuta 2013 kello 12.15 (EEST)

Kveeninimet

Wikipediassa on lähteetön luettelo, Luettelo kveenien paikannimistä. Jos nimille ei löydy muuta "varmennetta" kuin tuo luettelo, pidetäänkö silloin paikasta kertova artikkeli silloin norjan-/saamenkielisellä nimellä, mikäli selvää suomenkielistä nimeä ei löydy? Ja jos jollain paikalla on kveeninimi, ja lähteet sille, niin käytetäänkö sitten sitä suomenläheisyyden takia, vai ennemmin paikan valtakielistä nimeä? Valtakielinenkin pitää tässä määritellä, jos sen paikan, josta artikkeli kertoo, jos sen enemmistökieli on saame, ja paikka on Norjassa, jonka valtakunnallinen pääkieli on norja, pannaanko artikkelin nimeksi se norjankielinen vai se saamenkielinen? Esimerkkeinä ovat koutokeinolaiset pikkukylät Maasi (no: Masi, sme: Máze), Lappojärvi (Láhpoluoppal), Aviovaara (Ávjovárri), Suoppajärvi (Suohpatjávri) ja Aittijärvi (Áidejávri), joiden keskustelusivuille olen pannut asiasta viestiä yksitellen, mutta koska kaikkien osalta asia on sama, ja koskee muitakin pohjoisnorjalaisia pikkupaikkoja, niin panin viestiä Kahvihuoneeseen. Sattumoisin vielä näitäkin "jännempi" asia on yhden IP-osoitteen kommentti artikkelin Finnmarkin lääni keskustelusivulla. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 8. heinäkuuta 2013 kello 18.09 (EEST)

Lähteettömälle luettelolle ei kai voi panna mitään painoa. Sen sijaan aiemmissa keskusteluissa on tuotu esiin lähteinä suomenkielisille tai kveenien paikannimille ainakin norjalainen knensk stednavn databas (tjsp), kielitoimiston nimiopas ja eräs kielikellon kirjoitus. Lisäksi vuonna 2013 näkyy ilmestyneen Kerkko Hakulisen ja Ritva-Liisa Pitkäsen kirja maailman paikannimien suomenkielisistä vastineista (Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7 (suomeksi)), samoin kuin Hakuliselta on aiempiakin kirjoja samasta aiheesta. Ainakin aiemmissa oli jokusia Norjalaisiakin nimiä. Ja lisäksi Kansalaisen karttapaikan norjalainen vastine (Kvensk stedsnavndatabase Kvensk stedsnavntjeneste. (norjaksi)) esittää Pohjois-Norjan paikoille sekä norjan, saamen että suomenkielisiä nimiä. Ja edelleen tuon kvensk stednavn databasen määrittelyssä todetaan, että kveeninkieliset ja suomenkieliset paikannimet ovat sama asia. Näistä lähteistä voi jollekin määrälle nimiä löytyä suomenkieliset vastineet. Ja muuten taas ainakin tähänastinen menettely näkyy olleen, että artikkeleita esim. Finnmarkin läänin kunnista ja luonnonpaikoista kuten vuonot ja joet on nimetty suomenkielisillä nimillä. - Samoin kuin venäjän lähialueiden paikkoja esim. luovutetuilla alueilla, vaikkei siellä ole puhuttu Suomea ehkä kohta seitsemäänkymmeneen vuoteen. - Kun taas kvensk stednavn databaseen pääsyn ehtona kerrotaan olevan, että nimi on paikallisessa käytössä. - Joskin monet nykyisistäkin pohjois-norjan paikkoja käsittelevien artikkelien nimistä ovat nytkin lähteettömiä, ja jotkin ovat lähteisiin verraten osoittautuneet myös esim. vanhaan tietoon perustuviksi. Kun taas osaa on lähteistettykin, mutta tämä on jäänyt kesken. Mutta kun hyviä lähteitä on, niin näiden perusteella monille paikoille löytyisi suomenkielinen nimi (mutta ei ehkä kaikille). - Mutta jos ei löydy kelvollista lähdettä, niin sellaista suomenkielistä ei voine käyttää. - Eli jos ei muutettaisi tähänastista menettelyä, niin käytettäisiin suomenkielistä nimeä suomenkielisen wikipedian suomenkielisyyden perusteella, milloin sellainen kelvollisten lähteiden mukaan on. Joskin osassa voi olla että, esim. norjankielinen nimi (esim. Alta tai Skibotn) saattaa olla joissakin suomenkielisissä yhteyksissä tunnetumpi kuin suomenkielien (esim. Alattio tai Yykeänperä. Mutta näissä tapauksessa ehkä tuo Hakulisen ja Pitkäsen uusin kirja voi sisältää suosituksia ainakin muutamista tunnetuimmista isojen paikkojen nimistä (tai ainakin niin voi toivoa). Tätä enempää en taida spekuloida.--Urjanhai (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 18.54 (EEST)

Ainakin nimet Maasi, Lappojärvi, Aviovaara ja Aittijärvi löytyvät EKI:n paikannimitietokannasta hakemalla joko suomenkielisellä tai saamenkielisellä nimellä. Suoppajärvi löytyy hakusanalla Suohpajavri. Kvenske stedsnavn -tietokannasta löytyy myös suuri määrä paikannimiä. --Raksa123 (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 21.10 (EEST)

Kas, luulin että siellä oli vain Venäjän puolen nimiä. Tuo Norjassa julkaistu kveeniläisten paikannimien tietokanta lienee aivan Ekiin rinnastettava ja tiedoiltaan ehkä tuoreempikin.--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 21.21 (EEST)

Martin Luther King, Jr.

Tulisiko artikkelin nimen olla muodossa Martin Luther King, Jr. vaiko jossain muussa muodossa? Onko pilkku osa virallista nimeä, ja jos on, niin tulisiko sen olla artikkelin nimessä? vrt. esim. Sauli Niinistö eikä artikkelin otsikkona Sauli Väinämö Niinistö vaikka se onkin koko virallinen nimi. Mitä kirjioitustapaa otsikossa käyttävät suomenkieliset painetut tietosanakirjat?--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 16.35 (EEST)

Suomalainen tietosanakirja ei käytä pilkkua, mutta lähteen mukaan amerikkalaisessa syntymätodistuksessa, johon siis nimi on muutettu virallisesti vasta 1957, siinä on pilkku. Tässä se on selvimmin esitetty mutta en.wikipediassa on aiheesta useita lähteitä.

