Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 142

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Allekirjoituksen säätö asetuksissa

Ehdotan että asetuksista poistetaan kohta "Nykyinen allekirjoituksesi: xxx Uusi allekirjoitus yyy", koska monet eivät lue seuraavaa lausetta: "Huomaa: Allekirjoituksen tulee noudattaa käytäntöä" tai ainakaan mene lukemaan mitä linkissä sanotaan. Ehdotus syntyi kun jälleen yksi uusi käyttäjä käyttää harhaanjohtavaa allekirjoitusta. --Abc10 (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 17.42 (EEST)

En huomannut mitä harhaanjohtavaa allekirjoituksessa oli, hän oli kirjoittanut ~~~~ ja sen perään manuaalisesti käyttäjänimensä, eli asetuksen poistaminen ei vaikuttaisi tuohon tapaukseen ainakaan. Stryn (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 18.52 (EEST)

Raid5 oli korjannut sen noin. Ennen korjausta allekirjoitus ei ollut käytännön mukainen. --Jmk (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 18.57 (EEST)

Oho, näköjään olikin. Katsoin kyllä historiaa, mutta liian pikaisesti. Mun puolesta allekirjoituksen muuttaminen voitaisiin evätä kokonaan. Turhaa kikkailua. Stryn (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 19.01 (EEST)

Eikös tässä ole kyseessä jälleen eräs Ylikäytäntö, jota ei voi juttelemalla muuttaa paikallisesti? Tuo tulee ohjelmistotasolta saakka ja on muissakin Wikipedioissa samanlainen. Kyse on siis Kehittämön laatimasta jutusta, jonka muuttamiseen ei riitä paikallinen keskustelu, koska kyseessä ei ole käytäntö vaan säätö (sic). --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 19.08 (EEST)

En tiedä, mutta ainakin enwikissä on saatu se merkitse kaikki muokkauksesi pieniksi pois asetuksista yhteisön päätöksellä. Stryn (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 22.40 (EEST)

Oli mahdollista tai ei, niin jos muutama käyttäjä vuodessa (?) tekee vääränlaisen allekirjoituksen niin ei kai se ole niin iso ongelma, että se pitäisi kokonaan estää. -kyykaarme (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 21.07 (EEST)

Miksi yleisestiottaen tarvitaan tapaa muuttaa allekirjoitusta? Eikö sen ainoa tehtävä ole kertoa, kuka on toimijana? Tämän funktion täyttää perusmuotoinen allekirjoitus ihan helposti.--LCHawk (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 09.34 (EET)

Ei sitä varsinaisesti tarvita, mutta ilo se on pienikin ilo. Itse olen muuttanut ensimmäisen kirjaimen pieneksi (näyttää paremmalta), jotkut ovat muuttaneet keskustelusivun linkin tekstin, ja joillakin ei ole kyseistä linkkiä lainkaan. Kun valtaosa (~100%) käyttäjistä noudattaa nykyistä käytäntöä, niin mielestäni on liioittelua alkaa muuttaa käytäntöä muutaman käyttäjän takia. -kyykaarme (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 10.42 (EET)

Neutraali näkökulma -käytännön uudelleenkääntäminen

Neutraali näkökulma -käytäntö on käännetty englanninkielisestä Wikipediasta vuonna 2005 [1]. Tuon ja tämän päivän versioiden välillä on vain vähän eroa: [2], kun taas enwikissä ero on huomattava: [3] (ero näkyy selvemmin, jos käyttää diffien vertailua helpottavaa pienoisohjelmaa kuten WikEd). Suomenkielisen käytännön keskustelusivulla on yksi kaksitoista vuotta vanha keskustelu, kun taas enwikin keskustelusivulla on 52 arkistoa tekstiä.

Neutraali näkökulma on yksi Wikipedian tärkeimmistä käytännöistä, ja sen pitäisi olla hyvin kirjoitettu. Olen muutaman kerran yrittänyt lukea suomenkielisen Wikipedian käytäntösivun, mutta joka kerta lähes epätoivo valtaa mielen. Teksti on sekavaa, ja siinä on kummallisia väitteitä. Siitä myös puuttuu kokonaan se punainen lanka, että artikkelien pitää perustua luotettaviin lähteisiin, ja että aiheista pitää kirjoittaa sellaisella painotuksella, kuin niistä kerrotaan lähteissä. Neutraali näkökulma ei tarkoita sitä, että käsitellään kaikkien aiheiden positiiviset ja negatiiviset puolet samalla painotuksella, tai että kaikkia näkökulmia pitää käsitellä yhtä laajasti.

Joitakin poimintoja nykyisestä käytännöstä:

• Artikkeleiden tulee esittää eri näkemykset tasapuolisesti. - Ei tule, vaan näkemykset käsitellään samassa suhteessa kuin miten niitä on käsitelty luotettavissa lähteissä. Enwikin Fringe theories sen kiteyttää: "To maintain a neutral point of view, an idea that is not broadly supported by scholarship in its field must not be given undue weight in an article about a mainstream idea." Kts. myös Tasapuolisuusharha.

• Neutraalista näkökulmasta kirjoittaminen tarkoittaa kiistanalaisten näkemysten esittämistä ilman minkään näkemyksen väittämistä todeksi. Se onnistuu yleensä, kun näkemykset esitetään niin, että ne ovat jotakuinkin niiden kannattajien hyväksyttävissä - Tätä en ymmärrä lainkaan.

• Koska Wikipedia on yhteisön kokoama ja kansainvälinen, ei osallistujien voida olettaa olevan yksimielisiä tiedon rajoista aina tai edes usein. Tämän vuoksi tieto on määriteltävä löyhemmin. - Miten tietoa voidaan määritellä löyhemmin? Miten olisi jos kirjoitettaisiin luotettavien lähteiden, tietokirjojen, tieteen, asiantuntijoiden jne. perusteella ja unohdetaan tämä omituinen tiedon olemuksen filosofointi.

• Kun lukijoille on selvää, että Wikipedia ei oleta heidän omaksuvan mitään tiettyä näkemystä, tämä antaa heille mahdollisuuden päättää itse. Näin kannustetaan älyllistä itsenäisyyttä. - Heh.

Ehdotan, että enwikin nykyinen käytäntö käännetään soveltuvin osin ja korvataan sillä nykyinen sekava ja vanha teksti. Enwikissä käytäntöä on hiottu pitkään, ja itse ainakin arvostan enwikin aktiivista ja kokenutta (ja monessa mielessä myös asiantuntevaa) käyttäjäkuntaa, joka on kehittänyt tätäkin käytäntöä sen kömpelöstä aloituksesta eteenpäin. -kyykaarme (keskustelu) 14. lokakuuta 2017 kello 17.24 (EEST)

Kannatan esitystäsi. Kai tuossa vanhassa oli se takana että pidetään politiikka poissa. tai jotain sinne päin. --Jylöstalo (keskustelu) 15. lokakuuta 2017 kello 23.12 (EEST)

Sen ajatuksen soisi sisältyvän mihin hyvänsä uuteenkin versioon. En kyllä tiedä suojeleeko mikään käytäntö maalaisjärjen puuttumiselta (tai tahalliselta sen käyttämättömyydeltä) – muistan takavuosilta semmoisia kirjoittajia, jotka pumppasivat artikkeleja täyteen oman näkemyksensä mukaista triviatietoa ja vastustivat henkeen ja vereen sen siistimistä ”koska se on lähteistetty”. --Louhikärmes (keskustelu) 17. lokakuuta 2017 kello 01.11 (EEST)

Wikipedia:Päivänkohtaisuus-tekstin englanninkielisessä vastineessa ainakin mainitaan selvennyksenä, että ”This is an explanatory supplement” eikä pelkkä mielipidekirjoitus. Kaikki ohjeet pitäisi käydä läpi ja selvittää miten paljon ne ovat jääneet jälkeen ajastaan ja muista kieliversioista. Koska artikkeleiden kirjoitus on käyttäjille tärkeämpää, tähän ei ole voimavaroja. Usein käyttäjä osaa etsiä tarvittavan ohjeen en-wikistä, jos asia ei ole muuten selvä. Kaikki eivät kuitenkaan tee näin. Ohjeiden kommentointia ja muutosesityksiä voisi kerätä esimerkiksi Laatupaja-wikiprojektin alasivulle. --Thi (keskustelu) 22. lokakuuta 2017 kello 14.53 (EEST)

Vielä vähemmän voimavaroja lienee säädöshierarkian setvimiseen. Meillä on Käytäntöjä ja käytäntöjä, käytösohjeita ja ohjeita, joidenkin käyttäjien mielipidekirjoituksia (pluralis) ja jonkun käyttäjän mielipidekirjoituksia (singularis). Tuo jaottelu kai jotenkuten vastaa englanninkielisen Wikipedian perinteistä "policies and guidelines", "help pages", and "essays" -jakoa. Nyt näkyy en-wikiin tulleen mielipidekirjoitusta velvoittavampi mutta polliisia tai opaskoiraa vähemmän velvoittava "selventävä suplementti", joka on yhteisön mielipiteen ja yksittäisen mielipiteen puolivälissä. Kun tähän lisää periaatteen "älä palvo sääntöjä" ja lisäksi mainitun "käytäntötekstit ovat vanhentuneet" -tosiasian, niin joku koiranleuka voisi hyvin sanoa, että Wikipedian säännöt kelpaavat lähinnä tuomari Beanin käyttöön. ("Tuomarina Bean luotti vain yhteen lakikirjaan, vuoden 1879 uudistettuun laitokseen Teksasin Säädöksistä. Kun uusia lakikirjoja ilmestyi, Bean käytti niitä sytykkeinä.") Virtuaaliset säännöt eivät kelpaa edes takkaan. Mutta kannatan ehdotusta. Mitä suurempi projekti, sitä enemmän voimavaroja sillä on kirjoittaa sääntöjä paremmiksi. Jos en-wikistä saa taas suoraan hyvää laatua maahan tuotua, niin siitä vain. --Pxos (keskustelu) 22. lokakuuta 2017 kello 20.30 (EEST)

Hyvä idea tuo Wikiprojekti:Laatupaja. Pienempiä muutoksia ohjeisiin ja esseisiin voisi ehkä saada tehtyä sitä kautta, ja isommat sekä käytäntömuutokset olisi hyvä ensin yhdessä valmistella, jolloin niillä olisi paremmat mahdollisuudet tulla hyväksytyiksi täällä kahvihuoneessa. -kyykaarme (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 12.21 (EET)

Kyllä tuollaisia Louhikärmeksen kuvaamia käyttäjiä on edelleen vaikka kuinka paljon, valitettavasti. Mutta itse ehdotus kuulostaa hyvältä. --Sblöbö (keskustelu) 22. lokakuuta 2017 kello 20.38 (EEST)

Kahden nimen sukunimiartikkelit?

Merkittävyyskeskustelussa Solja (sukunimi) on kahta lajia mielipiteitä, säilytetäänkö kahden henkilön sukunimiartikkeli. Koska artikkeleita on tiettävästi muitakin kuin tuo keskustelun alla oleva, siitä pitäisi saada laajempi keskustelu sen suhteen mitä niille kaikille tehdään, eli säästetäänkö vai yhdistetäänkö, ja mihin yhdistetään, jos yhdistetään ellei ole esimerkiksi etunimiartikkelia, kuten Soljalla on. --Tpe1 (keskustelu) 3. lokakuuta 2017 kello 13.54 (EEST)

Jokin määrä olisi hyvä sopia. En muista että tästä olisi ennestään päätöstä. --Höyhens (keskustelu) 3. lokakuuta 2017 kello 13.56 (EEST)

Kahden sukunimen täsmennyssivujen säilyttäminen on joutavanpäiväistä. Kyllä siellä on ainakin se kolme oltava ettei mene aivan touhuamiseksi. --Vilhokki (keskustelu) 3. lokakuuta 2017 kello 16.28 (EEST)

Kyllä niiden säilyttäminen on tarpeellista. Millä muuten asia voitaisiin ilmaista? Miksi korjata sitä mikä ei ole rikki ja missä ei edes ole mitään korjattaavaa. Sen sijaan siitä voi keskustella, onko tarpeen jakaa täsmennyssivusisältö/artikkelisisältö erikeen etunimi- ja sukunimitäsmennyssivussivuksi/artikkeleiksi ja vielä muuksi täsmennyssivuksi, jos jokin nimi esiintyy sekä etu- että sukunimenä ja jos nimellä lisäksi vielä on muita merkityksiä. kuin siinä, että onko jotenkin hirveää että on kahden sukunimen luettelo tai täsmennyssivu (niin kuin olisi tapauksessa, että nimi ei esiintyisikään myös etunimenä). Tietysti jos on nimiartikkeli ja lisäksi muuta täsmennyssisältöä niin silloin voi tulla kaksi eri asiakokonaisuutta, mutta tässä ongelma on mielestäni pikemminkin siinä, tuleeko sukunimi erottaa etunimiartikkelista vai ei. --Urjanhai (keskustelu) 4. lokakuuta 2017 kello 10.07 (EEST)

En kyllä tiedä mitä se haittaakaan, jos on täsmennyssivu kahdesta henkilöstä? Henkilöiden, joilla on eri etunimi kohdalla ei voi oikein käyttää tämä artikkeli -mallinettakaan. --Ukas (keskustelu) 4. lokakuuta 2017 kello 07.52 (EEST)

Juuri näin. Sekoittaa vain, eikä ole vastaavaa hyötyä luoda tällaista tarpeetonta sääntöä.--Urjanhai (keskustelu) 4. lokakuuta 2017 kello 10.07 (EEST)

Tuo Solja (sukunimi) ei oikeastaan ole sukunimiartikkeli (siinähän ei kerrota mitään sukunimestä) eikä varsinainen täsmennyssivu (siinä mainitut asiat ovat erinimisiä), vaan se on luettelo henkilöistä sukunimen mukaan. Minusta kahden rivin luettelot eivät lähtökohtaisesti ole merkittäviä, ellei niiden avulla korjata jokin navigointiongelma. Tässä tapauksessa sellainen kyllä on, sillä Solja-etunimiartikkeli on syrjäyttänyt haun Solja-sanalla, ja Solja-sukunimisiä ihmisiä etsivät lukijat eivät enää helposti löydä niitä. Hakutoiminto on käyttäjän kannalta normaalisti monin tavoin parempi toiminto kuin staattiset parin rivin sukunimiluettelot. Sellaiset kahden ja kolmenkin rivin nimiluettelot minä poistaisin, jotka ovat nimeltään täsmenteettömiä ja vain syrjäyttävät hakutoiminnon. --Savir (keskustelu) 4. lokakuuta 2017 kello 09.09 (EEST)

Eihän se syrjäytä hakutoimintoa, jos tarvittava sisältö on artikkelissa. Parempi ehkä kuitenkin olisi käsitellä myös sukunimimerkitys artikkelissa Solja, jossa nyt käsitellään vain etunimeä. Ja koska sanalla tässä tapauksessa ei taida olla muita merkityksiä kuin etu- ja sukunimi, niin muuta ei tässä tapauksessa tarvittaisikaan. Jos nimi esiintyisi vain sukunimenä, niin en näkisi silloinkaan syytä poistaa sivuja, joissa viitataan vain kahteen artikkeliin, koska tapauksissa joissa joku merkitys ei ole muihin nähden ensisijainen (tyyliin Mannerheim, Kekkonen) tämä rtikkeli -malline ei kumminkaan sovellu käytettäväksi. Kysymyshän ei ole täsmennyssivuissa merkittävyydestä vaan merkittävien artikkelien linkittämisestä. Sukunimiartikkelilla ja etunimiartikkelilla kyllä voi ajatella olevan merkittävyyskynnyksenkin, ja tällaisesta merkittävyyskynnyksestä lienee olemassa yhteisymmärryskin, mutta se on eri asia. Että kysymyksessä olisi luettelo eikä täsmennyssivu, koska "asiat ovat erinimisiä" on mielestäni turhaa hifistelyä, koska luettelon tarkoitus kuitenkin on saattaa tieto lukijan saataville, eikä luettelon hyöty lukijalle tai haitta sen puuttumisesta vähene, jos artikkeleita jonakin hetkenä sattuu olemaan kaksi tai kolme.--Urjanhai (keskustelu) 4. lokakuuta 2017 kello 10.07 (EEST)

Mielestäni turhaa. Lähinnä voi keskustella siitä, onko järkevää käsitellä sukunimi ja etunimi eri artikkeleissa tai eri täsmennyssiivuilla vai olisiko parempi käsitellä samassa artikkelissa tai samalla täsmennyssivulla sellaiset nimet, jotka esiintyvät sekä etu- että sukuniminä. Itse voisin kannattaa mieluummin sitä, että nimen, joka esiintyy sekä suku- että etunimenä, voisi käsitellä yhtä hyvin samassakin artikkelissa tai samalla täsmennyssivulla. Lisäksi joskus, jos sanalla on vielä muita merkityksiä kuin etu- ja sukunimi, voidaan keskustella siitä, tulisiko kaikkien täsmennysmerkitysten olla samalla täsmennyssivulla pikemminkin kuin että olisi eri täsmennyssivut etu- ja/tai sukunimelle ja muille merkityksille. Jos silloin olisi etu- ja/tai sukunimestä lisäksi artikkeli, jossa olisi kerrottu enemmän, niin se voisi olla erikseen, ja näillä sukunimeä sukunimenä käsittelevillä artikkeleilla voisi olla joku merkittävyyskynnys, mutta eihän täsmennyssivuilla ole merkittävyyskynnystä, vaan niitä muodostuu tarpeesta linkittää merkittäviä artikkeleita. (Tosin jos käsitys joidenkin artikkelien merkittävyydestä muuttuu, niin joskus voi täsmennyssivukin poistua.) Jos taas nimi esiintyy vain sukunimenä mutta ei etunimenä, ja on artikkeli kahdesta sen nimisestä henkilöstä, niin mielestäni on turhaa lähteä poistamaan sukunimitäsmennysivua tai etunimitäsmennysivua sillä perusteella, että henkilöartikkeleita on kaksi eikä kolme, koska tämä artikkeli -mallinekaan ei sovellu tällaiseen tapaukseen. Sen sijaan tässä tapauksessa voidaan keskustella siitä, onko tarpeen olla erikseen artikkeli etunimestä ja täsmennyssivu sukunimestä vai voiko molemmat käsitellä samassa, vertaa esim. Turkka, Pentti. --Urjanhai (keskustelu) 4. lokakuuta 2017 kello 10.07 (EEST)

