Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 62

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Vielä lakasta

Palaan vielä ylempänä käytyyn keskusteluun "Itse lasketut luvut ja johdetut kaavat" yhden osuuden osalta, eli Suomen kahden euron kolikon kuva-aihetta koskeviin kommentteihini. Asia ei ole tärkeä, aihe on off-topic, ei ehkä kuuluisi tänne Kahvihuoneeseen, eikä tarkoitus ole jankuttaa, haluan vain korjata jokusen väärän ilmaisuni. Koittakaa kestää, ja seuraavassa kertomani voi olla mielenkiintoistakin :). Löysin nimittäin vanhalta mikroltani käymäni sähköpostiviestinvaihdon. Ensinnäkin: viestittelyni alkoi 7.7.2004, ei 2002 tai 2003 kuten yllä muistelin. Viestitin aiheesta alun perin Euroopan keskuspankille, jonka sivuilla kuvaus oli. He vastasivat, että kuvaus on suoraan Euroopan komission virallisessa lehdessä julkaistusta selostuksesta, joten he eivät voi kuvausta muuttaa itse. Sen jälkeen viestittelin asiasta Rahapaja Oy:lle. Toisin kuin yllä muistin (ja haukuin väärää puuta), sain sieltä hyvin ystävällisen vastauksen, jossa esittämäni havainto myönnettiin täysin oikeaksi, sanasta sanaan seuraavasti (jokunen asian kannalta epäoleellinen virke poistettuna):

Kiitos perusteellisesta selvityksestänne liittyen 2 euron kansallisen puolen kuva-aiheeseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun meihin otetaan yhteyttä asiaan liittyen. Olette täysin oikeassa asian suhteen eli kuva-aiheena on kaksi lakan marjaa ja kaksi lehteä, eurotähdet ja vuosiluku. Ymmärrämme täysin ihmetyksenne, sillä kasvitieteilijän kannalta katsottuna virhe on itsestään selvä. Virheen syy ei missään nimessä ole arvauspohjaan perustuva, kuten ehdotatte. Kuvastahan näkee selvästi, mitä se esittää, joten mitään syytä arvailuun ei ole ollut. Tekstin muotoilussa on ehkä haettu hieman kaunotyylistä sävyä ja virhe on lipsahtanut tätä kautta tekstiin. Lakka-marjahan on muodoltaan kuin "kukka".

Kuvanveistäjä Raimo Heino osallistui aiheella rahojen suunnittelukilpailuun vuonna 1988. Tämän ehdotuksen pohjalta suunniteltiin 2 euron kansallinen aihe. Koska Heino oli tuolloin jo kuollut, taiteilijan kuvausta ei saatu. Missään nimessä virhe kansallisen puolen kuvauksessa ei siis ollut taiteilijan. ... Valitettavasti teksti on myös raha-asetuksessa, johon sitä ei voida enää jälkikäteen muuttaa. Ainoa asia, minkä Rahapaja pystyy tässä vaiheessa tekemään, on muuttaa omien nettisivujen teksti. Muutos tehdään lähipäivinä. ..."

Viestitin tästä sitten EKP:lle, mutta he eivät luonnollisestikaan vain minun viestittelyni pohjalta ryhtyneet toimiin. Sitten yllättäen sain 26.7.2004 viestin EKP:ltä, että he ovat vastaanottaneet Rahapajalta pyynnön muuttaa kuvausta ja ovat välittäneet pyynnön henkilölle, joka vastaa nettisivujen sisällöstä yms. Eli Rahapaja oli ystävälisesti ryhtynyt toimeen virheen korjaamiseksi myös EKP:n sivuilla. Sitten, 29.7.2004 sain jälleen viestin Rahapajalta, ja siinä oli EKP:n vastaus heille (englanniksi kylläkin): sieltä oli todettu, että sanamuoto heidän sivuillaan vastaa virallista kuvausta, joka on julkaistu EU:n dokumentaatiossa, että EKP ei ole vastuussa kolikoiden muotoiluun liittyvistä asioista, että "kukka" pitää nähdä yleiseksi ilmaukseksi ja pikemminkin synonyymiksi sanalle "kasvi" kuin sanalle "kukinto", että sanamuoto on siten heidän mielestään mielekäs ja että he eivät aio muuttaa kuvausta, jollei Euroopan Komissio ensin korjaa kuvausta.

Siispä kaiken kaikkiaan tarina meni niin, että Rahapaja kyllä oli hyvin myötämielinen ja aktiivinen virheen korjaamiseksi, mutta EKP viittasi kintaalla heillekin. Syytin siis yllä väärin, että Rahapaja olisi ollut nihkeä. Oli vain jäänyt mieleen, että viestittelyni ei tuottanut lopulta tulosta, vaikka havanto oikeaksi myönnettiinkin. --WikiCraft 29. syyskuuta 2010 kello 20.23 (EEST)

Kiits, oli mielenkiintoinen. Tämän muuten voisi siirtää ko. artikkelin keskustelusivulle jotta säilyy tallessa. Ja on lisäksi muuten hieno positiivinen esimerkki siitä miten muistinvarainen tieto on epävarmaa ja miten tarkistaminen palkitsee jos joku sellaista joskus tarvitsee. --Zache 1. lokakuuta 2010 kello 04.07 (EEST)

Totta! :) --WikiCraft 2. lokakuuta 2010 kello 20.24 (EEST)

IP-osoitteiden piilotus

Jos käyttäjä unohtaa kirjautua tai kirjautuu vahingossa ulos kesken muokkailun, niin piilotetaanko IP käyttäjän pyynnöstä. kts. Wikipedia:Ylläpitäjien_ilmoitustaulu#.C3.84kki.C3.A4_apuuva.21 --Otrfan 30. syyskuuta 2010 kello 12.04 (EEST)

Kyllähän IP-osoite lukeutuu ei-julkisiin henkilötietoihin, vaikka kaikista osoitteista ei yhtä paljon tietoja pystykään päättelemäänkään. Ainakin enkkuwikin puolella vahingossa uloskirjautuneen käyttäjän IP-tiedot häivytetään eikä ainoastaan piiloteta. Onko meillä muuten yleensäkään käytäntöä kirjoitettuna siitä mitä tietoa saa piilottaa ja mitä ei? Jafeluv 30. syyskuuta 2010 kello 12.27 (EEST)

Piilottamisesta ei ole tietääkseni minkäänlaista käytäntöä. Itse olen huomannut, että ainakin metassa joku ylläpitäjä piilotti oman IP:nsä, eli ilmeisesti aika yleinen tapa. --Otrfan 30. syyskuuta 2010 kello 12.30 (EEST)

Luulin että häivytys ja piilotus ovat samoja asioita (nolo ilme kasvoilla). No vaikka tekisittekinn jonkin käytännön niin Otrfanin piilottama osoitteeni voisi silti jäädä piiloonsa, kun käytäntöä ei vielä ole. :) ––SKOTTI 2 HOTTI KATTI 30. syyskuuta 2010 kello 12.33 (EEST)

En kovin herkästi lähtisi tietoja piilottelemaan, paitsi poikkeustilanteissa, ja kun kerran sille tielle lähdetään niin miksei sitten kaikille (eli en jaksa keksiä mihin sen rajan vetäisi). Iso osa IP-osoitteista on dynaamisia (vaihtuu suurinpiirtein joka kerta kun yhteyden luo) joten kenenkään henkilöllisyys sitä kautta harvoin selviää. Poikkeuksiakin toki on, itselläni on ollut kymmenisen vuotta sama IP, ja sillä googlatessa löytyy nimi jne, aikanaan nimeni oli jopa osoitteen DNS-tiedoissa mutta siitä viis. --Anr 30. syyskuuta 2010 kello 16.59 (EEST)

Tähän liittyen, muutaman kerran on pyydetty poistamaan ip-osoitteella vahingossa luotu artikkeli, jotta käyttäjä sitten loisi sen uudestaan tunnuksellaan (tunnus kun jostain syystä kirjautunut ulos juuri ennen tallennusta). Näin lähinnä siksi, jotta saisi artikkelin "nimiinsä". En ole suostunut, eikä poisto-käytäntökään salli. Jos tuolle IP-osoitteiden piilotuslinjalle mennään niin sitten tällaisissakin tilanteissa sitä joudutaan piilottelemaan. Ja kun joitakin kiinnostaa kuka minkäkin artikkelin on aloittanut niin kenenkäs sen poistetun artikkelin annetaan aloittaa, varsinkin jos sama IP ei enää tee poistopyyntöä niin voiko luottaa että poistopyynnön tehnyt käyttäjätunnus oli kyseinen aloittaja. --Anr 30. syyskuuta 2010 kello 16.59 (EEST)

Jos IP:n saa piilottaa niin artikkelia ei tarvitse erikseen poistaa vaan ainoastaan aloittajan käyttäjätunnus poistetaan historiasta. Ja piilottamisen pointtihan on siinä, että kiinteän IP-osoitteen tietämisestä voi saada tarkankin vihjeen käyttäjän sijainnista ja identiteetistä. Ei-julkiset henkilötiedot ovat häivytyskäytännönkin mukaan poistettavaa tietoa, ja vaikka IP-osoite ei häivytyksen piiriin nykykäytännöllä kuulukaan voisi sen piilottamisen mielestäni kyllä ottaa käytännöksi. Ensin pitäisi varmaan kuitenkin kirjoittaa se koko piilotuskäytäntö... Siitä kaikki lienevät yhtä mieltä että kaiken mikä on häivytettävän materiaalin piirissä saa myös piilottaa. Jafeluv 1. lokakuuta 2010 kello 03.23 (EEST)

Yksi ongelma on, että kuka IP:n piilotusta pyytää? IP itse vai joku käyttäjä, joka sanoo sen olevan hänen IP:nsä. Voisi jättää homman osoitepaljastaja-ylläpitäjien hommaksi, sillä he pystyvät varmistautumaan, että piilotuspyyntö tulee oikealta tunnukselta. --Otrfan 1. lokakuuta 2010 kello 03.32 (EEST)

Hyvä kysymys. Kyllä käyttäjä kai voi itse pyytää piilotusta, mutta toki pitää käyttää tervettä järkeä siinä mitä lähdetään piilottamaan. Suht selkeitä tapauksia ovat sellaiset joissa IP-osoitteen ja käyttäjänimen välillä on selvästi nähtävä yhteys (esim. IP vastaa keskustelussa käyttäjälle esitettyyn kysymykseen, viittaa käyttäjään minä-muodossa tai vastaavaa). Näissä tapauksessa osoitteen piilottamisessa ei pitäisi olla ongelmaa. Jos yhteys ei ole selvä tai pyyntö on tehty muuten kyseenalaisilla perusteilla, ei piilottamiseen välttämättä kannata lähteä.

Piilottaminen voi olla myös parempi jättää tekemättä tilanteissa joissa se häiritsisi sivuhistoriaa tarpeettoman pahasti – esimerkkinä juuri sattunut tapaus jossa käyttäjä kirjoitti oman IP:nsä julkiselle ilmoitustaululle, jonka kaikkien senjälkeisten versioiden piilottaminen ei tietenkään olisi mitenkään järkevää. (Enkkuwikissä nousi taannoin hirveä haloo kun ylivalvoja kävi häivyttämässä kymmeniä versioita ylläpitäjien ilmoitustaululta virheellisesti yksityisyyttä loukkaavana pidetyn kommentin poistamiseksi. Tällaisissa tilanteissa Streisandin ilmiö on valitettavan todennäköinen lopputulos.) Kuten sanoin, tervettä järkeä on hyvä voida käyttää tällaisissa asioissa. Jafeluv 1. lokakuuta 2010 kello 14.47 (EEST)

Itse olen sitä mieltä että ei IP-osoite mikään salainen ole, aina kun käyt jossain selaimellasi niin IPsi tallentuu moniin paikkoihin. --Viginti 2. lokakuuta 2010 kello 16.30 (EEST)

Ehdotus piilotuskäytännöksi

Koska piilottamisesta ei ole vielä käytäntöä olemassa, olisi varmaan hyvä laatia sellainen. Alla on yksi ehdotus kriteereistä, joiden mukaisen materiaalin piilottaminen olisi sallittua. Mielipiteet ja parannusehdotukset ovat tervetulleita, ja jos pelisäännöistä saadaan jonkinlainen konsensus aikaan, voidaan kriteerit lisätä omaksi kohdakseen poistokäytäntöön.

Asiaan perehtymättömille lyhyesti: piilotustoiminto lisättiin ylläpitäjien työkaluihin aiemmin tänä vuonna (muistaako joku tarkkaa ajankohtaa, ilmeisesti joskus 6kk sitten?) ja mahdollistaa yksittäisen muokkauksen tai lokitiedon sisällön, muokkausyhteenvedon ja/tai käyttäjänimen piilottamisen muilta kuin ylläpito-oikeuksin varustetuilta tunnuksilta. Kyseessä on vastaava toiminnallisuus kuin häivyttäjillä, mutta piilotettu materiaali jää edelleen muiden ylläpitäjien nähtäville kun taas häivyttäminen piilottaa sen kaikilta.

Ehdotus piilotuskriteereiksi:

1. Häivytyskäytännön mukainen materiaali. Tämä kriteeri lienee itsestään selvää ja on jo nyt de facto -käytäntö.
2. Räikeästi hyökkäävä materiaali. Esimerkiksi käyttäjänimet ja muokkausyhteenvedot, joissa hyökätään räikeästi käyttäjää, julkisuuden henkilöä tai kansanryhmää vastaan. Tämä voi olla osassa tapauksista perusteltua jo häivytyskäytännön kohtien #2 ja #4 puitteissa, mutta on hyvä mainita erikseen.
3. Räikeä vandalismi kuten HTML-haittakoodi, šokkisivustot, viruksia sisältävät linkit ym.
4. Vahingossa uloskirjautuneen käyttäjän IP-osoite tämän pyynnöstä. Tästä on yllä monenlaisia mielipiteitä ja kannattaa keskustella laajemmin. Englantilaisessa Wikipediassa tämä on häivytettävää materiaalia, monessa muussa hankkeessa käytännössä piilotetaan pyynnöstä, mutta ei ilmeisesti kaikkialla.

Vertailun vuoksi sanottakoon, että englanninkielisessä Wikipediassa piilotus on sallittua myös alla olevissa tilanteissa. Jos joku näkee hyötyä näiden mukaan ottamisesta, voidaan niidenkin lisäämistä käytäntöehdotukseen harkita.

• Tekijänoikeusrikkomusten poisto silloin kun piilottaminen ei vaikuta muun sivulla olevan materiaalin muokkaushistoriaan.
• Poistokäytännön mukainen materiaali jos on tarkoitus poistaa vain osa muokkaushistorian versioista.
• Rutiiniylläpitotoimet kuten virheellisten piilotusten korjaaminen. Tämä lienee itsestään selvää eikä mielestäni tarvitse välttämättä omaa kriteeriään, mutta voitaneen lisätä jos joku on eri mieltä.