Olenkin joskus ihmetellyt miten jonkun nimi voi olla "Etunimi Sukunimi, Sr.", mutta lähteestä sekin selvisi. --Käyttäjä:Kielimiliisi 11. heinäkuuta 2013 kello 19.45 (EEST)

Silloin kysymys pelkistyy oikeastaan siihen, tulisiko täydellisen virallisen nimen täydellisessä virallisessa muodossaan, jossa se epäilemättä kuuluu suomenkielisen artikkelin alkuun, olla samassa muodossa myös suomenkielisen artikkelin nimessä. Eli edelleenkin tuo mahdollinen ero artikkelin tekstin alussa lihavoituna käytettävän koko virallisen nimen ja artikkelin nimenä olevan, yleisesti käytetyn nimen joskus ehkä lyhyemmän muodon välillä. Eli kuten J. G. Granö vs. Johannes Gabriel Granö ja Sauli Niinistö vs. Sauli Väinämö Niinistö. Tai ulkomailta Vladimir Lenin vs. Vladimir Iljitš Lenin. Eli tässä esimerkiksi erään kielialueen nimissä on päädytty alkukielisestä poikkeavaan käytäntöön (jota tosin juuri tuossa kohdassa on myös kritisoitu, ehkä juuri siinä tosiaan Suomen kansallisbiografian käyttämä muoto V. I. Lenin olisi parempi). Mutta tämäkin ehkä ratkeaisi katsomalla miten nimi on suomeksi esitetty eri painetuissa tietosanakirjoissa.--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 21.24 (EEST)

Totta Otsikko voi olla siinä muodossa mitä eniten käytetään eli Martin Luther King. Lenin on myös yleisimmin muodossa V. I. Lenin. --Käyttäjä:Kielimiliisi 19. heinäkuuta 2013 kello 10.08 (EEST)

Lukeutua

Kyse verbistä lukeutua. Mielestäni ilmaukset jokin tai joku lukeutuu johonkin voisi korvata yleisemmillä ja samaa tarkoittavilla sanoilla olla ja kuulua. Esimerkiksi lukeutua parhaimmistoon -> on parhaimmistoa/kuuluu parhaimmistoon. Sanan lukeutua sisältävät artikkelit: http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot:Haku&limit=500&offset=0&redirs=1&ns0=1&ns12=1&search=lukeutua. --Hartz (keskustelu) 19. heinäkuuta 2013 kello 09.57 (EEST)

Hyvä huomio. Tarkkasilmäisenä käyttäjänä voit korjata parempaan kieliasuun. --Käyttäjä:Kielimiliisi 19. heinäkuuta 2013 kello 10.06 (EEST)

Mahtavia ja upeita

Eikö ole neutraalin näkökulman vastaista käyttää sanoja mahtava ja upea? Esimerkiksi ei kannattane kirjoittaa artikkeliin, että Norjan vuonot ovat upeita! Tuo on subjektiivinen näkemys. Kun jonkun mielestä vuonot ja vuoret eivät ole välttämättä upeita, vaan pitää sen sijaan upeina vaikkapa muotivaatteita tai ilotulituksia. Sanojen käyttö Wikipediassa: mahtavia, upeita. --Hartz (keskustelu) 19. heinäkuuta 2013 kello 10.06 (EEST)

Kyllä on! Korjaa rohkeasti. --Käyttäjä:Kielimiliisi 19. heinäkuuta 2013 kello 10.09 (EEST)

Lisäys: Ihan kaikkia ei tarvitse luetella, vaan voit tehdä kielenhuollollisia korjauksia aivan oma-aloitteisesti, lupaa kysymättä. Sinullahan on selvästi silmää huonolle kielelle. --Käyttäjä:Kielimiliisi 19. heinäkuuta 2013 kello 10.11 (EEST)

Enpä ole törmännyt henkilöön kenen mielestä Norjan vuonot eivät olisi upeita, siis sellaiseen joka ne on nähnyt. Mutta ei tosiaan voi tietosanakirjaan tuolla tavalla kirjoittaa. --Stryn (keskustelu) 19. heinäkuuta 2013 kello 11.46 (EEST)

Kyllä minun mielestäni voi kirjoittaa, että esim. vuonoja on sanottu upeiksi, jos lausunto on luotettavasti lähteistettävissä. Neutraalin näkökulman saa turvattua siten, että esittää jonkun kertoman vastakkaisen näkemyksen lähteistettynä. Ei neutraali näkökulma tarkoita sitä, että kaikki adjektiivit siivotaan pois. -Htm (keskustelu) 19. heinäkuuta 2013 kello 12.14 (EEST)

Mielipiteestä pitää käydä ilmi sen esittäjä, eli senjasen mukaan vuonot ovat upeita. Ei ole pakko alkaa googletella mielipiteitä, joiden mukaan vuonot ovat rumia, ihan vain neutraaliuden takia. --Otrfan (keskustelu) 19. heinäkuuta 2013 kello 12.20 (EEST)

Katso myös Tyylioppaan sivu Wikipedia:Ylisanat. --Pitke (keskustelu) 19. heinäkuuta 2013 kello 12.16 (EEST)

Vakaumusrakenne

Ketä kiinnostaa hakutoiminnolla etsiä kielenhuollettavia ilmaisuja, niin yksi saattaisi olla uskontojen jakaumaa esim. jossakin maassa kuvaava ilmaisu "vakaumusrakenne". Se oli äsken lisätty artikkeleihin Suomi ja Uskonto Suomessa, mutta kumosin muokkauksen. Varmuuden vuoksi tein vielä googlauksen. Sen perusteella käsitteen ainoat esiintymät näyttäisivät olevan suomenmkielisessä wikipediassa ja sen kopioissa. Kumoamieni lisäksi ilmaisua oli näköjään googlauikseni perusteella lisätty kuitenkin aiemmin myös useisiin muihin maa-artikkeleihin (löytynevät wikipediankin hakutoiminnolla). Ennen kumoamista (jota en itse taida ehtiä nyt tehdä, joten jos joku ehtii, niin saa tehdä) kysyn nyt kuitenkin tässä vielä vahvistustani arviolleni. Eli onko kyseessä vakiintumaton uudissana, jota ei tulisi käyttää? --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2013 kello 14.32 (EEST)

En muista kuulleeni aiemmin enkä edes ymmärrä mitä se tarkoittaa. Vakaumuksia voi olla muitakin kuin uskonto tai uskonnottomuus. --Höyhens (keskustelu) 19. heinäkuuta 2013 kello 14.43 (EEST)

Vakaumusrakenne? MOT:n sanakirja ei tunne, ja jos ei kerran kuukkelikaan löytänyt, mitä ilmeisimmin on jonkun omasta päästään kehittämä uudissana. Huono sana ensinnäkin siksi, että "vakaumus" ei ole sama asia kuin "uskonto", voidaanhan puhua esimerkiksi poliittisesta tai eettisestä vakaumuksesta. Toisekseen "rakenne" ei sekään ole aivan sama kuin "jakauma". Voi siis kumota vapaasti ja korvata sanalla "uskonnot".--Tanár 19. heinäkuuta 2013 kello 14.44 (EEST)

Poistin kaikki "uskontorakenteet", jotka löysin, ja täsmensin muutamia muitakin kohtia, joissa "vakaumus" tarkoitti selvästi "uskonnollista vakaumusta".--Tanár 19. heinäkuuta 2013 kello 14.56 (EEST)

Ruotsinkieliset joennimet

Otetaan toinenkin: miten tulisi ilmaista suomeksi ruotsinkieliset joennimet, joilla ei ole kokonaan suomenkielisiä vastineita? Ks. esim. Luettelo Ruotsin päävesistöalueista. Joillekin on artikkelien nimissä käytössä suomenkielisen perusosan sisältävä muoto kuten Ångermanjoki, Götajoki, Daljoki, Motalanvirta, mutta miten tulisi ilmaista muut? Jossain vähän vanhemmissa karttakirjoisa tai maantieteellisissä teoksissa ehkä löytyisi enemmänkin tuontapaisia muotoja. Ja ehkä joku nimiopaskin voisi antaa ohjetta. Tätähän vaikeuttaa vielä se, että nimiä on hyvin monen muotoisia.--Urjanhai (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 19.40 (EEST)

Sivulla Luettelo Ruotsin joista on vielä pidempi luettelo sv-wikistä käännettynä. --Raksa123 (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 03.59 (EEST)

Strandflat suomeksi?