Ja lisäksihän valintaan Malline:Tämä artikkeli vs. täsmennyssivu vaikutta se, onko joku merkityksistä selkeästi ensijaisin vai ei. Tämä taas vaihtelee tapauskohtaisesti ja itse esim. olen lukemattomia kertoja korjannut näitä kumpaankin suuntaan tarpeen mukaan. Ja vastaavasti jos täsmennettäviä asioita on kaksi, tämä ei muutu mihinkään vaan ratkaisu on tapauskohtainen sen mukaan, onko jokin merkitys ensisijainen vai ei (tyyliin Kekkonen, Mannerheim). Henkilöissä toinen kahdesta on vain harvoin ensijainen, tavallisimin (kuten tässä) ei. Silloin tämä artikkeli -mallinetta ei voi käyttää, joten täsamennyssivu on perusteltu, paitsi että jos nimi on myös etunimi, niin onko tarvetta olla eri artikkelia suku- ja etunimelle? (vrt. jälleen Pentti, Turkka). Näkisin siis ratkaisun sisällön mukaan tapauskohtaisena, ei mekaanisena.--Urjanhai (keskustelu) 4. lokakuuta 2017 kello 10.22 (EEST)

Tässä nyt (jos on puhe artikkelista Solja (sukunimi)) on kyse täsmennyssivuksi merkitystä sivusta, jossa on lueteltu kaksi henkilöä, joilla on sama sukunimi. Toinen on 1967 kuollut poliitikko ja asianajaja ja toinen on 1954 syntynyt toimitusjohtaja. Mitään yhteyttä ko. henkilöillä ei artikkeleista päätellen ole eli se ei ole luettelo jonkun suvun jäsenistä. Sukunimestä Solja ei ole halaistua sanaa. Mitään täsmennyssivua tai luetteloa ei tarvita, koska artikkeleilla on eri nimet. Kahden nimen henkilöluettelo on hätävarjelun liioittelua. Pelkän luettelon jonkun sukunimisistä henkilöistä pitäisi olla huomattavasti pidempi, ennen kuin siitä olisi mitään hyötyä, sanotaan vähintään 30-40. Vähempi määrä on perusteltu, jos on esimerkiksi useita täyskaimoja. Viime aikoina lyhyin "luettelo", joka Wikipediaan luotiin, oli Luettelo Nnnnnnnn kappaleista (käsitti yhden kappaleen). Artikkeli on sittemmin poistettu. Eikä näiden kahden hra Soljan artikkeleissa tarvita "tämä artikkeli" -mallinettakaan. Tunnettuja Solja-etumimisiä on Wikipediassa yksi, nainen. - Harvianisista sukunimistä ei juurikaan ole artikkelin aiheeksi, Suomessa kun melkein mikä tahansa sana kelpaa myös sukunimeksi.--Htm (keskustelu) 4. lokakuuta 2017 kello 20.41 (EEST)

En näe miksi kahden nimen luettelo olisi vähemmän tarpeellinen kuin kahdenkymmenen. Tyypillinen käyttötarve näille luetteloille on, että haetaan jonkunnimistä henkilöä, mutta ei muisteta joko etu- tai sukunimeä varmasti. Tällaisen luettelon hyödyllisyys tai tarpeellisuus ei mitenkään vähene, jos henkilöitä on kaksi tai kaksikymmentä. Päin vastoin keinotekoisen lyhyysrajan asettaminen luettelolle on täysin turhaa kiusantekoa tietoa etsivälle lukijalle joka tällaisista luetteloista helposti löytää etsimänsä. Tämän tiedontarpeen ja siihen vastaamisen kannalta mielivaltaisen pituusrajan asettaminen luetelolle ei palvele mitään hyödyllistä tarkoitusta vaan päin vastoin turhaan poistaa tarpeellista tietoa. Tämä on myös kokonaan eri asia kuin artikkelit harvinaisista sukunimistä, Merkittävyyskynnyksestä niille on ymmärtääkseni aiemmin päädytty yksimielisyyteen, mutta ne ovat eri asia kuin tämä. --Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2017 kello 20.07 (EEST)

Myös ajatus sitä, että nämä sukunimiluettelosivut eivät olisi täsmennyssivuja koska "artikkelit ovat eri nimisiä" vaikuttaa hiukan ylihifistelyltä, kun sivujen ensisijainen tarkoitus on kuitenkin olenaisesti sama kuin täsmennysivujen. Esim. sv-wikissä on sv:Kategori:Efternamnsförgreningssidor. Muistan kyllä keskustelun, jossa sukunimiluetteloluokkaan meillä päädyttiin, mutta en enää sen tarkkaa sisältöä, vaikka taisin itsekin olla keskustelussa ja siinä syntynessä konsensuksessa mukana.--Urjanhai (keskustelu) 5. lokakuuta 2017 kello 20.17 (EEST)

Jos ei tiedä hakemansa henkilön etu- ja/tai sukunimeä varmasti, kannattaa sulkea Wikipedia ja tehdä Google-haku. Siihen saa enemmän hakusanoja ja se löytää myös ne henkilöt, joista ei ole Wikipedia-artikkelia. -Löytääkseen perille pitää tietää kaksi asiaa: minne on menossa ja mikä on osoite. --Htm (keskustelu) 5. lokakuuta 2017 kello 20.46 (EEST)

Oma arkikokemukseni on että niille on käyttöä - muutenkin kuin kuvaristikoita tehdessä, ja käsittääkseni edustan tässä suurta ryhmää. Aina puuttuu nimiä, Wikipedia ei vielä ole täydellinen mutta lähestyy tädellisyyttä vääjäämättä. Monessa työssä hakujen käyttö on arkipäviää, eikä Google ole parhaasta päästä. Kaiken lisäksi siinä monissa hauissa muutaman ensimmäisen sivun tuloksista puolet on mainossivuja. --Abc10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2017 kello 21.26 (EEST) Huom. Poistin kommentista alkuosan, joten selvyyden vuoksi lisään, että ensimmäisen virkkeen ”niille” viittaa sukunimiartikkeleihin. –Ejs-80 6. lokakuuta 2017 kello 11.10 (EEST)

Totta kai mitä tahansa mitä voi hakea Wikipediasta voi hakea myös googlesta, ja voi olla niitäkin jotka käyttävät vain googlea mutta eivät wikipediaa, ja se on varmaan fiksumpaa kuin käyttää vain wikipediaa mutta ei googlea, mutta jos wikipediasta halutaan poistaa jotain sillä perusteella, että sama tieto löytyy googlesta, niin silloinhan ei auta muu kuin deletoida koko wikipedia. Monet varmaan käyttävät kumpaakin, mutta mutta jos Wikipediasssa on tarkoitus olla "kaikki maailman tieto" niin tiedon hävittäminen wikipediasta sen takia että sama löytyy googlestakin kai on sille vastakkainen pyrkimys, joka ei voi lopulta johtaa muuhun kuin koko wikipedian deletointiin. Kuitenkin Wikipediaa pitää voida käyttää myös googlesta riippumatta, vaikka varmaan jokainen sitä lukeva ja sitä muokkaava käyttääkin rinnan sen kanssa myös googlea. Toisaalta kuitenkin toivottavaa olisi, että google ja Wikipedia, eivät olisi kenenkään ainoat tiedolähteet. Näin siis me vain kannamme vettä verkkokassissa vähän eri silmäisellä verkolla kuin google.--Urjanhai (keskustelu) 6. lokakuuta 2017 kello 20.11 (EEST)

Saadaanko tässä jotain konsensusta aikaiseksi? Kannattaa ottaa huomioon ainakin se, että suomenkielisessä Wikipediassa alkaa olla artikkeleita henkilöistä, joista ei ole aiemmin kirjoitettu suomeksi. Tiedonhaullisesti esimerkiksi yksinkertainen tieto, että 1500-luvun alun Britanniassa vaikutti yhden sijasta kaksi merkittävää Sir Ellworthia, voi olla yllättävän avulias ja hakua nopeuttava. Google ei välttämättä tarjoa tätä tietoa, vaan ensimmäiset kolme tuhatta hakutulosta esittelevät jotain uutta Sir Ellworth -nimistä maljakkoa, koska Google asettaa haussa kaiken potentiaalisesti rahanarvoisen etusijalle. Tämä on kuvitteellinen, mutta samalla hyvin arkitodellinen esimerkki sellaiselle, joka kirjoittaa ja/tai hakee tietoa historiallisista asioista. Urjanhai mainitsi keinotekoiset rajat. Etunimien ollessa eri on henkilöartikkeleissa on huono käyttää tämä artikkeli -mallinetta, jolloin luonnollinen raja kulkee kahden kohdalla. Rajan vetäminen kolmeen on tällöin jo keinotekoista. Nyt itse asiassa tarvittaisiin johonkin konkreettiseen perustuva syy sille, miksi jokin muu luku kuin kaksi on parempi. Muuten joku hatusta vedetty numero vaikuttaa byrokraattiselta säännöltä, joka voi yhtä hyvin hidastuttaa tiedonhakua ja uusien artikkeleiden luomista kuin auttaa niissä. --Ukas (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 17.35 (EEST)

No ilmeisesti tulos on se, että jonkinlaisena konsensuksena menee että matemaattista numeroa ei voida asettaa. Yksi on kuitenkin liian pieni luku täsmennyssivulle, koska siinä ei ole mitään täsmennettävää. Sukunimiartikkelin voinee tehdä tarvittaessa, vaikkei ole yhtään sukunimen kantajaa, joista on artikkeli, jos sukunimi katsotaan sanakirjamerkittäväksi. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 19.01 (EET)

Pitääkö historiallisten valtioiden tietolaatikoissa linkittää päivämäärät vai ei?

Esimerkiksi käyttäjä KLS linkitti artikkelissani Jamaikan siirtomaa historiallisten tapahtumien päivämäärät (näin itsekin teen), mutta eräs käytännöt enemmän tai vähemmän ymmärtävä rekisteröitymätön käyttäjä 131.228.2.20 poistikin linkittämäni historiaan liittyvät päivämäärät artikkelista Brittiläinen Kypros. En ole tavannut asiaan liittyen käytäntöä, jolloin en tiedä kumpaa tekisin jatkossa. Onko tähän liittyen edes käytäntöä? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 8. marraskuuta 2017 kello 16.27 (EET)

Estin IP:n vuodeksi häiriköinnistä siten, että sieltä ei voi muokata kirjautumatta sisälle. Lähinnä auki oleva kysymys lienee se, että linkitänkö estetyn IP:n keskustelusivulle estoperusteisiin kommenttipyynnön vai en, koska sählääminen tapahtuu työpaikan verkosta ja sillä ainakin teoriassa voi olla elävän elämän seurauksia. --Zache (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 17.01 (EET)

Lisää auki olevia kysymyksiä löytyy. Ai täällä käytäntökahvihuoneessa puhutaan nyt IP-osoitteen estämisestä? Loistopaikka. --Pxos (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 17.06 (EET)

On olemassa käytäntö: "Päivämäärät ja/tai vuodet linkitetään vain, jos niillä on artikkelin kannalta oleellista merkitystä", poikkeuksena "henkilön syntymä- ja kuolinpäivät linkitetään artikkelin määritelmäosiossa". Ei noilla päivämäärillä ole sinänsä mitään merkitystä, eikä päivämääräartikkeli anna mitään oleellista tietoa asiaan liittyen. Sinänsä vuosiartikkeleissa voikin löytyä jotain lisätietoa aiheesta. --PtG (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 18.36 (EET)

Toimenpiteenä vuoden esto IP-osoitteelle

Kun maito on kaatunut, sitä on litkittävä lattialta. Keskustelufoorumi on täysin väärä, mutta kun täällä ollaan, niin pannaan haisemaan. Zache antoi mainitulle IP-osoitteelle vuoden eston niillä perusteilla, jotka on kirjattu sen osoitteen keskustelusivulle. Nyt on niin, että toisesta osoitteesta jatketaan aivan samaa toimintaa. Kun kerran tuo kommenttipyyntö on (vähän salavihkaisesti) eston perusteena ja kun kommenttipyynnössä yhteisö totesi, että ...20 + ...21 = Phiitola, niin eikö häiriköinnistä pitäisi pyrkiä antamaan esto, joka kohdistuu häiritsevään ihmiseen? Silloin loogista olisi estää myös 21-loppuinen osoite vuodeksi ja käyttäjätunnus "Phiitola" määräajaksi? --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 13.04 (EET)

En yrittänyt estolla estää IP:n takaa muokkaava henkilöä muokkaamasta vaan estää ip-osoitteella muokkaaminen tuosta IP:stä, koska minusta sitä ettei käyttäjää pystytä varmasti tunnistamaan on käytetty sanktioiden ja yhteisesti sovittujen sääntöjen kiertämiseen. Mikäli tätä tapahtuu jatkossa myös tuolla 21-loppuisella osoitteella, niin minusta on loogista estää myös se, mutta en lähtenyt ennakoimaan tätä, koska tuosta IP:stä ei ollut estohetkellä tullut muokkauksia. --Zache (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 13.17 (EET)

Ja mikä on eston peruste? PtG tuossa yllä jo totesi päivämäärälinkityksen poiston olevan käytäntöjen mukaista eli eston perusteeksi jää Zachen yhteisön hyväksymän käytännön kumoava määräys.--Phiitola (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 19.13 (EET)

Wikipedia:häiriköivä muokkaustyyli --Zache (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 19.31 (EET)

Ja mikä oli häiriköintiä? Mielivaltaisen määräyksesi noudattamatta jättäminen, jolle et ole edes hakenut hyväksyntää yhteisöltä ja merkinnyt sitä näkyvästi kumoamaan käytännön. Yhdestäkään muokkauksesta ei ole IP:n keskustelusivulla huomautettu ja olen tarkkailulistani kautta "katselmoinut" useita muokkauksia toteamatta häiriköintiä eli pidän antamaasi estoa edelleen mielivaltaisena.--Phiitola (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 19.48 (EET)

Ehdotus: Merkittävästä tarkistettavaan

Mielessäni on pyörinyt viime aikoina se, että onko merkittävyys oikea sana käytännölle, missä halutaan miettiä soveltuuko jokin artikkeli Wikipediaan. Tästä lähtikin idea että tehtäisiin muutoksia, termit eivät tässä käytännössä täsmää todellisuuden kanssa. Eli idea on se, että onko artikkeli tarkistettava. Jos yhdistäisimme käytäntöjä, (Wikipedia:Tarkistettavuus ja Wikipedia:Merkittävyys) voisimme saada toimivamman lopputuloksen. Asiahan on niin, että käytännöissä mainitaan nykyään: Wikipedia-artikkelin tulee olla aiheeltaan merkittävä tai ”merkinnän arvoinen”, Merkittävyys ei ole sama asia kuin tunnettuus, kuuluisuus, suosio tai tärkeys, vaikka nämä asiat voivatkin vaikuttaa merkittävyyteen ollessaan huomattavan laajoja.. Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan merkittävä seuraavasti: huomattava, huomionarvoinen, tärkeä, merkityksellinen, arvokas, etevä, kuuluisa tms. Tämän ehdotuksen ideana ei ole laskea suomenkielisen wikipedian laatua; vaan nostaa sitä. Käytäntömuutosidea on vielä omaltakin osaltani avoin, ideoitavissa. Mutta idea pohjautuu siihen että merkittävyyskeskustelut lopetetaan; mutta tilalle tulee vastaava keskustelu: Tarkistettavuuskeskustelu (tarkistettavuus kyseenalaistettu) aloitetaan, jos artikkelista ei löydy lähteitä niitä etsimällä: eli artikkelin aihe ei ole tarkistettavissa tai suurin osa tiedosta ei ole sitä. Tiivistys:
Muokkausehdoitukset

• Wikipedia:Merkittävyys kyseenalaistettu ja merkittävyys-malline - tarkistettavuus kyseenalaistettu & tarkistettavuus-mallineeksi.
• Wikipedia:Merkittävyys ja Wikipedia:Tarkistettavuus yhdistelyä ja kriteerien korjailua.

