Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 110

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Miksei estetä muokkaamista

Esim. vanhoissa äänestyksissä lukee, ettei kyseistä sivua saa muuttaa. Miksi näiden sivujen muokkaamista ole estetty? Jaalei (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 20.27 (EET)

Jokaisen arkistosivun suojaamisessa ei ole mitään järkeä. Suojataan vain sellaiset joiden suojaamisesta on hyötyä, kuten sivun suuri näkyvyys, jatkuva vandalismi etc. --Stryn (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 20.31 (EET)

Malline:SM-liigan sarjataulukko 2013

Kyseisessä mallineessa on seuraava ongelma: kun sarjataulukko oltiin luotu tavallisen taulukon tapaan, käytettiin siinä räkeitä värejä kuvaamaan ei niin olennaisia asioita. Poistin värit ja yhteenvedossa totesin ettei tuollaisia värejä ole syytä käyttää runkosarjan ollessa kesken. Eräs IP kuitenkin kokoajan palautti värit, joten poistin taulukon ja korvasin sen sarjataulukkomallineella, jossa värit ovat sen sijaan vakiintunut käytöntä osoittamaan tietyt asiat (kts tämä). Nyt sitten taas eräs IP osoite poistaa värit käyttäen samaa argumenttia kuin minä. Olen muutaman kerran palauttanut värit, mutta kohta menee muokkaussodan puolelle joten siirrän asian tänne. ä Minun näkymyksen mukaan on tavallista pitää kyseisessä mallineessa värit nyt, kun pohjana on vakiintunut sarjataulukkomalline ja käsittääkseni näiden värien käyttö on vakiintunut käytäntö. – Najboljši 4. maaliskuuta 2014 kello 19.32 (EET)

Minun silmiin värittömyydessään taulukko näyttää asialliselta ja hyvältä, ainakin minä ymmärrän paremmin ilman värejä. Tietosanakirja ei ole mielestäni värityskirjaa vastaava tuote. Mutta sitä kysyn, miten tietosanakirjamaista on päivittää jotain sarjataulukkoa, joka koostuu n. 500 tmv tuloksesta, jokaisen uuden tuloksen jälkeen + pleikkarit lisäksi?

Onko täällä vastaavat KHL ja NHL- ym. US-pelit, entäs Valioliigafutis? -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.24 (EET)

Erotuomarin välihuomio: asia on jo mennyt muokkaussodan puolelle, ei "kohta". Molemmat osapuolet ovat syyllistyneet 3RR-säännön rikkomiseen ja Najboljši lisäksi palautus-työkalua käyttämällä, mikä on kiellettyä. Hyvä kun toinen osapuoli tajusi tuoda asian kahvihuoneeseen. --Pxos (keskustelu) 4. maaliskuuta 2014 kello 20.27 (EET)

Historiasivuja selatessa ne Najboljšin moittimat värithän vaikuttivat aikalailla informatiivisilta; onko mahdollisuuksia pudotuspeleihin jne. Samaa käytäntöhän noudatetaan mm. jalkapallon arvoturnauksen karsintaotteluissa [1]. Uudessa mallineessa värit ovat hillitymmät, mutta ne voivat antaa väärän kuvan tilanteesta, joka ei ole lopullinen. Kun taasen vihreä ja punainen viiva ovat ainoat aidosti informatiiviset värielementit taulukossa. Näemmä viime kaudellakin oli vastaavankaltainen väritys SM-liigan artikkelissa ja silloin sitä ei poisteltu ja palauteltu tähän malliin. Esim. [2] kuvaa aika mielenkiintoisella tavalla sijoilla 10-12 olevien joukkueiden sen hetkisen tilanteen. 192.130.224.23 5. maaliskuuta 2014 kello 13.58 (EET)

Ikiliikkuja-toimintatapako

Mikä on suositeltava tapa toimia, jos joku alkaa väkisin vänkäämään omaa totuuttaan. Montako kertaa pitää palauttaa lähteetön tieto, jonka joku panee asiallisen lähteellisen tilalle. Kumpiko väsyy ensinkö, milloin on kyse muokkaussodasta, miten sitä ratkotaan? Toimin mielestäni tuossa niin kuin täällä on neuvottu. Jakoba 1990- pelaajissa kyseessä https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Kuopion_Palloseurassa_pelanneista_jalkapalloilijoista -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 11.50 (EET)