Kuten sanottu, mielipiteet ovat tervetulleita. Piilotustoimintohan on jo ollut käytösssä pitkään, joten mistään uuden asian käyttöönotosta ei tässä ehdotuksessa ole kysymys. Tässä pyritään lähinnä sopimaan epäselvyyksien välttämiseksi yhteiset pelisäännöt siitä, mitä saa piilottaa. Jafeluv 7. lokakuuta 2010 kello 02.22 (EEST)

Kannatan. Englanninkielisen käytännön voisi olennaisimmilta osin kääntää joku jolla on aikaa. --Jisis 7. lokakuuta 2010 kello 05.36 (EEST)

Voin yrittää kääntää muita osioita jahka kriteereistä päästään yksimielisyyteen. Sitä en tiedä sopisiko käytäntö paremmin poistokäytännön osioksi vai omaksi erilliseksi sivukseen. Jafeluv 7. lokakuuta 2010 kello 12.54 (EEST)

Ohjelmien jakelu wikissä

Poistin kahvihuoneesta ohjelmalinkin. Ehdotan (ellei ole jo kiellettyä) että vastaavanlainen ohjelmalinkkien jakelu kielletään ja linkit häivytetään, koska exe (ja vastaavat) tiedostot ovat erityisen helppoja virusten (Huom: tahallisten ja tahattomien) levitystapoja. Linkit ulkoisille sivustoille joissa on ohjelmia ovat toki sallittuja, mutta se siirtää mielestäni ainakin osittain (=mahdollisimman paljon) vastuun pois wikiltä. Ellei ehdotustani kannateta, tulee poistoni kumota kiireesti.--Opa 2. lokakuuta 2010 kello 04.15 (EEST)

nuo linkithän voidaan laittaa Spam-blacklist kiellettyjen listalle jolloin lisääjä ei pysty laittamaan linkkiä, eli pois vaan--Musamies 2. lokakuuta 2010 kello 04.21 (EEST)

minusta tämä alkaa jo mennä liian pitkälle. jos huomataan että joku todellisesti spämmää tiettyä linkkiä, sen voisi blockata mutta ei koko sivua! esimerkiksi aioin laittaa käyttäjäsivulleni tinyurl-linkin mutta se oli jo blockattu vaikka oli asiallinen :s – EJavanainen (keskustelu · muokkaukset) 2. lokakuuta 2010 kello 10.10 (EEST)

Tuon linkin saattoi nyt poistaa silläkin perusteella, että wiki ei ole paikka mainostaa omia satunnaisia ohjelmiaan/töitään/whatever. Toiseksi poistetusta tekstistä ei käynyt mitenkään selville, mikä ohjelma oli tai mitä se tekee. --albval(keskustelu) 2. lokakuuta 2010 kello 10.18 (EEST)

Esimerkki asiallisesta ja kontekstiltaan oikeassa paikassa olleesta linkistä. En kannata kategorista kieltämästä, mutta voidaan kyllä aika surutta poistaa Wikipediaan liittymättömät linkit ja ystävällisesti neuvoa esimerkiksi mahdollisille työkalujen tekijöille että voisivat pistää työkaluilleen pystyyn kotisivut eikä suoria linkkejä exeihin wikipediaan. Jos jossain vaiheessa virusten lisäämisestä Wikipediaan tulee todellinen ongelma niin sitten voidaan pistää kyl blacklistallekin. Tällä hetkellä afaik meillä ei ole tuollaista ongelmaa, eikä ole ilmeisesti muillakaan wikipedioilla koska nuo eivät ole globaaleilla blacklistoilla. --Zache 2. lokakuuta 2010 kello 10.24 (EEST)

kyseinen ohjelma on tarkoitettu freeware-pelejen latailuun. – EJavanainen (keskustelu · muokkaukset) 2. lokakuuta 2010 kello 10.20 (EEST)

YouTuben live-konsertti

YouTubessa on menossa jokin live-konsertti juuri nyt. Siellä näytetään joitain julkisuuden henkilöitä, joista ei ole vielä kuvia Wikipedioissa tai huonolaatuisia / pieniä kuvia. Joten tietääkö kukaan onko sillä eroa, että ottaako kuvankaappauksen live-videosta tai videosta? --Pek 3. lokakuuta 2010 kello 01.26 (EEST)

Sain jo vastauksen muualta. --Pek 3. lokakuuta 2010 kello 03.48 (EEST)

Artikkeleiden merkittävyys :Mallinne

Nostan keskustelun artikkeleiden merkittävyydestä tänne. Poistokäytännöissä on että artikkeleiden merkkittävyydestä voidaan käydä myös ääänestyksen kautta. Suoraan epämerkittäviksi tiedetyt artikkelit pitäisi poistaa ilaman että niistä käydään ollenkaan edes merkittävyyskeskustelua [1] tai [2] epäselvistä pitäisi käydä äänestys kuten tässä [3] Ville Siliämaa itse painottaa sanaa Pyritään käymään joten ei ole pakko käydä koko keskustelua. Voimassa olevassa käytäntössä sanotaan näin:Wikipedian poistokäytännön mukaan epämerkittävät aiheet poistetaan Wikipediasta – selvässä tapauksessa roskana, epäselvässä tapauksessa poistoäänestyksen kautta. Lopullinen päätös aiheen merkittävyydestä on äänestäjillä – poistoon vaaditaan vähintään 70 prosentin kannatus. Wikipediassa ei ole sitovia merkittävyyssääntöjä, mutta äänestysten myötä muodostuneita suuntaviivoja on kirjattu ylös yleistä kiinnostusta varten D100a 3. lokakuuta 2010 kello 11.09 (EEST)

Pieni korjaus heti kärkeen: "Suoraanpoistaminen" ei missään tapauksessa voi tarkoittaa poistoäänestyksen aloittamista. Gopase+f 3. lokakuuta 2010 kello 11.13 (EEST)

Silloin niistä ei tarvitse käydä minkäänlaista keskustelua [4] [5] tai [6] D100a 3. lokakuuta 2010 kello 11.15 (EEST)

Jos kohtaat wikipediassa muita käyttäjiä, jotka ovat kanssasi eri mieltä, niin keskustelu on parempi tapa kuin muokkaussotiminen tai häiriköinti. Eli keskustele, jos suoraan roskana poistosta ei ole yksimielisyyttä. Ei voi olla kohtuuton vaatimus. Gopase+f 3. lokakuuta 2010 kello 11.18 (EEST)

Jos tuosta artikkelista ei tarvitse edes keskustella, niin miksi veit sen äänestykseen? --Otrfan 3. lokakuuta 2010 kello 11.19 (EEST)

Merkkasin roskaksi {{Roskaa|Y1}} mutta ylläpitäjä vaati että valmiiksi roskasta käydään tarpeeton merkittävyyskeskusteluD100a 3. lokakuuta 2010 kello 11.22 (EEST)

Et vastannut kysymykseen. Miksi artikkeli piti viedä äänestykseen, jos mielestäsi edes merkittävyyskeskustelua ei tarvita? --Otrfan 3. lokakuuta 2010 kello 11.23 (EEST)

En tiedä? Kysy Villetä miksi hän ei poistanut kun merkkasin artikkelin roskaksi. Hänen olisi pitänyt se tehdä vaan aloitti turhan "jumpan" D100a 3. lokakuuta 2010 kello 11.27 (EEST)

Et tiedä miksi aloitit äänestyksen? Minkähän takia sitten ihmettelet äänestyksen keskeyttämistä, jos et pysty perustelemaan sen järkevyyttä edes itsellesi. --Otrfan 3. lokakuuta 2010 kello 11.29 (EEST)

Niin miksi käydä turha keskustelu kun lopputulos tiedetään? Laitoin äänestykseen ja äänestyksen perusteluissa on jo kerropttu ne syyt joiden takia jouduin laittamaan aänestyksen alulle. D100a 3. lokakuuta 2010 kello 11.32 (EEST)

Mistäs sen merkittävyyskeskustelun lopputuloksen etukäteen tietää? Voihan olla, että olisit käännyttänyt ainoan suoraa poistoa vastustaneen käyttäjän heti ensimmäisellä perustelullasi... Gopase+f 3. lokakuuta 2010 kello 11.37 (EEST)

Jos merkittävyyskeskustelu on turha ja tulos selvä etukäteen, niin eikö sama päde äänestyksenkin kanssa? Äänestys vain kestää yli kaksi kertaa merkittävyyskeskustelua kauemmin. --Otrfan 3. lokakuuta 2010 kello 11.39 (EEST)

Merkittävyyskeskustelu ei ole "turhaa jumppaa", poistoäänestys on taas koettu juuri sellaiseksi.--Opa 3. lokakuuta 2010 kello 11.33 (EEST)

Artikkeliin Pohjois-Kalotti itsenäiseksi laitettiin Merkittävyys kyseenalaistettu-malline 30. syyskuuta kello 20.20.[7]. D100a merkitsee roskamerkinnän 3. lokakuuta kello 1.17[8]. Merkittävyysaika on 3. lokakuuta kello 20.20. asti, joten merkittävyyskeskustelu oli vielä kesken, joten tuossa vaiheessa ei lätkitä roskamerkintöjä (72 tunnin jälkeen artikkeli menee automaattisesti itse roskalooriin, jos tarvis) taikka aloita poistoäänestyksiä. --Ville Siliämaa 3. lokakuuta 2010 kello 11.35 (EEST)

Petri Kääriäinen-artikkeliin merkittävyysmalline lätkäistään 2. lokakuuta kello 20.22[9], Datsuni merkitsee artikkeliin roskamerkinnän 3. lokakuuta kello 00.01[10]. Merkittävyysaika on 5. lokakuuta 2010 kello 20.22 asti, joten tässäkää tapauksessa ei lätkitä roskamerkintöjä taikka aloiteta poistoäänestyksiä kesken merkittävyyskeskustelun. --Ville Siliämaa 3. lokakuuta 2010 kello 11.38 (EEST)

Merkittävyyskeskusteluja käydään myös siksi, että artikkelin tekijä saa mahdollisuuden kysyä miksi artikkelia ollaan poistamassa sekä myös perustella sen säilytystä. Siinä on useamman päivän viive että kirjoittaja ehtii reagoida asiaan. Näin koska jengi oli vittuuntuneita siitä, että täältä merkittiin artikkeleita roskaksi sen kummemmin perustelematta ja usein tuntui siltä että kyse oli vain jonkun yksittäisen henkilön mielivallasta. Siitä että ko. henkilö TIESI että artikkeli olleen epämerkittävä. Vastaavasti artikkelin kirjoittaja on luonnollisesti eri mieltä koska eihän hän muuten olisi artikkelia kirjoittanut. Meillä ei oikeasti ole niin kiire ettei se artikkeli ehtisi olla muutamaa päivää odottamassa sitä, että haluaako artikkelin kirjoittaja mahdollisesti sanoa jotain ennen kuin me poistetaan se.--Zache 3. lokakuuta 2010 kello 11.39 (EEST)

Kahdessa artikkelissa kesksutelua ei olisi tarvittu [11] 2-3 muuta oavt siinä rajoilla että nisstä voidaan myös äänestys ilman merkittävyyskeskustelua, ihan käytännön mukaan saataisiin nämäkin mukana käytäntöihin D100a 3. lokakuuta 2010 kello 11.42 (EEST)

Onko mitenkään mahdollista, että olet saattanut arvioida muiden käyttäjien mielipiteitä säilyttämisestä/poistamisesta virheellisesti? Gopase+f 3. lokakuuta 2010 kello 11.45 (EEST)

Jos merkittävyys on omasta mielestäsikin rajoilla, niin miksi sitten ensin merkitsit artikkelit roskaksi/poistelit merkittävyysmallineita? --Otrfan 3. lokakuuta 2010 kello 11.50 (EEST)

Zache: Poistoäänestyksessä kaikki voivat ottaa siihen kantaa ei vain artikkelin muokkaahat ja sitä paitsi muistaakseni äänestys kestää viikon minusta on parempi pitää äänestys.D100a 3. lokakuuta 2010 kello 11.47 (EEST)

Muistutan, että ensin merkkailit artikkeleita roskaksi ja poistit merkittävyysmallineita. Äänestykset aloitit vasta sitten, kun seuraavasta roskamerkinnästä/mallineen poistosta olisi tullut 3RR täyteen. --Otrfan 3. lokakuuta 2010 kello 11.52 (EEST)

Muistuta vain Kyun on selvästi merkiitävyysrajan alittavista artikkeleista niin silloin kuka tahansa voi laittaa roskaa mallinteen vaikka siitä käytäisiin kuinka kskustelua joka ei johda muuhun kuin artikkelelin poistamiseen. Tämän voisivat arvon ylläpitäjätkin huomioida. D100a 3. lokakuuta 2010 kello 12.02 (EEST)

Eli merkitsit kyseenalaistetun artikkelin roskaksi, koska se on selvästi merkittävyysrajan alittava tai poistit merkittävyysmallineen, koska artikkeli on merkittävyysrajan ylittävä. Sitten viet saman artikkelin äänestykseen, koska merkittävyys on epäselvä. Jep jep. --Otrfan 3. lokakuuta 2010 kello 12.06 (EEST)

Tulkintasi on kummallinen. Tämä artikkeli on minusta säilyttämisen arvoinen [12] jokaa taas ei tule välttämäättä merkittävyyskeskustelussa esille. Tässä hyvä esimerkki vastaavasta [Wikipedia:Poistoäänestykset/Liikekeskus Tornion Portti äänestyksestä] 3. lokakuuta 2010 kello 12.19 (EEST)

Kuten sanot: "minusta säilyttämisen arvoinen", millä perusteella poistit merkittävyysmallineen. Valitettavasti käytäntöihin ei ole kirjattu, että D100a päättää artikkeleiden merkittävyydestä. Kaikki eivät ilmeisesti ole samaa mieltä, päätellen artikkeliin laitetusta merkittävyysmallineesta. --Otrfan 3. lokakuuta 2010 kello 12.24 (EEST)

Kuka tahansa voi poistaa mallinteen onkose suojattu että on pysyvä eikä sitä poistaa jos on olemassa [ Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja] Elä mene henkilökohtaisuuksiin.D100a 3. lokakuuta 2010 kello 12.28 (EEST)

Mun mielestä olet saanut kerrottua oman mielipiteesi ihan hyvin heti ekalla kommentillasi. [13] Vaikea uskoa että mielipiteesi säilyttämisen puolesta "ei tule välttämäättä merkittävyyskeskustelussa esille." Gopase+f 3. lokakuuta 2010 kello 12.22 (EEST)

Ero on siinä, että edes mahdollisuus keskusteluun ja perusteluihin puolin sun toisin vähentää sitä, että toinen osapuoli lähde raivosta kiehuen pois wikipediassa joka tapahtuu silloin kun niitä merkitään suoraan roskaksi. --Zache 3. lokakuuta 2010 kello 12.08 (EEST)

Riippuu miten mallinteessa ilmoitetaan joko ystävällisesti tai kuten nyt kirkuvalla mallinteella joka saattaa saada porukat raivostumaan. Viestittämistä on hyvä kehittää, näissäkin tapauksissa ettei tule turhia väärinkäsity´ksiä D100a 3. lokakuuta 2010 kello 12.14 (EEST)

No koko merkittävyysmalline kehitettiin siksi, että roskaksimerkitseminen ja se että artikkelit vain katosivat sai jengin raivon partaalle. --Zache 3. lokakuuta 2010 kello 12.16 (EEST)

On kummalista että poistoäänestyksiä ei siten huomioida mitenkään? Eikö opastus ole puutteelinen jos jengi on "raivona"?

Ei kaikki saa lottovoittoa ja silti jengi lottoaa..D100a 3. lokakuuta 2010 kello 12.22 (EEST)

Eikös viestittäminen mene silloin pieleen, jos käyttäjälle luvataan kolme vuorokautta aikaa perustella merkittävyys, mutta aikaa ei annetakaan? --Otrfan 3. lokakuuta 2010 kello 12.17 (EEST)

Se ei ole minun vika jos kaikki muokkaajat/ylläpitäjät eivät tunne poistokriteerejä? D100a 3. lokakuuta 2010 kello 12.22 (EEST)

Ja D100a tuntee? --Ville Siliämaa 3. lokakuuta 2010 kello 12.26 (EEST)

Elä menne henkilökohtaisuuksiin, ok D100a 3. lokakuuta 2010 kello 12.31 (EEST)

Miten niin henkilökohtaisuuksiin? Tiedustelin, että sinäkö sitten tunnet poistokriteerit täällä, jos muut eivät. Ihan normi kysymys. --Ville Siliämaa 3. lokakuuta 2010 kello 12.45 (EEST)

Ei voida olettaa, että kaikki käyttäjät tuntevat poistokriteerejä. Tai vielä tärkeämpää, että käyttäjät olisivat ajatustenlukijoita ja että he tietäisivät mitä artikkelin kirjoittajan tai poistomerkinnän lisääjän päässä on liikkunut. Siksi on niin tärkeää, että tuossa on mahdollisuus kysyä ja perustella jne. Ja sinä kysyit miksi meidän ohjeistus ei ole parempi niin sehän neuvoo juuri käymään merkittävyyskeskustelun. --Zache 3. lokakuuta 2010 kello 12.49 (EEST)

Tämä hölmö keskustelu osoittaa mainiosti, miksi olisi ollut hyvä, että Laxin muutosehdotus olisi mennyt läpi. -Ochs 3. lokakuuta 2010 kello 13.05 (EEST)

Poistokäytännöissä on suoraan äänestysten kautta tullut käytäntö jossa on merkitty ketkä ovat merkittäviä henkilöitä tai mitkä artikkelit pitää poistaa heti. Ei tarvita mitään erikoista osaamista kunhan osaa lukea tämän ohjeen pitäisi luonnistua. Minun mielestä ei tarvita mitää komen päivän keskustelua ja sen jälkeen viikon äänetystä jossa todetaan että artikkeli säilytetään kun ei saada yli 70% kannatusta. D100a 3. lokakuuta 2010 kello 15.41 (EEST)

Muu yhteisö on kanssasi eri mieltä (vakiintuneiden menetelmätapojen perusteella). Gopase+f 3. lokakuuta 2010 kello 16.11 (EEST)

Entä sitten? Jos Tampereen jäähallin kuuluttaja on merkittävämpi kuin Jethro niin ihmettelen suuresti miten väärityneet käytännöt ovat poikkuhiljaa rapauttamassa tämän projektin uskottavuutta. Nykyisellä käytännöllä vaan tukahdutettaan projekti tyhjänpäiväiseen jutusteluun. D100a 3. lokakuuta 2010 kello 16.16 (EEST)