Olisiko tällaiselle sanalle, strandflat, olemassa suomennosta? Tämä geomorfologinen pinnanmuoto tulee ilmeisesti norjasta, ja englanniksikin käytetään tuota norjalaista sanaa strandflat. Mutta onko jollain tietoa suomennoksesta. --PtG (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 14.32 (EEST)

Portugalinkieliset tai brasilialaiset henkilönnimet

Kokeillaan, löytyykö täältä portugalinkielen tietämystä enemmän kuin oma vuoden kestänyt työväenopistokurssini. Käänsin en-wikistä artikkelin Vinícius de Moraes ja käytin tekstissä ensi hätään hänestä sukunimeä de Moraes. Englanninkielisessä tekstissä kuitenkin käytetään hänestä "tuttavallisesti" pelkkää etunimeä Vinícius, kuten myös sv-wikissä ja pt-wikissä. Hänen tunnetummasta yhteistyökumppanistaan Antônio Carlos Jobim käytetään en- ja sv-artikkeleissa sukunimeä Jobim mutta pt-wikissä taas "tuttavallisesti" etunimen lempinimimuotoa Tom.

Tuntuisi oudolta kirjoittaa suomeksi että ”Vinícius ja Tom kirjoittivat sittemmin kymmeniä bossa nova -hittejä”, kun en herroja valitettavasti henkilökohtaisesti tuntenut. Ilmeisesti portugalin kielessä tai Brasiliassa on tapa viitata sukunimien sijasta etunimiin, koska myös aakkostukset wikiluokkiin tehdään näköjään etunimen mukaan. Pitääkö tapaa käyttää muissakin kielissä? Jos pitäydymme suomen kielen mukaisessa viittaamisessa sukunimeen, pitäisikö sanoa ”de Moraes kuoli kahdeksannen vaimonsa seurassa” vai "Moraes kuoli..."? Ainakin aakkostukseen laitoin hänet M-kirjaimen kohdalle kuten en-wikissäkin. –Kotivalo (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 09.41 (EEST)

Ainakin "de Moraes" on minun tietääkseni vastoin portugalin käytäntöä. Oikein on pelkkä "Moraes", samaan tapaan kuten esim. täällä tai täällä. --Savir (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 10.20 (EEST)

Portugalinkielisessä wikipedia aakkostus näyttäisi tosiaan tapahtuvan etunimen mukaan, mutta Chicago Manual of Style antaa ohjeeksi indeksoida isän sukunimen mukaan. Hieman siis sekavaa, mutta sen osaan sanoa todennäköisesti, että etuliite da ei kuulu aakkostaessa tai viitattaessa sukunimeen. Tosin suomessa tästä ei ole virallista sääntöä, vaikka asia mainitaankin aakkostusstandardissa. --PtG (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 10.35 (EEST)

Kielitoimiston nimioppaassa on SFS 4600 -standardiin pohjautuva luettelo eri kielten etuliitteistä, joita ei lueta sukunimeen aakkostettaessa (mm. ”portugali: d’, da, das, de, do, dos”). --Silvonen (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 07.45 (EEST)

Luettelo löytyy näköjään myös Jukka Korpelan sivuilta. --Silvonen (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 07.49 (EEST)

Luokka:Brasilialaiset henkilöt ja sen alaluokat sisältää jos jonkinlaista aakkostusta kolmi- tai useampiosaisten nimien osalta. Pitäisköhän tämän keskustelun pohjalta saada asiasta aikaan jonkinlainen käytäntö? –Kotivalo (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 10.57 (EEST)

Ilmeisesti oikein olisi käyttää isältä saamaa sukunimeä, joka on se jälkimmäinen sukunimi (toisin kuin espanjalaisissa nimissä, joissa se on ensimmäinen sukunimi). Sitä en ole varma, miten nimien vaihdokset naimisiin mentäessä vaikuttavat asiaan, sillä siinä on monia käytäntöjä. Nainen voi pitää tai olla pitämättä vanhan nimensä tai sitten lisätä omaan nimeensä vielä miehensä isän sukunimen. --PtG (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 11.16 (EEST)

Niin ja varsinkin brasilialaiset urheilijat käyttävät usein ties mitä nimiä. Hieman hämmentää tuolla luokassa se, että artikkeli on tehty koko nimellä, mutta sitten aakkostettu mahdollisesti jonkun lempinimen mukaan, jota pelaajasta yleensä käytetään. --PtG (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 11.19 (EEST)

Tuo taitaakin olla käyttäjäystävällisyyden kannalta paras ohje: aakkostetaan sen nimen mukaan, jota yleensä käytetään ja jonka kirjaimen alta suomalainen henkilöä siis todennäköisimmin etsii. Minäkin olen näköjään vaistonvaraisesti aakkostanut kitaristi Baden Powell de Aquinon P-kirjaimen kohdalle, koska yleensä hänestä käytetään nimeä Baden Powell – vaikka nuo molemmat olivat partioaatteesta innostuneen isän antamia etu(?)nimiä. –Kotivalo (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 11.46 (EEST)

Venäläisen yrityksen nimi

Asiasta pitäisi ehkä kysyä Kielitoimistosta, mutta katsotaan nyt ensin onko täällä näkemystä. Nimittäin venäläinen hakukone ja siitä vastava yritys on nimeltään Яндекс. Kaikki hyvin, ajattelen, suomeksi tietysti Jandeks. Mutta ilmeneekin, että yritys on rekisteröitynyt Hollantiin nimellä Yandex ja käyttää sitä nimeä länsimaisessa toiminnassaan, eli se on sen virallinen nimi. Mitä käytetään fi.wikipediassa? Täällä on nyt artikkeli Jandeks, joka on ennen siirtoa ollut Yandex. Keskustelusivulla on kommentti: "Yritys on pörssissä nimellä Yandex" (ilmeisesti Moskovan pörssissä). --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 18.20 (EEST)