Muokkaussodassa perinteisesti kolmen kumoamisen jälkeen tulee päivän esto ja tarvittaessa artikkeli suojataan viimeisimpään versioon. Käyttäjiä ohjeistetaan sovittamaan näkemyksensä yhteen artikkelin keskustelusivulla. Yleisenä neuvona niin pistäisin aika herkästi kiistanalaiseen kohtaan lähdeviitteen josta selviää miksi tieto on siten kuin (Varsinkin jos tieto on epävarma) ja mikäli kansallisuus on epävarma niin ei sitä ole mikään pakko pistää artikkeliin vaikka tiedolle lähde olisikin. Minusta tuossa olisi ihan hyvä kompromissi se, että sitä kansallisuutta ei pistettäisi artikkeliin ollenkaan. (FYI: Fmurrolle tämä myös.) --Zache (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 12.54 (EET)

Keskustelusivulla onkin jo aloitettu asian läpikäyminen. Fmurto (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 13.01 (EET)

Ensimmäiseksi pitää kysyä toiselta osapuolelta. --Harriv (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 13.09 (EET)

Nyt tuli hyviä ja konkreettisia neuvoja, kiitoksia Z ja H. Kolmisen palautusta jaksaa tarvittaessa, jos asia on tärkeä. Futiksessa on Suomessakin niin monia eri kansalaisuustermejä, että asiat voivat olla hankalia. Tässä tapauksessa olen valinnut yleisperiaatteeksi ko. ajan kansalaisuuden, esim. Cijntje ei voinut olla uuden maajoukkueensa kansalainen aikana, jolloin ko. futiskansalaisuutta curacao (?) ei vielä hänen KuPS-aikanaan ollut olemassakaan. Värityskirjaliput tuntuvat olevan joillekin ykkösjuttu pelaajatiedoissa, ja kyllä niillä tietty informaatioarvo on olemassa, niin ei niitä ole perusteltu jättää pois. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 14.10 (EET)

Tälle löytyi lopulta lähde, jonka pitäisi kelvata vaikka lähdevaatimuksia tulkitaan ankarastikin. Joku halusi välttämättä parhaan tiedon esille, ja se jopa onnistui. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 15.51 (EET)

Pelkkä palautus ilman mitään muuta kommenttia tai keskustelua ei vie asiaa yhtään eteenpäin. Yleensä ei ole mitään syytä palauttaa samana päivänä. --Harriv (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 15.57 (EET)

Jos palautuksen viesti (tässä "Huhu-tieto" palautettu lähteistettyyn tietoon, Jakoban kansalaisuus) ei kerro mistä on kyse, niin selittämiset tuntuu lähinnä ajan haaskaukselta. Käyttämäni sanamuoto ei toki ollut turhan kohtelias. Mutta tämä kaveri ei ollutkaan ”lähteet on niille jotka eivät muusta ymmärrä/minun lähde on parempi kuin sinun lähde”-toimija, vaan hän halusi korjata täällä olevan virheellisen tiedon. Keskustelu on hyvä periaate. Yritän muistaa. Hyvä ja kohtelias argumentointi vaan on joskus hieman vaikeaa. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 17.20 (EET)

Kaksi palautustakin on jo liikaa. Yksi kumous on normaalia muokkaamista ja jos tämä kumous kumotaan, vastapuoli ei hyväksy tiedon muuttamista. Tästä pitäisi keskustelun alkaa. Toinen kumous on sitten jo näkökulman korostamista tyyliin "1. kumoukseni ei ollut mikään virhe tai huolimattomuutta vaan olin tosissani, siksi kumoan muokkauksen vielä uudestaan, toivottavasti tätä ei nyt muuteta". Jos vastapuoli haluaa pysyä omassa kannassaan, hän tekee heti perään toisen kumouksen itse palauttaakseen oman versionsa. Tämä on jo muokkaussodanjulistus ja sodanjulistukseen vastaaminen. Nyt kun muokkaussota on jo alkanut, Geneven wikisopimus kieltää kolmannen kumouksen tekemisen, koska on ilmiselvää, että siitä ei ole enää mitään hyötyä. Ohjenuora: 3. palautus on kielletty, 2. palautus on sodanjulistus. --Pxos (keskustelu) 5. maaliskuuta 2014 kello 21.25 (EET)