Tämä ehdotus on hyvin avoin, joten ideoita odotetaan. --Zuissii ^{Juttusille ★ Touhuilut} 25. lokakuuta 2017 kello 16.07 (EEST)

Tarkistettava ---> Täytyy tarkistaa. Tuolloin tarkistettava artikkeli kuulostaa negatiiviselta ilmaisulta, mitä merkittävä artikkeli wikislangissa taasen ei ole. Lisäksi merkittävyyteen sisältyy muukin kuin tarkistettavuus, sillä aihe voi olla liian mitätön Wikipediaan vaikka sen tiedot olisivatkin tarkistettavissa. En fanita ehdotusta. --Lax (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 16.20 (EEST)

"Tarkistaa" on muutenkin huono sana, koska suomi on johdannaisten varaan rakentuva sekava kieli. Sanaa käytetään muutenkin maailmassa liikaa, kun muita sanoja ei osata, joten mitä vähemmän "tarkistetaan" asioita, sen parempi. Vastustan ehdotusta koko kielentajullani. --Pxos (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 16.29 (EEST)

Kuten Lax yllä: Merkittävyyteen sisältyy muutakin kuin tarkistettavuus. Sinällään on hyvä huomata, että meillä käytössä oleva sana "merkittävyys" ja sen lähtökohtana oleva englannin kielen sana "notability" eivät aivan vastaa merkitykseltään toisiaan, vaan niissä on pieni vivahde-ero, joka on syytä pitää mielessä. Epämerkittävähän olisi englanniksi sananmukaisesti "insignificant", kun taas "notable" kai olisi tässä yhteydessä san anmukaisesti käännettynä kai jotain sellaista kuin "mikä voidaan ottaa huomioon" tai "huomionarvoinen". Hyvin monissa Wikipewdian alkuperäisissä englanninkielisissä käsitteissä on tällaisia erittäin hienoja vivahteita, joita ainakin itse arvostan.--Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 19.51 (EEST)

Merkittävyyskeskustelu vaikuttaa tarpeelliselta, sillä enemmistö epämerkittävistä artikkeleista poistuu sen kautta. Mutta ei tämä huono avaus ole sikäli, että jotain asian suhteen voisi tehdä. Aina välillä joku tuo aiheeltaan merkittävän artikkelin merkittävyyskeskusteluun sen nojalla, että artikkeli on jollain tavalla puutteellinen. Joskus pitää yrittää arvata tarkemmin miksi, sillä aihe voi olla selvästi merkittävä, mutta merkkaaja ei viitsi perustella miksi hän on kyseenalaistanut nimenomaan merkittävyyden. Tulee välillä mieleen joku huono tyttöystävä, joka on pahalla tuulella ja osoittaa jonnekin, mutta ei suostu sanomaan sanaakaan ja odottaa miehen jotenkin itse päätyvän löytämään erehtymättömällä tarkkuudella tiensä hänen ongelmansa ytimeen ja ratkaisevan sen, ilman että hänen itsensä tarvii tehdä asialle alkuunkaan mitään. Ainakaan kaikki wikiprojektit eivät ole kovin elävänoloisia, mutta esim. voisi ajatella jotain vertaisarvioinnin tyylistä ensiapuprojektin tapaista, jonne tuotu merkittävä, mutta ongelmallinen artikkeli huollettaisiin yhteistyönä sellaiseen kuntoon, että se voisi omin voimin jatkaa eloaan Wikipediassa. Tällöin (ehkä) merkittävyyskeskustelu voisi palvella juuri sitä tarkoitusta, mihin se on perustettu. --Ukas (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 23.53 (EEST)

Sellainen wikiprojekti olisi hyödyllinen, joka kävisi läpi uusia artikkeleita, fiksailisi ja ensiarvioisi niitä. Nyt se puuha on käyttäjien/seulojien satunnaisen kiinnostuksen varassa. Pienelläkin porukalla uudet artikkelit saataisiin paljon systemaattisemmin tarkistettua ennen kuin ne häipyvät näkyvistä. Samalla siinä voisi miettiä merkittävyyttä ja muuta sellaista. Mitä taas tulee merkittäviin mutta sisällöltään ongelmallisiin artikkeleihin, niin mielestäni kannattaisi kannustaa uusia käyttäjiä kirjoittamaan artikkeli ensin omalle alasivulleen, ja sitäkin voisi harkita, että aletaan siirtää isoja ongelmia sisältäviä uusia artikkeleita aloittajan alasivulle, kunnes pahimmat puutteet on korjattu. Tai sitten siihen voisi olla oma nimiavaruus kuten englanninkielisessä Wikipediassa on en:WP:Drafts. Mieleen tulee esim. eräs kouluprojekti, jossa opiskelijat dumppasivat esseensä artikkeliin ja häipyivät paikalta.

En toki sitä sano, että artikkelien pitäisi olla priimaa kun ne julkaistaan, mutta kun esim. seulonnassa hylätään lähteettömiä muokkauksia ja muuta käytäntöjen vastaista, niin jossain vaiheessa artikkeleiltakin voisi alkaa odottaa edes jonkinlaista tasoa. HOK-merkinnät on myös yksi asia, minkä epäilen ennemminkin karkoittavan uusia käyttäjiä kuin innostavan kehittämään artikkela. Jos artikkeli siirrettäisiin aloittajan alasivuksi tai "luonnos-nimiavaruuteen", niin käyttäjä voisi rauhassa sitä fiksailla ilman pelkoa aikarajasta. -kyykaarme (keskustelu) 30. lokakuuta 2017 kello 19.00 (EET)

Vastaustan ehdotettua käytäntöä, sillä asiat voivat olla tarkastettavissa, vaikkeivat olisi merkittäviä. Esimerkiksi minusta voisi kirjoittaa monia asioita, jotka olisivat tarkastettavissa, mutta en silti olisi tarpeeksi merkittävä omaa Wikipedia-artikkelia varten. Nykyään on niin paljon tietoa saavatissa, että tarkastettavuus yksin ei riitä kyllä kriteerinä kovin pitkälle. Tarvitaan merkittävyyttäkin. Muuten tänne ilmestyy artikkeli jokaisesta bändistä, josta on joskus tehty juttu johonkin paikallislehteen.--LCHawk (keskustelu) 31. lokakuuta 2017 kello 09.16 (EET)

Minunkin ymmärtääkseni on täysin eri asia, poistetaanko jokin artikkeli sen vuoksi, että aihe ei ole merkittävä, vai siksi, koska tiedot on vaikeasti tarkistettavissa. Tallentuuhan poistolokille merkintä siitä, mistä syystä sivu on poistettu, ja se merkintä tulee näkyviin, jos joku yrittää uudestaan kirjoittaa aiheesta artikkelin tai vaikkapa vain avaa sinne viittaavan linkin. Kyllä siitä merkinnästä pitäisi käydä selvästi ja yksiselitteisesti ilmi, onko sivu poistettu siksi, että aihetta ei ole pidetty merkittävänä, vai jostakin muusta syystä. Eiköhän silläkin tiedolla ole aivan ilmeinen informaatioarvo, jos joku alkaa kirjoittaa aiheesta uudelleen. Edellisessä tapauksessa se on selvä osoitus siitä, että ei kannata yrittääkään; sivu on jo poistettu epämerkittävänä, mikä osoittaa, ettei aiheesta enää pidäkään kirjoittaa uutta artikkelia (paitsi esimerkiksi jos jokin uutistapahtuma on tehnyt aiheen entistä merkittävämmäksi.) Jos taas sivu on poistettu jostakin muusta syystä, esimerkiksi sisältämiensä selvästi virheellisten tai ainakin lähteettömien ja kyseenalaisten tietojen vuoksi, kannattaa kyllä yrittää uudestaan, jos vain jostakin lähteestä löytää luotettavaa tietoa aiheesta. Eli lyhyesti sanottuna: En hyväksy Zuissiin ehdotusta. -KLS (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.28 (EET)

Aloittajan mietiskely on ymmärrettävää ja huomionarviosta. Nyt on kuitenkin parin viime vuosikymmenen aikana voinut saada helposti löytyvää tietoa mukaan lukien disinformaatiota kaikenlaisesta. Siksi en kannata tätäkään muutosehdotusta ja suosittelen jopa sitä että kirjaviitteitä, varsinkin vanhoja, kunnioitetaan entistä enemmän nettiviitteiden sijasta. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.46 (EET)

Käykö matkasivusto Aiheesta muualla -osioon?

Pariinkymmeneen artikkeliin on ilmaantunut matkasivuston linkki, viimeisimpänä Bern. Matkakohdetekstit ovat suhteellisen asiallisia, mutta muut sivut ovat silkkaa mainosta. Pitäisikö poistaa vaiko hyväksyä? Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 20. marraskuuta 2017 kello 22.37 (EET)

Mainossivusto, ottaisin pois. Stryn (keskustelu) 20. marraskuuta 2017 kello 22.42 (EET)

En nyt pitäisi niin hirveän pahana kaikkien artikkeleiden kohdalla. Esimerkiksi Bernistä kertova artikkeli on hyvin lyhyt, joten on ihan hyvä että tarjotaan edes linkki jollekin sivustolle, jossa on enemmän suomenkielistä sisältöä. Vastaavat linkit voisi kyllä poistaa, jos artikkeli tarjoaa yhtä paljon tai enemmän tietoa kuin linkitetty nettisivu. --Ukas (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.04 (EET)

Samasta lisäyksestä on keskusteltu aiemmin ainakin sivustolla: Keskustelu_käyttäjästä:Jvm~fiwiki koskien Pariisi- ja Budapest-artikkeleja, joissa lisäys on hylätty mainoksena ja ohjeen mukaisella perusteella "tiukasti aiheessa pysyvä hyötysivusto, kaupallinen ja pieni ja / tai nuori". Promenade des Anglais -artikkelissa sitä on jopa käytetty lähteenä. Kolmas käyttäjä Jiikoo20 näyttää lisänneen 14 kpl tammikuussa 2013. --Huhdanjo (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 08.14 (EET)

Pariisi ja Budapest -artikkelit ovat jo valmiiksi laajoja, joten linkistä ei ole hyötyä niiden kohdalla. Sen sijaan esim. tyngän tasoisen Bernin kohdalla linkin voisi mielestäni jättää. En sillä tavalla näe linkkejä muunkielisiin sivuistoihin korvaavina, vaikka ne olisivat wikistandardeja ajatellen parempia kuin jokin suomenkielinen sivusto, sillä suomenkielisen Wikipedian käyttäjät eivät välttämättä aina osaa tai halua lukea muunkielisiä artikkeleita. --Ukas (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 11.38 (EET)

Kaupallinen hymistely- ja markkinointisivusto. Yleensä tällaisista ei löydy mitään hyödyllistä. Sivuvustolla ei ole tietoja sen taustata tai käytetyistä lähteistä, ja helppo oletus on, että aineistona on käytetty muun muassa Wikipedioita. Maantieteellisistä aiheista on tarjolla runsaasti tietoa asiallisilla sivuilla, vaikka ei välttämättä aina suomeksi. Monet kaupunkien omat Visit-tyyppiset sivut on julkaistu myös englanniksi. Bernistäkin on olemassa asiallisia lähteitä riittämiin, joten pois sieltä ja muualtakin. --Abc10 (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 09.32 (EET)

Jep, sivusto, jonka tekijöistä ja lähteistä ei ole mitään tietoa. Esimerkiksi Bernistä löytyy AM-osioon varmasti paljon parempia lähteitä. Sinälläänhän otsikon kysymys on väärä. Matkasivuissa ei välttämättä ole itsessään mitään väärää, sillä sekin on yksi näkökulma, josta esimerkiksi kaupunkia voidaan tarkastella. Mutta tuo matkaideoita.com ei vaikuta korkeatasoiselta sivustolta. --PtG (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 22.56 (EET)

Lienee johtopäätösten aika. Maantieteellisten kohteiden suomenkielisistä verkkolähteistä on pulaa. Matkakirjoja ja tietosanakirjoja kyllä löytyy ja verkkomateriaalia paikallisella kielellä. Näin ollen epätäydellinen, mutta asiallisen oloinen, suomenkielinen linkki olisi tarpeen lyhyissä artikkeleissa. Kuten Ukas edellä toteaa.

Mutta onko verkkosivusto, jolla ei ole julkaisijaa, lähdetietoja tai edes yhteydenottomahdollisuutta kelvollinen? Ei. Tällä perusteella poistan matkaideoita.com-linkit kaikista artikkeleista - kuten PtG reippaasti jo yhdestä artikkelista tekikin. Selvyyden vuoksi Aiheesta muualla -osion vaatimuksia pitäisi mielestäni kiristää tai ainakin selventää nykyisestä niin, että esim. julkaisija olisi minimivaatimus. Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 25. marraskuuta 2017 kello 11.30 (EET)

Erittäin vanhojen muokkauksien merkkaaminen

Tuli nyt mieleeni sellainen asia, että voinko minä mennä merkkaamaan esimerkiksi noin 5 vuotta vanhan oman muokkaukseni taikka toisen muokkauksen? (esimerkiksi rv-merkkaus vuoden 2012 muokkaukseen) Meinaan: olisiko se ihan ok teko, vaiko tulkittaisiinko se turhaksi ronkkimiseksi?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 8. joulukuuta 2017 kello 18.26 (EET)

Merkkauksista ei ole mitään käytäntöä suomenkielisessä Wikipediassa. Vain osa merkkauksista on sellaisia, että ne voidaan käsin panna, ja käsin pantavat muokkaukset ovat sellaisia, että niitä voi käydä lisäämässä joko käyttäjä tai botti. Jos botti saa merkata algoritminsa perusteella eri muokkauksia, niin kyllä kai merkkauksia voivat lisätä myös käyttäjät silloin, kun ne ovat tarpeellisia. Merkkauksen tarkoitus on kiinnittää huomiota muokkaukseen jollain tavalla. Jos tuntuu siltä, että jokin muokkaus tarvitsee huomiota tai että merkkauksen avulla se halutaan mukaan sellaiseen listaan, jossa merkkauksen avulla suodatetaan esille vain ne muutokset, joissa on jokin merkkaus, niin silloinhan merkkaus on tarpeellinen. Vaikka kaikki käyttäjät saavat merkkauksia lisätä, niin onneksi niistä ei ole tullut ongelmia vielä. --Pxos (keskustelu) 8. joulukuuta 2017 kello 18.44 (EET)

Puolueiden äänenkannattajat lähteinä

Ovatko suomalaisten puolueiden sivustot ja pää-äänenkannattajat kuinka neutraaleja lähteitä ja voiko sellaisia käyttää? Mietin erityisesti sellaisia tilanteita, joissa niillä lähteistetään muiden puolueiden ja heidän kansanedustajiensa artikkeleita, jolloin tieto tuskin on neutraalia. Asia tuli mieleen tästä muokkauksesta, jossa Laura Huhtasaaren artikkeliin on lisätty tietoa käyttämällä lähteenä SDP:n Demokraatti-lehden artikkelia. Mielestäni sama kuin lähtisi lisäilemään vihreiden kansanedustajien artikkeleihin perussuomalaisten sivustoilta kaivettua agendaa – ei vaikuta neutraalilta. --Sblöbö (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 10.12 (EET)

Minä en hyväksyisi lähteenä poliittista vastustajaa, sillä ne kertovat asioista propagandistisesti ja vääristellen. Tuo Joe K.:n lisäämä väite "muslimien joukkotuhosta" on sitä paitsi valeuutinen, jonka korjaus on tuon samaisen Demokraatin jutun lopussa. --Savir (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 10.24 (EET)

Lisäksi tuossa on muutenkin vedetty mutkia suoriksi. Demokraatin mukaan BBC:n mukaan "osa marssille osallistuneista ihmisistä toisti rasistisia lausahduksia". Artikkelissa lukee "mukaan mielenosoitus oli avoimen rasistinen". --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 10.26 (EET)

Nämä ovat juuri niitä juttuja, mitä tällaisilta sivustoilta ounastelinkin. Eli ongelmana on se, että ei se fakta siellä ole aina niin viimeisen päälle – kunhan nyt sopii agendaan. Liioittelua riittää. Täysin loogista toki, kun on politiikasta ja äänestäjien kalastelusta kyse, mutta neutraali tietosanakirja tuskin on niille oikea paikka. --Sblöbö (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 10.36 (EET)

Tarkoitin, että asiaa on tulkittu meidän artikkeliin vielä Demokraattiakin löperömmin. Demokraatissa kerrotaan osan marssijoista toistaneen rasistisia lausahduksia. Meidän artikkelin mukaan mielenosoitus oli avoimen rasistinen, vaikka sitä ei lähde sanokaan. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 10.56 (EET)

Kun journalistit käyttävät toistensa juttuja, ja wikipedistit taas journalistien juttuja, on aina vaarana rikkinäinen puhelin. --Jmk (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 10.59 (EET)

Kannattaa siis mennä kysymään suoraan hevosen suusta että saa oikean vastauksen: Rasismia ei ole ilmennyt. --Abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 14.54 (EET)

Joo, pahoittelut aamukohmeisuudesta... Valitettavasti tuollainen "löperö" mutkien suoriksi vetäminen ei nykyisin ole Wikipediassa mitenkään harvinaista. --Sblöbö (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 11.04 (EET)

Samasta on uutisoinut myös ainakin Helsingin sanomat: [4]. Ei siis ole pakko tyytyä puoluelehtiin. Siellä myös on käyty läpi nuo virheelliset tiedot ja niiden korjaukset. --Urjanhai (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 11.03 (EET)

Tarkoitinkin yleisesti ottaen, että voiko tällaisia sivustoja käyttää. En niinkään kyseenalaistanut sitä, että pitääkö uutinen juuri tässä tapauksessa paikkansa vai ei. --Sblöbö (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 11.06 (EET)

Minun mielestäni voi käyttää, mutta tiedostetaan se, että ne ovat puoleiden äänenkannattajia eli vältetään lähteistämästä niillä poleemisia väitteitä ja mikäli mahdollista, niin käytetään lähteenä neutraalia lähdettä. Lisäksi sellainen huomio, että Verkkouutiset jota käytetään Wikipediassa aika paljon lähteenä on Nykypäivän verkkoversio ja Kokoomuksen äänenkannattaja. --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 11.13 (EET)

"Vältetään" lähteistämästä poleemisia väitteitä? Aika hurjaa, jos tuo riittää. Et jos niinku vähän kopsataan polemiikkaa, niin okei, kunhan ei kovin paljoa. --Jmk (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 11.16 (EET)

Saat muotoilla paremmin jos haluat, mutta pointti oli se, että pelkästään se että jokin toimituksellinen lähde on aatteellisen tahon julkaisema ei ole hyvä peruste sille ettei sitä saisi käyttää lähteenä. Aatteellisia lehtiä julkaisevia tahojahan täällä on muitakin kuin puoluelehdet joista nyt varmaan uskonnolliset lehdet ja työantaja- ja työntekijäjärjestöjen lehdet tulevat ensimmäisenä mieleen. --Zache (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 11.30 (EET)

Zachen linjoilla asiassa. Menisi vaikeaksi, jos puoluelehtien yms. aatteellisten lehtien käyttö lähteenä olisi kategorisesti kielletty. Niistä löytyy kuitenkin myös ihan objektiivista tietoa. --Jepse (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 17.30 (EET)

No, tosiasia on, että esim. Kansan Uutiset löytyy Wikipediasta 509 kertaa, ilmeisesti aika usein lähteenä, joten näköjään de facto puoluelehdet sallitaan lähteenä. Ei siinä kaikki – joskus tietosanakirjan lähteeksi tarjotaan jotain "varisverkostoakin". --Jmk (keskustelu) 12. joulukuuta 2017 kello 13.34 (EET)

Missäs tuollaista Varisverkostoa on käytetty? Ei vaikuta luotettavalta lähteeltä. --Sblöbö (keskustelu) 12. joulukuuta 2017 kello 21.41 (EET)

Henkilöistä kirjoittamiseen pätee Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä. Suomalainen sanomalehti ei välttämättä ole epäluotettava lähde sinänsä, sitoutumattomuus ei tarkoita virheettömyyttä. Lähdekritiikki on harkintaa lähteiden käytössä. Sensaatioita ja päivänkohtaisuutta neuvotaan välttämään. --Thi (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 11.31 (EET)