Mielenkiintoinen kysymys, varsinkin kun vitsin nimi oli alunperin Яndex (alussa ja-kirjain). Työ pörssi on tietenkin New Yorkin Nasdaq, joten sillä ei liene mitään vaikutusta asiaan. Venäjänkielisillä sivuillaan firma käyttää nimeä Яндекс, joka translitteroidaan suomeksi (yllätys yllätys) Jandeks. Yhtiöllä on konttoreita Venäjällä, Ukrainassa, Valkovenäjällä, Yhdysvalloissa, Turkissa ja Sveitsissä ja pääkonttorin todetaan sijaitsevan Moskovassa (joka on Venäjällä, jonka ainoa virallinen kieli on venäjä). [1] Mutta ei tuota Yandexiakaan kokonaan voi huomioimatta jättää, varsinkin jos ajatellaan että venäläinen muoto on transkriboitu "kaupallisesta esperantosta". Tarinan mukaan nimen taustalla olivat sanat "yet another indexer" tai "Языковой иНдекс" (”kieli-indeksi”). Nimestä lisää täällä: [2] --Esamatti1 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 21.41 (EEST)

Mielenkiintoista taustoitusta. Mutta onko englanti Venäjällä toinen kotimainen siinä mitassa kuin meillä? Suomessa on toinen kotimainen virallisesti ruotsi mutta tosiasiallisesti englanti. Ainakaan Wikipeidassa ei ruotsi taida olla nuoremman polven vahvuuksia. Ja kolmas kotimainen alkaa olla venäjä ainakin kaakossa. Isoäitini sukupolvi luki pakkovenäjää mutta ei kuulemma millään tarttunut päähän. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 21.57 (EEST)

Englanti on Venäjällä puhtaasti vieras kieli, jota edistynyt osa nuorisosta osaa nykyään jo kohtuullisen hyvin. "Kaupallisena esperantona" sitä käytetään toki paljon. Sanotaan nyt vaikka niin, että periaatteellinen osa minusta haluaisi puolustaa "Jandeksia", mutta käytännöllinen on valmis hyväksymään myös "Yandexin", varsinkin kun kirjoitan sen selaimen osoiteriville monta kertaa päivässä. --Esamatti1 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 13.20 (EEST)

Kun itsekin kallistun "Yandexiin" ja yksimielisyys on näin laajaa, voitaneen siis tehdä siirto. --Abc10 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 14.52 (EEST)

Eikö nimi ole Wikipediassa tunnetuin / käytetyin eikä välttämättä se oikea muoto, esim. Suomi eikä Suomen tasavalta jne. (Lempinimet toki erikseen). Eli siis Yandex tässä tapauksessa. ~ Linnea (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 15.50 (EEST)

Onhan täällä esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta, jonne en ole koskaan kuulut kenenkään matkustavan. Kielitoimistonkin suositus on Britannia. --Abc10 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 16.38 (EEST)

Ainakin olen huomannut että aivan samoin kuin Suomessa suomalaisille myytävien ja valmistettujen tuotteiden pakkauksissa ja mainoksissa käytetään runsaasti englantia kun se on niin "fiiniä", niin täsmälleen sama ilmiö näyttäisi esiintyvän myös Venäjällä. Esim. jos venäjältä saa tuliaisiksi jotain tuotetta, niin pakkauksessa on kaikki isompi teksti englanniksi ja vain pienempi präntti venäjäksi. Ihan niin kuin jossain suomalaisessa lehdessä oli ensin koko sivun mainos jostain tuotteesta englanniksi ja sitten parin sivun päästä pienempi neljännessivun mainos, jossa oli sama suomeksi. Ja Suomessa taas näkee yhä enemmän ohjetauluja, joissa neuvotaan joku asia suomeksi, englanniksi ja venäjäksi mutta ei enää ruotsiksi.--Urjanhai (keskustelu) 30. heinäkuuta 2013 kello 15.06 (EEST)

Näköjään artikkeli on taas nimellä Yandex, mikä lienee oikein, sillä yritys käyttää tuota kieliasua Venäjän ulkopuolella. Samaan tapaan Vasili Kandinski on Suomessakin Wassily Kandinsky, koska Kandinsky vietti suuren osan elämästään Saksassa ja sikäläinen translitterointi yleistyi käyttöön länsimaissa. --Cuprum (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 09.11 (EEST)

Ainakin kaikki näkemäni uutiset yms käyttävät suomenkielisissä artikkeleissa muotoa Yandex, joten jos havaintoni on riittävän kattava niin tuon muodon voi katsoa vakiintuneeksi. Täten mielestäni ei ole mitään syytä käyttää muita muotoja. --Harriv (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 14.08 (EEST)

Translation requests into Finnish

Logo Wiki Loves Monuments

Hello, I am a member of the international team of Wiki Loves Monuments who takes care of the upload campaigns used with the picture contest Wiki Loves Monuments next month. For these upload campaigns we need to translate some templates into various languages so that as much as possible people can participate in their own language.

In Finnish we need translations for the following templates:

1. Done: Commons:Template:Upload campaign header Wiki Loves Monuments August (used above the upload wizard saying that the picture contest has not started yet)
   • To translate: Wiki Loves Monuments 2013 has not started yet.
   • To translate: Wiki Loves Monuments will start in September. You may still share your images, but they will not be eligible for the competition.
2. Done: Commons:Template:Upload campaign header Wiki Loves Monuments finished (used above the upload wizard saying that the picture contest is over)
   • To translate: Wiki Loves Monuments 2013 is closed.
   • To translate: You may still share your images, but they will not be part of the competition.
3. Done: Commons:Template:Upload campaign header Wiki Loves Monuments no contest (used above the upload wizard of a country which does not participate)
   • To translate: This country does not participate this year in Wiki Loves Monuments 2013.
   • To translate: You are welcome to upload pictures with this upload wizard, but they will not be part of the photo competition.
4. Done: Commons:Template:Upload campaign use Wiki Loves Monuments (used after someone has uploaded a file)
   • To translate: Thank you for submitting your photos to Wiki Loves Monuments.
   • To translate: Our volunteers will add photos to the relevant articles and lists.
5. Done: For a label above a field where uploaders can enter the (unique) identifier (code) of a monument:
   • To translate: Monument ID
6. Done: For above the upload wizard during September:
   • To translate: Wiki Loves Monuments 2013 Finland Upload Wizard.
   • To translate: Website of the contest
   • To translate: Other countries

You can translate the lines on Commons by creating a subpage with the translation, or put the translation below here or above under the English lines and I will create the subpage on Commons. The ones without a link should be translated here. I will visit this page the coming days. Thanks for the help! Romaine/Romaine (keskustelu) 4. elokuuta 2013 kello 05.19 (EEST)

All have been translated now. Welcome to Wiki Loves Monuments! Romaine (keskustelu) 4. elokuuta 2013 kello 23.39 (EEST)

Commonsin luokkien nimiä suomeksi

Huomasin että luokkiin (esim. Luokka:Niemet) on lisätty commons-linkkejä pelkillä englanninkielisillä luokkanimillä (esim. tuolle mainitulle luokalle "Headlands"). Kun tutkin asia tarkemmin, huomasin että lisäyksiä oli tehnyt ainakin tässä tapauksessa botti. Näiden suomentamisessa olisi projekti, joka sopisi vaikkapa viikon kilpailuksi. Usein suomennos onnistuu vaivatta, joskin osa voi olla vaikeampia.--Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2013 kello 17.17 (EEST)