Aamen sille. Selitin tuossa yläpuolella miksi merkittävyys-arviointi alunperin luotiin. Sen syy ei ollut se, etteikö me oltaisi pystytty riittävän tehokkaasti poistamaan artikkeleita (meillä oli nykyiset roska ja poistoäänestykset sitä ennen) vaan se, että yllättävät poistot vituttaa ihmisiä. Niin yksinkertaista se on. Tuon parin päivän viiveen on tarkoitus antaa jengille mahdollisuus reagoida asiaan ja jos et halua osallistua jutusteluun niin älä osallistu. Se on täysin vapaaehtoista. Sen sijaan voit tehdä jotain mitä pidät itse tarkoituksenmukaisena. --Zache 3. lokakuuta 2010 kello 16.47 (EEST)

En voi mitään sille että ihmisiä joskus vituttaa varsinkin kun he ovat mieltäneet anoppinsa maailaman tärkeimäksi ihmiseksi mutta Wikipedian mielestaä kaikki eivät voi olla niin merkittäviä että heidät pitää tallentaa. Jos jonkun v-tyyli ei mielytä en menetä yöuniani sen takia että ilmoitan jonkun roska artikkelin jossa kerrotaan herra mitätttömyyden olemassa olosta. Itse karsisin huomattavasti kovemalla kädellä täältä epäolenaista pois...D100a 3. lokakuuta 2010 kello 16.56 (EEST)

No sovitaanko nyt kuitenkin niin, että jatkossa "ilmotat jonkun roska-artikkelin" merkittävyyskeskustelussa, etkä vaihtamalla merkittävyysmallineita ennenaikaisesti roskamallineiksi tai aloittamalla poistoäänestyksiä ennenaikaisesti. Wikipedia ei ole opiva paikka mielenosoittamiselle. Gopase+f 3. lokakuuta 2010 kello 17.08 (EEST)

Jos niitä äänestyksiä ei tarvita, niin miksi niitä sitten aloitit? --Otrfan 3. lokakuuta 2010 kello 16.52 (EEST)

Onpas taas hölmö keskustelunavaus. Toivotaan, että ratakiskostaväännetyt ohjeet menivät D100a:lle perille. --Pentti Repo 8. lokakuuta 2010 kello 14.23 (EEST)

sitaattioikeus ei täyty muutamilla sivuilla

Meillä on artikkelisivuja esim Teemasivu:Elokuva/Artikkelipoiminta joissa noitten kansikuvien kohdalla sitattioikeus ei täyty, pitäisikö kansikuvat poistaa tuollaisista artikkelisivuista.--Musamies 5. lokakuuta 2010 kello 03.40 (EEST)

Pistetään jatkoksi toinenkin esimerkki: Teemasivu:Kirjallisuus ja Videpelien teemasivulla käyty keskustelu samasta aiheesta. Minulla olisi muuten tuollainen kysymys. Miksi esimerkiksi lehdet saavat käyttää käyttää kuvia teoksista esimerkiksi kansissaan, hakemistoissaan jne (esimerkkinä hesari), mutta vastaava kuvien käyttö Wikipedialta olisi kielletty? Vai perustuuko lehtien tekemä käyttö johonkin muuhun kuin sitaattioikeuteen, esimerkiksi siihen, että ne maksaa siitä ilosta jollekulle? --Zache 5. lokakuuta 2010 kello 04.21 (EEST)

Kyllä minusta tuossa sitaattioikeus täyttyy, koska siinä käsitellään ko. elokuva - joskin lyhyesti, mutta kuitenkin. Jos sitattioikeus käsitetään niin ahtaasti, että itse kansikuvaa on käsiteltävä tekstissä, fi-wikistä voi samantien poistaa kaikki kansikuvat (elokuvat, kirjat yms). Äkkiä ei tule mieleen kuin Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band, jossa kansikuvaa käsitellään myös itse tekstissä. Toisaalta "Julkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia: 1) arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen". Mielestä wiki on "arvosteleva tai tieteellinen esitys" ja "tekstiin liittyväksi" riittää mielestäni, että ko. taideteosta käsitellään siinä.

Lehdet, hakemistot, myyntiluettelot yms. perustuvat kaikki tekijänoikeuslakiin, jossa tällaiset käyttötarkoitukset on määritelty erikseen.--Nedergard 5. lokakuuta 2010 kello 04.44 (EEST)

Mites meidän etusivu? Siellä ei ole enää vähään aikaan kuvia esimerkiksi albumeista, vaikka nytkin on esillä artikkeli Vanhojapoikia viiksekkäitä. Voiko tuohon yhteyteen liittää kuvan esimerkiksi albumin kannesta? --PtG 8. lokakuuta 2010 kello 15.17 (EEST)

Jatkoesimerkki ja pohdintaa. Entäpäs Selaa luokittain -sivu. Tällä hetkellä siellä on ainoastaan commons kuvat, koska en jaksanut sen kummemmin pohtia asiaa. Hieman pidemmälle vietynä niin jos me tehdään tiivistelmistä hakemistoa, niin noissa se kuva ei ole pelkästään koristeellinen vaan myös yksi hakemista helpottava elementti muiden joukossa. Esimerkiksi hyvin valitusta pelin screenshotista näkee aika nopeasti minkä tyyppisestä pelistä on kyse ja mikäli kuva on riittävän iso niin myös sen minkä aikakauden pelistä on kyse. --Zache 8. lokakuuta 2010 kello 15.24 (EEST)

Mielestäni Wikipedian hengen mukaisesti ei-vapaata materiaalia tulisi käyttää mahdollisimman vähän ja vain silloin kuin tilanne niin vaatii. En näe ei-vapaiden kuvien laittamiselle luetteloihin muuta tarkoitusta kuin koristelun, jos kyseiset kuvat löytyvät jo itse pääartikkelista. Poikkeuksena näkisin esimerkiksi toimintapelejä käsittelevän artikkelin, jonka kuvituksena on muutama kuvakaappaus lajityyppiä määrittelevistä peleistä. Luetteloissa ja kokoamasivuilla vetoamisfunktio on kyseenalainen, koska sivujen sisältö on liian sekalaista.--Olimar 8. lokakuuta 2010 kello 16.39 (EEST)

Kuuluko laiteluettelo artikkeleihin

Keskustelu Tykkimäki on alkua keskusteluslle, kuuluuko laiteluettelo wikipediaan.

Jos kuuluu niin siloin pitää miettiä mihin muihin artikkeleihin vastaava pitää lisätä esim eläinpuistot, ratsastustallit jne

Mielestäni luettelot ei kuulu koska se tieto on kotivuille kuuluvaa asiaa. Artikkelissa voidaan mainita yleisesti että huvipuistossa on tällaisia laitteita.--Musamies 6. lokakuuta 2010 kello 12.23 (EEST)

Muuan Pohjanmaalla sijaitseva huvipuisto pitää Wikipediaa kotisivunaan ja kertoo vanhatkin laitteet. En ole viime aikoina muistanut seurata sitä. Vähän tanakammin niihin voisi puuttua. --Ulrika 6. lokakuuta 2010 kello 12.29 (EEST)

Laiteluettelo huvipuistossa on mielestäni tarpeellinen. Lienevät huvipuiston tärkein asia. Bändeillä on levyt lueteltuna, kirjailijoilla kirjat, jääkiekkojoukkueilla pelaajat, autotehtaalla automallit jne. Luokka:Huvipuistolaitteet sisältää vastaavista laitteista oikein artikkeleitakin.--Opa 6. lokakuuta 2010 kello 14.03 (EEST)

Samaa mieltä Opan kanssa, luettelosta voisi sitten ola linkkejä tuon luokan artikkeleihin (esim. karuselli on suositeltu sivu). --Tappinen 7. lokakuuta 2010 kello 10.33 (EEST)

Myös samaa mieltä. Vai haluaako joku ruveta poistamaan näitä tietoja Linnanmäki-artikkelista?--Nedergard 7. lokakuuta 2010 kello 16.40 (EEST)

Linnanmäki on huvipuistona omaa luokkaansa, sinne voisin hyväksyä jotkut vanhatkin, vuosikymmeniä olleet mutta poistetut. Yksityinen nuori häkkyräpuisto ei ansaitse samaa näkyvyyttä, vaikka kovin aggressiivisesti pyrkiikin käyttämään ilmaista kotisivutilaa. --Ulrika 7. lokakuuta 2010 kello 16.51 (EEST)

Toki Linnamäki on omaa luokkaansa, mutta jos huvipuisto on wiki-merkittävä (kaikkihan eivät nyt ole), niin silloin se pitää myös sallia niillekin. wiki-merkittäviä huvipuistoja tulisi toki kohdella samalla tavalla.--Nedergard 7. lokakuuta 2010 kello 17.31 (EEST)

Itse asiassa se onkin siivottu jo. Pyritään tietysti siinä mielessä, että merkityksetön sisältö poistetaan kummastakin. Linnanmäen vanhat laitteet ovat merkittävämpiä kuin PP:n pari vuotta käytössä olleet ja pois myydyt laitteet.--Ulrika 7. lokakuuta 2010 kello 17.35 (EEST)

Kuten opa ja nedergard—Aku506  7. lokakuuta 2010 kello 20.56 (EEST)

Kuten myös. --Otrfan 7. lokakuuta 2010 kello 20.57 (EEST)

Kuten myös – eli olen samaa mieltä Opan, Nedergardin jne. kanssa. Laiteluettelo on perusteltua sisältöä huvipuistojen artikkeleissa. --Pentti Repo 8. lokakuuta 2010 kello 14.19 (EEST)

Laitteet ovat huvipuistojen keskeisin osa, joten mielestäni laiteluettelot kuuluvat artikkeleihin. --Compance 8. lokakuuta 2010 kello 14.55 (EEST)

Hypuxylun ja konekäännökset

Käyttäjä:Hypuxylun (muokkaukset, keskustelu) on lisäillyt toistuvasti todella huonoja konekäännöksiä, ja hänelle on asiasta useaan otteeseen huomautettu. Ilmeisesti hän on myös erikielisissä Wikipedioissa tehnyt vastaavaa (ei tod. näk. puhu suomea). Ainakin itseäni risoo korjata hänen luomiaan "suomenkielisiä" artikkelejaan, eikä hän suostu lopettamaan konekäännöksiensä lisäilyä. Mites tehdään? Poistetaanko artikkelit jatkossa roskina, vai odotetaanko että joku korjaa ne suomenkielisiksi? --JannE 1. lokakuuta 2010 kello 18.17 (EEST)

Konekäännöstä ei voi käyttää suomenkielisille teksteille. Jos käyttäjä ei kerrasta usko niin esto. Konekäännökset pitäisi poistaa heti roskana, muuten ne jäävät tänne roikkumaan ties kuinka kauaksi.--Nedergard 1. lokakuuta 2010 kello 18.27 (EEST)

Periaatteessa tämä on taas samankaltainen juttu johon ML kaipaili poistetaan parinpäivänpäästä mikäli artikkelia ei korjata -mallinetta. Eli olen samaa mieltä kuin Nedergard, mutta voitaisiin tosiaan pistää siihen viivettä sen paripäivää jolloin artikkelin luoja saa mahdollisuuden korjata artikkelinsa vaihtoehtona poistolle. Samalla me ei vaikuteta niin mielivaltaisilta poistojen suhteen. --Zache 1. lokakuuta 2010 kello 18.35 (EEST)

eikö tossa voisi vain käyttää HOK-mallinetta? Pistin muuten vielä huomautuksen kaverille en-wikissä. PS. Hänen mottonsa on: "I manage to improve Wikipedia by creating pages about a theme in many different languages."--Nedergard 1. lokakuuta 2010 kello 18.43 (EEST)

Ei muuta kuin estoa niin huomaa että jotain on tullut tehtyä väärin.--Musamies 1. lokakuuta 2010 kello 22.16 (EEST)

Kyseessä on ahkera lisäilijä. Häntä on huomautettu riittävän monta kertaa, ei hän niitä korjaa. Konekielisen siansaksan poisto heti ja esto, sitä kannatan. Htm 2. lokakuuta 2010 kello 12.35 (EEST)

Keskustelusivulla ei ole huomautusta heinäkuun jälkeen. Eli vähintään suora huomautus fi-wikissä ensin ja sitten vasta esto. --Harriv 2. lokakuuta 2010 kello 14.00 (EEST)

HOK-mallineiden käyttö muuhun kuin lyhyiden artikkelien merkkaamiseen on hämäävää ja epätäsmällistä. Kannatan "viivästetty roska" -mallinetta, jos joku vaan sellaisen jaksaa väsätä. --Harriv 2. lokakuuta 2010 kello 14.00 (EEST)

IMHO HOK-mallineiden käyttö muuhun kuin pelkän minimimääritelmän merkkaamiseen on hämäävää ja epätäsmällistä. Pitke 6. lokakuuta 2010 kello 11.40 (EEST)

Konekäännökset ovat roskaa. Ei niiden kanssa tarvitse viivytellä, sillä uuden vastaavan tekee sekunnissa. --Jisis 6. lokakuuta 2010 kello 11.43 (EEST)

Toden totta: konekäännökset ovat roskaa, joka pitää poistaa mahdollisimman nopeasti. --Pentti Repo 8. lokakuuta 2010 kello 14.26 (EEST)

Pois vaan. Jos materiaalin "tuottaja", siis viittaan ihmiseen, en koneeseen, ei vaivaudu käymään konekäännöstä läpi ennen julkaisua, ei hän tule sitä tekemään sen jälkeenkään. Ja niin kuin joku jo totesi, suomea on vaikeaa tuottaa konekäännöksellä. Niin on tosin esimerkiksi venäjänkin kanssa. Seikku Kaita 13. lokakuuta 2010 kello 12.44 (EEST)

Päivämäärien merkitseminen

Onko vallitsevaa käytäntöä päivämäärien merkitsemisen osalta? Merkitäänkö esim. 24.6.1999 vai 24. kesäkuuta 1999? --Memasa 3. lokakuuta 2010 kello 00.20 (EEST)

Kumpaakin käytetään. Esimerkiksi tämä malline tuottaa päivämäärät niin että ne ovat muotoa 24. kesäkuuta 1999. Toisaalta lyhyempää muotoa käytetään viitemallineiden viitattu-parametreissa. Ehkä nyrkkisääntönä voisi sanoa että tekstissä pidempi muoto ja mallineissa lyhyempi.--Tanár 3. lokakuuta 2010 kello 17.46 (EEST)

Kiitos tästä. --Memasa 4. lokakuuta 2010 kello 15.41 (EEST)

Vallitseva käytäntö Suomessa tuntuu olevan edelleen jostain rautakauden ja ruostekauden rajamailta, mutta itse hyväksyn kaksi muotoa: standardin ISO 8601 mukainen käy aina, mutta ihmisten välisessä tiedonsiirrossa "selväkielinen" muoto 24. kesäkuuta 1999 on oikein hyvä. Olisi tavallaan johdonmukaista, että kehoittaisin käyttämään standardia SFS-EN 28601, mutta suostun siihen vasta, kun a) SFS siirtyy itse noudattamaan omaa standardiaan, ja b) se todella JULKAISTAAN. Nyt se on maksullinen tuote. Seikku Kaita 13. lokakuuta 2010 kello 13.18 (EEST)

Vaikka standardi julkaistaisiinkin, sillä ei ole mitään merkitystä yleisen kielenkäytön kannalta, jonka ohjailija ja suosittelija on Kielitoimisto. SFS ei ole kielenkäytönohjailuelin. Tarkemmin en tiedä ketä standardit velvoittavat, mutta elinkeinoelämä on sen jäsen, joten jossakin siellä sisäisessä käytössä esimerkiksi standarin mukaisia päivämääriäkin kai käytetään. Toivottavasti pysyvätkin siellä. Nollia emme tarvitse kielessäkään. --Ulrika 13. lokakuuta 2010 kello 13.31 (EEST)

Ainakin ennen yleisempi muoto oli kesäkuun 24. päivänä 1999. Nykyisin se vaikuttanee jo hieman vanhahtavalta, mutta mielestäni sitä sopii selvyyden vuoksi käyttää silloin, kun päivämäärä on virkkeen alussa, jotta virkkeen alkuun saadaan silloinkin iso alkukirjain. Kokonaan häviämässä tuntuu sen sijaan jo olevan tapa merkitä kuukauden järjestysnumero roomalaisilla numeroilla tyyliin 24/VI 1999, mikä vielä muutama vuosikymmen sitten oli varsin yleistä. -KLS 13. lokakuuta 2010 kello 13.43 (EEST)

