Ohje:Slaavilaisten kielten translitterointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä on Wikipedian tyylioppaaseen kuuluva sivu. Käytä tervettä järkeä ohjeita lukiessasi, poikkeustapauksia voi olla. Muutosten tulisi noudattaa konsensusta.
Viisi pilaria
  1. Tietosanakirja
  2. Neutraali näkökulma
  3. Tekijänoikeudet
  4. Käytösohjeet
  5. Älä palvo sääntöjä
Käytännöt
Sisällön tuottaminen
Sisällön rajoitteet
Yleiset
Eriävät mielipiteet
Ylläpito
Käytösohjeet
Tyyliopas
Ohjeet
Alkeet
Tekniikka
Wikipedian käyttö
Mielipidekirjoitukset
Yleiset
Kanssakäyminen
Sisällön kehittäminen
Vältettävät
Wikismit

Tähän artikkeliin on koottu Wikipedian käytäntöjä kyrillisin aakkosin kirjoitettavista slaavilaisista kielistä peräisin olevien erisnimien oikeinkirjoituksesta ja niiden suomenkielisten nimivastineiden käytöstä. Käytäntöjä sovelletaan sekä artikkelien nimissä että teksteissä. Näitä artikkeleita koskee myös yleinen tyyliohje.

Translitterointikäytäntö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsääntöisesti Wikipediassa noudatetaan johdonmukaisesti SFS 4900 -standardin mukaista translitterointia. Bulgarialaisia, makedonialaisia, serbialaisia, ukrainalaisia, valkovenäläisiä ja venäläisiä nimiä translitteroidaan kuitakin oman käytäntönsä mukaisesti.

Serbiaa kirjoitetaan sekä kyrillisin että latinalaisin kirjaimin. Käytännön mukaan translitteroidut muodot ovat samat kuin latinalaisin kirjaimin kirjoitettavat muodot. Ruteenille ei ole vahvistettua translitterointistandardia, mutta toistaiseksi Wikipediassa on sovellettu ukrainan translitterointikäytäntöä.

Käytäntö nimiryhmittäin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikannimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa paikannimistä translitteroidaan kyrillisestä muodostaan pääkäytännön mukaisesti. Translitteroinnin lähtökohtana käytetään pääsääntöisesti paikallisia muotoja, joten esimerkiksi Valko-Venäjän asutuskeskuksista käytetään yleensä valkovenäläisten nimien translitteroituja muotoja. Mikäli kohde liittyy useisiin maihin, kuten joidenkin jokien tapauksessa, tyypillisesti käyttöön on vanhastaan vakiintunut jokin muodoista.

  • Dnepr (ven., ei Dnipro (ukr.) tai Dnjapro (valkoven.))
  • Dolna G’onovica (maked., ei Dolna Gjonovica (eng. transl.))
  • H’erson (ukr., ei Herson (ven.))
  • Homel (valkoven., ei Gomel (ven.))
  • Inđija (serb., ei Indjija)
  • Kărdžali (bulg., ei Kardzhali (eng. transl.))
  • Mahiljou (valkoven., ei Mogiljov (ven.))
  • Mykolajiv (ukr., ei Nikolajev (ven.))
  • Nižni Novgorod (ven., ei Nizhni Novgorod, Nizhnij Novgorod tai Nizhny Novgorod (eng. transl.))
  • Prypjat (ukr., kaupunki; ei Pripjat (ven.) tai Prypiat (eng. transl.))
  • Sjasstroi (ven., kaupunki; ei Säsjoki (harv. suom.))
  • Zaporižžja (ukr., ei Zaporožje (ven.) tai Zaporizhzhja)

Joillekin paikoille on vakiintunut sovinnaisnimi. Näihin kuuluu valtaosa maiden pääkaupungeista ja etenkin entisen Neuvostoliiton alueella useat muutkin paikat:

  • Belgrad (ei Beograd (serb.))
  • Kiova (ei Kiev, Kijev (ven.) tai Kyjiv (ukr.))
  • Krim (ei Krym (ukr. ja ven.))
  • Moskova (ei Moskva (ven.))
  • Polesia (ei Polissja (ukr.), Palesse (valkoven.) tai Polesje (ven.))
  • Pripet (joki; ei Prypjat (ukr.), Prypjats (valkoven.) tai Pripjat (ven.))
  • Pultava (ei Poltava (ukr. ja ven.))
  • Tšernobyl (ven., ei Tšornobyl (ukr.))