Esim. tässäkin (Luokka:Niemet) olisi tarjolla "headland", "capes" ja vielä "peninsulas", joka on interwikinä fi-wikipedian luokalle Luokka:Suomen niemet, vaikka oikeasti kai suomen ainoa niemimaa lienee Suomenniemi, joten peninsula lienee vaihtoehdoista vähiten oikea (vai onko?). Mutta kumpi noista: "headland" vai "cape" paremmin vastaisi suomen sanaa "niemi"?--Urjanhai (keskustelu) 19. elokuuta 2013 kello 17.17 (EEST)

Commonsissa näyttäisi omasta mielestäni Category:Capes (geography) -luokka olevan lähellä suomen 'niemi'-sanaa. Mutta Commonsin luokittelu on vähän hämäävä esimerkiksi enwikin luokitteluun; siellä on vain luokka headlandseille, headland-artikkelinkin mukaan 'cape' on periaatteessa vain iso 'headland'. 'Headland'-sanalla itsessään tarkoitetaan lähinnä pientä niemekettä tai niemenkärkeä. 'Cape' puolestaan on vähän pidemmällä mereen työntymä maakieleke. Commonsissa kuitenkin näyttäisi molemmille sanoille olevan omat luokat. Lisäksi täytyy sanoa, että meidän niemi-artikkeli on huomattavan heikko. --PtG (keskustelu) 19. elokuuta 2013 kello 18.27 (EEST)

Tekniikkakahvihuoneen keskustelussa kävikin ilmi, että englanninkielisten luokkanimien näkyvöityminen johtui mallineen asetuksen muutoksista, ja kun malline palautettiin osoittamaan takaisin sivun nimeä eikä commonsin luokan nimeä, niin suomentamistarve poistui.--Urjanhai (keskustelu) 29. elokuuta 2013 kello 14.14 (EEST)

Mutta luokkien erikielisten nimien vastaavuuden säätötarvetta joissakin tapauksissa tämä ei toki muuta.--Urjanhai (keskustelu) 29. elokuuta 2013 kello 14.16 (EEST)

Japanilaiset joet

Useimpien (kaikkien?) japanilaisten jokien nimien lopussa on jokea tarkoittava pääte ”kawa” (gawa). Pääte on melko lailla kiinteä (eli sitä ei japanissa voi jättää pois joesta puhuttaessa), mistä kertoo sekin, että k saattaa muuttua g:ksi etuosan mukaan. Vaan millä tavalla näihin tulisi viitata suomenkielisessä tekstissä? Jos puhutaan vaikkapa Shinano-gawasta, niin olisiko parasta puhua ”Shinano-joesta”, ”Shinanojoesta”, ihan vain ”Shinano-gawa”sta vai kenties ”Shinanogawa-joesta”, niin että joki-sana periaatteessa toistuu. Artikkeleita on Japanin joet -luokassa kolme, eikä käytäntö niissä ole yhtenäinen. Itse en oikein osaa päättää, mikä olisi paras tapa. Onko tähän jotain kielenhuollollista ennakkotapausta olemassa? --Louhikärmes (keskustelu) 20. elokuuta 2013 kello 18.49 (EEST)

En tunne tätä asiaa (=Japanin joennimet) yhtään, mutta toisessa keskustelussa tuli hiljan puheeksi, että Kerkko Hakulinen, joka on jo aiemminkin julkaissut kolme maailman paikannimien oikeinkirjoitusopasta, on nyt yhdessä Sirkka Paikkalan kanssa julkaissut neljännen nimeltä Pariisista Papukaijannokkaan. Lisäksi eri maiden paikannimistä on jonkin verran ohjeita ainakin Kielitoimiston nimioppaasta, mutta en muista siitäkään, mitä siinä mahdollisesti oli Japanista. Kun eräällä käyttäjällä oli tuo ensinmainittu kirja käsillä äsken, niin voin kysyä häneltä. (EDIT: olikin jo ehtinyt palauttaa kirjastoon mutta epäili, että mahtoiko siinä mitään Japanin joista olla. EDIT: Eikä ollutkaan, kun lainasin itsekin ko. kirjan.)--Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2013 kello 19.25 (EEST)

Ensinnäkin voidaan suoraan tyrmätä vaihtoehdot ”Shinano-joki" ja ”Shinanogawa-joki”; nykyään suositellaan lisäämään täsmentävä paikannimi suoraan varsinaiseen erisnimeen ilman väliviivaa. Suomessahan usein puhutaan joista ilman sitä 'joki'-sanaa; Niili, Tonava, Mississippi, vaikka esimerkiksi järvissä 'järvi'-sana on usein perässä. Tietysti jos 'kawa' tosiaan on kiinteästi joen nimeä, niin silloin kai olisi oikeaa käyttää nimeä Shinanogawa (tällöin jos tarvitaan täsmennystä, niin tekstissä pitää kirjoittaa Shinanogawajoki, vaikka siinä onkin tuo tuplajoki). Kannattaa esimerkiksi katsoa, jos löytää jonkun hyvän suomalaisen karttakirjan käsiinsä ja katsoa, miten siellä on merkitty japanilaiset joet. --PtG (keskustelu) 20. elokuuta 2013 kello 19.26 (EEST)

Pl-wikissä oli joskus Kokemäenjoki nimellä pl:Kokemäen ja kun esitin siellä, että nimi "kokemäen" ei esiinny joen nimenä yksinään, niin se oli muutettu esittämääni muotoon "Kokemäenjoki". Toisaalta taas en-wikissä on en:Lake Tuusula ja en:Lake Nuijamaa, koska todistettavasti löytyy englanninkielisiä lähteitä, jotka käyttävät tällaisia muotoja. Ja sitten Karjalan tasavallassa on virallisena kylännimenä Tounan, kun nimi on otettu suomenkielisestä kartasta eikä ole huomattu, että se on ollut genetiivissä.--Urjanhai (keskustelu) 20. elokuuta 2013 kello 19.34 (EEST)

Olen tarkistanut kolme karttakirjaa. Niistä yhdessä ei ollut Japanista niin tarkkaa karttaa, että jokia olisi edes nimetty kartalle. Muissa kahdessa joet olivat ilman tuota kava-päätettä, eli Shinanon tapauksessa joen nimi kartassa oli vain Shinano. Hakemistossa hakusanana oli puolestaan Shinano (joki) (tosin Shinanoa en suoraan kartasta tarkastanut, vaan katsoin yleisesti Japanin jokia). Huomionarvoista on se, että muut japanilaiset paikannimet olivat alkuperäisessä muodossa, jos niillä ei ollut suomalaista nimeä, esimerkiksi Biwa-ko. Tämän karttahaun perusteella jokiartikkelien nimi voisi olla esimerkiksi Shinano (joki), jolloin jokeen voitaisiin leipätekstissä viitata nimellä Shinanojoki tai pelkästään Shinano. --PtG (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 12.02 (EEST)