Yllä on niin hyvää ohjeistusta, että noita pitäisi jotenkin saada ohjeistukseen, joita täällä uusi kirjoittaja kaipaa ja etsii, konkretiaa, tyypilliset aloittelijan virheet, ja mitä niistä seuraa. ”Älä ainakaan muuta asiallisesti lähteistettyä (tai siltä näyttävää) tietoa lähteistämättömällä tiedolla”. Itselle esim. lähdevaatimuksen sisäistämisen prosessi on vieläkin hieman kesken, ja osittain syystä, että tämä media on ihan täynnä ja täyttyy koko ajan välinpitämättömyydestä sitä kohtaan. Tekojen/vaatimusten ja puheiden/ohjeiden välillä ei ole yhteyttä. Vain Suomi-seurafutis on itselleni tuttua täällä, elii voin vain kuvitella mitä ongelmia on niissä asioissa, joissa kiinnostus on moni(kymmen)kertainen (jääkiekko, viihde jne). Toki alan vähitellen ymmärtää mikä on seuranta-/valvontaresurssin tilanne. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 09.09 (EET)

Pxoksen ohjeisiin voisi vielä lisätä, että kumotessa kerrottaisiin kumoamisen syy selvästi, ongelmakohtaan pureutuen, kumoamisen yhteenvetokentässä, ja käyttäjän, jonka muokkaus kumottiin, keskustelusivulle kirjoitettaisiin tästä kumoamisesta ja sen syystä selvästi, ongelmakohtaan pureutuen, jotta käyttäjä voisi tai osaisi jatkossa toimia eri ("oikealla") tavalla. Koskaan ei pitäisi käyttäjän joutua arvailemaan kumoamisen syytä eikä saisi sanoa vain että "lue ohjeet". --Hartz (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 13.03 (EET)

Henkilöartikkeleiden syntymäpaikat

Miksei jalkapalloilijoiden syntymäpaikkaa fi-wikissä yleensä näytä tarvitsevan lähteistää? Siksikö, että kyseessä on tieto, jota ei ole helppo löytää, ja sen voi siksi jättää lähteistämättä? Oheisen tapaista näkee usein, vaikka paikkatietokin on olemassa samassa lähteessä (tässä ainakin), ilmeisesti oikein olisi kohdistaa lähteistys Pieksämäen (vaiko sulkulausekkeen?) yläindeksiksiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Leo_Houtsonen . Miten yleensä ohjeistus on henkilöartikkeleissa? -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 12.51 (EET)

Syntymäpaikka, kuten kaikki muutkin (henkilö)tiedot, pitää aina lähteistää. Tarkistettavuus on erityisen tärkeää artikkeleissa elävistä henkilöistä. --Elena (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 13.02 (EET)

KuPSista konkretiaa: 20 ensimmäistä 90-luku alkaen suomalaispelaajaa, joka pelannut pääsarjaa, ja josta pelaaja-artikkeli, ja jossa on mainittu syntymäpaikkatieto. Se on lähteistetty 10:ssä, eli 50 prosenttisesti. Kaikista noista on olemassa luotettava ja helposti lähteistettävissä oleva tieto. Ei tiedetä tiedosta tai ei välitetä lähteistää. Ei aavistustakaan, voiko yleistää muihin seuroihin. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 14.20 (EET)

Niin, että tarvitseeko vai että onko viitsitty. Kannattaa viitsiä, jos lähteistäminen on helppoa. --Hartz (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 14.21 (EET)

Siitä sitten vaan lähteistämään, kun se kerran on niin helppoa. Lähteistäminen on suositeltavampi toimintatapa kuin täällä kahvihuoneessa höntsääminen. Lax (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 16.37 (EET)

HJK kävin läpi, oli ihan sama juttu samoin reunaehdoin. Ja käytännössä kukaan ei näe tuota synt.ym tietoa "primääristi lähteistettävän" arvoiseksi, löytyy jos löytyy kun selaa kaikki esitetyt linkit läpi. Ei tuo ykköstärkeä tietysti olekaan. Mille tahansa tekemiselle pitää olla motiivi. Ehdotettuun työhön ei vielä ole, pelaaja-artikkelit ovat tehdyt yleisesti katsoen niin höntsäten, että niiden tekemiseksi säällisiksi ”oikeiksi” pelaaja-artikkeleiksi pitäisi tehdä aivan liikaa selvittämistyötä (se on kyllä meneillään, mutta kestää vielä vuosia, ja olisi pikemminkin järkeä keskittyä seura-mielessä olleellisiin puuttuviin pelaajiin, joita löytyy vielä kymmeniä, esim. eniten pääsarjapelejä-Hyvärinen, eniten melkein mitä vain Kostilainen ym.). On noissa artikkeleissa paljon hyvääkin, hyvät pohjat jatkaa töitä. Se peruslinkki pelaajien (koskee vain Veikkausliigassa pelanneita) syntymäaikapaikka- ottelut/maalit-tietoihin on yleisesti http://www.veikkausliiga.com/ennatykset_index.htm, itse olen käyttänyt muissa yhteyksissä KuPSiin sovitettua sisältöä

http://www.veikkausliiga.com/pelaajatilastot.asp?Joukkue=KuPS -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 18.18 (EET)