Mikäli vakiintunut suomenkielinen nimivastine on olemassa, sellaista käytetään. Nimivastineet on kaikille luovutettujen alueiden paikannimille sekä monille muille nimille, etenkin lähialueilla. Suomalaiset nimivastineet venäläisnimille valitaan pääsääntöisesti käytössä olevasta nimistötietokannasta:

Myös käännösnimiä esiintyy:

Henkilönnimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosa henkilönnimistä noudattaa translitteroinnin pääkäytäntöä, vaikka aiemmin henkilöön pääosin olisikin viitattu joko vanhentuneen translitteroinnin, englannin kielen käytännön tai venäjästä peräisin olevan muodon pohjalta. Koska siirtokirjoitustapa on kielikohtainen, esim. ukrainalaisia nimiä translitteroidaan eri tavalla kuin venäläisiä nimiä, mikä saattaa joissain tapauksissa johtaa toisistaan poikkeaviin translitteroituihin muotoihin, vaikka lähtöasut ovatkin yhtenevät. Myös ё-kirjaimet ja я-loppuiset naisten nimet translitteroidaan säännönmukaisesti:

Pitkään ulkomailla asuneiden henkilöiden nimet voi erityistapauksissa kirjoittaa translitteroinnin pääkäytännöstä poikkeavassa muodossa, mikäli kyseinen muoto on käytetyin ja kansainvälisesti vakiintunut. Pääkäytännöstä poikkeamista harkitaan tapauskohtaisesti:

Mikäli nimi ei ole alkuperältään kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettu, lähtökohdaksi otetaan alkuperäinen nimimuoto tai sen translitterointi tai transskriptio. Näihin kuuluvat mm. stein-loppuiset juutalaistaustaiset sukunimet. Alkuperätulkinta tehdään kuitenkin tapauskohtaisesti, sillä osan vierastaustaisista nimistä katsotaan mukautuneen kohdekieleen:

Suomen kansalaisista käytetään väestörekisterissä olevaa nimimuotoa:

Sovinnaisnimiä on vakiintunut lähinnä entisille hallitsijoille ja muille erityistapauksille:

Yritysnimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yritykset nimetään alkukielestä lähtöisin olevasta nimestä pääkäytännön mukaisesti translitteroituna. Wikipedian käytännön mukaisesti yritysmuotoa (esimerkiksi OAO) ei sisällytetä yritysnimeen:

Muut nimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alukset nimetään alkukielestä lähtöisin olevasta nimestä pääkäytännön mukaisesti translitteroituna:

Joillekin historiallisille aluksille on kuitenkin vakiintunut sovinnaisnimi:

  • Aurora (laiva; ei Avrora (ven.))

Elokuvat nimetään sillä nimellä, joilla ne on Suomessa julkaistu, vaikka nimet poikkeaisivat translitterointikäytännöstä:

Kyrillisten nimimuotojen merkitseminen artikkelin alkuun

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimimuodot merkitään artikkelin alkuun K-bg-, K-mk-, K-ry-, K-sr-, K-uk-, K-be- tai K-ru-kielimallineella:

  • Pietari (ven. Санкт-Петербург, Sankt-Peterburg) on Venäjän toiseksi suurin kaupunki.

Mikäli tekstissä käytettävä muoto ja translitteroitu muoto ovat samanlaisia, muotoa ei kuitenkaan merkitä tekstiin kahta kertaa:

Jos käytössä oleva kirjoitusmuoto on poikkeuksellinen, tällöin pääkäytännön mukaan translitteroitu muoto sen sijaan mainitaan:

  • Julia Kristeva (bulg. Юлия Кръстева, Julija Krăsteva) on bulgarialais-ranskalainen filosofi, psykoanalyytikko, feministi ja kirjailija.

Mikäli useat erikieliset nimimuodot ovat yleisesti käytössä, useita kielimallineita voi käyttää yhtäaikaisesti:

  • Kiova (ukr. Київ, Kyjiv, ven. Киев, Kijev) on Ukrainan pääkaupunki.
  • Aljaksandr Ryhoravitš Lukašenka (valkoven. Аляксандр Рыгоравіч Лукашэнка, ven. Александр Григорьевич Лукашенко, Aleksandr Grigorjevitš Lukašenko) on Valko-Venäjän presidentti.
  • Novi Sad (serb. Нови Сад, Novi Sad, unk. Újvidék, slovakiksi Nový Sad, ruteeniksi Нови Сад, Novy Sad) on Vojvodinan autonomisen alueen pääkaupunki.

Mikäli yrityksellä on kansainvälisessä käytössä oleva aputoiminimi, tämän voi mainita artikkelissa:

Uudelleenohjaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska etenkin Neuvostoliiton aikana monien ukrainalaisten ja valkovenäläisten paikkakuntien sekä henkilöiden suomenkielinen kirjoitusasu johdettiin nimen venäläisasusta, on syytä tehdä uudelleenohjaukset venäjänkielisistä translitteroiduista kirjoitusasuista vastaaviin ukrainalais- ja valkovenäläismuotoihin (esim. Zaporožje → Zaporižžja). Uudelleenohjaukset suomenkielisiin nimivastineisiin tehdään vastaavasti (esim. Vyborg → Viipuri).

Taajaan käytössä olevat kirjoitusasut, jotka pohjautuvat erilaisiin translitterointikäytäntöihin, uudelleenohjataan Wikipediassa käytössä olevaan kirjoitusasuun (esim. Verka Serduchka → Vjerka Serdjutška). Yritysten kansainvälisistä aputoiminimistä on hyvä tehdä uudelleenohjaus päätoiminimeen.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ohje:Slaavilaisten_kielten_translitterointi&oldid=17570970”