Tuntuu kyllä väärältä tuo, ja epäloogiselta vielä jos sitten järvissä kumminkin olisi se -ko-pääte. Tietty jos lähteet ovat tuota mieltä niin sillä mennään... Joissakin tapauksissa (juuri Aioin siltaan korjaamani ”Honkava”) se pelkkä etuosa ei yksinään edes tunnu enää erisnimeltä (tässä tapauksessa merkitys on suurinpiirtein ”pääjoki”, vrt. ”Pää River”, joka tuntuisi kanssa aika hassulta jos Suomessa joku Pääjoki ja Sivujoki olisi tjsp.), mutta itse olisin ehkä pitänyt luontevimpana sitä ”kava”-sanan korvaamista ”joella”, eli Šinanogava → Šinanojoki (eli Shinanojoki). Ei siinä Papukaijannokka-kirjassa ollut mitään hedelmällistä? --Louhikärmes (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 12.42 (EEST)

Valitettavasti ei ollut tähän. Tosin kun kirjaan tutustuin, niin sehän olikin luettelo suomenkielisistä eksonyymeistä, eli nimistä joilla vakiintunut, alkukielestä poikkevat suomenkielinen nimi. Ja lisäksi eivät ole mukana nimet, joista on suomennettu vain loppuosa, kutenWinnipegjärvi. Eli se mitä, kysyttiin tässä onkin tuon kirjan aihen ulkopuolella. Mutta muussa kirjallisuudessa voi hyvinkin olla oheita tällaisten nimien käytöstä, ehkä jossain juuri Japaninkin nimistä. Esim. kielitoimiston nimioppaassa on joitain yleisiä sääntöjä eri kieliin ja tapauksiin, mutta en muista oliko juuri tästä.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 16.22 (EEST)

Hyllyssä oli Maailman & Suomen Suur-Atlas (1985, WSOY). Siinä näkyvät kartalla (ja myös hakemistossa) Japanin jokien nimet olevan muotoa Takahara-Gawa, Shibetsu-Gawa jne.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 16.28 (EEST)

Kun nyt löysin tuon yllä mainitsemani Atlaksen, niin sen perusteella tuntuisi luontevalta käyttää joista suomeksi nimiä tyyliin Shibetsu-Gawa, siis ilman mitään "-joki"-päätettä (paitsi jos jossakin on asiayhteyden takia poikkeuksellisesti erityistä tarvetta). Esimerkiksi tuon Shibetsu-Gawan suulla näkyi olevan kaupunki nimeltä Shibetsu. - Siis aivan samoin kuin Suomessa on Porvoonjoki-nimisen joen suulla kaupunki nimeltä Porvoo ja Kokemäenjoki-nimisen joen varrella kaupunki nimeltä Kokemäki. Suomalaisina emme varmaan tykkäisi, jos näkisimme vieraskielisessä tekstissä tai kartassa joennimenä muotoja tyyliin "Kokemäki" tai "Kokemäen". Esim. ruotsissahan on kyllä jokia joiden nimi on esim. muotoa Lagan, Ljusnan jne. mutta sitten on taas muotoa Indalsälven, sv:Göta älv, Ore älv. Ruotsin tapauksessa niistä joillekin voi olla vakkintuneita suomenkielisiä nimiä, mutta luultavastikaan ei kaikille. Japani taitaa juuri jokien kohdalla olla säännöllisempi, mutta ajatellen "Kokemäen" -esimerkkiä (tai Shibetsu) pätkiminen epäilyttää. Näistä voi kyllä myös olla jotain yleisiä ohjeita, esim. YK:llla. Tuossa "Lake Nuijamaa" tapauksessa ne taisivat olla esilläkin, mutta kommentiksi kai tuli, ettei wikipedia ole YK (so. kun suomalaisistakin nimistä muodostuu kielen käyttöyhteyksissä tuollaisia englanninkielisiä eksonyymejä, niin niillä mennään). Mutta Japanin nimien kohdallahan taas englannin kielen käytäntö ei vaikuta, vaan asia on suomen ja japanin kielten välinen, so. mitä nimien muotoja käyttävät suomenkieliset lähteet. --Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 16.52 (EEST)

Mjoo, japanissa ei ole tollasia ongelmia että se sanan alkuosa voisi olla jossain taipuneessa muodossa (koska substantiivit eivät taivu). Jos tämä on nyt sitten sopiva konsensus niin menen sitten sillä et joet on muotoa ”nn-kawa” ilman muita päätteitä, paitsi että voi käyttää jotain ”nn-kawa-joki” juttuja, jos vaikuttaa että japania osaamattomalle jää epäselväksi kyseessä olevan joki. Järvet sitten varmaan vastaavasti ”nn-ko” jne? Toisaalta yhtenäisyyden nimessä olisi sitten loogista, että esim. vuorienkin perässä olisi aina ”-san” (kuten asian laita olikin selaamassan WSOY:n Atlas-karttakirjassa, jossa ei jokia ollut)... --Louhikärmes (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 17.30 (EEST)

Tuossa äskeisessä Atlaksessani näkyy vuorilla nimiä tyyliin Taishaku-San (ja paria kolmea muutakin päätettä vuorenhuipuilla).--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 17.39 (EEST)

Paikannimiopas

Tein lyhyen esittelyn keväällä ilmestyneestä ulkomaiden paikannimioppaasta Pariisista Papukaijannokkaan, jota Ashoka on täällä jo ahkerasti käyttänyt, ja ehkä se on muillakin. Suosittelen sitä niille, jotka kirjoittavat maantieteellisistä aiheista ja tietysti jokaiselle kielenhuollon parissa toimivalle. Minunkin kirjani on käytettävissä, eli minultakin voi halutessaan kysyä. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 13.28 (EEST)

Pidin tuota yhden päivän lainassa kirjastosta ja selasin nimilistan läpi. Mainitsin jo omalla keskustelusivullani käydyssä keskustelussa eräitä tuossa kirjassa olleita "uutuuksia", jotka ilmeisesti pitäisi huomioida täällä. Osan niistä Ashoka ehti jo korjatakin. Nimen ensimmäisen osan taivuttaminen genetiviin tietyissä kaksiosaisissa paikannimissä oli tosin jo vuosikymmeniä vanha kielilautakunnan ohje, mutta Wikipediassa sitä ei oltu juuri noudatettu, eikä liioin Kerkko Hakulisen aiemmissa paikannimioppaissa. Toinen Wikipedian tämänhetkisestä linjasta poikkeava uutuus olivat eräiden kaksiosaisten nimien jälkimmäisen osan kirjoittaminen isolla alkukirjaimella, vaikkei se olisi itsessään erisnimi (tyyliin Iso Valliriutta). --Risukarhi (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 22.00 (EEST)

Kuten eräs blogisti totesi, ohjeissa on niin paljon poikkeuksia, ettei niiden opettelu juurikaan hyödytä. Ainakaan ei tällaista, joka ei paikannimien kanssa ammatikseen joudu tekemisiin. Varminta on siis aina tarkistaa. Papukaijannokka on muuten en.wikipedian mukaan vain osa Svay Riengin maakuntaa, mutta meidän on kai uskominen uutta opasta eikä en.Wikipediaa. Tosin opas luonnehtii Svay Riengiä "alueeksi". Löytyisikö täältä ketään khmerin kielen taitoista, joka tietäisi mitä tuo omakielinen nimi tarkoittaa? --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 22.43 (EEST)