Kyllä virkkeen alussakin käytetään Wikipediassa muotoa "24. kesäkuuta 1999". Tästä on muistaakseni oikein tyylioppaassakin maininta. Jafeluv 13. lokakuuta 2010 kello 13.45 (EEST)

Kotuksen sivu: Miten päiväys merkitään? --Ulrika 13. lokakuuta 2010 kello 14.29 (EEST)

Aiemmin kielenhuollon ohjeena on ollut numeroiden välttäminen virkkeen alussa, mutta seurauksena oli kömpelöitä rakenteita, ja jossakin vaiheessa tuo suositus on pudonnut pois. Numerot kelpaavat alkuun nykyään, ja Wikipedia noudattaa yleisiä kielenhuollon ohjeita. JOS tyyli ei kärsi, parempi tietysti on sijoittaa numerot keskelle virkettä, minne ne asiasisällönkin kannalta kirjoitetussa tekstissä useimmiten paremmin sopivat. --Ulrika 13. lokakuuta 2010 kello 13.52 (EEST)

Linkkejä tähän saman tien. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan päivämäärä suositetaan esitettäväksi tällä tavoin. Wikipedian käytännöt, linkki Ohje:Merkitsemiskäytännöt#Ajan_merkitseminen. --Opa 13. lokakuuta 2010 kello 14.01 (EEST)

Mainittakoon vielä kuriositeettina yksi aika kummallinen päivämäärän merkitsemistapa: 19 ²⁴/₆ 99. Tässä ovat siis ensin vuosiluvun kaksi ensimmäistä numeroa, sitten päivä ja kuukausi, ja lopuksi vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa. Ei ole edes aivan helppolukuinen, mutta on tainnut aikoinaan olla melko suosittukin. Esimerkiksi hautakivissä sellaista yhä näkee, ja joskus joissakin vanhoissa asiakirjoissakin. Täällä sitä ei sentään kukaan liene vahingossakaan käyttänyt. -KLS 13. lokakuuta 2010 kello 14.09 (EEST)

Esa Pakarinen vs. Esa Pakarinen Junior

Esa Pakarinen Junior virallinen nimi tuskin lienee "Junior". Mitenkäs samannimet isä (Esa Pakarinen) ja poika kannattaisi erottaa? Molemmat ovat näyttelijöitä. --Peltimikko 3. lokakuuta 2010 kello 23.28 (EEST)

Muissa kuin henkilöartikkeleissa käytetään yleisimmin käytettyä muotoa. Esa Pakarinen Junior taitaa olla sellainen kun muusta ei ole tietoa? --Harriv 3. lokakuuta 2010 kello 23.31 (EEST)

Jr. näyttää olevan elonetissä... Gopase+f 3. lokakuuta 2010 kello 23.34 (EEST)

Google-haulla "Esa Pakarinen jr" löytyy kyllä runsaasti mainintoja ihan asiallisistakin lähteistä. Olisiko kyseessä hänen itsensäkin käyttämä vakiintunut taiteilijanimi, jolloin sitä voisi ajatella artikkelin otsikkonakin? Muutenhan tällaisissa tapauksissa syntymävuosi on hyvä täsmenne. -Ochs 3. lokakuuta 2010 kello 23.35 (EEST)

Tai ammatti, jos se on eri (tässä tapauksessahan molemmat ovat tosin näyttelijöitä). Junior kuulunee joka tapauksessa pienellä alkukirjaimella. Jafeluv 3. lokakuuta 2010 kello 23.37 (EEST)

Esa Pakarinen junioriksi häntä kuitenkin tavataan julkisuudessa kutsua, joten kyllähän artikkelikin kannattanee nimetä tämän mukaisesti. Se, onko artikkelin nykyinen nimi paras mahdollinen, on kuitenkin ihan aiheellinen kysymys. Kun katsoo Helsingin Sanomien verkkoarkistoa (ja Google-hakuakin), lyhenne näyttäisi vievän selvän voiton juniorista [14][15], mutta tapa kirjoittaa tuo lyhenne (jr, jr., Jr ja Jr.) vaihtelee tasaisesti juttujen välillä. No, ehkä kannattaa ottaa mallia Elonetistä ja pistää artikkeli nimelle Esa Pakarinen Jr. (joka on tällä hetkellä uudelleenohjaus). --Nironen 4. lokakuuta 2010 kello 02.30 (EEST)

En löytänyt vielä hyvää käyttöesimerkkiä Kielitoimiston oppaista, mutta Kotuksen lyhenneluettelossa jr. on kirjoitettu pienellä ja pisteellisenä. (Nämä latinankielisten sanojen lyhenteet ovat poikkeus säännöstä, jonka mukaan pistettä ei käytetä, jos sanan loppukirjain on mukana lyhenteessä.) --Silvonen 4. lokakuuta 2010 kello 06.55 (EEST)

En-Wikissä nimet kirjoitetaan yleensä muodossa: Matti Mattila, Jr. --Pek 4. lokakuuta 2010 kello 07.59 (EEST)

Englannin kielen käytännöt saattavat poiketa suomen kielestä, joten englannikielisistä lähteistä ei ole suomen kielen oikeinkirjoitusoppaaksi. (Ainakaan pilkkua nimen jälkeen ei missään tapauksessa tule käyttää suomenkielisessä yhteydessä, se on aivan varmasti vain englannin mutta ei suomen kielen oikeinkirjoitus.)--Urjanhai 4. lokakuuta 2010 kello 09.10 (EEST)

Pienellä, piste perään, ei pilkkua. Jos kerran tällaista hassua taiteilijanimeä pitää käyttää. Kyllä sillä koomikoksi muuttuu tahtomattaan. --Ulrika 4. lokakuuta 2010 kello 09.46 (EEST)

Wikipedian ohjeissa neuvotaan käyttämään artikkelin nimenä yleisintä nimeä, joka on Esa Pakarinen Jr. Se, käytetäänkö sitten lyhennettiä vai ei on sitten oma kysymyksensä, mutta selkeästi yleisempi tapa, niin kaikissa teksteissä yleisesti kuin Wikipedian suomenkielisessä versiossakin, on lyhenne.--SM 4. lokakuuta 2010 kello 09.25 (EEST)

Esa Pakarinen Juniorin virallinen nimi on Esa Pakarinen ja virallinen taitelijanimi tuo Esa Pakarinen Junior, jos tästä nyt oli jotain epäselvyyttä tai siitä olisi jotain hyötyä.--62.142.117.62 4. lokakuuta 2010 kello 10.04 (EEST)

Lähde? --Ulrika 4. lokakuuta 2010 kello 10.25 (EEST)

En lähde. Pitäis varmaan soittaa ja kysyy "oletko juniori", mutta vastaukseksi saattapi saada "suoatanpa ollanni tai sitte en". Vakavasti ottaen, olisiko mitään haittaa, että tällaisessa tilanteessa molemmille sivuille voisi laittaa aika lailla alkuun viittauksen siihen toiseen, jos ei nyt sentään erillistä valintasivua nimelle "Esa Pakarinen". Juniorin sivun teksti alkaakin selityksellä, josta pääsee seniorin artikkeliin, mutta toisin päin ei sellaista löydy heti alusta. Seikku Kaita 13. lokakuuta 2010 kello 13.37 (EEST)

Miten me saisimme kuvan lisääjät oppimaan lisäämään käyttöoikeus

Miten me saisimme kuvan lisääjät oppimaan lisäämään käyttöoikeus, nytkin on aika monta kuvaa ilman Toiminnot:Luokittelemattomat_tiedostot--Musamies 7. lokakuuta 2010 kello 10.23 (EEST)

Helppoa se on. Yksinkertaistamalla prosessia ja helpottamalla oikean käyttöoikeusmallineen löytämistä. --Dr x 8. lokakuuta 2010 kello 19.31 (EEST)

Commonsissa on sellainen askel askeleelta-systeemi, jossa valitaan että "Mistä teos on peräisin? Paina oikeaa linkkiä.

• • Se on kokonaan itse luomani, enkä ole käyttänyt muiden teoksia työssäni /
  • Se on jonkun muun luoma vapaa kuva Flickr-sivustolta...

http://commons.wikimedia.org/wiki/Commons:Tallenna

Voisiko meillä olla samantapainen ? --Tappinen 8. lokakuuta 2010 kello 19.58 (EEST)

lisäksi vvoisi olla tarkistus että jos ei ole valittuna mitään käyttöoikeutta listasta niin ei pääse eteenpäin. Nykyisin se valikko on niin piilossa alimpana että se jää huomaamatta.--Musamies 8. lokakuuta 2010 kello 20.03 (EEST)

Käyttäjä:Zache/tallenna.js - lähes toimiva tarkistuskoodi upattavien tiedostojen tiedoille. Se toimi jo josku, mutta koska ketään ei kiinnostanut asia niin se jäi ja vector ulkoasu muuttui sen verran ettei se enää toiminut silloin kun str4nd pisti sen käyttöön viime kesänä, mutta tuon suurin piirtein pitäisi toimia jahka joku pistää jutut vastaamaan nykyisiä vectorin elementtejä. --Zache 10. lokakuuta 2010 kello 10.27 (EEST)

Ehdotus LA/HA/SS -artikkelien tuomiseksi paremmin esille, pt. II

Välähtipä tälläinen mieleeni, eli luetteloihin voisi aivan hyvin merkitä ne artikkelit, jotka on arvioitu. Helpottaisi muuten ihan helvetisti tiettyyn aihepiiriin liittyvien, laadukkaiden artikkelien etsimistä.-Henswick 8. lokakuuta 2010 kello 23.09 (EEST)

En kannata edelleenkään, metatieto ei kuulu artikkelin tekstin sekaan. Tuollaisenaan merkki herättää ainakin minussa ensimmäisenä (ja varmaan ehkä myös ulkopuolisessa) kuvan siitä, että Lincoln henkilönä on jotenkin parempi tyyppi, eikä sen että Lincoln-artikkeli on hyvä. Jos etsit tietyn aihepiirin hyviä artikkeleita, niin siellähän ne ovat helposti löydettävissä omalla sivullaan. --albval(keskustelu) 9. lokakuuta 2010 kello 13.20 (EEST)

En myöskään näe tämän ehdotuksen eroavan edellisestä torjutusta ehdotuksesta juuri mitenkään. Viime kerralla jo mallineessa olevien kuvien käyttöä pidettiin häiritsevänä koristeluna, joten tuskin niiden nosto itse artikkeliin parantaa tilannetta. --albval(keskustelu) 9. lokakuuta 2010 kello 13.31 (EEST)

Miksi LA/HA/SS artikkeleita pitää tuoda erityisesti esille? Mitä hyötyä siitä on tavallisen käyttäjän kannalta? --Harriv 9. lokakuuta 2010 kello 13.37 (EEST)

Yleensä luetteloita selatessaan henkilö on kiinnostunut aihepiiristä ja tällöin on mielestäni hyvä tuoda sitä meidän harvinaista, laadukasta sisältöä esille.-Henswick 9. lokakuuta 2010 kello 13.43 (EEST)

Miksi sitä on hyvä tuoda esille? Eikö satunnaisempi selaus aiheuta sen että myös niitä heikkotasoisempiakin artikkeleita tulee luettua ja ne saavat kenties sen verran huomiota että niiden laatu paranee ajan myötä? --Harriv 9. lokakuuta 2010 kello 13.49 (EEST)

Jos ohjataan satunnaiskäyttäjiä heikkotasoisten artikkelien luo, niiden taso nousee tulevaisuudessa? Tuntuu aika kaukaa haetulta...-Henswick 9. lokakuuta 2010 kello 13.55 (EEST)

Ihan loogistahan tuo. Jos artikkelilla on lukijoita, niin sillä on myös muokkaajia. --Otrfan 9. lokakuuta 2010 kello 13.59 (EEST)~

Mitenkä niiden taso sitten nousee? Ohjaamalla mahdolliset muokkaajat lukemaan muita artikkeleita? --Harriv 9. lokakuuta 2010 kello 14.05 (EEST)

Kuinka suuri osa Wikipedian lukijoista selaa luetteloita? --Harriv 9. lokakuuta 2010 kello 14.05 (EEST)

Luodaan uusi luokka Tarkistettu sisältö. Tätä kohdellaan oikeana tietosanakirjana ja muuta sisältöä sen luonnoksina. --Thi 9. lokakuuta 2010 kello 13.58 (EEST)

Tuota vastaisi lähinnä Wikipedia:Merkityt versiot, jota on yritetty pari kertaa saada läpi huonolla menestyksellä, koska jostain syystä joka kerta keskustelu eksyy sivuraiteille. --Otrfan 9. lokakuuta 2010 kello 14.03 (EEST)

Tonne (Wikipedia:Luettelo keskeisistä tietosanakirja-artikkeleista) voi merkkailla artikkelien statuksia. Samanlailla teemasivujen ja projektien alasivuille voi luoda tärkeiden artikkeleiden listoja, joihin voi merkata statuksia. Pidetään turhat väkäset pois artikkeliavaruudesta. Gopase+f 14. lokakuuta 2010 kello 23.48 (EEST)

Ensin voisi kyllä lisätä etusivulle linkin Lupaavat artikkelit -sivulle. Nyt siellä on vain suositellut, hyvät ja uudet.--Nedergard 15. lokakuuta 2010 kello 07.11 (EEST)

Suositellut aihealueet

Olen jo jonkin aikaa suunnitellut ehdottavani, että Wikipediassa voitaisiin ottaa käyttöön suositellut aihealueet. Juuri äsken huomasin, että asiasta on keskusteltu myös aiemminkin (Keskustelu Wikipediasta:Suositellut sivut#Suositellut luettelot ja aihealueet), mutta silloin asia ei ollut edennyt. En-wikissä on myös tämänlainen systeemi käytössä (en:Wikipedia:Featured topics). Mutta kuten sanoin, nämä huomasin vasta hetki sitten, joten tämä ehdotukseni saattaa poiketa paljonkin edellämainituista.

Tiivistettynä ajatus olisi myöntää tietyille aihealueille Wikipediassa suositeltujen aihealueiden arvo. Tämän tittelin saadakseen aihealueeseen liittyvät artikkelit olisivat suurimmaksi osaksi hyvässä kunnossa. Aihealueet voisivat olla lähes mitä tahansa maan ja taivaan väliltä (esim. Suomen presidentit, talviolympialaiset, Formula 1 -maailmanmestarit, kissaeläimet, Yhdysvaltain osavaltiot jne.). Aihealueita voisi myös rajata aikakauden perusteella (1800-luvun Yhdysvaltain presidentit, 1970-luvun Formula 1 -kuljettajat, 1990-luvun videopelit jne.) tai rajata muuten melko suppeaksi (esim. talviolympialaiset 2010)

Aihealueiden suositeltavuus määräytyisi yksikäsitteisesti aihealueen artikkeleiden tason mukaan. Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ollakseen suositeltu aihealue, aihealueen artikkeleistä tietty määrä täytyisi olla suositeltuja, tietty määrä hyviä ja tietty määrä lupaavia. Eräät mahdolliset rajat voisivat olla esim:

• Suositeltuja sivuja artikkeleistä vähintään 10%
• Hyviä artikkeleita ja suositeltuja sivuja yhteensä vähintään 30%
• Lupaavia artikkeleita, hyviä artikkeleita ja suositeltuja sivuja yhteensä vähintään 70%
• Aloitettuja artikkeleita 100%

Tietysti rajat voisivat olla vaikka 20%, 40% ja 80%. Tärkeätä on kuitenkin pitää rajat kohtuullisina. Minkäänlaista erillistä äänestystä suositelluista aihealueista ei järjestettäisi.

Mikäli käyttäjä haluaisi kehittää tietystä aihealueesta suositellun, hän loisi jonkinlaisen sivun, jossa käyttäjät yhdessä sopisivat mitkä artikkelit sisältyvät aihealueeseen. Samalla sivulla projektiin osallistuvat voisivat mahdollisesti keskustella keskenään projektin edistymisestä. Kun artikkelit ovat vaaditulla tasolla, tuolla samalla sivulla yhteisö antaisi aihealueelle suositellun arvon tarkistettuaan tehtävän onnistuneen.

Aihealueen täytyisi käsittää vähintään tietty määrä artikkeleita (esim. 5), että siitä voisi tulla suositeltu.

Oon nyt tähän jonkin verran kirjoittanut pohdintaani asiasta, mutta tietysti kaikkea edellä mainittua on mahdollista (ja suotavaa) kehittää. Mutta mitä mieltä te muut olisitte tällaisesta järjestelmästä? Tällainen systeemi saattaisi kannustaa käyttäjiä parantamaan tiettyä aihealuetta enemmänkin, kuin vain yhden artikkelin verran. Hirveästi työtähän yhdenkin aihealueen saattaminen suositelluksi vaatisi, varsinkin mikäli aihe on laaja, mutta varsinkin yhteistyöllä mahdollista.