Muistaakseni Antifaa käsittelevää artikkelia koskien kyseenalaistin Trumppia kannattavan kanavan lähteenä Trumpin vastustajien tekemisille, mutta minulle kerrottiin, ettei sillä ole merkitystä. Näin ollen oletin, että asia on tässäkin tapauksessa ok. Mitä tulee lauantain mielenosoituksen luonteeseen, niin The Guardianin mukaan se on Euroopan äärioikeiston merkittävin vuotuinen tapahtuma, joka kerää väkeä useasta eri maasta.[5]. Samoilla linjoilla on myös oikeistolainen The Telegraph [6]. Jopa konservatiivinen presidentti Duda tuomitsi maanantaina mielenosoituksen rasismin ja muukalaisvihan, eikä kukaan kiistä, että se oli nimenomaan äärioikeiston järjestämä. [7] Olennaista on se, että Huhtasaari avoimesti tuki samaa mielenosoitusta. --Joe K. (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 11.34 (EET)

JSN:n perussopimuksen allekirjoittaneet ovat lähtökohtaisesti luotettavia, muut eivät.--MAQuire (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 15.07 (EET)

Juuri näin, olin kirjoittamassa samaa. Kun Sblöbö vertaa Demokraattia perussuomalaisten verkkosivustoon, sitä voisi pitää kunnianloukkauksena tai ainakin juuri sellaisena vääristelynä josta hän syyttää suomalaista sanomalehteä. --Abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 15.11 (EET)

Kunnianloukkaus ei voi kohdistua oikeushenkilöön. Tarkoituksellisesti en ole vääristellyt mitään. --Sblöbö (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 16.23 (EET)

Tässä ei olla käräjillä, kunniallisen lehden kunniaa voi loukata vääristelemällä. --Abc10 (keskustelu) 16. marraskuuta 2017 kello 07.53 (EET)

Artikkeli vaikutti asenteelliselta, ja uskoin myös perussuomalaisten julkaisujen poliittisista vastustajistaan olevan asenteellisia. Jos asiat eivät kuitenkaan ole verrainnollisia toisiinsa, niin sitten kyse on ollut puhtaasti tietämättömyydestä eikä vääristelystä. Keskustelun fokus on nyt muutenkin täysin väärissä asioissa. Minun yksittäisiin sanomisiin takertumisen sijaan pitäisi keskittyä siihen, että voiko Demokraatin ja Verkkouutisten kaltaisia lähteitä käyttää vai ei. Tällä hetkellä vaakakuppi on ilmeisesti kallistumassa sille puolelle, että voi käyttää. --Sblöbö (keskustelu) 16. marraskuuta 2017 kello 10.49 (EET)

Virheet pitää kuitenkin korjata ja loukkaavat kommentit oikaista vaikka käyttäjä ei niitä tunnistaisikaan - tai juuri siksi. --Abc10 (keskustelu) 16. marraskuuta 2017 kello 11.20 (EET)

JSN ei tee autuaaksi eikä korvaa normaalin lähdekritiikin vaatimusta. JSN on eräiden suomalaisten medioiden keskenään perustama kerho, jolla ei ole mitään virallista asemaa, eikä sillä ole myöskään asemaa Wikipedian kirjoitetuissa käytännöissä. JSN:n paprun allekirjoittanutkin puoluelehti on puoluelehti, ja se näkyy lehden toiminnassa, kuten nytkin nähtiin. --Jmk (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 16.48 (EET)

Me on yksimielisesti hyväksytty, että ns. hyvämaineiset tiedotusvälineet ovat kelvollisia lähteitä. Sellaisia ovat ilman muuta kaikki puolueiden lehdet! Alma Median tai sanoman tai muiden kaupallisten monopolien lehdet eivät ole yhtään sen neutraalimpia kerrottaessa poliittisista kysymyksistä. Ne ovat jopa siinä mielessä vähemmän neutraaleja että ovat piilottaneet poliittisen kantansa ja ajavat lähes yksin talouselämän so. työnantajien etua. Tämä keskustelu on menossa päin honkia ellei puoluelehtiä hyväksytä edes ns. valtalehdistön veroiseksi tiedonlähteeksi ja se vaarantaa koko tasapuolisen tiedonlevityksen. Satunnaiset nettilehdet ovaa asia erikseen. --Höyhens (keskustelu) 16. marraskuuta 2017 kello 01.44 (EET)

Kysyn Jmk:lta: Mikä on se mikä "nytkin nähtiin"? Ainakin minun mielestäni Demokraatti toimi hyvän lehtimiestavan mukaan. Se referoi CNN:n artikkelia, ja kun ilmeni, että CNN:n artikkelissa oli virhe, Demokraatti korjasi asian omassa artikkelissaan. Vai tarkoitatko jotain muuta kohtaa, jonka sinä näit? --Abc10 (keskustelu) 16. marraskuuta 2017 kello 07.50 (EET)

Ohjaussivu luokassa vai ei?

Huomasin että sivulla Eveliina Lappalainen on ohjattu sivulle Eveliina Lappalaisen surma ja kummatkin ovat samoissa luokissa. Kuuluuko näin olla vai miksi näin? Koitin poistaa tuon ohjaussivun luokista, mutta joku toinen palautti ne luokat. Se näyttää luokkasivulla vähän tyhmältä kun luettelossa on molemmat ja ne menee samalle sivulle. Kuitenkin mulla on sellanen mielikuva, että vain artikkelisivu laitetaan oikeisiin luokkiin ja ohjaukset on ilman vai muistanko ihan väärin? //John Locke (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 18.24 (EET)

Ei ole samoissa luokissa. Stryn (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 18.30 (EET)

Ok, näköjään muokkasi luokkia siten että ovat eri ryhmät eri sivuilla. //John Locke (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 18.35 (EET)

Kannattaa lukea ja kirjoittaa yhteenvetoja. -kyykaarme (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 19.07 (EET)

Ohjaussivu ja artikkelisivu on syytä laittaa omiin luokkiinsa tämäntyyppisissä tapauksissa kun artikkelissa on kyse tapahtumasta/teoksesta tms. ja ohjauksessa yhdestä siihen liittyvästä henkilöstä. --Savir (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 18.40 (EET)

Ohjauksen luokittelu tälla tavoin on mielestäni joissakin tapauksissa perusteltua ja sitä näkee käytettävän tapauksissa, jossa siitä on selkeää hyötyä. Kuitenkin kokonaan eri asiana tässä nimenomaisessa aihepiirissä (so. hiljattaiset henkirikokset) hiukan vierastan koko ohjauksia itse aihepiirin takia. Se olisi kuitenkin kokonaan oma eri keskustelunsa, ja on mahdollista, että siitä joskus on keskusteltukin. Kun on Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä, niin vaikka henkilö nyt olisi hiljattain kuollutkin, niin kuitenkin käytännössä vaikutus on aikalailla sama kuin jos kirjoitettaisiin elävästä henkilöstä.--Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 19.07 (EET)

Esseistä hiukan kysymyksiä

Olen nyt kirjoittanut kaksi esseetä alasivuilleni (konservatiivisuudesta ja libraalisuudesta ja käyttäjätunnuksiin liittyvistä vastuista). Milloin esseen saa laittaa Wikipedia-otsikon alle ja milloin se tulee laittaa oman käyttäjänimen alle? Entäpä jos se on oman käyttäjänimeni alla, saako sitä kuka tahansa muu kuin minä muokata ja fiksailla?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 30. joulukuuta 2017 kello 22.14 (EET)

Mielenkiintoinen kysymys tässä rakettien paukkuessa (eivätkö ihmiset tiedä, että uudenvuodenaatto on vasta huomenna?). Liekö missään asetettu sääntöä sille, milloin esseen voi laittaa luokkaan Luokka:Wikipedian mielipidekirjoitukset? Se lienee selvää, että luokassa Luokka:Käyttäjien mielipidekirjoitukset olevia esseitä eivät saa muut muokata mutta ensin mainitussa luokassa kyllä. Tässä alkaakin ihan esseesormi syyhyämään... --Lax (keskustelu) 30. joulukuuta 2017 kello 22.28 (EET)

Ainakin tuon vastuu-jutun voisin antaa muidenkin muokattavaksi. Siirrän siis rohkeasti sen Wikipedian nimiavaruuteen, kun mitään sääntöä asiasta ei näemmä ole. Jos siirtoni osoittautuu haitalliseksi, siirtoni voidaan kumota.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 30. joulukuuta 2017 kello 22.48 (EET)

Tiedon kopiointi toisista wikeistä

Eräs IP on ilmeisesti kopinoinut aika suuren määrän numerotietoa enwikistä ja tuonut sitä tänne esim: [8]. Ongelma on, että näitä ei ilmeisesti ole sen kummemin tarkastettu. Osa on virheellistä tietoa, viitemallinteet on suoria kopioita englanninkielisistä jne. Käyttäjä Parantaja asiantuntija on käynyt hyväksymässä nuo muokkaukset, mutta onkohan ne nyt mennet ihan käytäntöjen mukaan? J.K Nakkila (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 16.11 (EET)

Ip sanoi yhdessä muokkauksessa että lähteet on tarkastettu. Liitän tähän (nähdäkseni) saman muokkaajan aiemmat keskustelusivut [9] [10], jonka muokkauksia on joko hyväksytty ja hylätty aiemminkin. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 13. joulukuuta 2017 kello 16.27 (EET)

Kannattaisi katsoa kyseisen IP:n kaikki muokkaukset huolellisesti ja harkita tarkasti muokkauksen hyväksyminen, jos on sama käyttäjä. --raid5 (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 16.51 (EET)

Tämä ei tosiaan kuulu keskusteluun Wikipedian käytännöistä vaan on keskustelua yksittäisen käyttäjän puuhista, mutta kun en jaksa koko ajan siirtää, niin jutellaan täällä. Kyseessä on todennäköisesti käyttäjä, joka ei tunnuksella muokatessaan päässyt koskaan automaattiseulotuksi, mutta joka pääsi SeulojaBotin automaattiseulomaksi, kun hylkäsi tunnuksensa ja rupesi muokkaamaan IP-osoitteesta. Oli siis aika, jolloin nuo muokkaukset kävi seulomassa botti riippumatta niiden sisällöstä. Kun kaksi eri käyttäjää nylki kissan pöydällä, IP-osoite otettiin pois SeulojaBotin kanta-asiakaskunnasta ja sen muokkaukset palasivat odottamaan seulontaa. Sittemmin osoite on aina välillä muuttunut toiseksi, koska IP-osoitteilla on ainakin nykyään tapana muuttua hitaasti tai nopeasti. Laajemmin ottaen asia lienee niin, että Wikipedia on tuon käyttäjän kanssa nostanut kädet ylös ja pannut siivet maahan eli toisin sanoen vapaa teesanakirja antaa ihmisen toteuttaa periaatetta "Wikipediaa saavat kaikki muokata". Wikipedia onkin lähinnä kasvio, jota keräävät kouluoppilaiset. --Pxos (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 12.03 (EET)

Ongelman voi laajentaa myös niin, että, jos luen tiedon en-wikistä, jossa siis jo on hyväksytty lähde. Tämän jälkeen tuon samaisen tiedon käännettynä fi-wikiin: Ylläpitäjä poistaa tiedon välittömästi koska lähteenä oli "Wikipedia". Ylläpitäjä ei voi mitenkään ymmärtää, että lähteenä oli sama lähde, jota oli käytetty ja hyväksytty En-wikin puolella samaiselle tiedolle. Tätä asiaa on myös vaikea merkitä mitenkään: että lähteenä oli en-wikin lähde, eikä itse en-Wikipedia. Sitten, jos ei mene läpi Wikipedian käyttäminen lähteenä-kortti niin aletaan vetämään plagiointi- ja tekijänoikeuskortteja hihasta. Että mukamas englanninkielinen artikkeli on tekijänoikeudella suojattu ja sitä tai osia siitä ei saa suomenkieliseen wikipediaan edes käännettynä käyttää. Ylläpitäjät, ja itsensä sellaiseksi kokevat käyttävät näitäkin likaisia keinottelujaan, josta monta esimerkkisuoritusta.--Dmitri 152 (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 14.42 (EET)

Missä on sanottu, että tekijänoikeussyistä en-wikin tekstiä ei voisi käyttää hyväksi fi-wikin tekstiä kirjoittaessa? Viite keskusteluun olis kiva ylläri. --Jmk (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 15.01 (EET)

No haeppa vaikka ihan siitä omasta poistolokistasi. Poistit, anteeksi "merkitsit pikapoistoon", keskeneräiset artikkelini "tekijänoikeussyistä" ei nyt ollut käännös toisesta wikipdiasta vaan lainaus fi-wikistä, mutta analoginen tilanne kuitenkin kaikki vetkuttelukeinot käytössä.[[11]]--Dmitri 152 (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 15.27 (EET)

Aha, no ei siis asia ollutkaan niin kuin ylempänä kuvasit. Hyvä että tuli selvyys, kiitoksia. --Jmk (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 15.29 (EET)

Ei enwikissä ole mitään tahoa, joka "hyväksyy" lähteet. Sielläkin on hyviä ja huonoja lähteitä ja hyviä ja huonoja artikkeleita, riippuen ihan siitä kuka niitä artikkeleita on sattunut milloinkin muokkaamaan. Ja vaikka tiedolle olisikin merkitty lähde, niin se ei tarkoita, että teksti olisi lähteen mukaista, sillä tekstin lisääjä on saattanut ymmärtää lähteen väärin tai tekstiä on voinut joku muuttaa jälkikäteen. -kyykaarme (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 19.36 (EET)

Suomen asutusmaantieteellisten kohteiden merkittävyys

Ehdotus 1

Siirretty sivulta Keskustelu:Etelä-Korpilahti. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 19.57 (EET)

Ehdotus merkittävyyslinjaukseksi. Muistelisin, että merkittävinä olisi pidetty ainakin näitä:

• kaupunkien viralliset kaupunginosat
• viralliset henkikirjakylät/maarekisterikylät (Luettelo Suomen kylistä)
• sellaiset maaseudun kylät/kulmakunnat, jotka ovat muodostaneet koulupiirin eli niissä on ollut kansakoulu, vaikka ne eivät ole olleet virallisesti (henkikirja- tai maarekisteri)kyliä (Luettelo Suomen kansakouluista 1966)
• tilastolliset taajamat (Luettelo Suomen taajamista)

Muiden käsitteiden merkittävyydestä ei ole taidettu puhua. Ehdottaisin, että:

• postinumeroalueet eivät ole merkittäviä, mutta kylän artikkelissa voidaan sanoa, jos siellä on joskus ollut postikonttori
• suuralueet ovat sen verran suuria kokonaisuuksia, että pitäisin niitä merkittävinä. Luokka:Suuralueet sisältää useammankin kaupungin suuralueita ja jättäisin ne ennalleen.
• suuralueiden alapuolella olevat tilastoalueet ja pienalueet ovat merkittäviä mainittavaksi kunnan artikkelissa tai vaikka tyyliin "Muuramen alueellinen jako" nimettävässä artikkelissa. Niiden nimistä on sallittua tehdä ohjauksia aluejakoartikkeliin. Kaikki tilasto- ja pienalueet eivät ole automaattisesti merkittäviä, mutta osa niistä voidaan katsoa merkittäviksi. Esimerkiksi Turussa pienalue "110030 Kurjenmäki it." ei ole merkittävä, vaan käsitellään osana artikkelia Kurjenmäki, joka kertoo kaupunginosasta. Toisaalta pienalue "112036 Majakkaranta" on merkittävä, ja siitä onkin artikkeli Majakkaranta.
• kaikki mahdolliset peruskartalla näkyvät paikannimet eivät ole merkittäviä omana artikkelina. Tällaiset paikannimet voidaan mainita virallisen kylän tai koulupiiriä vastaavan epävirallisen kylän artikkelissa.
• Helsingin tapauksessa merkittäviä ovat kaupunginosat, suurpiirit ja osa-alueet, joista on jo tehtykin artikkelit. Peruspiireistä voidaan myös laatia artikkelit. Helsingissä pienalueet eivät ole merkittäviä, koska niistä ei ole ainakaan julkisesti saatavilla muuta tietoa kuin numerokoodit ja rajat kartalla.