Itse käytän pelaaja-artikkeleissa linkkimuotoa http://www.veikkausliiga.com/pelaajatilastot.asp?Nimi=sukunimi+etunimi, esimerkiksi http://www.veikkausliiga.com/pelaajatilastot.asp?Nimi=Huttunen+Olli, joka ohjaa suoraan pelaajaa koskevaan osioon. Fmurto (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 19.19 (EET)

Tuo on hieno tapa yksittäispelaajan yhteydessä, sen soisi leviävän laajasti, kiva kun toit esille. En ole vielä tarvinnut, toivottavasti muistan kun tarvitsen. Ei läheskään kaikille pelaajille löydy tuosta datasta syntymäpaikkaa, mutta se ei olekaan oleellisin tieto. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. maaliskuuta 2014 kello 20.22 (EET)

Henkilöartikkeleita koskee myös Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä. --Harriv (keskustelu) 7. maaliskuuta 2014 kello 23.03 (EET)

Kesken-mallineen tarkoitus

Onko tuo malline tarkoitettu varoitukseksi, että jos homma ei jatku, niin artikkeli/sen kappale deletoidaan tietyn ajan kuluttua? Huomasin ko. mallineen laitetun artikkeliin, jota olen työstänyt ”ikuisuus”projektina. Tuo olisi erittäin hyvä tapa siellä, missä sen laittaja ilmoittaa (tarkensin itse nyt syytä), että jatkaa vielä tekemisiään ko artikkelissa (tai ko. artikkelin tietyssä kappaleessa) ainakin hyvin lähitulevaisuudessa, esim. illalla kesken jäävä tekeminen tai suurella tod.näköisyydellä jatkuva tekeminen, mutta huono malline siellä, minne se jää epämääräiseksi ajaksi kertomaan ko. viestiä? -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 12.20 (EET)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Malline:Kesken

Löysin aiheen sivun. On siis kenen tahansa työkalu, jonka voisi panna jokaiseen artikkeliin, kun mielestäni pitäisi olla apuväline kertomaan että, sen panija aikoo jatkaa asian tekemistä. Ei ilmeisesti tarvetta muutokseen selittämisessä. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 14.17 (EET)

Tuon voi laittaa sellaiseen artikkeliin, joka on keskeneräisyytensä vuoksi esimerkiksi epätasapainoinen ja joka siksi kaipaa nopeaa korjaamista. Kuten kuvauksessa sanotaan: Käytetään artikkeleihin tai niiden osioihin, jotka loppuvat kesken. Artikkelissa siis jo kerrotaan, joistain aihealueen kohdista tarkasti mutta osa on jäänyt kesken. Artikkelia tuskin kokonaan deletoidaan tuon mallineen perusteella. Jos kirjoittajalla itsellään jää homma kesken niin, että hän jatkaa artikkelin tekoa vielä samana päivänä, voi artikkeliin laittaa mallineen Työstetään, jolloin muiden ei ole soveliasta tulla sotkeutumaan artikkelin tekoon, mutta sitä taasen ei pidä käyttää ikuisuusprojekteissa. Riippumatta siitä, kuka Kesken-mallineen laittaa, on siihen hyvä kirjoittaa syy, jotta muiden ei tarvitse ruveta arvailemaan. --Lax (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 14.33 (EET)

Kiitos. Hyviä käytäntöjä. Käyttämäsi termi ”nopea” on harmaalla alueella, vastaa pyrkimistä. Työstäminen on hyvä. Ja ikuisuusprojektit huomautus kanssa. Urheiluseuroissa ja -artikkeleissa tuo pätee usein jo asian luonteen vuoksi ilman erityistä selittämistä. Aika monet käytännöt näkyy mietityn, mutta ne kävelevät vastaan ainakin mulla vasta kantapään kautta. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 15.25 (EET)

Heikkotasoiset Wikisanakirjalinkit

Mitä pitäisi tehdä sellaisille artikkelin yläkulmaan laitetuille wikisanakirjan linkeille, joissa ei ole mitään sellaista sisältöä, mitä artikkelissakaan ei ole? Uusin esimerkki on tämä Rustiikki. Usein kyseinen wikisanakirjan sivu on tehty vain kopiomalla wikipedia-artikkelin alusta parin sanan määritelmä. Olisiko hyvä jos tuollaiset linkit sallittaisiin vain jos niistä on jotain hyötyä? --Savir (keskustelu) 10. maaliskuuta 2014 kello 16.22 (EET)

Vähän off-topic, mutta ilmeisesti mallineen sijainti on nykyisellään varsin vapaa. Se voi olla joko sivun alussa, lopussa (Kummitus) tai jossain kohdassa (Sähköposti#Aihe). Minusta nämä linkit (commons, sanakirja, kirjasto, yms.), jotka siis kertovat, että aiheesta on muualla sisältöä, kuuluvat Aiheesta muualla -osioon. (Ja rivimuotoon nykyisten leijuvien lootien sijaan.)