Parrot's Beak tosiaan on vain osa tuota maakuntaa, tästä kartasta näkyy, että sillä tarkoitettiin Vietnamin sodan aikaan nimenomaa tuon maakunnan sitä etäisintä uloketta, joka näyttääkin linnunnokalta. Lisäksi siinä oli vieressä myös muun muassa Angel's Wing. Suomessakin alue tuli tunnetuksi juuri Vietnamin sodan takia, ja sen nimi käännettiin englannista ([http://mtv3.mobi/uutiset/uutiset/kulttuuri/2013/03/1724824 Paikkalan haastattelu). Olisi toisaalta vähän ihmeellistä, että suomeksi nimellä tarkoitettaisiin koko maakuntaa, tosin maailma on joskus outo paikka. --PtG (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 23.15 (EEST)

En.wikipediassa olikin käännös, Aligned Mangoes. Täytyy perua korjaus ja yrittää selvittää asia. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 23.33 (EEST)

Sellainen huomio muuten, että kirjan johdannon mukaan sen yhtenä lähteenä on käytetty Wikipediaa, tosin lähinnä paikannimien englanninkielisten muotojen etsimiseen. --Risukarhi (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 23.01 (EEST)

Kaikkien korkeatasoisten kirjojen kirjojen kirjoittajille pitäisi lähettää palautetta, että eivät käyttäisi wikipediaa lähteenä, tai että jos ovat erehtyneet käyttämään, niin eivät ainakaan kertoisi siitä ja poistaisivat maininnat sen käytöstä sekä siihen perustuvat tiedot mahdollisesta seuraavasta painoksesta. Joku Tampereen historiaa käsittelevä korkeatasoinen teos juuri tämän vuoksi hiljan täällä julistettiin pannaan.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 23.25 (EEST)

Minä ymmärrän sen nimenomaan niin, että endonyymejä. En usko että siellä ei ymmärrettäisi asiaa. Wikipedia on siis vain ollut keino päästä muun kielisiin nimistöihin eikä varsinainen lähde. --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 23.33 (EEST)

Noin itsekin oletan. Olin kuitenkin yllättynyt että myönsivät käyttäneensä yleensä lainkaan. --Risukarhi (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 23.59 (EEST)

Onko se jotenkin noloa? Ehkä Wikipedian mainetta parantaisi sen lisäksi että tiedot olisivat oikein myös se että yleinen tyyli ja ilme (ja tietysti kieli) olisivat ammattimaisempia, ettei ainakaan tietoisesti pyrittäisi antamaan kuvaa, että tämä on lasten leikkikenttä. --Abc10 (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 10.24 (EEST)

Itse olen huolissani pikemminkin Wikipedian sisällön tasosta ja kattavuudesta kuin sen maineesta. Arvovaltaisten tahojen luottamus Wikipediaan kertoo siitä, että Wikipedialla on ilmeisesti pikemminkin parempi maine kuin mitä se ansaitsisi. Kun näkee sisältäpäin, miten sisältöä tuotetaan, niin sen tajuaa paremmin (Bismarckia mukaillen: kansa ei onnekseen koskaan näe, miten lakia, makkaraa tai Wikipediaa tehdään). Jos tästä joskus saadaan sisällöltään pätevä tietosanakirja (nykyvauhdilla kestänee vähintään vuosikymmeniä), niin ehkä sen jälkeen ilkeäisin vaatia maineen parantamista. Arvostan kuitenkin kaikkien Wikipediaa tietolähteenä käyttävien kirjoittajien rehellisyyttä, mikäli he myös oikeasti myöntävät sen. --Risukarhi (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 13.01 (EEST)

Kyllä se joka käyttää Wikipediaa TÄSMENNYS: minkä tahansa julkaistavan lähteenä iskee kirveensä kiveen. Sisältöä tulee tuottaa Wikipediaan mutta ei wikipediasta. Se tulisi opettaa kaikilla tieteellisen kirjoittamisen ja tietokirjoittamisen kursseilla kaikkein ensimmäiseksi, ja myös lukion äidinkielen tutkielmassa. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 21.44 (EEST)

(Joskin tässä nimenomaisessa tapauksessa virhe lienee lähinnä muodollinen, jos sitäkään. Aikalaislähteenähän, so. tutkimuksen kohteena, wikipediaa saa käyttää.)--Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 21.50 (EEST)

Missä tällainen periaate on ilmi lausuttuna? Jos nyt oikein ymmärrän näkemyksesi, Wikipedian perimmäinen tarkoitus on tuottaa iloa ja tyydytystä kirjoittajille ja olla tutkimuksen kohde. Tieteellisen kirjoittamisen kurssille asti edennyt varmasti jo tietää, mistä hakee lähteensä. Wikipedia on käytännössä usein paikka, josta vilkaistaan joku hämäräksi jäänyt asia, tarkistetaan pikku tieto, mutta vertaillaan samalla muihin tietolähteisiin. Wikipediasta löytyy myös jatkoaineistoa, sikäli kuin kirjoittajat viitsivät laittaa lähteitä teksteihinsä.

On mukava tietää elokuva-artikkeleita tehdessä että kolmisensataa ihmistä on käynyt ainakin vilkaisemassa artikkelia, kun elokuva on tullut televisiosta. He eivät tee tiedettä vaan ovat kiinnostuneita elokuvan taustoista, ja haluavat etukäteen katsoa, keitä siinä esiintyvät näyttelijät ovat. Ikävä ajatella jos heidän ei jonkun mielestä pidä niin tehdä.

En enää ihmettele miksi niin moni vakituinen nimimerkki käy vain soittamassa suutaan keskustelusivuilla eikä tee sisältöä nimeksikään. He eivät arvosta omaa wikityötään. Jotain tarpeita Wikipedia heidänkin kohdallaan kuitenkin tuntuu täyttävän. --Abc10 (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 23.37 (EEST)

Käsittääkseni Urjanhai arvosteli tuossa yllä nimenomaan Wikipedian käyttöä tieteellisen tutkimuksen (tai tietokirjallisuuden) lähteenä, joten kritiikkisi oletettua mielipidettä kohtaan taitaa mennä kokonaisuudessaan sen ohi. Kuten itse toteat, tavalliset televisionkatsojat eivät tee tieteellistä tutkimusta (eivätkä julkaise teoksia, joita myöhemmin käytetään Wikipediassa lähteinä), joten heidän toimintansa ei ole meidän huolemme. Wikipediatietojen käyttö ihmisten arkisessa tiedonhaussa ei aiheuta suurempia ongelmia, vaikka tiedot osoittautuisivat virheellisiksikin. Siinä vaiheessa jos Wikipedia-artikkelien lähteinä käytettävät teokset ovat itse käyttäneet Wikipediaa lähteinään, syntyy sen sijaan paha ongelma, jota joku kuvasi joskus täällä nimellä wikisilmukka (Wikipediasta tulee näennäislähteistyksellä itse oma lähteensä). Se taas uhkaa vetää Wikipedian lähdekäytännöiltä maton alta. Ja luulisin, että useimmat täällä arvostavat omaa työtään, mutta 99,99 % Wikipedian sisällöstä on kuitenkin jonkun muun työtä, josta ei voi mennä takuuseen (tosin varmempaa ja nöyrempää on tietysti olla menemättä takuuseen omastakaan työstään). Sitä paitsi esimerkiksi interwikit (joita mainitussa kirjassakin ilmeisesti on hyödynnetty erikielisten vastineiden etsinnässä) ovat usein bottien eikä ihmisten tekemiä (ja nykyään sellaisinaan wikidataan siirrettyjä ilman mitään tarkistusta), joten niiden seasta voi löytyä ihan käsittämättömiä asioiden sotkemisia, joita ei uskoisi kenenkään kykenevän tekemään. --Risukarhi (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 02.08 (EEST)