--Raksa123 (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 19.18 (EET)

Kannatan ehdotusta

1. Kannatan varauksin. Huomautan vain, ettei koulupiirissä ole välttämättä ollut koulua. Alla luotettava sitaatti: --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 19.49 (EET)
   • "V:n 1898 piirijakoasetuksen mukaan oli kukin kunta velvollinen jakamaan alueensa kansakoulupiireihin, joissa pisin koulumatka yleensä ei saanut olla 5 km:iä pitempi. Kuhunkin kansakoulupiiriin oli kunnan perustettava ylempi kansakoulu, jos kouluun pantavaksi ilmoitettiin vähintään 30 piiristä kotoisin olevaa kouluikäistä lasta. V:n 1921 oppivelvollisuuslain mukaan oli kansakoulujen piirijako maalaiskunnissa niin tarkistettava, ettei lapsillä yleensä ole kodistaan oman piirinsä kansakouluun enempää kuin 5 km.." (Kouluneuvos A.J.Tarjanne/Otavan Iso tietosanakirja osa 5, v. 1933, s. 1337.
2. Kannatan sitä että myös pienalueista voi tehdä artikkeleita. Yksi sellainen on muuten Vehkalahti (Joensuu). -Jylöstalo (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.48 (EET)
3. Kannatan siltä osin kuin tunnen aihepiiriä. Alussa luetellut neljä ymmärtääkseni kuvaavat nykyistä noudatettua menettelyä, joka ymmärtääkseni perustuu keskusteluissa saavutettuun konsensukseen. "Koulupiirin" osalta tuo tarkoittaa silloin kyläkuntaa, joka ei ole kylä, mutta jossa on tai on ollut koulu. (Koulupiirejähän ei enää edes ole joka paikasa tai vaihtoehtoisesti ei ollenkasan, en nyt muista varmasti, kummin päin.) Postinumeroalueiden osalta nykyinen noudatettu menettely on ymmärtääkseni myös ollut tuo, vaikka siitä ei olekaan taidettu erikseen keskustella. Jos postinumeroalueen nimi on ollut muu kuin kylän, kyläkunnan tai taajaman, niin olen systemaattisessa muokkauksessa tehnyt siitä ohjauksen, esim. Ylöpirtti. Noista kaupunkialueiden jutuista en osaa sanoa mitään. Jos myös niistä on ollut konsensus niin hyvä niin, mutta en osaa sanoa onko ollut.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.12 (EET)

Vastustan ehdotusta

1. Käytäntökahvihuoneeseen pitäisi mielellään tuoda valmiimpaa tavaraa. Nyt on tosimonisanainen keskustelukommentti tuotu käytäntöehdotukseksi, eikä siitä saa oikein mitään tolkkua. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 20.14 (EET)

Ehdotus 2

Suomen asutusmaantieteellisten kohteiden merkittävyys

1. Kaikki kartoissa (peruskartta, maastokartta ja erilaiset karttapalvelut) ja muissa lähteissä esiintyvät paikannimet eivät ole merkittäviä omana artikkelina.
2. Kaupunkien viralliset kaupunginosat ovat merkittäviä.
3. Viralliset kylät, joita kutsutaan henkikirjakyliksi, maarekisterikyliksi tai rekisterikyliksi ovat merkittäviä.
4. Maaseudulla merkittäviä ovat myös sellaiset epäviralliset kylät, joissa on ollut kansakoulu.
5. Tilastolliset taajamat ovat merkittäviä.
6. Kuntien osa-aluetilastoissa käytetään jakoa suur-, tilasto- ja pienalueisiin. Suuralueet ovat aina merkittäviä. Tilasto- ja pienalueiden merkittävyyttä tarkastellaan tapauskohtaisesti.
7. Helsingissä merkittäviä ovat suurpiirit, peruspiirit, osa-alueet ja kaupunginosat. Helsingin pienalueet eivät ole merkittäviä.

Kannatan ehdotusta

1. Yllä olevista viisi ensimmäistä ymmärtääkseni kuvaavat nykyistä menettelyä, josta ymmärtääkseni vallitsee keskusteluissa saavutettu yksimelisyys. Kahdesta alimmasta en osaa sanoa, koska en ole muokannut ko. aihepiirejä enkä tunne niitä muutenkaan. Näille aihepiireillä on kuitenkin ymmärtääkseni runsaanlaisesti niitä tuntevia kokeneita muokkaajia, jotka ovat muokanneet aihepiirejä paljon ja systemaattisesti, luultavasti myös keskustelleet eri aluekategorioiden merkittävyystä. Nyt pitäisi ensin etsiä nämä aiemmat keskustelut näistä aihepiireistä tai referoida niitä muuten. Tai jos kyseessä on konsensukseen perustuva nykyinen noudatettu menettely, johon aihepiiriä muokkaavat ovat yhteisymmärryksessä päätyneet, niin aina parempi, mutta tästä en osaa sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.26 (EET)
2. Kannatan silleesti suuntaa-antavana, ei kategorisesti käsiteltävänä. Jokin paikka voi olla merkittävä ajatellen tietosanakirjaa, vaikkei se toteuttaisi mitään kriteeriä. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.52 (EET)

Keskustelu ehdotuksesta

Ehdotus ei tässä muodossaan ole kovin hyvin laadittu. Esimerkiksi virke "Kaikki tilasto- ja pienalueet eivät ole automaattisesti merkittäviä, mutta osa niistä voidaan katsoa merkittäviksi." Sitten sen perässä on esitetty, että Turussa pienalue A ei ole merkittävä, mutta pienalue B onkin sitten merkittävä. Ei tuo tunnu oikein selkeältä ohjeelta. Lisäksi Wikipediaan on viime aikoina rakennettu runsaita tilastollisia aluejako-kokonaisuuksia, joissa löytyy "Kyttälä A" ja "Kyttälä B", ja en osaa ehdotuksen perusteella sanoa, mitä niiden merkittävyydestä esitetään, kun ne tulevat ja menevät kuin sienet. --Pxos (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 20.05 (EET)

Asiat on vaikeita. Joskus voisi tietysti vain todeta että noudatetaan nykyisiä käytäntöjä ja lisäksi täsmennetään niitä kohdilla n7 ja n8. Mutta mielestäni Raksan ehdotus on erinomaisen hyvin koottu ja perusteltu, ja se kannattaa lukea. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 21.03 (EET)

Selvennyseksi ylemmäs, niin koulupiirillä yllä ei tarkoitetuu koulupiiriä ilman koulua, vaan koulupiiriä (tai oikeammin kyläkuntaa, joka ei virallisesti ole kylä), jossa on tai on ollut koulu. Näistä ei ymmärtääksenio ole ollut erimielisyyttä. Miten on kaupunkialueiden osalta, en osaa sanoa, koska tunnen aihepiiriä huonommin.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.13 (EET)

Huomasin myös, että ei ole tuotu esiin mahdollisia aiemmin käytyjä keskusteluja juuri keskustelun lähtökohtana olevista kaupunkien aluejaoista. Kun en ole muokannut juuri tätä kaupunkiaihepiiriä, niin en tiedä näistä tarkemmin. Nuo referoinnit, joita Käyttäjä:Raksa123 yllä teki, mahdollisesti voivat heijastaa näitä keskusteluja ja mahdollisia vakiintuneita menetytelyjä, koska ainakin maaseutupuolella, jota tunnen ja jota olen muokannut paljon ja systemaattisesti, näin ymmärtääkseni on, mutta kaupunkipuolesta en osaa sanoa. --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.32 (EET)

Kaupungeissa on parempi katsoa kaupunginosia ja tilastoja varten tehtyjä aluejakoja, koska niistä löytyy usein hyvät kartat. Läheskään kaikissa kaupunginosissa ei ole ollut omaa koulua. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.31 (EET)

Aika turvallisesti voitaisiin myös varmaan sanoa, että kaikki YSA:sta löytyvät asutusmaantieteellisten kohteet ovat merkittäviä. --Zache (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 20.08 (EET)

Siirsin version sellaisenaan artikkelin keskustelusivulta. Ehdotus vaatii vielä kohentamista. Yhden esimerkkikunnan katsomisen perusteella kaikki YSA:sta löytyvä ei tosiaan ole merkittävää. Toisaalta sieltä myös puuttuu merkittäviä kyliä. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 20.13 (EET)

Alkuperäiselle tekstille väliotsikko Ehdotus 1 ja toivottavasti selvempi Ehdotus 2 lisätty. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 20.47 (EET)

Ehdotuksessa 2 ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että kunnan aluejaosta kertovassa artikkelissa saa tekstissä olla lueteltuna myös sellaisia paikannimiä, jotka eivät ole omana artikkelinaan merkittäviä. Samoin kylien ja kaupunginosien artikkeleissa voidaan mainita paikannimiä, jotka eivät ole merkittäviä omana artikkelina. Sopivissa tilanteissa näistä saa tehdä ohjaussivuja siihen merkittävään artikkeliin. Lisäksi jos jonkin paikannimen tarkoittama kohde on esimerkiksi historiallinen kylä ja sen paikalle muodostunut kaupunginosa, niin ne kannattaa pääsääntöisesti käsitellä samassa artikkelissa. Vaikka jokin kohde olisi merkittävä, niin joskus voi olla parempi idea käsitellä useampi kohde yhdessä artikkelissa. Korpilahden tapauksessa Korpilahden kirkonkylässä on useampikin virallinen kaupunginosa, mutta selkeämpää olisi ainakin aluksi tehdä yksi artikkeli kirkonkylästä ja kaupunginosille siihen vaikka ===-tason väliotsikot. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 21.23 (EET)

Jos kaikki kaupunginosat katsotaan merkittäviksi, niin luultavasti eri artikkeli kustakin olisi selvin. Toisaalta jotkut ovat tainneet esittää, että kaupunginosa nykyisin ei välttämättä aina olisi se ensisijainen luokittelukategoria. Tähän en kuitenkaan osaa ottaa kantaa. Muutoin olen ollut ainakin aiemmin sitä mieltä, että esim. samanniminen kylä, kirkonkylä, kaupunginosa ja taajama useimmiten voitaisiin käsitellä samassa artikkelissa. Tosin tietysti riippuen käsittelyn laajuudesta ja systemaattisuudesta, optimaalisin käsittelytapa voi myös muuttua artikkelien kehittyessä, ja se on mielestäni aivan ok.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.19 (EET)

Tässä voisin nyt myös viitata keskusteluun, jota on käyty sivulla Keskustelu luokasta:Sammatti joskus muutama vuosi aikaa (ping Käyttäjä:Piisamson, jos vielä aktiivinen). Eli kysymys, voidaanko entinen kunta luokitella kaupunginosaksi. Oma kantani keskustelussa oli, että voidaan, jos se likimain vastaa alueeltaan koko entistä kuntaa, mutta ei, jos se vastaakin vain entisen kunnan keskustaajamaa. Tämä jäi kuitenkin ratkaisemattomaksi, kun karttaa Lohjan kaupunginosista ei löytynyt, en tiedä löytyykö nyt. Oulun suunnalla muistelisin että olisi ehkä ollut samannimisistä entisistä kunnista ja kaupunginosista eri artikkeleita, mutta en ole varma. Tässä kuitenkin myös esim. käsittelyn laajuus, joka voi muuttua, vaikuttaa siihen, mikä käsittelytapa on optimaalisin. Olennaista on mielestäni se, että entisen kunnan haja-asutusalue tietenkään ei ole yhtään vähemmän entistä kuntaa kuin sen keskustaajama, ja ajatus, että entinen kunta olisi sama kuin sen keskustaajama, on mielestäni yksiselitteisesti virheellinen useimmissa tapauksissa.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.40 (EET)

Maailma muuttuu, ja sanakirjamerkittävä on myös historiallisesti merkittävä paikka, vaikkei se täyttäisi mitään nykymielekkyyden kriteereitä. --Höyhens (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.55 (EET)

Keskustelu jatkuikin tuolla ja oli lähenemässä konsensusta. Kysymys ei siinä missään vaiheessa ollutkaan mérkittävyydestä, vaan määrittelystä ja luokittelusta, tai sanoisinko systematiikasta ikään kuin taksonomian mielessä.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.03 (EET)

En ole tutkinut YSA:a aiemmin tuolta kantilta tai juuri muutenkaan, mutta kun satunnaisersti vilkaisin parin maakunnan ja kunnan alta, niin se näytti sisältävän ainakin katsomiltani osin vain sellaisia kohdetyyppejä, joihin kuuluvien kohteiden merkittävyydestä ymmärtääkseni nykyisin vallitsee täysi konsensus. Vielä en ehtinyt katsoa, mitä siellä on isommista kaupungeista. Toisaalta jostain syystä Ysassa näkyi olevan kohteita täysin mielivaltaisen satunnaisesti, eli kustakin kohdetyypistä esim. jonkin kunnan alueella satunnaisesti vain yksi tai muutama EDIT: Esim. vain yksi keskikokoinen järvi kunnasta, jossa niitä on kymmeniä isompia ja pienempiä). Näin minkä tahansa kohteen puuutuminen ysasta ei ainakaan nykyisellän ole todistus kohteen olemattomuudesta tai epämerkittävyydestä.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.08 (EET)

Ainakaan Suokulma ei pitäisi olla merkittävä kohde, kuten ei myöskään Myllykulma. Jälkimmäisessä on jostain syystä merkitty Wikipedia lähteeksi. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.56 (EET)

En löytänyt Wikipedialinkkiä, mutta tuo osoittaa, että mukana on myös ei-merkittäviksi täällä katsottuja kohteita. Nuo ovat kyllä hyvin tunnettuja ja vakiintuneita paikannimiä jos katsoo esim. niiden pysyvyyttä peruskartan eri painoksissa.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.31 (EET)

Entäs vaikkapa Raikonkulma, jonne on tienviitta kymppitieltä, ja josta lienet tehnyt ohjauksen Nuutajärveen.. kun sieltä lienee löytynyt raikonrouskun ainoa maailmassa esiintymä.. jota en soisi kaikkien löytävänkään.. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.23 (EET)

Luulen että se on kasitie. Saa olla aika fakiiri jos löytää sienen tienviitan perusteella. (Enkä yhtään ihmettelisi, jos siellä olisi puomikin jossain kohtaa.) Jos googlaat blogin "esoteerinen maantiede ja periferiaterapia" niin siellä on tätä ongelmaa käsitelty, so. ovatko tienviitat "rivoja" paljastaessaan kaiken (vrt. Jean Baudrillard: Ekstaasi ja rivous.). Tämä on kuitenkin todellinen ongelma, ja jos jaksat tehdä kehitystyötä aiheesta, niin se olisi tervetullut lisä Wikipedian kannalta tärkeisiin eettisiin tarkasteluihin.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.49 (EET)

Ehdotuksen 2 kohta 7 Helsinkiä koskien on lähes nykytilanteen mukainen, koska suurpiireistä, osa-alueista ja kaupunginosista on jo artikkelit. Jotkut osa-alueet ja kaupunginosat on varmaan käsitelty samassa artikkelissa. Luokka:Helsingin peruspiirit sisältää lähinnä ohjauksia, mutta peruspiireistä voisi olla enemmänkin artikkeleita. Esimerkiksi Vallila#Vallilan peruspiiri ja Latokartano#Latokartanon peruspiiri kannattaisi erottaa omiksi artikkeleiksi. Helsingissä pienalueista ei löydy oikeastaan muuta kuin aluejakokartta ja luettelo koodeista. Pienalueille ei ilmeisesti ole ollenkaan annettu nimiä, eikä niistä ole julkisia tilastojakaan, joten niistä on nykytilanteessa mahdotonta tehdä artikkelia. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.56 (EET)

Ehdotuksen 2 kohta 6 koskee yleisemmin koko Suomea. Luokka:Suuralueet sisältää jo paljon suuralueita, eikä niitä kannata mennä poistamaan sieltä. Sellaisissa tapauksissa, joissa suuralue vastaa lakkautettua kuntaa, riittää tehdä ohjaus ja mainita asia yhdellä lauseella vaikka johdannon lopuksi. Esimerkiksi Korpilahden suuralue ei tarvitse omaa artikkelia, mutta Jyväskylässä Kuokkala, Halssila, Keljonkangas jne. ovat suuralueina merkittäviä aiheita. Tilasto- ja pienalueissa ei kannata sanoa mitään yleispätevää, vaan katsoa tapauskohtaisesti. Vaikkapa Turussa tilastoalueista ei kannata tehdä omia artikkeleita, mutta ne voidaan mainita vastaavien suuralueiden artikkeleissa. Pienalueissa Kurjenmäen kaupunginosa on tilastoissa jaettu katua pitkin itäiseen ja läntiseen osaan, mutta molemmista ei tarvita artikkelia. Toisaalta Majakkarannan pienalue on asuinalueena selvästi merkittävä, vaikka kaupunginosajakoa katsoessa se kuuluukin Korppolaismäkeen ja Pihlajaniemeen. Sama koskee myös Länsinummea ja Nättinummea, jotka ovat pienalueita ja lähiöitä, vaikka sellaisia kaupunginosia ei olekaan. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 22.56 (EET) Artikkeli kaikista suuralueista on sittenkin parempi ajatus. Esimerkiksi Kouvolan suuralue vastaa kuntaliitosta edeltänyttä Kouvolan kaupunkia, joka oli paljon pienempi kuin nykyinen Kouvola. Korpilahden suuralue voisi sisältää vain määritelmän, tilasto- ja pienalueiden nimet ja kaupunginosien nimet, mutta muuten entisen kunnan maantiede olisi artikkelissa Korpilahti. Kunta-artikkelin johdannossa olisi sitten linkitys suuralueen artikkeliin. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.19 (EET)

Jatkona Jylöstalon kommenttiin myös Jyväskylässä on tehty ainakin artikkelit Holsti, Lahjaharju ja Pupuhuhta, jotka ovat kaikki pienalueita. Sen sijaan artikkeli Rasinrinne ei mielestäni ole merkittävä, vaan sen voisi yhdistää ja muuttaa ohjaukseksi Pupuhuhtaan. --Raksa123 (keskustelu) 9. marraskuuta 2017 kello 23.06 (EET)

Vaikka Helsingin peruspiirijako on eri asia kuin jako kaupunginosiin ja osa-alueisiin, monissa tapauksissa (joskaan ei aina) peruspiirin alue kuitenkin on täsmälleen sama kuin saman nimisen kaupunginosan. Sellaisissa tapauksissa on epäilemättä aivan turhaa tehdä kahta erillistä artikkelia toisaalta kaupunginosasta, toisaalta peruspiiristä, koska niiden sisältö kuitenkin olisi lähes kokonaisuudessaan päällekkäistä. Mitä taas pienalueisiin tulee, niin useimmista sellaisista tuskin voisikaan tehdä kunnon artikkelia. Muutamat pienalueet näyttäisivät kuitenkin Raksa123:n linkittämän aluejakokartan mukaan vastaavan kutakuinkin täsmälleen eräitä jokseenkin selvärajaisia alueita, joilla todella on yleisesti tunnettu ja vakiintunut nimi. Sellaisia ovat ainakin pienalueet 101:3 eli Merihaka, 250:4 eli Kisakylä, 313:3 eli Katajaharju ja 494:2 eli Kaitalahti sekä monet saaret, jotka ympäröivine vesialueineen myös muodostavat oman pienalueensa kuten 150:2 Seurasaari, 190:1 Korkeasaari ja 190:2 Mustikkamaa. Sellaiset lienevät kyllä merkittäviä, ja muutamista sellaisista tällä onkin jo kauan ollut artikkelit. -KLS (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.08 (EET)

Sivupolku

Tää on kaiken kaikkiaan vähän vaikeaa, kun kuntakenttä on myllerryksessä. Harrastelijabiologina sanoisin, että vanhoja kuntarajoja kannattaisi tutkia tarkemmin kun kohta mennään kumminkin maakuntatasolle ja kunnille jää vain muinaismuistoyhdistysten arvo, so. biologinen, historiallinen ja kulttuurinen arvo. Jos mennään äkkiä uusien kuntaliitosten mukaan, todetaan pian että se oli turhaa, koska kaikki kunnat lakkautetaan hallinnollisina yksikköinä. Tietenkin voin olla väärässä, koska kunnallinen itsehallinto on kanto kaskessa, mutta tähän voi varautua olemalla menemättä liian nopeasti eteenpäin. --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.33 (EET)