Tässä joitakin esimerkkejä aihealueista, ja vähimmäisvaatimuksista suositelluksi (määrät laskettu em. 10% 30% 70% suhteellisilla määrillä):

• Suomen presidentit (yhteensä 11)
  • Suositeltuja vähintään 2
  • Hyviä ja suositeltuja yhteensä vähintään 4
  • Lupaavia, hyviä ja suositeltuja yhteensä vähintään 8
• Yhdysvaltain osavaltiot (yhteensä 50)
  • SS väh. 5
  • HA ja SS väh. 15
  • LA, HA ja SS väh. 35
• Kissaeläimet (yhteensä 52)
  • SS väh. 6
  • HA ja SS väh. 16
  • LA, HA ja SS väh. 37
• 1900-luvun Yhdysvaltain presidentit (yhteensä 18)
  • SS väh. 2
  • HA ja SS väh. 6
  • LA, HA ja SS väh. 13

Mutta niin, tosiaan mielelläni kuulisin kehitysehdotuksia. Ja tämän ei ole tarkoitus olla ehdotus valmiiksi järjestelmäksi, vaan ennemminkin tarkoituksena on avata keskustelua asiasta. -DragonMaster- 18. lokakuuta 2010 kello 00.00 (EEST)

Mitä olen noita teemasivuja väsäillyt, niin suurin haaste ehdotuksesssa lienee se ettei meillä oikeastaan ole kovinkaan montaa olemassa olevaa kokonaisuutta. Mieleen tulevia kokonaisuuksia on Tappisen Afrikka-projekti joka koostuu pääasiassa lupaavista artikkeleista. Gwaftonin kirjoittelema artikkelisarja Tatroista on myös lupaavista koostuva ja niissä esim Tatraplan -artikkeli, joka mahdollisesti on fi.wikipedian paras autoartikkeli, ei päässyt suositelluksi. Paaviudesta me saataisiin kasaan suositeltu aihealue myös SS tai HA vaatimuksilla, mutta aihealue voi olla sen verran niche ettei meillä ole Green Bonsain lisäksi ketään muuta joka niihin keskittyisi.

Yllä listattujen kriteerien lisäksi voisi myös sellainen kriteeri, että riittää jos on riittävän monta aihepiiriin kuuluvaa vähintään lupaavaa artikkelia, niin kokonaisuuksiksi saisi myös sellaisia aiheita joissa on ns. rajaton määrä artikkeleita tyyliin eläimet.

Sellainen kysymys on, että miten noita suositeltuja aihealueita tuotaisiin esille? En wikipedian Featured topics näyttää sinällään oikein vallan mainiolta ja sen voisi melkein sellaisenaan ottaa tänne. Ideahan siellä näyttäisi olevan, että tuolla sivulla on lueteltuina HA ja SS arvioidut artikkelit ja niitä kirjoittelevilla ihmisillä on työnalla sitten lisää. Eli aihepiirin kaikkien artikkeleiden ei en.wikissä suinkaan tarvitse olla vielä hyviä ja tuo toimii samalla navigaationa joka yhdistää samasta aihepiiristä kiinnostuneita kirjoittajia. --Zache 18. lokakuuta 2010 kello 02.01 (EEST)

Hyviä pointteja. Tosiaan täytyisi ehkä osittain hiukan lieventää noita vaatimuksia. Suositeltuja (tai edes hyviäkään) artikkeleita ei aivan hetkessä kirjoiteta. Tai sitten voisi olla eri "tasoisia" aihealueita, vaikkapa suositellut aihealueet, hyvät aihealueet ja lupaavat aihealueet. Näissä olisi eri vaatimukset, esim. lupaavaksi aihealueeksi pääsemiseen riittäisi se, että aihealueen artikkeleista 80% olisi vähintään lupaavia. Tuosta en-wikin mallista taas en oikein pidä. Sehän olisi käytännössä lähes sama, kuin että SS, HA ja LA -artikkelit jaoteltaisiin vain pienempiin ryhmiin jollekin sivulle. Ja voisiko esim. aihealuetta joka sisältäisi vaikka 100 artikkelia, ja joista 4 olisi suositeltuja, pitää suositeltuja aihealuaana? Minun mielestäni ei. Eli omasta mielestäni tietyn aihealueen artikkeleista suurin osa olisi oltava SS, HA tai LA -artikkeleita päästäkseen suositelluksi. -DragonMaster- 18. lokakuuta 2010 kello 13.53 (EEST)

Onko näkemystä, montako artikkelia "Aihealueeseen" kuuluu ? Afrikan valtiot ovat kaukana edes 50% tasosta, kun taas SADC taitaisi jo täyttää kriteerit. --Tappinen 18. lokakuuta 2010 kello 23.29 (EEST)

Mielestäni sopiva aihealueen minimikoko olisi noin 5. Maksimikokoa ei tietystikään olisi, mutta tietysti mitä laajempi aihealue on, sitä vaikeampaa sitä on kehittää. Nyt kun olen tätä asiaa tarkemmin pohtinut, meidän olisi tosiaan viisaampaa lähteä liikkeelle "lupaavilla aihealueilla" (nimen voi vaihtaa), jossa tietty määrä aihealueen artikkeleista olisi vähintään lupaavia (noin 75–85 %). Afrikan valtioista noin 49 % on SS-, HA- tai LA-tasoa, mikä ei siis vielä riittäisi lupaavaksi aihealueeksi. Sen sijaan eteläisen Afrikan maista 100 % (!) on vähintään lupaavia, mikä riittäisi kevyesti lupaavaksi aihealueeksi. Eli oman näkemykseni mukaan eteläinen Afrikka voitaisiin valita lupaavaksi aihealueeksi, ja sitten kun tietty määrä kaikista Afrikan maista on saatu vähintään lupaaviksi, voitaisiin laajentaan tuo lupaavuus koko Afrikkaa koskevaksi. -DragonMaster- 19. lokakuuta 2010 kello 00.51 (EEST)

Toisen käyttäjän äänen poistaminen sen perustelujen takia

Mitäs mieltä ollaan menettelystä, jossa käyttäjä A käy poistamassa toisen käyttäjän B äänen ([16] [17]), ei siksi, että käyttäjä B olisi äänioikeudeton tai ääni olisi myöhässä, vaan siksi, että äänen perustelu sisältää A:n mielestä henkilökohtaisen hyökkäyksen? Omasta mielestäni menettely on ennenkuulumaton, omavaltainen eikä missään nimessä sallittu, ja siitä on annettava A:lle varoitus. – Jos äänen perustelu olisi sopimaton, voisi korkeintaan poistaa sen perustelun, mutta itse ääni on ilman muuta jätettävä koskemattomaksi. --Jmk 18. lokakuuta 2010 kello 11.09 (EEST)

Joo, kommentti pois kokonaisuudessaan käytännön mukaan mutta ääni pitäisi jättää jos käyttäjä B on äänioikeutettu. Jafeluv 18. lokakuuta 2010 kello 11.11 (EEST)

Ilman muuta ääni pitää jättää. Terv. --Riisipuuro 18. lokakuuta 2010 kello 12.59 (EEST)--

Kuten edelliset. Tämä tuskin pidempää keskustelua vaatii? :)-Henswick 18. lokakuuta 2010 kello 13.43 (EEST)

Ei varmaankaan vaadi. Käytäntöihin WP:HH ja WP:Keskustelusivu pitäisi ehkä täsmentää, että HH:n tapauksessa "kommentti pitää poistaa kokonaan" ei tietenkään tarkoita äänen poistamista. --Jmk 18. lokakuuta 2010 kello 13.54 (EEST)

Uusi tutkimus säilyy

Vertailin uteliaisuuttani fi-wikin dumppeja maalis- ja lokakuulta 2010. Luokka:Uudeksi tutkimukseksi epäillyt artikkelit sisälsi vanhassa dumpissa 29 artikkelia. Käytännön Wikipedia:Ei uutta tutkimusta nojalla voisi olettaa, että nämä on varmaan seitsemässä kuukaudessa enimmäkseen korjattu, joko poistamalla uusi tutkimus, tai poistamalla aiheeton varoitus. En ollut kuitenkaan kovin yllättynyt seuraavasta tuloksesta:

• Luokasta oli poistunut yksi artikkeli (3,5 %).
• Loput 28 artikkelia (96,5 %) sisälsivät edelleen lätkän "saattaa sisältää uutta tutkimusta".
• Lisäksi luokkaan oli tullut 9 uutta.

Olisikohan tästä nyt pääteltävissä tällainen tosiasiallinen käytäntö: Uusi tutkimus on fi-wikissä sallittua ja sitä sisältävät artikkelit saavat olla rauhassa, kunhan niihin on laitettu ko. asiasta varoittava lätkä? --Jmk 18. lokakuuta 2010 kello 16.41 (EEST)

Kyllä se uusi tutkimus lähtee jos artikkeli kiinnostaa tarpeeksi montaa aktiivista muokkaajaa. Noita ei missään nosteta esille, joten niihin kohdistuvat muokkauksetkin ovat vähäisiä. Sama pätee kaikkiin käytäntöihin: käytäntö on olemassa ja sitä voidaan käyttää artikkelin muokkauksen perusteluna, mutta käytäntö ei velvoita ketään käymään läpi artikkeleita ja korjaamaan niitä käytäntöjen mukaiseksi. --Harriv 18. lokakuuta 2010 kello 16.45 (EEST)

En väittänytkään, että kenelläkään olisi "velvoite" käydä läpi ja korjata artikkeleita. Kysymys oli yksinkertaisesti sen havainnoimisesta, mitä fi-wikin yhteisö tosiasiallisesti tekee tai on tekemättä. Jos tilanne on yhteisön kannalta täysin OK, niin eihän siinä mitään. --Jmk 18. lokakuuta 2010 kello 16.51 (EEST)

Eihän se ole ok, mutta kaikkea ei voi saada kerralla. --Harriv 18. lokakuuta 2010 kello 16.58 (EEST)

Niin, yhteisö priorisoi tietyt asiat tärkeämmiksi kuin toiset. Määrä on tärkeämpää kuin laatu, ja määrää hankitaan tänne silmät kiiluen. Kaikkea ei voi saada joten laadusta voidaan sitten tinkiä. --Jmk 19. lokakuuta 2010 kello 09.11 (EEST)

Melkoinen kärjistys. Tuskin täällä aktiivisesti kukaan haluaa määrää laadun sijaan. Vapaaehtoisprojektissa kenenkään ei vaan voi pakottaa tekemään ikäviä hommia. Jos uusi tutkimus ärsyttää, siitä vain itse poistamaan. Jos yhteisö tekee väärin, voi tilannetta tällaisessa tapauksessa korjata vain tekemällä itse oikein. --albval(keskustelu) 19. lokakuuta 2010 kello 09.27 (EEST)

Voi myös pyrkiä vaikuttamaan siihen, että määrää ei haalittaisi niin paljon, että laatu jää retuperälle. Määrän haalijat ovat kuitenkin yleensä niskan päällä. --Jmk 19. lokakuuta 2010 kello 09.32 (EEST)

Miten siihen vaikutetaan? Nostamalla muokkaamisen / uuden artikkelin kirjoittamisen kynnystä? Miten määrää (aktiivisesti) haalitaan? --albval(keskustelu) 19. lokakuuta 2010 kello 09.34 (EEST)

Määrää voi hillitä mm. merkittävyyskeskusteluissa, huonolaatuisia tekstinpätkiä poistamalla ja pitämällä kiinni uuden tekstin lisäämisen laatuvaatimuksista. Nämä kuitenkin usein herättävät kiivasta vastustusta. Määrää haalitaan esim. nostamalla artikkelitoiveet etusivulla esiin näkyvämmin kuin laadunparannustoiveet, noin ihan yhtenä esimerkkinä. Jos ja kun yhteisö priorisoi määrän lisäämisen tärkeimmäksi, niin sehän on aivan bueno. Hassua on, jos kyseistä priorisointia ei haluta myöntää. --Jmk 19. lokakuuta 2010 kello 09.41 (EEST)

Mielenkiintoinen sanavalinta muuten tuo "pakottaa tekemään ikäviä hommia". Millaiset ovat niitä ikäviä hommia? --Jmk 19. lokakuuta 2010 kello 10.51 (EEST)

Kai se on täysin subjektiivista. Oma top-3 sekalaisessa järjestyksessä olisi varmaan animeartikkelien siivous triviasta, poistoäänestysten läpivienti ja tiettyjen luokkien siivous yhden käyttäjän jäljiltä (en aio eritellä tarkemmin). Tosin kaikkia noita tulee silloin tällöin tehtyä. --albval(keskustelu) 19. lokakuuta 2010 kello 11.08 (EEST)

Oma listani: 1) rautatieartikkelien siivous 2) mammuttipitkien (yli 100k) artikkelien(/muiden ylipitkien lisäysten) siivoominen epäolennaisuuksista 3) osittain/kokonaan hatusta kirjotettujen artikkelien siivous noin laajemminkin, jos mulla ei ole aiheesta riittävästi taustatietoa. Gopase+f 19. lokakuuta 2010 kello 12.02 (EEST)

Yksittäisiä ikäviä hommia on epäilemättä itse kullakin mielessä. Onkohan artikkeleihin merkittyjen laatuongelmien (uusi tutkimus, tarkistettava yms.) korjaaminen yleisestikin ikäväksi koettua hommaa eli sitä ei muokkaajayhteisö yleensä halua tehdä? --Jmk 19. lokakuuta 2010 kello 12.46 (EEST)

Tuohon kysymykseen vastaaminen olisi uutta tutkimusta:-) Yllä lienee laajin tähän mennessä toteutettu kysely yleisimmin ikävimmiksi koetuista hommista. Sääli vaan, että n=2. --albval(keskustelu) 19. lokakuuta 2010 kello 12.50 (EEST)

Katselin noita tossa läpi ja vaikuttaa siltä, että useimmissa tapauksissa on vain kyse lähteettömistä tiedoista. Kuten yksi käyttäjä perusteli keskustelusivulla: "Omaa tutkimusta tulee sen takia, kun lähteitä ei löydy."--Nedergard 18. lokakuuta 2010 kello 17.52 (EEST)

Apropoo, sama vertailu koskien luokkaa Luokka:Tarkistettava (artikkelit, joiden paikkansapitävyys on kyseenalaistettu): Maaliskuussa luokka sisälsi 163 artikkelia. Lokakuuhun mennessä

• 27 kpl (16,6 %) oli "korjattu" tavalla tai toisella, ts. artikkeli ei enää ollut Tarkistettava-luokassa.
• 136 kpl (83,4 %) oli edelleen "tarkistettavana".
• Uusia tarkistettavia oli tullut 49 kpl.

Edelleenkään en väitä, että kenelläkään olisi mitään velvollisuuksia. Kunhan tutkin, miten tehokkaasti fi-wiki korjaa itseään. Sitähän aina muistetaan hehkuttaa, joten eikö olekin mukava nähdä konkreettisia tilastoja hehkutuksen pohjaksi. Näitähän voidaan käyttää esim. lehdistötiedotteissa. --Jmk 18. lokakuuta 2010 kello 17.05 (EEST)

Olen ehdottanut, että käytettäisiin suosittelemaani puskutraktori-menetelmää kaikkiin tuollaisiin artikkeleihin, joita ei ole korjattu määräajassa. Jos luonnostekstejä tarvitaan, niin keskustelusivuja voitaisiin käyttää niiden arkistoimiseen nykyistä enemmän, kunhan siitä ei tule erityistä julkaisemisen muotoa. --Thi 18. lokakuuta 2010 kello 18.23 (EEST)

Fi-wikissä kai kuitenkin yleisesti pidetään tarpeellisempana sitä, että on paljon tekstiä, kuin että se olisi tietosanakirjalta vaadittavaa tasoa ja täyttäisi käytännöissä asetetut laatuvaatimukset. Näin ainakin päätellen siitä, millainen meteli yleensä nousee, jos yritetään poistaa jotain vähänkin suurempaa tekstinpätkää esim. lähteiden puutteen tai muun heikkolaatuisuuden vuoksi. Tällöin ilmaantuu sankoin joukoin henkilöitä, joiden mielestä tekstinpätkä on olennaisen tärkeä. (Mutta sitten kun ko. tekstiä pitäisi korjata, joukot loistavat poissaolollaan ja ko. tekstinpätkä ei kiinnosta ketään.) Tämä ihan noin yleisenä huomiona mihinkään yksittäiseen tapaukseen viittaamatta. --Jmk 18. lokakuuta 2010 kello 18.40 (EEST)

Teeppä aikasikuluksi vastaava analyysi korjatuista artikkeleista niin että artikkeleista on jätetty pois ne artikkelit joilla on vähän lukijoita (vaikka alle 100 sivunlatausta kuukaudessa). En varsinaisesti usko, että tulokset hirveästi eroaa mutta olisi silti mielenkiintoista nähdä millainen ero on. Toinen mikä olisi mielenkiintoista olisi nähdä eroaako "keskeisten" artikkelleiden korjaaminen muista. (keskeisyyden määritelmän voi minun puolestani arpoa jonkun sellaisen perusteella joka on helppo koneellisesti laskea tyyliin kielilinkit ja artikkelien väliset linkit) -Zache 18. lokakuuta 2010 kello 19.20 (EEST)

Mistäs noita sivunlatausnumeroita näkee? Ja onko siis hypoteesi semmoinen, että meille on kerätty artikkelimäärän kasvattamiseksi röykkiöittäin artikkeleita, jotka eivät kiinnosta lukijoita eivätkä kirjoittajiakaan, ja siksi ne jäävät oman onnensa nojaan? Kuulostaa kyllä ihan uskottavalta. --Jmk 19. lokakuuta 2010 kello 09.05 (EEST)

täältä. Oikeastaan hypoteesi on se, että artikkeleita jotka eivät osu kenenkään silmiin ei korjata. Heti kun ne nousevat esim tuoreimpiin muutoksiin niille huomattavasti todennäköisemmin tehdään jotain. Eli se kysymys johon haen vastausta et korjataanko me edes niitä artikkeleita jotka syystä tai toisesta kiinnittää ihmisten huomion vai hajautuuko meidän muokkausvoima ympäri wikipediaa.