Risukarhi sanoikin tuon jo yllä: Jos wikipediaa alettaan käyttää minkä tahansa julkaistavan lähteenä, tämä romuttaa Wikipedian lähdekäytännön, ja se, että näin on, seuraa suoraan Wikipedian lähdekäytännöistä. Siksi wikipediaa ei pidä käyttää minkään julkaistavan lähteenä. Sillä juuri lähdekäytännöstähän seuraa, että mitään, missä on käytetty Wikipediaa lähteenä, ei voi käyttää wikipediassa lähteenä. Ja myös se mitä Risukarhi sanoi boteista on totta, ja niin kuin taannoin eräässä keskustelussa kävi ilmi, niin vielä kun wikidata on tullut käyttöön (mutta ei ole käytössä kaikissa wikeissä), botit edelleeen (niin kuin Viivin ja Wagnerin ahkera mutta tyhmä huoltomies) käyvät läpi niitä wikejä, jotka vielä eivät ole wikidatassa mukana ja palauttelevat sieltää wikidatata jo kertaallen poistettuja virheellisiä linkkejä.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 06.22 (EEST)

Ja näin on myös, vaikka arvostaisi omaa tai muiden työtä täällä. Yksityisesti kyllä saa käyttää lähteenä, mutta jos aikoo käyttää lähteenä ammatillisesti, niin pitää joko mennä viitatuille lähteille (ja vastata itse siitä, että ne ovat luotettavia) tai jos wikipediassa ei ole annettu lähdettä (minkä jo pitäisi panna hälytyskellot soimaan wikipedian lähdekäytännön tuntevalla), etsiä ammatillisesti käytettävä tieto muualta. Uskon että esim. Esko Valtaoja wikipediaa kehuessaan kyllä tiesi tämän.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 06.22 (EEST)

(Tämähän muuten tuo mieleen Kansalaisen karttapaikan Copyright-käytännön: aineistoja saa kyllä käyttää yksityisesti, mutta jos tahtoo käyttää ammmatillisesti, niin (karttapaikan tapauksessa samat) aineistot pitää ladata erillisestä latauspalvelusta.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 06.22 (EEST)

Useat nimet Suomen lähialueilta ovat Wikipediassa mahdollisesti vanhentuneita tai kyseenalaisia muotoja. Kielitoimiston kirjasta ja Vierasnimikirjasta pitäisi tarkistaa sellaiset nimet kuin Alattio. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_%28kielenhuolto%29/Arkisto_29#Kveeninimet --Thi (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 10.35 (EEST)

Kielitoimiston uudessa kirjassa ovat molemmat, Alattio ja Alta, tasavertaisesti hyväksyttyjä. Lähialueiden paikannimistä kirjaan sanotaan otetun vain pieni valikoima. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 11.42 (EEST)

Samasta aiheesta oli käytäntökahvihuoneessa aiemmin pidempikin keskustelu, jossa mainittiin mm. Kielitoimiston nimiopas, jossa oli esim. Norjan suomenkielisiä paikannimiä lueteltu melko pitkä lista, ja muutama muukin kirja tai artikkeli samasta aiheesta, joissa oli sekä yleisiä ohjeita että lueteltu nimiä, ja tässä uusimmassakin näkyy olevan ainakin tunnetuimpia Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan paikannimiä. Jos nimi on joissakin näistä, se on varmasti kelvollinen. Korpelasta "yleisnerona" en niin tiedä, vaan katson ensin ainakin mitä varsinaiset nimistöasiantuntijat sanovat. Ja samassa keskustelussa mainittiin myös norjalainen, mutta suomen kielen asiantuntijoiden tekemä Kvensk stednavndatabase, jossa on enemmänkin nimiä, ja samat nimet on otettu myös norjan maanmittauslaitoksen viralliseen (so. Suomen kansalaisen karttapaikkaa vastaavaan) palveluun. Kun Venäjän lähialueilla on käytössä nimistölähteenä eki.ee-tietokanta (jossa kuulemma on kuitenkin myös nimiä läntisistäkin naapurimaistamme), niin tämä täysin samanlaisena mutta kauttaaltaan uudempaan tietoon perustuvana tietokantana tuskin voi olla olematta yhtä kelvollinen lähde. Se, että esim. Pohjois-Norjaa koskeviin artikkeleihin on lisätty tai muodostettu suomenkielisiä nimiä näköjään varsin vapaasti ennen kuin esim. Tuo Kvensk sednavndatabase varmaan oli olemassakaan eikä moni noista kirjoistakaan ilmestynyt, on sitten tietysti oma asiansa: joillekin noista muodostetuisdta nimistä löytyy lähde näistä varmasti kelvollisista lähteistä, joillekin ei, ja joittenkin kohdalla voi olla esim. vanhentunut tai virheelliseksi havaittu muoto. Joskin sitten yllättäen löytyy jostain inkubaattorista vielä kveeninkielinenkin wikipedia, jossa on enemmän esim. kuntien suomenkielisiä nimiä kuin muuten löytyy. - Ja kvensk stednavndatabasessahan taas aivan eksplisiittisesti määritellään, että "kveeninkieliset paikannimet ja suomenkieliset paikannimet ovat sama asia". - So. nimet normalisoitu Norjassa suomen yleiskielen mukaisiksi samoin kuin suomen eri murteita edustavat paikannimet Suomessa. Ja nme myös ovat käytössä olevia nimiä. - Ja samaa sääntöä on Monena Suomi maailmalla -kirjan mukaan noudatettu myös Pohjois-Ruotsissa. Kun taas Ruotsin suomalaismetsissä, missä Suomea ei enää puhuta käytössä olevat suomen oikeinkirjoituksesta poikkeavat asut ovat saaneet olla (ja onhan pohjoisruotsisakin esim. Haparanda). Eli tässä on ihan selvä lähdepohja, jonka mukaan noin näppituntumalta tulisi luultavasti sekä nyt esim. norjaksi olevia nimiä vaidettavaksi suomenkielisiksi että (jos ei lähdettä löydy) joitakin lähinnä kunnannimiä ehkä vaihdettavaksi norjalankielisiksi (ellei sitten löydy esim. sitä mahdollista lähdettä mihin kveeninkielisen wikipedian kunnannimet perustuvat).--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 18.43 (EEST)