Ohoh, kunnallisesta itsehallinnosta tuli punalinkki. Mitä se kertoo Wikipediasta? --Höyhens (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 00.36 (EET)

Kunnallishallinto löytyy, mutta sekin on vain ohjaus. Maakuntahallinto/maakuntaitsehallinto/maakunnallinen itsehallinto puuttuu myös, koska maakuntahallinto on vain ohjaus. Tässä kävisi lähteeksi uudehko Maakuntaitsehallinto-kirja, jos joku haluaisi kirjoittaa artikkelin. --Raksa123 (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 11.19 (EET)

Vanhat kuntarajat ovat ilman muuta tärkeitä, koska niitä käytetään sijainnin määrenä juuri mm. biologisessa tiedossa mutta yhtä lailla tietysti myös kaikessa muussa tiedossa eri ajankohdilta. Ajatus että vain nykyinen olisi olemassa on täysin riittämätön.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2017 kello 12.52 (EET)

Yhteenveto

Tallennan merkittävyyssuuntaviivat sivulle Wikiprojekti:Suomen kylät/Merkittävyys. --Raksa123 (keskustelu) 2. tammikuuta 2018 kello 23.49 (EET)

Pienoiskuvista pikseleiksi

Ilmeisesti pienoiskuvat ovat liian isoja? Itse olen Viikon kilpailuun etsinyt kuvia, niin pitäisikö ne laittaa jatkossa pienoiskuvina vai pikseleinä ja olisiko muutenkin kuvat hyvä muuttaa pikselikokoisiksi samalla, kun tekee muutakin huoltoa artikkeliin?--MAQuire (keskustelu) 5. tammikuuta 2018 kello 18.39 (EET)

Jos pienoiskuvien koko on omassa ruudussa liian suuri, voit mennä omiin asetuksiin ja pienentää pienoiskuvien näyttökokoa. Nykyisillä suurilla näytöillä tuo 400 px on ihan asiallinen. --OneMember ^(keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 00.32 (EET)

Käyttäjä Esamatti1 noita muuttelee. Itsellä näkyy ihan hyvän kokoisena, mutta ajattelin, että linjaus muuttunut, kun kokenut käyttäjä vaihtelee pienoiskuviin pikseliarvoja.--MAQuire (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 12.02 (EET)

Käsittääkseni kuvan oletusarvo on nyt 250 pikseliä, mikä on pystykuvalle ainakin minun näytölläni liian iso tekstiin verrattuna. Vaakakuvalle 250 on sopiva, pystykuvalle 175 tai 200. --Esamatti1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 17.08 (EET)

Olen nyt virallisesti yli 50, käytän kaksiteholaseja tai lukulaseja ja suurennan Firefoxissa tekstin kolminkertaiseksi, minkä seurauksena myös kuvat suurentuvat kolminkertaiseksi. Nuorisolle tämä ei liene ongelma, mutta pitää ymmärtää, että kuvat näkyvät jokaiselle eri kokoisina. --Esamatti1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 17.12 (EET)

En tiedä. Minun muokkauksissani on ainakin tarkkaan vahdittu, etten laita muuta kuin pienoiskuvina. Toivottavasti saan jatkossa myös käyttää omaa harkintaa, ettei sitä suoda toisille käyttäjille ja toisille ei.--MAQuire (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 17.17 (EET)

"Omaa harkintaa" täällä on aina saanut käyttää hyvin rajoitetusti... Toivoisin kuitenkin muiltakin kommentteja. Esimerkkitapaus taitaa olla Lev Tihomirov, jossa hyvin heikkotasoinen kuva täytti "pienoiskuvana" kolmasosan ikkunasta. --Esamatti1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 17.26 (EET)

Rekisteröityneet käyttäjät voivat muutaa asteuksista perusmuotoisen pienoiskuvan koon haluamakseen (mulla 300px) ja muut saavat tyytyä oletuskokoon, joka lienee nykyää jotain 250px (se oli ennen 220, mutta sitä haluttiin suuremmaksi). Pystykuvat ovat ongelmallisia ja niiden kanssa voikin pistää määreen pienoiskuva pikseleiden tilalle "upright", jolloin kuvan leveydeksi tulee (muistaakseni) 60% pienoiskuvan normaalileveydestä. Jos kuva on siltikin liian iso, voi laittaa upright=0.5, niin pystykuva kapenee vielä. Uprightia olen käyttänyt säätönä esimerkiksi artikkelissa Vladimir Vysotski. Aina voi harjoitella jonkun artikkelin kanssa ja katsoa miltä näyttää, kunhan ei tallentele. Uprightin etuna on, että käyttäjän määrittelemä tai oletusleveys näkyy myös pystykuvissa, jotka muute olisivat turhan leveitä.--Htm (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 17.42 (EET)

No tuohan näyttää hyvältä. Uprightin leveys näyttäisi alla olevan postimerkin perusteella olevan siis noin (lisäys) 200 pikseliä. Rupeanko jatkossa tekemään näin? --Esamatti1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 17.54 (EET)

Tein tossa tarkistuksia lukuarvoille. Tarkennan siis, että pelkkä upright (...|pienoiskuva|upright|) pienentää kuvan leveyttä 75 % prosenttiin oletusleveydestä. Sama lopputulos tulee merkinnällä (...|pienoiskuva|upright=0.75|). Tätä kannattanee käyttää lähinnä pystykuvissa (joissa on normaali hyvä kuvanlaatu). Jos pienoiskuvan leveyttä haluaa suurentaa, käytetää arvoa, joka on suurempi kuin 1 (...|pienoiskuva|upright=1.5|) tekee kuvasta oletuskokoa leveämmän, sopii esimerkiksi kartoille. Yleensä kannatta pysyä oletusarvoissa (|pienoiskuva) ja (pienoiskuva|upright|), tarkempaa säätöä vain erikoistapauksissa. Fi-wikissä kuvien oletusleveys on 250px. Jos käyttää uprightia, kuvan leveys pikselenä pyöristyy lähimpään täyteen 10 pikseliin. Ja uprightissa käytetään desimaalipistettä, ei desimaalipilkkua. Lopuksi, lisää aiheesta on sivulla Wikipedia:Pienoiskuvien koko artikkelissa ja enkkuwikissä Wikipedia:Extended image syntax.--Htm (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 18.27 (EET)

Kiitos selvityksestä.--MAQuire (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 18.32 (EET)

Asia selvä, kiitos (paitsi tuo ohje on päivittämättä...). --Esamatti1 (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 18.34 (EET)

Olen muistaakseni jo kahdessa aiemmassa keskustelussa (tässä ja tässä) ehdottanut, että jos täällä virallisesti päätetään siirtyä kuvakokojen säätämiseen tuolla upright-toiminnolla kiinteiden pikselimäärien sijasta (mikä vaikuttaisi perustellulta), niin kannattaisi ohjelmoida jokin botti muuttamaan kaikki pikseleinä säädetyt kuvakoot upright-arvoiksi. Tähän tarvittaisiin vain yksinkertainen laskuri, jonka varmaan voisi automatisoida jotenkin. Lähtökohtana olisi se, että kuvien vanha oletuskoko 220px vastaisi arvoa upright=1, jolloin esim 300px olisi vastaavasti upright=1,36 jne. Näin kuvia lisänneiden käyttäjien tarkoin harkitsemat kuvasuhteet säilyisivät ja näkyisivät kaikille samanlaisina. Itse olen edelleen säätänyt kuvien kokoja pikseliarvoilla, koska tuon uprightin käytöstä ei ilmeisesti ole vieläkään mitään virallista linjaa tai ohjetta. --Risukarhi (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 17.03 (EET)

Tiiviit artikkelit

Aloin muokkaamaan ehdotusta wikipedia:tiiviit artikkelit -merkinnästä, joka olisi suunnattu lupaavia artikkeleita lyhyemmille artikkeleille. Merkinnän tarkoitus on kertoa, että artikkelissa on kunnollinen alku ja se on muodollisesti kunnossa lähteiden ja kieliasun osalta. Toinen tarkoitus on siinä, että merkintä toimisi porkkanana muokkaajille muokata artikkeleita sellaiseen tilaan etteivät ne vaadi aktiivisia toimenpiteitä. Artikkelin läpikäynnin periaate on saman tyyppinen kuin lupaavissa artikkeleissa sillä erolla, että kannattajia tarvitsee olla kahden sijaan yksi.

Merkinnän tausta on wikipedia:tarkistetut artikkelit -wikiprojektissa jossa arviointitasoa kokeiltiin vuonna 2012 määräaikaisena. Silloinen keskustelu löytyy täältä ja wikiprojektissa arvioidut artikkelit löytyvät projektisivulta. Samaan aikaan otettiin käyttöön myös seulonta jolloin aika meni sen viemiseen eteenpäin ja aika meni sen viemiseen eteenpäin tämän jäädessä sivuun.

Nyt voisi olla hyvä idea ehdottaa merkintää uudestaan. Nimenmuutos johtuu siitä, että vuonna 2012 tarkistettu -nimeä pidettiin huonona ja jos jollekulle tulee mieleen parempi nimi, niin sitä saa ehdottaa. Tämä aloitus on kutsu ensin kommentoimaan tätä, jolloin sitä voidaan muokata palautteen perusteella paremmaksi ennen varsinaista ehdotusta käyttöönotosta. Tämän jälkeen teen kahvihuoneessa varsinaisen ehdotuksen käyttöönotosta jos merkinnällä kannatusta. --Zache (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 19.17 (EET)

Vastustan. On jo olemassa lupaavat artikkelit. Uudistus lisäisi arviointeja, hallintoa, byrokratiaa. On jo lupaavien artikkeleiden lisäksi vertaisarvioinnit joihin voi viedä artikkelin. Ajan kuluessa lupaavia artikkeleita tulee olemaan jopa kymmeniä tuhansia, jolloin lupaava-statuksesta saatetaan luopua ihan sen vuoksi että merkintä menettää merkityksensä artikkelien laatutason noustessa yleisesti. Tämän matalamman asteen kohdalla ilmiö tulisi aikaisemmin vastaan, joten ei voi kannattaa kun lupaava-laatutasollakin tulee ongelma vastaan vielä jokin päivä. Yhden wikipedistin kannatus ei ole riittävä, se tarkoittaisi juupas-eipäs-tyyppistä väittelyä. Merkityissä versioissa on se vihreä taso joka varmaankin ajaa jo tämän asian. --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 18.54 (EET)

Lupaavien artikkeleiden määrä ei ole hirvittävästi paisumassa. Artikkelin kehittäminen paitsi hyväksi tai suositelluksi myös lupaavaksii on suurehko työ ja siksi arviointeja tehdään varsin hiljalleen. Sen sijaan tiiviitä artikkeleita on oikeastikin mahdollista sekä tuottaa että arvioida varsin tiiviiseenkin tahtiin.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 19.02 (EET)

Kirjoittelin Savirille tänne aikaisemmin siitä mitä ongelmia seulonnan arviointitasoissa on. --Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.27 (EET)

Lupaavia artikkeleita on nyt 3 036 kappaletta, joten "uhkakuva" kymmenistä tuhansista on aika optimistinen. Viime vuonna niitä hyväksyttiin tämän listan mukaan alle sata. -kyykaarme (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.32 (EET)

Kannatan. En yhdy vastusperusteisiin yllä.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 18.59 (EET)

Osittain samaa mieltä Hartzin kanssa, että meillä on jo liikaa erilaisia arviointeja, eikä niihin löydy paljon osallistujia. Mielestäni kolme arviointiluokkaa on riittävästi. Sen sijaan voitaisiin hilata vähän alas suositellun ja hyvän artikkelin statusta, miksei lupaavankin. Stryn (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 19.12 (EET)

Onkohan arviointiluokilla tapana hilautua itsekseen ylöspäin? Luulin, että jo lupaavien piti olla sellainen helposti saavutettava perustaso. Jos sen alle perustetaan taas uusi "peruslupaavien" luokka, käykö kohta niin että tärkeimmät perustiedot kertova, kattavasti lähteistetty artikkeli flyygelien historiasta ei yllä peruslupaavaksikaan, kun ei ole muistettu kertoa oliko Schleswig-Holsteinissa 1730-luvun lopussa enemmän mustia vai valkoisia flyygeleitä? --Jmk (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 19.17 (EET)

Kolme laatuluokkaa + silmäilty on varmaankin tarpeeksi. Artikkeleiden pitäisi ylipäätään olla lyhyempiä, tiiviimpiä ja informatiivisempia. --Esamatti1 (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.04 (EET)

On, joskin ne näyttäisivät löytävän jonkun tasapainotilan jossain vaiheessa. Esimerkiksi suositeltujen artikkeleiden laajuusvaatimukset ovat käyneet huipussaan. Hyvien ja lupaavien osalta arviointi näyttäisi pitävän selkeää eroa suositeltujen, hyvien ja lupaavien välillä eli vaatimukset eivät selvästikään kasva rajattomasti. Mikäli tähän pistää alle uusia kategorioita, niin ne eivät ylitä edellistä. Tätä voi myös auttaa sillä, että pistää leipätekstille jonkun tavoitesanamäärän joka sitoo alarajan tiettyyn minimipituuteen. --Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.11 (EET)

SA-tason huippuvaatimukset taisivat olla jo 2010-luvun alussa. Sen jälkeen niitä on selvästi jopa osittain tietoisesti hilattu alaspäin, joskin samaan aikaan uusien SA-artikkelien määrä on ristiriitaisesti vähentynyt selvästi. --PtG (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.40 (EET)

Itse olen yhden aloittamani artikkelin ehdottanut lupaavaksi, ja kun tein ehdotuksen niin artikkeli oli tämän pituinen: [12]. Olin verrannut muita lupaavia artikkeleita, joten aloitin ehdotukseni nöyrästi "Artikkeli ei ole kovin pitkä, mutta..." Kun mielenkiintoista tehtävää olisi paljon, niin keskittyminen yhteen artikkeliin kovin pitkäksi aikaa ei ole itselleni mielekästä, mutta toisaalta yhteisöllinen puuha ja positiivinen palaute omasta työstä kannustaa. Minusta tämä olisi hyvä idea juuri siltä kannalta, että kannustetaan käyttäjiä tekemään artikkeleita, jotka kertovat perusasiat aiheestaan ja niissä on lähteet yms. kunnossa. Englanninkielisessä Wikipediassa on vain kaksi laatutasoa (Good article -tasolle vaaditaan vain yhden käyttäjän hyväksyntä), mutta siellä on myös DYK eli "Tiesitkö että" -projekti, jonka kautta tekemänsä artikkelin voi saada etusivulle, ja siinä on vähimmäispituus vain 1500 merkkiä. Kaikki sellainen toiminta, jolla kannustetaan ja ohjataan käyttäjiä tekemään lukijoille hyödyllisiä artikkeleita on mielestäni hyvä juttu. -kyykaarme (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.32 (EET)

Tuosta muuten, että tiputettaisiin LA/HA/SA tasoja tietoisesti alaspäin, niin sitä on pohdittu aikaisemminkin ja sen ongelmana on ollut käytännöntoteutus. Asian sanominen tavoitteeksi ei riitä vaan se vaatisi todennäköisesti jotain muutosta itse arviointiin. Lupaavien suosio hyviin ja suositeltuihin artikkeleihin nähden ei kuitenkaan johdu pelkästään arikkelien sisältövaatimuksista, mutta myös siitä että se on arviointina joustavampi jolloin se skaalautuu paremmin. Henkilökohtaisesti olisin valmis yhdistämään HA:n ja SA:n, koska ne ovat arviointiperiaatteeltaanka samanlaisia ja loisin lupaavien alle tiiviit artikkelit tyyppisen keveämmän arviointitason. Tällöin noissa olisi selkeästi eroa ja alin arviointitaso skaalautuisi paremmin suurelle joukolle artikkeleita. En kuitenkaan näe, että nykyisille arviointitasoille oltaisiin tekemässä mitään radikaalia joten siksi ehdotan uutta tasoa. --Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.11 (EET)

Haluan ensinnäkin sanoa, että vaikka tässä keskustelussa taas on nostettu esille arviointitasojen vaativuuden jatkuva nousu, niin mielestäni tästä ei oikeasti ole mitään todisteita. Mikään taso ei ole noussut useaan vuoteen. Pientä ajallista vaihtelua on yleensä havaittavissa sen mukaan, kuka osallistuu arviointeihin ja mistä aiheesta kirjoitetaan ja toisaalta mihin tasolle kirjoittaja haluaa viedä artikkelinsa. Ei mulla ole tästäkään väitteestä sen enempää todisteita kuin päinvastaisestakaan, ainoa todiste on ehkä oman arviointikeskustelukokemukseni nostaminen jalustalle. Tuo jatkuva nousu tuntuu olevan kuitenkin todella syvään iskostunutta Wikipedia-mytologiaa. --PtG (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.40 (EET)

Samaa mieltä. En koe, että arviointikriteerit olisivat tällä vuosikymmenellä nousseet yhtään mihinkään. Näkemykseni mukaan SA- ja HA-artikkeleita valitaan nykyisin vähemmän yksinkertaisesti siksi, ettei artikkeleita enää laajenneta yhtä paljon. Täältä on vuosien aikana poistunut paljon artikkeleita laajentavia käyttäjiä, eikä vastaavasti uusia ole tullut yhtä paljon tilalle. --Sblöbö (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 00.34 (EET)

Pistin tuohon graafit josta näkyy lyhimmän valitun ja kaikkien valittujen (ei tarkka. sisältää vain noin 90% artikkeleista, koska huomioin vain tällä hetkellä luokissa olevat artikkelit. Lisäksi teknisistä syistä kaikista artikkeleista ei pystynyt helposti löytämään valitsemisäpäivää. jne) Joka tapauksessa tuosta nyt näkee suurin piirtein sen mitä sanoittekin. Sellaisia huomioita, että HA:n pituuksissa tapahtui selkeä tiputus sen jälkeen se tavoitti SA:n mediaanipituuden 2016. LA:n pituudet ovat aavistuksen kasvaneet, mutta ei mitenkään dramaattisesti ja SA:n minimipituuden kasvu liittyy minusta eniten arviointien määrän vähenemiseen. --Zache (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 21.00 (EET)