Sinällään en ole hirveän huolissani siitä, että täällä on suuria määriä korjattavia matalan näkyvyyden artikkeleita, ns. luonnoksia kuten Thi asian ilmaisee, niin kunhan saadaan kohdistettua muokkausvoimaa niihin artikkeleihin joita pidetään "tärkeinä", miten kukin sen määritteleekään, ja saadaan niistä kunnollisia. --Zache 19. lokakuuta 2010 kello 09.58 (EEST)

Valmiiksi pureskeltuna lukemia pidemmältä ajalta täältä ja lyhyemmältä ajalta täältä.</linkkitiedote> --Harriv 19. lokakuuta 2010 kello 12.26 (EEST)

Ja pistetään vielä 4kk top 1000 --Zache 19. lokakuuta 2010 kello 12.29 (EEST)

• Wikipedia:Wikiprojekti Neutraalius 2010, Wikipedia:Wikiprojekti Uuden tutkimuksen poisto 2010. --Thi 19. lokakuuta 2010 kello 15.39 (EEST)

Muihin tietosanakirjoihin vittaaminen

Hei, Voinko käyttää artikkelissa lähteenä toista tietosanakirjaa, esim. Encyclopaedia Britannicaa? Ei varmaan saa suoraan artikkelia kopioida, mutta tarkoitan, että käytän sitä lähteenä niin kuin mitä tahansa muuta kirjaa/nettisivua? --Dorian Grayn muotokuva 21. lokakuuta 2010 kello 14.18 (EEST)

Kyllä toisia tietosanakirjoja saa käyttää lähteenä. WP:Tarkistettavuus: Myös toissijaisia lähteitä kokoavia teoksia kuten tietosanakirjoja voidaan käyttää lähteenä. Encyclopaedia Britannica on varmasti erittäin hyvä ja luotettava lähde (verrattuna siihen, millaisia lähteitä Wikipediassa yleensä kelpuutetaan). Kunhan tosiaankin käytät lähteenä etkä kopioi, ja merkitset lähteen selvästi, niin asian pitäisi olla erinomaisen kunnossa. --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 14.20 (EEST)

Pitää paikkansa. Muuten, Britannican 1911 versiota saa lainata suoraankin, koska tekstin tekijänoikeus on jo ehtinyt vanhentua (tässä tapauksessa on kuitenkin merkittävä mistä teksti on otettu). Näin on tehty esimerkiksi englanninkielisessä artikkelissa Allan James Foley. Jafeluv 21. lokakuuta 2010 kello 14.38 (EEST)

Teoriassa voi, mutta onko välttämättä eduksi. Sadan vuoden takaiset painotukset ja näkökulmat sekä yleinen tietämys asioista olivat toiset kuin nykyisin. Kriittinen arviointi on paikallaan. Vertaa taannoisen 130 vuotta vanhan oppikirjan käyttöön lähteenä monissa historiallisissa aiheissa. --Ulrika 21. lokakuuta 2010 kello 14.46 (EEST)

Joo, varauksella kannattaa suhtautua jos noin vanhaa lähdettä haluaa käyttää. Onhan Britannicasta toki olemassa tuoreempiakin versioita ja tietosanakirjojahan on maailma pullollaan. Jafeluv 21. lokakuuta 2010 kello 16.00 (EEST)

Mikä olikaan HH?

Kun en millään muista, mikä täsmälleen on kulloinkin sovittu kuuluvan HH:n alaan ja mikä ei, niin kysytään täällä: oliko se nyt niin, että toisten käyttäjien kunnioittaminen nimityksellä "Wikipedian syöpä" on sallittua ja sopivaa keskustelua, vai meneekö se jo rajan kielletylle puolelle? --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 15.54 (EEST)

Viittaatko mahdollisesti tähän [18]? Gopase+f 21. lokakuuta 2010 kello 16.01 (EEST)

Kysymykseni koski käytäntöä yleisesti. Tietysti jos on eroteltavissa tapauksia, joissa ko. kunnioittava nimitys on sallittu ja toisia, joissa se on kielletty (esim. riippuen siitä keneen nimitys kohdistuu), niin sekin olisi informatiivista. --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 16.04 (EEST)

Tapauskohtaisiahan tällaiset kommentit aina ovat. Jos haluat että kysymystäsi käsitellään vain yleisessä mielessä, et todennäköisesti tule saamaan täsmällistä, yksiselitteistä vastausta. Ja vaikka saisitkin, et voi soveltaa sitä yksittäisiin tapauksiin yksiselitteisesti oikein. Gopase+f 21. lokakuuta 2010 kello 16.08 (EEST)

Kiitos informaatiosta. Ymmärsinkö oikein, että kannanottosi mukaan käyttäjien nimittäminen "Wikipedian syöväksi" ei ole yleisesti ottaen kiellettyä, vaan se voi tapauskohtaisesti olla täysin hyväksyttävää? --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 16.11 (EEST)

Epämääräiseen käyttäjäryhmään viittaaminen ei ole kovin henkilökohtaista. --Harriv 21. lokakuuta 2010 kello 16.13 (EEST)

Kiitos, jatkuvasti selviää lisää. Mainitunlaiset kommentit ovat siis sallittuja, kunhan niitä ei kohdisteta selvästi yksittäiseen käyttäjään? --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 16.15 (EEST)

Riippuu tapauksesta. Gopase+f 21. lokakuuta 2010 kello 16.27 (EEST)

Kyseessä ei ole epämääräinen käyttäjäryhmä, vaan deletionistit on jopa luokiteltu: Luokka:Deletionistit --Otrfan 21. lokakuuta 2010 kello 16.25 (EEST)

Jos yleisesti puhutaan, niin sanoisin että "Käyttäjä X on Wikipedian syöpä" on henkilökohtainen hyökkäys, mutta "ruritanialaiset nationalistit ovat Wikipedian syöpä" ei. Molemmat ovat hyökkäyksiä, mutta vain ensimmäinen kohdistuu henkilöön. Mikä ei silti tarkoita että jälkimmäinen olisi mitenkään hyväksyttävää kielenkäyttöä. Jafeluv 21. lokakuuta 2010 kello 16.16 (EEST)

Henkilökohtainen hyökkäys on nimenomaan henkilökohtainen. Jos yksittäistä käyttäjää mollataan wikipedian syöväksi, on se HH. Jos taas (kuten Gopase+f:n esimerkissä) viitataan käyttäjäryhmään, se ei ole HH. Mollauksen henkilökohtaista luonnetta voi yrittää peitellä, vaikka muodossa "eräät deletionistit, jotka tätä artikkelia muokkaavat, ovat wikipedian syöpä". Se on HH, jos on helppo tunnistaa yksi ko. artikkelia muokkaava deletionisti tämän heiton kohteeksi. Olisiko tässä tulkinnassa järkeä? --217.140.232.52 21. lokakuuta 2010 kello 16.18 (EEST)

Eli saako sanoa näin: "kaikki deletiomismia kannattavat ovat Wikipedian syöpäläisiä?" --93.106.192.74 21. lokakuuta 2010 kello 16.21 (EEST)

Saa ja saa... mitä sekin nyt tarkoittaa... jossain tilanteessa tuo voi olla HH: ainakin jos joku keskustelukumppani on juuri sanonut olevansa deletionisti. Joka tapauksessa olisi parempi olla henkilöimättä ja puhua "deletionismista" eikä "deletionisteista". --217.140.232.52 21. lokakuuta 2010 kello 16.28 (EEST)

Itse asiassa deletionistien haukkuminen ei taida olla HH, koska sillä viitataan käyttäjän toimintaan wikipediassa. --217.140.232.52 21. lokakuuta 2010 kello 17.01 (EEST)

Pikemminkin ideologiaan kuin toimintaan mielestäni. Jafeluv 21. lokakuuta 2010 kello 17.03 (EEST)

Niin. Uskon että jos joku sanoo että "deletionismi on ihan homoa" niin kukaan ei kajoaisi kommenttin mutta "deletionistit on ihan homoja" poistettaisiin Hh:na, arvaan ma. --93.106.192.74 21. lokakuuta 2010 kello 17.06 (EEST)

Toisaalta homoutta ei pidä ottaa keskusteluun mukaan, koska se on wikipedian ulkopuolinen juttu. "wikipedian syöpä" osuu jo paremmin rajojen sisälle. --217.140.232.52 21. lokakuuta 2010 kello 17.12 (EEST)

Ei kai tulkinta voi olla rajoitettu siihen, että heitto kohdistuu tasan yhteen käyttäjään, muutenhan voisi vapaasti nimitellä esim. kahta tai kolmea käyttäjää. --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 16.23 (EEST)

Eipä varmaan. Lakitekstissä varmaan kirjattaisiin: "mikäli kohde tai kohteet ovat henkilöitävissä yksittäisiksi käyttäjiksi." --217.140.232.52 21. lokakuuta 2010 kello 16.30 (EEST)

Jafeluville: Vaikuttaisiko asiaan, mikäli olisi olemassa käyttäjälaatikko "Ruritanialainen nationalisti" ja kyseinen laatikko olisi vain muutamalla käyttäjäsivulla? Tällöin kai olisi ajateltavissa, että hyökkäys kohdistuu erityisesti noihin käyttäjiin, jotka ovat avoimesti ruritanialaisia nationalisteja. --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 16.23 (EEST)

Toki asiaan vaikuttaa millaisesta käyttäjäryhmästä puhutaan. Jos sanon, että spämmiä levittävät kertakäyttötunnukset ovat Wikipedian syöpä, kukaan tuskin tulee valittamaan hyökkäyksestä käyttäjäryhmää vastaan. Jafeluv 21. lokakuuta 2010 kello 16.32 (EEST)

Käyttäjäryhmään kohdistuva mollaus ei voi olla HH. Mutta jos ryhmä on pieni (1-3 henkeä ?) tai kohde on tunnistettavissa tilanteessa tai jostain muusta syystä, voidaan puhua HH:sta. Eikö joo?--217.140.232.52 21. lokakuuta 2010 kello 16.37 (EEST)

"Spämmiä levittävät kertakäyttötunnukset"-käyttäjälaatikkoa ei ole, ja ajatuskin siitä tuntuu melko kaukaiselta, joten sikäli aika eri tilanne. Yllä IP:n ehdottama "kohde on tunnistettavissa tilanteessa" on mielenkiintoinen muotoilu. Mikäli joku tuollainen heitto tulee vastauksena esim. artikkelin merkittävyyskeskustelun käynnistämiseen, niin aika selvästi se silloin (siinä tilanteessa) kohdistuu erityisesti ko. käynnistäjään, vaikka olisikin nimellisesti laajempikin käyttäjäryhmä. --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 16.43 (EEST)

Puhutko nyt jostain tietystä tapauksesta ja ehkä jopa mahdollisesta tietyllä tavalla muotoillusta heitosta? (Muutenhan joutuu tulkitsemaan että tarkoitat tilannetta, jossa merkittävyyskeskustelussa kommentoidaan esim.: "spämmiä levittävät kertakäyttötunnukset ovat Wikipedian syöpä") Gopase+f 21. lokakuuta 2010 kello 16.49 (EEST)

Puheena oli äsken "ruritanialaiset nationalistit" ja ajateltu tilanne, jossa ko. laatikko on muutamalla käyttäjällä. Eli aika lailla eri tilanne kuin jos kohteena olisi "spämmiä levittävät kertakäyttötunnukset" jos kyseistä laatikkoa ei ole olemassakaan. Mitä sinä sitten ajattelit olevan puheena? --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 16.55 (EEST)

Oletin että kyseessä oli tapaus: ""Merkittävyyskeskustelu, jonka on aloittanut ryhmään spämmiä levittävät kertakäyttötunnukset -ryhmään kuuluva käyttäjä ja merkittävyyskeskustelussa kommentoidaan "spämmiä levittävät kertakäyttötunnukset ovat Wikipedian syöpä""". Hyvä että tarkensit hypoteettisen esimerkkitilanteen luonnetta. Gopase+f 21. lokakuuta 2010 kello 17.00 (EEST)

Olettaen, että "ruritanialaisten nationalistien" aatemaailmaan _ei kuulu_ olennaisena osana joko a) artikkelien poistaminen wikipediasta b) artikkelien merkittävyyden kyseenalaistaminen c) merkittävyyskeskusteluiden käyminen d) merkittävyyskeskusteluiden käynnistäminen e) artikkelien säilyttäminen wikipediassa f) jne. muut vastaavat tapaukset, niin silloin kyseessä on henkilökohtainen hyökkäys jos "ruritanialaisia nationalisteja" on vain muutama ja joku/jotkut heistä ovat osallistuneet kyseiseen keskusteluun, jossa kommentoidaan negatiivisesti ruritanialaisia nationalisteja. Gopase+f 21. lokakuuta 2010 kello 17.06 (EEST)

Paitsi ehkä jos joku käyttäjä ilmoittaa esimerkiksi käyttäjäsivullansa olevansa ruritanialainen nationalisti. Silloin HH voidaan yksilöidä johonkin käyttäjään kohdistuvaksi. Ja jos taas itsensä ruritanialaisiksi nationalisteiksi itsensä ilmoittavia käyttäjiä on enemmän kuin yksi, niin tuskin se on mikään lieventävä asianhaara. Edit: Jmk:lla näköjään ylempänä samat ajatukset. --Otrfan 21. lokakuuta 2010 kello 16.23 (EEST)

Edelleen yleisenä kommenttina: On parempi pitää mielessä käytännön perusajatus "käy kiinni asiaan, älä keskustelijaan" kuin keskittyä lakimiesmäisesti rajaamaan mikä kommentti oli henkilökohtainen ja mikä pelkkä hyökkäys. Jafeluv 21. lokakuuta 2010 kello 16.46 (EEST)

Järkipuhetta. --93.106.192.74 21. lokakuuta 2010 kello 16.47 (EEST)

Fi-wikissä on kuitenkin yhteisö päättänyt pyrkiä tiukkaan rajanvetoon. "Henkilökohtainen hyökkäys" on nostettu käytännöissä aivan erityisasemaan mm. siten, että sellaisia saa poistella keskusteluista, ja niiden tekijöille jaetaan varoituksia ja estoja. En tiedä, onko se viisasta, mutta näin on yhteisö halunnut tehdä. HH-käytäntöön on aina välillä tehty hyvinkin eksplisiittisiä lisäyksiä, joten ilmeisesti tiukkoja rajanvetoja on haluttu tehdä. Jos yhteisö haluaa lieventää "HH"-käytäntöjään, sekin on tietenkin mahdollista käytäntökeskustelun kautta. --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 16.52 (EEST)

Juttu ei ole tiukka rajanveto vaan se, että käyttäjien ohjeistaminen ja poiston/huomautuksen/eston pohdinta ovat kaksi eri asiaa. Jälkimmäiseen on hyvä olla vähän pohtinut näitä, vaikka niitä ei olisi järkeä kirjata käytäntöön. --217.140.232.52 21. lokakuuta 2010 kello 16.56 (EEST)

Onhan meillä välimuotokin HH:n ja sallitun keskustelun välissä. Eli keskustelun siivous, jossa sopimattomia ilmaisuja poistetaan, mutta ei huomauteta käyttäjää HH:sta. Ihan hyvin (ainakin mun mielestä) tähänkin asti ollaan tultu toimeen ilman tiukkaa rajanvetoa. Gopase+f 21. lokakuuta 2010 kello 16.57 (EEST)

"Keskustelun siivous" on riskipeliä, sillä jos kajotaan toisten kommentteihin eikä kyseessä ollutkaan "yksiselitteisesti" pois siivottavaa kamaa, on helposti edessä syytös käytännön "älä koske muiden kommentteihin" rikkomisesta. Fi-wikin keskustelukulttuuri on jostain syystä mennyt vähän semmoiseksi. Ilmeisesti mm. niiden tiukkojen rajanvetoyritysten vuoksi. --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 17.02 (EEST)

kausaalisuhde menee kyllä enemmänkin näin: epäluottamus -> keskustelumuokkausten pilkunviilaus -> tarve tehdä pikkutarkkaa säännöstöä. --217.140.232.52 21. lokakuuta 2010 kello 17.05 (EEST)

Juuri näin. Käytäntöjä on jouduttu tarkistamaan enemmänkin käytännöllä päähän lyömisen liiallisuuden vuoksi kuin sen puutteen vuoksi. Gopase+f 21. lokakuuta 2010 kello 17.08 (EEST)

Sepä se. Olen usein ihmetellyt, miksi fi-wikissä ollaan niin hanakasti lisäilemässä uusia keskustelukieltoja, vaikka on selvää, että mitä enemmän kielletään, sen enemmän kieltoja käytetään lyömäaseina. Kun "keskustelun siivoamisesta" on tullut niin suosittua (ja jotkut harrastavat sitä hanakammin kuin toiset), niin sitten todellakin joudutaan hakemaan ko. toiminnalle rajoja. – Onpa hyvä, että tässäkin keskustelussa saatiin selkeämpiä rajanvetoja - ettei joku onneton esim. mene vahingossa poistamaan jotain "deletionistit ovat Wikipedian syöpä"-tyyppistä HH:na. Nyt ymmärretään taas vähän paremmin, keitä käyttäjiä saa nimittää milläkin tavalla. Tilanteen mukaan. --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 17.24 (EEST)

Ei tästä keskustelusta välttämättä tollasta johtopäätöstä kannata vetää... Gopase+f 21. lokakuuta 2010 kello 17.34 (EEST)

Ei kannata vetää sellaista johtopäätöstä, että nyt ymmärretään taas vähän paremmin, keitä käyttäjiä saa nimittää milläkin tavalla? Huonomminko se sitten nyt ymmärretään? --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 17.35 (EEST)

Yhtä huonosti. (joku voi jopa ymmärtää nyt huonommin) Gopase+f 21. lokakuuta 2010 kello 17.39 (EEST)

Ok. Selviä rajanvetokriteerejä tässä joka tapauksessa tuli esille: syöväksi nimittäminen on sinänsä hyökkäys, mutta ah-niin-kiellettyyn HH-luokkaan se menee vasta tilanteen mukaan eli riippuen mm. siitä, pystytäänkö päättelemään keneen se oli tarkoitus kohdistaa (jos ei hyökkäyksen tekijä ole avuliaasti suoraan nimennyt kohdetta). --Jmk 21. lokakuuta 2010 kello 17.45 (EEST)

Henkilöartikkeleiden aloitus

Wikipedian ohjeen mukaan henkilöartikkelit aloitetaan nimellä, mutta jos on titteleitä (kuten vuorineuvos) yms., niin sitten niillä. Mikä olisi se virallinen käytäntö; mennäänkö nykyohjeella vai onko tarvetta muuttaa? Tämä keskustelualoitus lähti liikkeelle tästä.

Kappas, tuollainen ohje. Siitä on näköjään kinasteltu jossain välissä. Ehkä pitäisi määritellä, että mitkä tittelit ovat sellaisia, että alkuun kuuluvat. Vuorineuvos ei varmaankaan sellainen ole, mutta esim. paavius voisi olla maininnan arvoinen. --Otrfan 22. lokakuuta 2010 kello 01.30 (EEST)

Edellinen keskustelu löytyy tuolta Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto36#artikkelin aloitus (keväältä 2009), jossa päädyttiin siihen, että on aina parasta aloittaa nimellä ja laittaa se titteli johonkin muualle johdantoon. (kannattaa lukea vanhaa keskustelua alhaalta ylöspäin, koska siellä on käytetty vielä vanhaa ikävää keskustelukulttuuria, minä mukaan lukien.) Gopase+f 22. lokakuuta 2010 kello 09.03 (EEST)

ja sen henkilöartikkelimallin voi päivittää vastaamaan tuon keskustelun lopputulosta. Gopase+f 22. lokakuuta 2010 kello 09.04 (EEST)

Ihan kristallinkirkkaasti en tuosta keskustelusta kykene "lopputulosta" hahmottamaan. :) Siinä mm. esitetään, että pelkällä nimellä aloittaminen on de facto -käytäntö, mutta kun katsoo esimerkiksi paaveja ja kuninkaallisia käsitteleviä artikkeleja, aika monenlaista tapaa esiintyy yleisestikin. Ja saa kai sentään sanalla "Sir" aloittaa artikkelin, ainakin kymmenissä ellei sadoissa artikkeleissa on tehty niin. En tekisi asiasta sitovaa ohjetta, määritelmälauseen selkeys ja sujuvuus lienee tärkeintä. -Ochs 22. lokakuuta 2010 kello 23.32 (EEST)

Muistattehan, että täällä on ainakin yksi "Suomen aatelinen", joka ilmeisesti pyrkii nostamaan omaakin arvoaan lisäämällä titteleitä heti artikkelien alkuun. Minusta ne voi tarvittaessa mainita syntymäajan jälkeen ja sirriä ei tarvita kai ollenkaan? --Esamatti1 24. lokakuuta 2010 kello 17.00 (EEST)

Niin, ja missään oikeassa suomalaisessa tietosanakirjassahan tuollaista käytäntöä ei ole. Niistä olisi itse kunkin hyvä ottaa välillä mallia. --Esamatti1 24. lokakuuta 2010 kello 17.08 (EEST)

Alaluokat Suomen sotahistoria

Niin tarvittaisiin ainakin kaksi uutta alaluokkaa kuvaamaan "suomen sotahistoriaa". Yksi kuvaamaan Ruotsalaisuuden aikaa ja toinen Suuriruhtinaskunnan aikaisia tapahtumia. Miksei myös itsenäisyyden ajanjaksona "voitetut sodat" :) Onko ehdotuksia? D100a 23. lokakuuta 2010 kello 13.16 (EEST)

Kun Suomen historiakin alkaa kivikaudesta niin miksi ei myös Suomen sotahistoria? Muistan nähneenikin jonkun kirjan, joka itse asiassa taisi kattaa Suomen sotahistorian koko historialliselta ajalta. Historiantutkijathan kyllä ovat paljon puhuneet vuoden 1809 (vai oliko se 1917) tirkistysaukosta, johon aiempaa historiaa projisoidaan, mutta joka tapauksessa on vakiintunut konventio tarkastella itsenäisen Suomen (tai suuriruhtinaskunnan) aluetta vastaavan alueen historiaa myös aiemmilta ajanjaksoilta, joskin etenkin uudemmassa tutkimuksessa tällöin yhä enemmän tuodaankin esiin se tosiasia, että mitään myöhempää "Suomea" ei tuolloin vielä ollut. Tätähän ovat käsitelleet paljon muun muassa Matti Klinge ja Osmo Jussila eri yhteyksissä. Alaluokkien tarve taas varm,aan riippuu ennen muuta siitä, milloin sisältlöä kertyy niin paljon, että jako alauokkiin käy tarpeelliseksi.--Urjanhai 23. lokakuuta 2010 kello 14.38 (EEST)

Ei tarvetta vielä alaluokille väähisen artikkelimäärän vuoksi. Katsotaan sitten joskus tulevaisuudessa. Gopase+f 24. lokakuuta 2010 kello 21.31 (EEST)

Ei tarvetta.--Phiitola 25. lokakuuta 2010 kello 09.37 (EEST)

Tarkistettava ja Neutraalius mallinteet

Kysyisin Tarkistettava ja Neutraalius mallinteiden käyttämisestä. Uusi käyttäjä JusticeForAll teki ensimmäisenä muokkauksenaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenneth_E._Hagin artikkeliin Tarkistettava ja Neutraalius mallinteet.

Tuntuu hiukan kummalta, että tuo mallinteiden käyttö on noinkin helppoa ja vapaata. Uusi käyttäjä ensimmäiseksi muokkaukseensa noin vain laittaa sellaisen. Jos niitä noin helposti laitellaan, muilta käyttäjiltä menee turhaa aikaa tuollaisten poistamiseen. Onko tuosta mallinteiden oikeasta käytöstä keskusteltu jossakin wikipedian sivuilla ja onko tuohon mallinteiden käyttelemiseen mahdollista kehittää jotakin rajoituksia ? Anna O 24. lokakuuta 2010 kello 21.26 (EEST)

Kuka hyvänsä voi laittaa kyseiset mallineet artikkeliin, mutta laittaminen täytyy perustella mallineen tarkennuksessa tai keskustelusivulla. Jos malline on ilmeisen aiheeton, sen voi (perustellen) poistaa. Jos taas malline saattaa olla aiheellinen, asia on selvitettävä keskustelemalla ja artikkeli korjattava ennen mallineen poistoa. Turhat mallineiden laittamiset voidaan katsoa häiriköinniksi. -Ochs 25. lokakuuta 2010 kello 00.26 (EEST)

Kuuluuko Simone täsmennyssivulle vai ei?

Tein täsmennyssivun sukunimestä Simonen. Lisäsin perään Katso myös -otsikon alle Nina Simonen, jonka perusmuoto muistuttaa häkellyttävästi nimeä Simonen ja genetiivi on täsmälleen sama. Kun yleinen käytäntö on muistuttavien nimien yhteydessä tällainen, katsoin sen asialliseksi, ottaen vielä huomioon, että kaikkien käyttäjien taidot suomen kielen taivutusmuotojen hallinnassa eivät ole yhtä hyvät kuin äidinkielisten vähintään peruskoulun käyneiden.

Muuan ylläpitäjä poisti sen, poisti vielä toistekin, mistä tietysti moitin häntä asianmukaisesti. En itse voi sitä enää palauttaa, koska eston uhka häilyy ylläni, siksi kysyn käyttäjien mielipidettä, onko suurikin rike auttaa tiedonhakijaa lisäämällä sukunimi Simone kyseiselle täsmennyssivulle Katso myös -otsikon alle vai olisiko siitä peräti joskus hyötyä. Mutta ainakaan siitä ei ole haittaa, mielestäni. Esimerkkejä vastaavista täsmennyssivuista, joilla on Katso myös -osa: Hesse, Freeman (täsmennyssivu), Bäckman, Fisher, Eriksson, Lorenz jne., en.wikissä esim. Moore --Ulrika 28. lokakuuta 2010 kello 12.52 (EEST)

Tuskinpa kukaan Nina Simonea erehtyy Simoseksi luulemaan. --Otrfan 28. lokakuuta 2010 kello 12.54 (EEST)

Tuskin siitä haittaa on, muttei välttämättä hyötyäkään. Löytyy varmaan muitakin samankaltaisia tapauksia. Rajanveto voi olla myöhemmin vaikeaa? --Maradona 28. lokakuuta 2010 kello 12.57 (EEST)

Kuuluu täsmennyssivulle Simone (ja ehkä Simon) mutta Simonen on vähän kaukaa haettu. Eli en lisäisi Nina Simonea Simonen-täsmennyssivun katso myös osioon. Gopase+f 28. lokakuuta 2010 kello 13.02 (EEST)

Korkeintaan voisi ehkä linkittää Simone-täsmennyssivulle, jos sellainen olisi, ja otsikkona olisi Simonen-sivulla "Samankaltaisia nimiä" tms. Yksittäiseen artikkeliin en lähtisi linkittämään.--Nedergard 28. lokakuuta 2010 kello 13.05 (EEST)

Normaali otsikko on Katso myös, joten tuskin kannattaa keksiä uusia otsikoita. --Ulrika 28. lokakuuta 2010 kello 13.43 (EEST)

Missä menee se raja, jota myöhemmin on vaikea vetää? Mikä on hyväksyttyä, vai vetävätkö sen ylläpitäjät satunnaisten mielialojen mukaan? --Ulrika 28. lokakuuta 2010 kello 13.07 (EEST)

Ei ylläpitäjät, vaan yhteisö. Sinä ja minä yhdessä muiden käyttäjien kanssa. Gopase+f 28. lokakuuta 2010 kello 13.15 (EEST)

Samantapaisten nimien lisääminen on normaali käytäntö. Olen tehnyt viime aikoina paljon täsmennyssivuja ja siinä samalla tutustunut myös englannin- ja muidenkielisten Wikipedian käytäntöön. Simone sopii hyvän tuolle täsmennyssivulle, ja tarvetta vahvistaa erityisesti tuo genetiivin samännäköisyys. --Abc10 28. lokakuuta 2010 kello 13.33 (EEST)

Lisätäänkö sinne sitten kaikki Simonet vai ainoastaan Nina Simone? Eikö oma täsmennyssivu olisi fixumpi vaihtoehto? --Otrfan 28. lokakuuta 2010 kello 13.35 (EEST)

Niin, täsmennyssivu Simone varmaan on parempi. Ehkä' siihen sitten voisi olla linkki Simonen sivultakin (ajatellen lähinnä ei-äidinkielisiä tai syuomea taitamattomia).--Urjanhai 28. lokakuuta 2010 kello 13.39 (EEST)

Simone-muodosta voisi tehdä oman täsmennyssivun ja viitata Simosesta sinne. Hyvä ratkaisu, kiitos vinkistä. Tehdään se. --Ulrika 28. lokakuuta 2010 kello 13.41 (EEST)

Nyt Simone-täsmennyssivulla on otsikon Muita alla Simuna. :D --Maradona 28. lokakuuta 2010 kello 14.04 (EEST)

Molemmat vaihtoehdot ovat saaneet kannatusta, mutta itse jättäisin lisäämättä. --Urjanhai 28. lokakuuta 2010 kello 13.39 (EEST)

Jos mietitään siltä kannalta, että _mitä_ siellä katso myös -osiossa pitäisi olla. Musta riittää linkki sivulle Simo (täsmennyssivu). Jos lisätään Simone, niin sitten pitäisi olla myös Simo (nimi) ja Simon. (mutta kuten jo yllä totesin Nina Simone on vähän kaukaa haettu.) Gopase+f 28. lokakuuta 2010 kello 13.42 (EEST)

Täsmennyssivu Simone ja viittaus sinne on saanut kannatusta. Noita muita voi sitten pohtia tapauskohtaisesti, järjestää vaikka äänestyksen, jos tiukoille ottaa. --Ulrika 28. lokakuuta 2010 kello 13.45 (EEST)

Nyt näköjään annetaan yhteenvedoissa väärää tietoa:[19] Minä en ole ehdottanut, että täsmennyssivuun Simone linkitettäisiin täsmennyssivulta Simonen. --Otrfan 28. lokakuuta 2010 kello 14.01 (EEST)

Wanhaan aikaan nykyään muodossa Simonen (Karhunen) kirjoitettava nimi on voitu historian aikana kirjoittaa esim. Simoin (Karhuin (?)), naisilla muoto on voinut olla Simotar (Karhutar?). Mitenkäs sukunimitäsmennyssivuilla kohdellaan tällaisia vanhoja muunnoksia? Pitke 28. lokakuuta 2010 kello 16.14 (EEST)

Mikään mistä on apua, ei voi olla haitaksi, vaikka joistakin kommenteista niin voisi kuvitella. --Ulrika 28. lokakuuta 2010 kello 16.39 (EEST)

Pitäisikö tämä keskustelu nyt ymmärtää niin, että kyseessä on muutosehdotus Wikipedia:Täsmennyssivu-ohjeeseen/käytäntöön? Jos niin on, niin olisi hyvä saada konkreettisesti muotoiltu muutosehdotus, jotta voisi keskustella (asiasta) ja joko kannattaa tai puoltaa.--Nedergard 28. lokakuuta 2010 kello 17.11 (EEST)

Kyseessä ei ole käytäntö vaan tosiaan lähinnä käytösohje, eikä sivulla tällä hetkellä mainita mitään asiasta. En myöskään lähtisi sen kummemmin tiukkoja ohjeita sorvaamaan, ongelmia ei juuri ole ollut. Tässäkin asiassa tuli kärpäsestä härkänen. -Ochs 28. lokakuuta 2010 kello 22.05 (EEST)

Olympialaisten lajiartikkeleiden nimeäminen

Kokosin alasivulleni luettelon tämänvuotisten talviolympialaisten lajeista. Tuota luetteloa tehdessä tosin oli hiukan vaikeuksia keksiä mille nimille artikkeleita kuuluisi laittaa.