Tuo graafien tuoma tieto oli uusi ja yllättävä, kun en ole pariin vuoteen ehtinyt arviointeja seurata. Se voisi tukea ajatusta arviontitasojen yhdistämisistä tms.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 21.43 (EET)

Tilastot ovat tilastoja, ja niitä kaikki tulkitsee omalla tavallaan. Itse näen, että tuossahan on selkeä ero jokaisen tason välillä ainakin artikkeleiden pituudessa, joten vaikka kolmea tasoa on välillä sanottu päällekkäisiksi, niin erot ovat silti yllättävän selkeät. --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 22.28 (EET)

Tuo vuoden 2015 HA-tason mediaanipituutta selittää pitkälti se, että oli vain 13 HA-artikkelin vuosi (ennätysvähän). Ja tuohon joukkoon mahtuu kuitenkin teollinen vallankumous, varmasti yksi pisimmistä arvioidusta artikkeleista, noin 100 000 tavua. --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 22.37 (EET) EDIT: UPS. EIHÄN SE VÄLTTÄMÄTTÄ MEDIAANIPITUUTEEN VAIKUTA!!! --PtG (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 22.38 (EET)

Toiseksi jos halutaan saada jonkinlainen "tämä artikkeli on ihan ok" -taso, niin arviointikeskutelu kuulostaa mielestäni turhan byrokraattiselta. Tällainen taso pitäisi saavuttaa suoraan jollain napilla (kuten seulotut). Lisäksi jos nyt tämä taso tuodaan arviointikeskusteluun, niin ehdottomasti pitää laittaa jokin yläraja artikkelin koolle. Lupaavien artikkelienkaan arviointiin ei ole mitään järkeä tuoda massiivisia artikkeleita, joiden arvioimiseen menee jo itsessään pari päivää. Mutta sitä tehdään jo nyt, kun hyväksi vaaditaan äänestyksiä. --PtG (keskustelu) 15. tammikuuta 2018 kello 22.40 (EET)

Pelkkä nappihan ei tätä tee, eikä vähennä byrokratiaa, koska napin luominen vaatii 1) teknistä säätöä ja 2) käyttäjäoikeuksien ja käyttäjäryhmän määrittelyprosessin napille ja käyttäjäoikeuksien antoprosessin oikeudet saaville. Eli se keskustelu ja byrokratia siirtyisi vain sinne. Nykyisiin laatuarviointikeskusteluihinhan saa osallistua varsin vähäisin rajoituksin. Erilaisista napeista sen sijaan tulee valitusta jatkuvasti jo nyt. Kuitenkin tällainen arviointi, toisin kuin erilaiset patrollitehtävät, ei ole sellaista, johon osallisrumista olisi tarvetta rajata. Mutta jos on nappi, niin se aina luo myös tarpeen rajata.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 17.04 (EET)

Olet oikeassa napin suhteen, joten voihan sen muuttaa niin, että tasolle voidaan merkitä ilman keskustelua. Koodiin vain joku "tähtimalline" ja keskustelusivulle perustelu. --PtG (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 12.13 (EET)

Lupaavat, hyvät ja suositellut (varsinkin lupaavat) kärsivät jo nyt siitä, että statukseen sellaisinaan tai minimaalisella parantelulla oikeutettuja artikkeleita olisi jo valmiiksi vaikka kuinka paljon, mutta yhteisön resurssit ja energia eivät riitä arviointiprosesseihin, joten vain harva artikkeli lopulta saa merkinnän. Neljännen laatutason käyttöön otto hajottaisi voimia vielä enemmän ja tuntuu siksi ajatuksena vähän turhalta. Mieluummin kannattaisi pyrkiä siihen, että nykyisistä arviointiprosesseista saataisiin enemmän irti tai että korjattaviksi merkittyjä ongelmallisia artikkeleita parannettaisiin siten, että ongelmamallineet voisi poistaa. Vierastan myös ehdotettua nimeä "tiiviit artikkelit", koska sana "tiivis" ei mielestäni kuvaa artikkelin laatua siten kuin esimerkiksi "lupaava" ja "hyvä" kuvaavat; yhtä lailla hyvä kuin huonokin artikkeli voi olla tiivis. --Risukarhi (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 16.50 (EET)

Eikö tämä olisi juuri yksi väline, jolla ongelmallisen artikkelin parantamisen kelvolliseksi saisi kuitattua? Samoin artikkelin parantaminen tiiviiksi ja sitä kautta todennäköisesti myös sen arviointi on luultavasti työmäärältään murto-osa siitä, mitä lupaava artikkeli vaatii. En nyt sano, ettei muita perusteluja tätä vastaan voisi olla, mutta ainakin nämä näkisin näin.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 17.20 (EET)

Pointtini oli siinä, että meillä on jo nyt enemmän välineitä kuin mihin käyttäjäyhteisön kiinnostus riittää ja ne ovat siksi kaikki alikäytössä. Ehdotetut "tiiviit artikkelit" käsittäisivät pääosan niistä artikkeleista, jotka jäävät korjattavien ja lupaavien väliin. Kyseessä olisi siis uusi voimia vievä arviointiprosessi, jonka päätavoite – selkeimpien ongelmien poistaminen lyhyistä artikkeleista – olisi päällekkäinen jo olemassaolevien välineiden – korjauspyyntöjen ja ongelmamallineiden – kanssa. Kun suurimpana ongelmana on inhimillisten voimavarojen puute, ei päällekkäisen puuhastelun lisääminen tunnu järkevältä. --Risukarhi (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 17.41 (EET)

No siis yleisenä ajatuksena minusta kaikilla arviointitasoilla on se, että arviointitasoilla muotoillaan päämääriä. Suositellut artikkelit, hyvät ovat niin laajoja että niitä kyetään kirjoittamaan kuin hyvin rajallinen määrä. Lisäksi vähän aiheesta riippuen, niin niiden ongelmaksi tulee artikkelin pitäminen ajan tasalla (esim Turku). Lupaavat artikkelit ovat lyhyempinä ja kevyemmällä arvioinnilla sellaisia, että niitä pystytään tekemään enemmän, mutta ne ovat pääsääntöisesti yhä niin pitkiä ettei niitäkään saada tehtyä kuin kourallinen. Eli perustason artikkelin fokusta pitäisi saada siirrettyä lyhyempiin ja valmiimmiksi artikkeleihin. Toinen puoli tässä on se, että uusia (ja miksei vanhojakin) käyttäjiä pitäisi pystyä motivoimaan jotenkin kirjoittamaan artikkeleita ja se onnistuu luomalla päämääriä ja palkitsemalla niiden saavuttamisesta. Tässä tapauksessa se motivaattori on leima artikkelin nurkassa ja jonka perusteella botti esimerkiksi voi laskea pisteitä. Voi olla, että koko homman saisi samalla vaivalla automatisoituakin, mutta jossain määrin arvosta inhimillistä kontaktia ja sitä, että selkeästi annetaan ymmärtää, että artikkeleita kirjoitetaan toisia käyttäjiä varten ja että hommaan kuuluu osana palautteen antaminen (ihmisen tekemä arviointi vs. että automaatti laskee pisteet tai sisältöä itsearvioitaisiin). --Zache (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 21.31 (EET)

En jaksa lukea läpi keskustelua ja tuon tähän siksi ehkä jo käsitellyn kulman, nimittäin vanhat suositellut artikkelit. Olen niihin aina joskus törmännyt, ja siellä on sen tasoisia artikkeleita, joita tuskin nykykriteerein hyväksyttäisiin. Sen sijaan, että puuhastellaan uusia nappeja ja arviointitasoja, olisi nuo käytävä järjestelmällisesti läpi, pahimmassa tapauksessa poistettava status ja ryhdyttävä rakentamaan artikkelia uudestaan lähteiden kautta. Monissa on käytetty yhtä lähdettä, jota on kahlattu läpi ja poimittu kiinnostavia yksityiskohtia, jolloin jää puuttumaan erilaiset näkemykset. Tämä vain yhtenä esimerkkinä ongelmista. Aivan alkupään listaa onkin karsittu, mutta luulen että hankalimmat ovat jääneet koskematta. --Teakoo (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 22.40 (EET)

Olen ainakin ajatellut että tämä prosessi jatkuu ja syvenee. Ongelmia on myös ajankohtaisissa aiheissa, joita on koottu uutislähteistä, mutta kun on ilmestynyt kirjoja, ei olekaan jaksettu enää päivittää. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 23.01 (EET)

En kannata jälleen uuden arviointitason erillistä lisäämistä jo nyt sekavaan järjestelmään. Täällä pitäisi sen sijaan olla käytössä yksi järkevä asteikko, jolla kaikki artikkelit arvioidaan, esimerkiksi puutteellinen (selkeitä ongelmia) – tynkä (ei kunnolla lähteistetty) – kunnossa – lupaava (tai hyvä) – suositeltu. Samalla taso voitaisiin merkitä kaikkiin artikkeleihin näkyviin nykyisten laadukkaiden artikkelien tavoin. Se kannustaisi myös perustyön tekemistä ja artikkelimassan tason vähittäistä nousua, kun helpommalla pääsisi eteenpäin seuraavalle tasolle. "Kunnossa" olevan artikkelin arviointiprosessin pitäisi olla hyvin kevyt (napin painaminen ja poikkeustapauksessa normaali keskustelu keskustelusivulla).

Nyt on kaikenlaisia vähitellen syntyneitä laatutasoja, joiden kriteerit ja vaatimukset ovat välillä vähän mitä sattuu, muinaisuudesta jäljelle jääneitä fossiileja (erilliset tynkämerkinnät), joilla ei ole enää juuri mitään käytännön relevanssia, ja lisäksi vielä seulontaa, joka on aivan erillinen järjestelmänsä. Suositeltuja ja hyviä artikkeleita tulee nykyään aika vähän, ja kahden lähes päällekkäisen tason systeemi on nykytarpeeseen aivan liian monimutkainen eikä kiinnosta ketään muutamia vakikäyttäjiä lukuun ottamatta. Kaksi laatutasoa kolmen tilalle olisi aivan tarpeeksi: toiseen kunnon vertaisarviointi ja äänestys (suositeltu) ja toinen ratkaistaan pelkällä vertaisarvioinnilla (lupaava). Tällaiseen sisäiseen byrokratiaan ja totuttuihin toimintatapoihin on todella helppo jäädä kiinni, mutta asioita pitäisi välillä katsoa myös ulkopuolelta. --Epiq (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 22.23 (EET)

Hyvän ja suositellun voisi ehkä tosiaan sittenkin yhdistää. Projektin edetessä ja laaajetessa niiden ero alkaa ehkä hahmottua vähämerkityksisemmäksi kuin miltä alussa näytti. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 23.01 (EET)

Myös tynkä näyttää näin nykyhetkestä hahmotettuna vähän utooppiselta: loppujen lopuksi se ei kerro oikein mistään mitään. Jos joku artikkeli on hyvin lyhyt mutta tiivis ja lähteistetty, niin ongelma lienee pienempi kuin jos joku artikkeli on laaja, repaleinen, huono ja moniongelmainen. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 23.08 (EET)

"Tynkä" on tosiaan jo aikoja sitten vanhentunut jäänne Wikipedian alkuajoilta. Niistä olisi voitu luopua jo vuonna 2009, mutta silloin suuressa tynkä-äänestyksessä "Koko tynkäjärjestelmästä luopumista kannatti 33/53 eli noin 62,2 % äänestäneistä, eli järjestelmästä ei luovuttu." --Jmk (keskustelu) 17. tammikuuta 2018 kello 23.22 (EET)

Voi olla muuten mahdollista äänestää asioista uudestaan. Tuosta äänestyksestä on kulunut ainakin kahdeksan vuotta, joten yhteisön kollektiivitajunta voi olla muuttunut kukaties. Esimerkiksi "roska"-termin poistamiseen Wikipedian kielenkäytöstä tarvittiin 4–5 eri vuosina käytyä keskustelua, joissa yhteisön mielipide kääntyi vuosi vuodelta toiseksi kuin aiemmin. Kun vastatuuli oli lakannut, asiat muuttuivat, kun toimeen tartuttiin. --Pxos (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 10.54 (EET)

Pidetään tyngistä uusi äänestys. --Raksa123 (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 12.46 (EET)

Ehkä voisi. Itse olen tehnyt sellaista syntiä jo useamman vuoden, etten ole niitä mihinkään luomiini artikkeleihin merkinnyt. --PtG (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 12.16 (EET)

Nuo tiiviin laatutason ehdotetut kriteerit ovat nyt sellaisia, että jos jokin artikkeli ei kaikkia niistä täytä, se pitäisi oikeastaan poistaa kokonaan tai ainakin varustaa punaisella varoitusmerkillä, joka kertoo että "Tämä on laaduton artikkeli". Nykyisiä pikapoistoperusteitahan ovat jo ainakin tuossa luetelluista käsittämätön kieli, määritelmän puuttuminen ja periaatteessa myös lähteettömyys. Mutta jos tämä taso otettaisiin käyttöön ja siitä halutaan olevan hyötyä myös lukijoille eikä vain uusille muokkaajille, pitäisi kuvakkeen olla sellainen, että se kertoo lukijalle heti, että artikkeli on kunnossa. Nyt ehdotettu sininen ympyrä ei sitä useimmille varmaankaan kerro, joten ehkä pitäisi löytää jokin yleisesti tunnettu symboli, kuten tällainen OK-kuvake: . Tuo muistuttaa nykyistä lupaava-kuvaketta mutta näyttää sen kevytversiolta. Mutta tässä ehdotuksessa on paljon ongelmia, joita tilitin jo toisessa keskustelussa. --Savir (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 23.02 (EET)

Meidän arviointikontekstissa tuo tarkoittaa sitä, että kielen tulee olla huoliteltua kieltä oleva johdanto joka on objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka. Se pituus mitä ajattelin tässä leipätekstille on noin 50 sanaa. Ei tuokaan mitenkään itsestään synny ja jos mietitään, että pitäisikö kaikki ne artikkelit jotka eivät täytä tuota merkitä ongelmamallineilla. Niin pohjimmiltaan minusta ei pitäisi. Ensinnäkin sen välillä, että artikkelissa on parannettavaa ei vielä tarkoita sitä, että siihen pitäisi lätkiä ongelmamallineita. Toiseksi se mitä merkinnällä haen on se, että artikkeli olisi käyttökelpoinen, esimerkillinen siinä kontekstissa että se on lyhyt. Ts. käyttäjä saa tunnustuksen siitä, että tekee asiat hyvin. --Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2018 kello 10.03 (EET)

En myöskään näkisi, että jotain ongelmamallineita pitä ruveta lisäämään kaikkiin artikkeleihin. --Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 11.12 (EET)

Liittyen @Epiq::n kommenttiin. Noin yleisellä tasolla, niin enwikissä ja aikamonessa muussa wikipediassa on käytössä Wikipedia 1.0: article assessment, jossa artikkelin keskustelusivulle tallennetaan wikiprojektin kontekstissa tieto artikkelin tilasta ja tärkeydestä. (esim. en:Talk:Tirana, esimerkki krittereistä). Tämä on systeeminä kuitenkin aika raskas. Toinen vastaava systeemi on portugalinkielisessä wikipediassa jossa artikkeleiden keskustelusivulle on tallennettu tieto artikkelin tilasta ja se mihin wikiprojektin kontekstiin se kuuluu. (esim pt:Discussão:Helsínquia ja pt:Wikipédia:Avaliação automática (google translate ja matriisista). Tässä artikkelit on aluksi pisteytetty botilla ja pisteet voi päivittää kun botti muuttuu paremmaksi. Mallineessa on paikka myös ihmisen antamalle pisteytykselle eli botti ei ylikirjoita ihmisen antamia pisteitä. Teknisessä mielessä jälkimmäinen näyttää päällisin puolin sellaiselta, että sen voisi saada käyttöön fiwikissä. Selkeästi suurin homma siinä on mallineiden kopiointi, ohjesivujen kääntäminen ja botin ajaminen. Tässä on kuitenkin sama juttu kuin enwikin systeemissä eli artikkelin tila tallennetaan keskustelusivulle jonka jälkeen punalinkistä ei voi enää päätellä onko artikkelin keskustelusivulla jotain kiinnostavaa. --Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2018 kello 10.54 (EET)

Tuli äsken vastaan artikkeli "Konstantínos Kaváfis" joka konseptina vastaisi sitä mitä haen parhaimmillaan näiltä tiiviiltä artikkeleilta. Eli tuossa on hyvä johdanto, artikkeli on muodollisesti kunnossa, siinä on lähteet, tietolaatikko sekä kirjallisuutta + aiheesta muualla kohdat josta löytää lisätietoa. --Zache (keskustelu) 19. tammikuuta 2018 kello 18.01 (EET)

Olisiko tässä jotain rajoituksia sille, kuinka paljon artikkeleita saa ehdottaa? Saako ehdottaa vain "omia" artikkeleitaan vai mitä tahansa löytämäänsä? Olisiko tämä toiminto tarkoitettu vain uusille käyttäjätunnuksille uusien artikkelien luomisen opastukseksi tai laatumerkintöjen keräämiseksi? Jos tämän uuden laatutason halutaan ensi vuoden alkuun mennessä kattavan edes kymmenen prosenttia kaikista kriteerit täyttävistä artikkeleista, täytyy arvioitavaksi nähdäkseni laittaa kymmeniä artikkeleita joka päivä. Muistan lupaava-arvioinneissa pari kertaa tapahtuneen sellaista, että kun joku laittoi yli 20 artikkelia yhtä aikaa ehdolle niin toinen käyttäjä närkästyi siitä niin että kävi huomauttamassa ehdottajaa tämän keskustelusivulla. --Savir (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 10.14 (EET)

Hyvä kysymys, tässä toinen: Kun Lupaavat olivat uusia, vanhoille käyttäjille huomautettiin että tätä ei ole tarkoitettu heidän artikkeleilleen. Onkos sama peli nyt ja missä menee "ikäraja" ? --Tappinen (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 10.17 (EET)