Ensinnäkin joukkuelajit. Pitäisikö nuo nimeta tyyliin Jääkiekko talviolympialaisissa 2010 – miesten turnaus, Jääkiekon miesten turnaus talviolympialaisissa 2010 vai Miesten jääkiekkoturnaus talviolympialaisissa 2010?

Entäs alppihiihdon lajit? Miesten pujottelu talviolympialaisissa 2010, Alppihiihdon miesten pujottelu talviolympialaisissa 2010 vai Alppihiihto talviolympialaisissa 2010 – miesten pujottelu?

Ja freestylehiihdon lajit? Miesten kumparelasku talviolympialaisissa 2010 kuulostaisi vielä ihan järkevältä, mutta tuon kaavan mukaan tulisi myös artikkeli nimeltä Miesten hypyt talviolympialaisissa 2010 mikä taas olisi melko huono vaihtoehto.

Tai lumilautailut. Miesten lumikouru talviolympialaisissa 2010, Miesten lumilautailun lumikouru talviolympialaisissa 2010 vai Lumilautailun miesten lumikouru talviolympialaisissa 2010?

Ja onhan noita eri variaatioita noista nimistä olemassa enemmänkin. Samoin kuin myös ongelmallisia nimettäviä artikkeilta. Eli voisitte katsoa tuolta ala-sivultani, mitä nimiä pitäisi sieltä muuttaa (ainakin loppupään artikkelit nimesin vain joillein nimelle mahd. nopeasti, eli kömmähdyksiäkin on voinut tapahtua). -DragonMaster- 28. lokakuuta 2010 kello 22.51 (EEST)

Lev vai Leo?

Kävin tänään kaksi syvällisempää keskustelua aiheesta Leo vai Lev. Ensimmäisenä keskuteltiin kahden ylläpitäjän ja Gopase?f kanssa Trostkin nimestä kuinka se kirjoitetaan mutta kun siirsin Leo Tolstoin Lev niin alkoi poru kolmessa toimittajassa. Haluaisin hieman keskustella asiasta täällä ennen kuin artikkeihin tehdään sen kummoisempia muutoksia. D100a 26. lokakuuta 2010 kello 23.25 (EEST)

Lienen yksi noista keskusteluun osallistujista (tosin en ymmärrä mitä tekemistä ylläpitäjyydellä on asian kanssa), joten tarkennetaampa hieman. Trotski-keskustelu löytyy täältä ja Tolstoista on puhuttu näköjään täällä. Slaavilaisten kielten translitterointiohjeen mukaan käytetään henkilön translitteroitua venäjänkielistä nimeä ellei ole jotain hyvää syytä toimia toisin. En ole perehtynyt Tolstoi-keskusteluun sen tarkemmin mutta olettaisin että se, että miehen kaikki teokset on julkaistu Suomessa nimellä Leo vaikuttaa siihen että hänet on otettu ohjesivulle esimerkiksi poikkeustapauksesta. Jafeluv 26. lokakuuta 2010 kello 23.34 (EEST)

Siis kun käytetään tunnettavuutta LeV Trostkin tapauksessa niin hänestä on vaikka kuinka myös Hakusanalla Leo.. Itse olin sitä mieltä että Jos käytetään tunnettavuutta perusteena niin kummatkin herrojen tuotantoa löytyy niin Lev kuin Leo hakusanoilla se ei siis ole perusta En wikissä Trotski löytyy Leon nimellä joten voimme nimetä sen kunkin maan ooman käytännön mukaan eli Leoksi D100a 26. lokakuuta 2010 kello 23.42 (EEST)

Historian suursanakirjassa hakusanoina on Leo Tolstoi ja Lev Trotski. Gopase+f 27. lokakuuta 2010 kello 00.22 (EEST)

Kansalliskirjaston luetteloista tarkistettuna Trotskin kirjallisen tuotannon suomennosten, esimerkiksi Työ, kuri, järjestys pelastavat Sosialistisen neuvostotasavallan, tekijänimi on Lev Trotski. Vaikka koulussa opinkin että hän on Leo Trotski, kyse lienee ollut opettajan henkilökohtaisesta mieltymyksestä, ja olen sen jälkeen tottunut muotoon Lev.

Sen sijaan Leo Tolstoi jättäkää rauhaan. Koko suomennetun tuotannon tekijänimi on Leo Tolstoi, ja suomenkielinen kirjallisuushistoria tuntee Leo Tolstoin, puhumattakaan aatteellisesta tolstoilaisuudesta. Vaikka kielellä on oma logiikkansa, sen kauneus on juuri niissä poikkeamissa. --Abc10 27. lokakuuta 2010 kello 06.59 (EEST)

Ei tässä ole tarkoitus pohtia Gopase+f ja Abc10 omista mietymyksistä, Leo Trotski:lla löytyi 138 000 hakusanaa. Eli kuten Trostkin keskustelusivustolla esitin tunnetumpi versio on arkikielessä. Eli meidän pitää kertoa arkikielessä eikä tehdä tutkimusta Lev painotuksesta. Se ei välttämättä tarkoita että mitä kirjallisuus tai muissa lähteissä kirjoitetaan..D100a 27. lokakuuta 2010 kello 07.13 (EEST)

Jos korjaat Google-hakusi etsimään täsmällisiä osumia suomenkielisistä teksteistä kuten sivulla Keskustelu:Lev Trotski opastettiin, Lev Trotski tuottaa noin 2 920 tulosta, mutta Leo Trotski vain noin 100. --Silvonen 27. lokakuuta 2010 kello 07.24 (EEST)

Se että mainitsin omasta tottumuksestani, ei tietenkään vaikuta siihen, mitä Wikipediassa käytetään, satuinpahan mainitsemaan. Kansan käsissä vuosikymmeniä kuluneet tietosanakirjat tuntevat hakusanan Lev Trotski. Se että Google toistaa toistamistaan jotakin muotoa, ei mielestäni voi ohjata Wikipedian käytäntöä, sillä Googlen kautta löytyy perustetta monelle muullekin väärälle käytännölle, eikä Google liene myöskään Wikipedian virallisissa nimistölähteissä. Tärkeimpänä siis pitäisin tietosanakirjoja ja Trotskin tuotannon suomennoksia. Muistelenpa, että Kielitoimistollakin on tuohon kanta, kunhan vain löydän Kielikellon hakemisto-cd:n jostakin pinojen alta - Kielikellossa 2/2003 saattaa olla asiasta jotakin. --Abc10 27. lokakuuta 2010 kello 07.36 (EEST)

P.s. Uunituore esimerkki Tolstoin etunimestä on päivän Helsingin Sanomissa, jossa Matti Klinge kirjoittaa hänestä otsikolla Sodan ja rauhan mies ja käyttää etunimimuotoa Leo. --Abc10 27. lokakuuta 2010 kello 07.48 (EEST)

Perustelut eivät vakuuta ainakaan minua. Mitä yksi tai kaksi lähdettä kertoo ei pitäisi olla käytäntö vaan suositus. Lev tunnetaan esim.Leon EnWikisä. Jatketaan illalla..D100a 27. lokakuuta 2010 kello 07.53 (EEST)

Perusteluyissa käytettiin nimen translitterointia eli siten oikeampi kun keskusteltii Trostkista. En keksi perusteluita Kysy Janujev:ta(tai mikä oli hänen nimimerkki) D100a 27. lokakuuta 2010 kello 07.53 (EEST)

En-wiki ei voi toimia suomen kielen oikeinkirjoitusohjeena mihinkään suuntaan.--Urjanhai 27. lokakuuta 2010 kello 12.51 (EEST)

Arkikieltä en muista mainitun Wikipedian nimistölähteenä. Sen sijaan ohjesivulla Slaavilaisten kielten translitterointi todetaan: "Sovinnaisnimiä on vakiintunut lähinnä entisille hallitsijoille ja muille erityistapauksille" ja esimerkkinä on mm. Leo Tolstoi. Kansallisbiografiaa julkaiseva Biografiakeskus kirjoittaa Trotski, Lev ja Tolstoi, Leo, minkä voi tarkistaa laitoksen verkkosivuston haun avulla. Nämä muodot ovat myös painetun Kansallisbiografian hakemistossa. Mielestäni Kansallisbiografia on henkilönnimien oikeinkirjoituksessa lähde, jota kannattaa seurata, ellei ole erityisen painavaa syytä tehdä toisin. --Paappa 27. lokakuuta 2010 kello 08.13 (EEST)

Onkohan tää koko keskustelu vitsi, kun ei perustelut kelpaa? Gopase+f 27. lokakuuta 2010 kello 09.03 (EEST)

En katso tarpeelliseksi keskustella etunimestä henkilön kanssa, joka kirjoittaa sukunimen "Trostki"... --Esamatti1 27. lokakuuta 2010 kello 10.02 (EEST)

Tässä kohtaa voisi taas olla paikallaan muistuttaa deesatasta hänestä tehdyn kommenttipyynnön päätöksistä. --albval(keskustelu) 27. lokakuuta 2010 kello 12.22 (EEST)

Eli en saa käydä asiallista keskustellua Kahvihuoneessa? D100a 27. lokakuuta 2010 kello 12.26 (EEST)

Aika turhalta keskustelunavaukselta ja inttämiseltä tämä tuntuu ainakin musta. Sait kuitenkin ihan päteviä vastauksia jo artikkelien keskustelusivulla. Gopase+f 27. lokakuuta 2010 kello 12.29 (EEST)

Miten niin turhalta? 138 000 hakusanaa sanalla "Leo Trotski" ei voi olla väärässä? Tämä on mennyt henkilökohtaiseksi vaikka käytännön mukaan pitäisi keskustella aiheesta..D100a 27. lokakuuta 2010 kello 12.33 (EEST)

Jospa lukisit ja ymmärtäisit ne sinulle jo pariin kertaan annetut perusteet, miksi tuo lukusi on väärin ja miksi translitterointisäännöistä voidaan poiketa. Tätä keskustelua on turha enää jatkaa. --albval(keskustelu) 27. lokakuuta 2010 kello 12.40 (EEST)

Oikeastaan molemmat, sekä Tolstoi että Trotski ovat Levejä, mutta historiallisempana henkilönä Tolstoista on tullut Leo. Samoinhan myös muista suurista historiallisista henkilöistä käytetään omakielisiä nimityksiä: ainakin Cristoforo Colombo on suomeksi Kristoffer Kolumbus, Mikołaj Kopernik Nikolaus Kopernikus ja Martin Luther Martti Luther.
Mistä sitten johtuu, että Lev on muuttunut Leoksi? Kun nimi kirjoitetaan venäjäksi käsin, pieni kyrillinen v muistuttaa b:tä ja jos sen "varsi" eli yläsilmukka jää hiemankin lyhyeksi, "käsi-b" loppusilmukan kanssa muistuttaa erehdyttävästi o:ta.
--85.77.84.189 2. marraskuuta 2010 kello 14.35 (EET)

Yhdistysrekisteri ja artikkelien nimet

Wikipediassa on käytännössä noudatettu suomalaisten yhdistysten nimissä sellaista käytäntöä, että yhdistys on yhdistysrekisteriin merkityllä nimellään (ry-lyhenteet poistaen). Ainakin puolueiden osalta tästä on joskus keskusteltu ja päädytty siihen, että ei ole artikkelia Kokoomus (Suomi) vaan Kansallinen Kokoomus eikä Keskusta (Suomi) vaan Suomen Keskusta. Tätä de facto -käytäntöä on nyt kuitenkin vastustettu, koska se on kuulemma käytäntöjen vastainen. Mielestäni yhdistysrekisteri on hyvä ohjemuoto artikkelien nimille, koska sitä käyttämällä jokaisesta nimestä ei tarvitse tapella erikseen. Asia koskee arviolta tuhansia artikkeleita. Olen aiemmin muuttanut nimiä rekisteröidyiksi (enkä ole todellakaan ainoa, joka tätä on tehnyt) aina tavatessani, mutta jos rekisteröidyt eivät kelpaa, niin en sitten muuttele enää nimiä mihinkään suuntaan.--ap4k 28. lokakuuta 2010 kello 17.47 (EEST)

Älä suutu. Luin vain käytäntöä, kuten jo sinulle siteerasin: "Yritykset ja yhteisöt: Artikkeli nimetään sen mukaan, miten yritystä tai yhteisöä useimmin käyttökielessä kutsutaan." Jos tämä ei päde, vaan siihen on jossakin yhteisessä keskustelussa tehty poikkeus, olet oikeassa, mutta jos kyse on sinun yksityisestä kannanotostasi, silloin asia pitää keskustella läpi, etkä ainakaan vielä ole oikeassa. Kyse on Keskustanaiset-nimisestä yhdistyksestä, joka kulkee nimellä Keskustanaiset, esimerkiksi logossaan, eikä Suomen keskustanaiset, joka on rekisteröity nimi. --Ulrika 28. lokakuuta 2010 kello 18.32 (EEST)

Eli ennen artikkelin nimeämistä on teetettävä gallupkysely, että saadaan selvitettyä millä nimellä yritystä tai yhteisöä useimmin käyttökielessä kutsutaan? Kaikki pääsisivät paljon helpommalla, jos käytettäisiin vain sitä nimeä, minkä yritys tai yhteisö on itselleen antanut. --Maradona 28. lokakuuta 2010 kello 19.33 (EEST)

Ottaen huomioon kuinka helppoa artikkelien siirtäminen uudelle nimelle on, niin ei pidä tehdä tästä ongelmaa. Pääasia että artikkeli tulee tehtyä. Ne joita asia kiinnostaa hoitavat "oikean" nimen kyllä paikalleen.. --Harriv 29. lokakuuta 2010 kello 14.48 (EEST)

Ulrikalle sattu yllä pieni moka. Hän ilmeisesti lainas tyylioppaan sivua (Ohje:Artikkelin nimi), vaikka väittikin lainanneensa käytäntöä. Mainittu käytäntö löytyy tästä Wikipedia:Nimeämiskäytäntö. Gopase+f 28. lokakuuta 2010 kello 23.01 (EEST)

Se moka sattui kyllä - jälleen kerran - ahkerasti perässäni kulkevalle ja muokkauksiani (kyllä, myös muiden) aivan liian paljon kommentoivalle käyttäjätunnus Gopase+f:lle. En puhunut Wikipedian virallisesta käytännöstä, kuten huomaat, kun luet ensin ja luulet vasta sitten. --Ulrika 29. lokakuuta 2010 kello 09.19 (EEST)

Pakkohan näitä sun viestejäs on selventää muille, kun ovat selventämisen tarpeessa. Gopase+f 29. lokakuuta 2010 kello 09.21 (EEST)

Jos toistuvasti kokee sellaisia pakottavia tarpeita, kannattaa pohtia omia käytäntöjään. --Ulrika 29. lokakuuta 2010 kello 10.06 (EEST)

Eipä tätä kohtaa viestistäsi: "Luin vain käytäntöä, kuten jo sinulle siteerasin: "Yritykset ja yhteisöt: Artikkeli nimetään sen mukaan, miten yritystä tai yhteisöä useimmin käyttökielessä kutsutaan." " [20] voi oikein muuten ymmärtää, kuin että väität lukeneesi käytäntöä, jossa noin sanotaan. Tällaista käytäntöä ei wikipediassa kuitenkaan ole. Ei voi olla kohtuuton vaatimus yrittää kirjoittaa totta kahvihuoneessa. Jos viestiäsi oikaistaan niin ei ole mitään syytä vetää hernettä nenään. Gopase+f 29. lokakuuta 2010 kello 10.12 (EEST)

Keskustelu käyttäytmisestäsi jatkuu täällä. --Ulrika 29. lokakuuta 2010 kello 10.29 (EEST)

Itse kysymykseenkin vähän: Rinnasteisesti "Suomen Keskusta" ja "Suomen keskustanaiset" lienee varsin perusteltu, kun nuo ovat virallisetkin nimet. Arkikielen ilmaisuista ohjaukset / täsmennyssivut näihin virallisiin nimiin (ovatkin jo suurin piirtein kunnossa).

Toki kirjoittelussa ja puheessa "Suomen" jätetään usein pois alusta ilmaisuissa, joissa on ilmiselvää, että puhutaan Suomen Keskustan kylkeen perustetusta naisjärjestöstä. Mutta artikkelinimenä on hyvä pitää tällaiset Suomen jotakin -tyyliset nimet, koska tämä on globaali suomenkielinen Wikipedia eikä vain Suomen Wikipedia. --Aulis Eskola 29. lokakuuta 2010 kello 13.35 (EEST)