Erikoinen ilmiö (mennyt itseltäni aikoinaan ilmeisesti ohi). Wikipedian käyttäjien piirissä syntyy joskus erikoisia, ilmeisesti yksityisajatteluun perustuvia ajatuksia, joita on vaikea perustella millään.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 11.16 (EET)

Samma här. Itse olen ehdottanut lupaaviksi vain sellaisia artikkeleita, joita itse olen laajentanut lupaavuuskuntoon, eikä kukaan ole asiasta valittanut ja lupaavuus-merkintäkin on aina irronnut vaikka minut on voitu jo tuolloin laskea suhteellisen vanhaksi käyttäjäksi. Ehdotuksieni määrä on toki ollut vähäinen mutta sataprosenttisesti ovat menneet läpi ja arviointikommenteissa on käyty kiinni vain artikkeliin, ei artikuloijaan. --Lax (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 11.58 (EET)

Lupaavista muistan että siellä hyvin laajasti kai koko ajan on sekä ehdotettu että oltu parantamassa yhtä lailla itse aloitettuja ja laajasti muokattuja kuin muiden aloittamia ja laajasti muokkaamia artikkeleita ja kumpaakin toimintatapaa kai osallistujat ovat pitäneet hyvänä ja palkitsevana ja tuloksetkin kummastakin ovat tainneet olla hyviä. Ja vaikka nyt on hiljaisempaa niin samalla tavoin se taitaa mennä edellleenkin.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 13.25 (EET)

Molempaa tosiaan tapahtuu edelleen. Muiden tekemien artikkelien ehdottamisessa on välillä se ongelma, että ehdottaja ei ole kuitenkaan valmis muokkaamaan artikkelia, jos tulee parannuspyyntöjä. Tämä ei kuitenkaa ole iso ongelma, varsinkin nyt kun arvioinnissa ei ole ruuhkaa. --PtG (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 13.39 (EET)

En itsekään muista tuota "ikäraja"-keskustelua. Mutta tuo Savirin "liian monta ehdotusta" -keskustelun muistan. Siihenhän oli lähinnä syynä se, että lupaavakeskusteluun on kuitenkin koko ajan ollut sen verran vähän osallistujia, että usean kymmenen ehdottaminen ruuhkautti keskustelua ja monet ehdotetut artikkelit saattoivat olla pitkään ilman kommenttia (ja sitten lopulta suljettiin ilman kommentteja). Samahan ongelma tässäkin saattaa tulla, jos tavoitteena on massamerkintöinti. Lisäksi yksi kysymys on, että saako tuoda Intian historia -tyylisiä artikkeleita. Lupaavissahan on artikkeleita, jotka kuuluisivat korkeammalle, mutta artikkelin tekijää ei ole kiinnostanut HA- tai SA-tasojen byrokratia äänestyksineen ja mahdollisine vertaisarviointeineen. Tällaiset artikkelit eivät kuulu kevyeen keskusteluun. --PtG (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 12.13 (EET)

Vastauksia

1. En myöskään muista, että ehdottajien ikää oltaisiin pohdittu. Sitä kuitenkin pohdittiin, että mikä on tavoiteltu artikkeleiden taso ja nouseeko de facto vaatimukset kun ehdotetaan lupaavaksi varsin laajoja artikkeleita. (Esimerkiksi tämä keskustelu.)
2. Kerrallaan ehdotettuja artikkeleita rajoittamassa tuossa voisi olla käytössä se, että 1.) artikkeleita saa olla arvioinnissa jokin maksimimäärä kerrallaan ja kun se täyttyy, niin ehdottajalle kerrotaan nykyisiä pitäisi arvioida ennen kuin uusia voi lisätä. 2.) Ehdotuksessa on jokin maksimiaika jonka artikkelit saavat olla arvioinnissa. Nämä estäisivät arvioinnin tukkeutumisen liian suureen määrään artikkeleita ja nuo pystytään myös automatisoimaan.
3. Minusta sillä ei ole väliä onko ehdottaja muokannut artikkelia ennen ehdotusta. Mikäli systeemissä on jokin vertaisarviointi (eikä automaatio tai itsearviointi), niin tärkein kriteeri minusta ehdottajalle on se, että hän on valmis parantamaan artikkelia.
4. Määrällisesti kaikissa niissä arviointimenetelmissä arvioidaan artikkelit lupaava arviointi -tyyppisesti arvioitujen artikkeleiden määrä on samaa luokkaa. Puhutaan siis sadoista tai muutamasta tuhannesta artikkelista vuodessa. Tämä johtuu siitä, että pullonkaula arvioinnissa on arvioijien määrä eikä sopivien artikkeleiden määrä. Se mitä tavoitellaan on esimerkkiartikkeliryhmän luominen joka päämääränä uusille muokkaajille sekä ohjaisi kirjoittamista laajemminkin samaan tapaan kuin vaikka LA-artikkelit tekevät.
5. Artikkelin maksimipituudesta, niin pistäisin jonkun maksimipituuden (10kt esim) jonka pystyy ohjelmallisesti testaamaan ja ohjeen siitä, että sitä pidemmät artikkelit kuuluvat lupaava artikkeli -arviointiin. Poikkeuksena tässä olisivat tietysti artikkelit joissa on jokin iso taulukko, mutta luulisin LA:n pystyvän käsittelemään ne.

--Zache (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 13.09 (EET)

Mä olen eri mieltä kolmoskohdasta. Jos ehdotuksen voi tehdä kuka vaan, niin vaarana on se, että tästä tulee massamerkintäkisa, jossa ehdottajat eivät itse tee artikkelien hyväksi mitään (koska ne ovat jo vaaditulla tasolla), ja haittana on käyttäjien toiminnan ohjautuminen pieneen näpertelyyn, jonka hyöty resurssien käytön suhteen on kyseenalainen. Se voi myös haitata artikkelien tekijöitä, jos artikkeleissa alkaa näkyä "liikennettä" tarkkailulistalla. Lukijoiden kannalta erilaiset laatumerkit (tai korjausmallineet) ovat varmaan aika merkityksettömiä, eivätkä ainakaan mun kännykällä luettuna laatumerkinnät näy lainkaan ja korjausmallineet hädin tuskin nekään. Tässä pitäisi nimenomaan olla pointtina artikkelien parantaminen eikä niiden merkitseminen. Mitään laatutakeita emme voi muutenkaan lukijoille antaa, vaan voimme ainoastaan parantaa artikkelien sisältöä. Ehdotuksen voisi mun mielestä tehdä joko artikkelin aloittaja tai sellainen käyttäjä, joka on korjannut artikkelin ongelmat tai laajentanut artikkelia tarpeeksi. Yksi ehdotus viikossa käyttäjää kohden ja edellisen oman ehdotuksen pitää olla alta pois. -kyykaarme (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 14.18 (EET)

Nykyisiäkin SA/HA/LA ehdotuksia saa tehdä kuka vain eikä ehdotusten tekeminen ole ollut ongelmana, että artikkeleita heiteltäisiin turhaan arvioitavaksi ja noin muutenkin kohta #2 ratkaisee tuon, että niitä tulisi liikaa. Käytännössä myös voidaan käydä sanomassa niille ketkä lisää artikkeleita arvioitavaksi, mutta eivät tee niille mitään, että pitäisi toimia toisella tavalla. --Zache (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 14.38 (EET)

En myöskään näe tarvetta rajata mitään artikkeleita pois arvioinnista sen perusteella kuka niitä on muokannut. Lisäksi luulen että tämän tason artikkelien sekä kirjoittamisen että parantamisen että arvioinnin työmäärä mitä todennäköisimmin nimenomaan tulee olemaan kertaluokkaa pienempi kuin esim. lupaavien ja sitä myötä myös työprosessin tehokkuus kerttaluokkaa suurempi. --Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 15.16 (EET)

Kaksi ehdotusta. Jos tarkoitus on toimia uusien muokkaajien päämääränä, tähän voisi kytkeä uuden palkintomallineen, jonka uusi käyttäjä saisi kun hän saa ensimmäisen kokonaan itse kirjoittamansa artikkelin tälle laatutasolle. Mutta sen jälkeen hän ei enää voisi hakea lisää samoja laatumerkintöjä, vaan häntä kehotetaan käyttämään osaamistaan joko ylemmille laatutasoille tai sitten vain yleiseen artikkelien parantamiseen. Jokainen uusi käyttäjä voisi siis saada vain yhden "tiiviin" artikkelinsa läpi. Toinen ehdotus on, että "esimerkki" voisi tässä tarkoittaa myös sitä, että tämän toiminnon tarkoituksena olisi luoda eri aihepiirien ns. "esimerkkiartikkeleita", joille seuraavat samasta aiheesta tehdyt artikkelit voisi perustaa. Kun joku on saanut esimerkiksi jostain jazz-trumpetistista kertovan artikkelinsa valituksi "tiiviiksi", siitä tulisi esimerkki kaikille uusille jazzmuusikoista tehtäville lyhyille artikkeleille, ja se olsi helppo löytää jostain luettelosta ja poimia artikkelipohjaksi. Tällöin sama käyttäjä voisi tehtailla useita tiiviitä artikkeleita eri aihealueista. Näitä aihealueita voisi keksiä sitä mukaa kuin niitä tulee mieleen. --Savir (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 15.03 (EET)

En näe miten laatu paranisi rajotuksilla. Toki jonkun lisäpalkinnon voi aivan mainiosti antaa jonkun käyttäjän misä tahansa ensimmäisestä hyvästä suorituksesta jossain asiassa, mutta eihän siinä olisi mitään positiivista vaikutusta Wikipedian parantamiseen, jos parantaminen olisi tiukasti rajoitettua. Jos joku haluaa jotain tehdä enemmänkin, niin antaa palaa. Yhtä hyvin aloittelevat kuin kokeneemmat käyttäjät voivat näitä tehdä mielellään juuri silloin kun ei syystä tai toisesta ole mahdollisuutta työstää ylempiä arviointitasoja niiden suuremman työmäärän takia, ja sitten taas työstävät niitä kun tilaisuutta sattuu olemaan. Esimerkkiartikkeleita eri aihepiireistä voivat käyttäjät toki tehdä kiinnostuksensa mukaan, mutta niitä on turha mitenkään sementoida miksikään malleiksi tai panna tällaiseen sementointiin mitään ponnistusta. Yleensä tällaiset mallit eivät tule valmiksi kerralla, vaan päin vastoin oman asiantuntemuksensa ytimessäkin olevissa itse aloitetuissa tai laajennetuissa artikkeleissa, joita on arvioituttanut tai muut ovat arvioituttaneet vaikkapa lupaviksi, huomaa jo muutaman vuoden päästä kauheita virheitä. Tiivissä artikkeleissa vaara toki on pienempi, mutta silti näkisin että artikkelimallityöskentely, joka myös on tärkeää ja tarpeellista, on oma prosessinsa. --Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 15.29 (EET)

Tuo näyttää oikein hyvältä ja tavoittelemisen arvoiselta mallilta. - Tosin tuota lyhyemmätkään tiiviit, lähteistetyt artikkelit ovat usein eteenpäin, mutta niin kuin malliksi ja tavoitteeksi erinomainen. Tuollaisia varmaan aika monet aloittavat aika paljon. Jos on joku tsekkauslista, johon voi verrata, niin pyrkimys sen noudattamiseen varmaan tasalaatuistaa luotavia uusia artikkeleita tai vanhojn viilausta myönteisellä tavalla tuloksena arviointiin osallistumisesta.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 11.22 (EET)

Wikipediassa on myös artikkelien ja niiden muutosten arviointi ja joidenkin kirjoittajien uudet artikkelit on automaattisesti arvioituja. Muutama viikko sitten viimeksi seurantalistalleni nousi vanha artikkeli tuote, jolle ei oltu tehty perusarviointiakaan. Näitäkin siis vielä on. Minusta ei laatuarviointeja kannata kehittää sitomatta tätä muutos/perusarviointi-käytäntöä mukaan. Järjestelmä voisi toimia siten, että kaikki uudet ja vanhat arvioimattomat artikkelit olisivat statuksella "Tarkistamaton", automaattisesti arvioidut uudet statuksella "Tarkistettu (luotettava kirjoittaja)", toisen arvioimat statuksella "tarkistettu (luotettava käyttäjä)". Nämä vastaisivat "tiivis artikkeli" tasoa. Tässä pitää sitten katsoa, että automaattisesti arvioidut kirjoittajat säilyttävät minimitason eli ei yhtään uutta artikkelia ilman lähdettä. Ylempiä laatutasoja riittäisi kolme "vertaisarvioitu eli lupaava", "kattava" (=hyvä) ja suositeltu (hifisteille). Vilkapi (keskustelu) 21. tammikuuta 2018 kello 14.08 (EET)

Suositeltu laatutaso ei ole vain "hifisteille", vaan se on itse asiassa ainoa laatutaso, joka on edes osittain suunnattu suoraan Wikipedian lukijoille. Suositellut artikkelithan näkyvät etusivulla, ja sinä aikana ne keräävät satoja tai tuhansia ylimääräisiä lukijoita. Ehkä laatuarviointeihin osallistuvien ja tärkeitä artikkeleita arvioitavaksi tuovien määrän lasku johtuukin osittain siitä, että arviointijärjestelmä on suunnattu melkein kokonaan vain pienelle sisäpiirille, myös tämä tässä puheena oleva. On tietysti olemassa erilaisia keinoja tehdä laatuarviointijärjestelmästä merkittävämpi myös lukijoiden kannalta, mutta sellaiset ehdotukset eivät ole ainakaan minun aikanani menneet läpi. --Savir (keskustelu) 21. tammikuuta 2018 kello 16.28 (EET)

Ei lukijoita mielestäni pidä aliarvioida. Kyllä täyspäinen lukija hyvin kykenee etusivulta pääsemnään laatuarvioihin artikkeleihin ja katselemaan, että mitä sieltä eri tasoilta löytyy. Jotain aihetta tunteva lukija myös tätä käyttäen pystyy äkkiä muodostamaan käsityksen wikipedia-artikkelien tasosta. Vedenjakajana on lähinnä se, mitkä nippelit näkyvät kirjautumatta ja mitkä vasta kirjautuneena, so. kun lukija on päätynyt myös jo aloittamaan muokkauksen (tai vaikkapa vain joidenkin artikkelien tarkkailun).--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2018 kello 16.44 (EET)

Tuo heittoni "hifisteille" oli pieni piikki siitä, että suositeltu-tason artikkelit ovat usein kirjoittajan taidon näytteitä ja nykyään aika suppeista alueista enemmän kuin helppolukuisia, lukijoille suunnattuja tietosanakirja-artikkeleita. Lukijoiden näkökulmasta pitäisi saada suuri artikkelimassa lupaava/vertaisarvioitu tasolle. Varsinkin ennen vuotta 2010 kirjoitetuissa artikkeleissa on tärkeitä aiheita, mutta näihin ei enää ole myöhemmin palattu, koska ne ovat usein vaatia lähteistettäviksi. Onkohan muuten mahdollista kaivaa esille artikkelit, joihin 5-10 vuoden aikana on tehty vain botti-muutoksia tai muutosten kokonaismäärä on alle 10% artikkelin koosta? Vilkapi (keskustelu) 21. tammikuuta 2018 kello 17.12 (EET)

On kyllä varmaan totta, että myös wikipediasta syvällisesti kiinnostunutta lukijaa, joka jo tuntee Wikipedian perusajatuksen, mahdollisimman suuri määrä lupaavia tai tiiviitä artikkeleita palvelee paremmin. Joka tapauksessa nuo ylemmät arviointitasot ovat ikään kuin mansikoita täytekakun päällä.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 16.33 (EET)

Myös laatuarviointien päivittämistä on tehty ja sitä voi harkinnan mukaan tehdä edelleen. Hyvin tyypillinen tapaus on ajankohtaisesta aiheesta tuoreiden uutisten perusteella aikanaan kirjoitettu lupaava artikkeli, johon ei enää ole päivitetty sittemmin ilmestyneiden aihetta laajasti käsittelevien tietokirjan tietoja. Tosin silloinkin voi harkita, priorisoiko uusia laatuatrviointeja vai vanhojen päivittämistä.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 16.40 (EET)

Monet lukijat etsivät Wikipediasta vain jotain yksittäistä tietoa eivätkä sitä varten kirjaudu. Ja valitettavasti olen huomannut mm. monien pubivisan kysyjien katselevan tietoja Wikipediasta sangen pikaisesti eivätkä he siinä ehdi mitään laatumerkintöjä katsoa (oma lukunsa ovat ihmiset, jotka lukevat pelkästään Googlen hakusivulle ilmestyvät tekstinpätkät ja kuvat, mutta heille me emme täällä mahda mitään). Laatumerkintöjä tärkeämpää on hoitaa ongelmallisimmat artikkelit kuntoon. --Lax (keskustelu) 21. tammikuuta 2018 kello 17.15 (EET)

Lax on oikeassa, eihän niitä laatumerkintöjä edes näe kun menee mobiiliversioon. --Roopeank (keskustelu) 21. tammikuuta 2018 kello 17.40 (EET)

Tässä ainakin @Vilkapi: ja @Savir: ovat pohtineet seulonnan laatumerkintöjen käyttöä artikkeleiden arviointiin. Siinä on pari oleellista ongelmaa kuten se, että tietoja ei oikein saa seulonnan ulkopuolelle ja se, että nykyiset asetukset ovat pielessä. Lisäksi toimiessaankin se tekee eri asiaa. Joka tapauksessa seulonnan arviointiasetukset voisi muuttaa kuntoon jossain välissä ja tein tätä varten oman Wikipedia:Merkityt versiot/Arviointitasojen muutos 2018 projektisivun. Tuolta sivulta ongelma 1 & 2 ovat ne kohdat jotka voitaisiin muuttaa ainakin, koska ne ovat triviaaleja tehdä. Jatkokeskustelu aiheesta nyt tuolle projektisivulle ja jatketaan tässä tiivis artikkeliehdotuksesta ja tehdään käytännöt kahvihuoneeseen seulonnan muutoksille oma ehdotus sitten kun oltaisiin noita muuttamassa. --Zache (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 16.18 (EET)