Itse asiasta, lieneekö tapauskohtainen arviointi vaivan väärti? Jos halutaan, että linkitys sisarprojektiin on lupaus lukijalle siitä, että sisarprojektissa on linkin seuraamisen arvoista sisältöä, mainitsemasi linkitys kannattaa toki poistaa. Jos taas halutaan vain ilmoittaa sivun olemassa olosta linkki voinee olla. -- Usp (keskustelu) 21. maaliskuuta 2014 kello 00.54 (EET)

Ylläpitäjien poistoäänestykset

Olen päivänselvästi esteellinen, mutta olen silti sitä mieltä, että noihin poistoäänestysten aloittamisiin pitäisi keksiä jotain järkevää. Kun en voi omistani mitään sanoa, niin toiseksi edellinen äänestys Otrfanista aloitettiin ilman kommenttipyyntöä kuten sitä seuraavatkin. Viimeisin on aloitettu peräti ilman mitään edeltävää keskustelua. Kun käynnissä oleva äänestys on päättynyt, ehdotan että käytäntöjä tarkistetaan jotenkin niin, että poistoäänestys ei ole ensimmäinen oikeuskeino asiassa. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 11.09 (EET)

Otrfanin äänestys aloitettiin oikein söpösti, ihan hänen oman toimintansa, kommenttiensa ja halunsa mukaan. Sen sijaan jo nykyisten prosessien mukaan liian pian aloitettu uudelleenäänestys voidaan keskeyyttää häiriköintinä, mikä olisi minusta täsmälleen oikea tapa toimia tuon uusimman äänestyksen kanssa. Iivarius (keskustelu) 14. maaliskuuta 2014 kello 11.24 (EET)

Yhteisö ei ilmeisesti näe nykyisessä käytännössä ongelmia. Toivon kuitenkin, että tästä ei synny muoti-ilmiötä siten, että kun ollaan harmissaan jollekulle käyttäjälle, joka on ylläpitäjä, pistetään äänestys pystyyn. Aiemmin ehdotin, että poistoäänestyksen aloittamiseen vaadittaisiin ehdotuksen lisäksi jonkun toisen käyttäjän kannatus. Tällä estettäisiin häiriköintiäänestykset, mutta äänestysten aloittaminen ei kuitenkaan olisi mahdotonta. Siispä ehdotan tätä käytäntömuutosta uudestaan. Teenkin siitä saman tien äänestyksen, koska äänestykset ovat rautaa. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 08.17 (EET)

Käytäntömuutos

Ehdotan, että

ylläpitäjän poistoäänestyksen voi aloittaa vain kaksi käyttäjää yhdessä ja että yksinäinen käyttäjä ei saa aloittaa äänestystä. Tämä voidaan toteuttaa helposti ilman teknisiä ratkaisuja siten, että varsinainen ehdottaja laatii äänestyssivun tekstin ja luo sivun, minkä jälkeen ehdotuksen 1. kannattaja laittaa allekirjoituksensa poistoa kannattavaksi ääneksi kymmenen minuutin (10 min) sisällä äänestyssivun luonnista sekä tämän jälkeen kirjoittaa myös omat perustelunsa oikeuksien poistolle. Mikäli ehdotukselle ei löydy perusteltua kannatusta määräajassa, äänestys keskeytetään heti. Tämä käytäntömuutos ei koskisi äänestyksiä, jotka aloitetaan asiaa koskevan kommenttipyynnön tuloksena.

Ei luulisi olevan mahdotonta kahden käyttäjän sopia, että äänestys käynnistetään tiettyyn kellonaikaan ja että toisen käyttäjän nimikirjoituksen pitää saapua äänestyssivulle hetimiten. Perustelujen kirjoittamiselle ei ole määräaikaa, vaan pelkästään kannattajan nimen saapumista vaaditaan. Jos kannattajan löytyminen tuntuu vaikealta, kommenttipyynnön voi aloittaa yksinkin poistoäänestyksen sijaan. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 08.17 (EET)

Keskustelu

Miksi? Onko näitä ollut usein? --Käyttäjä:Kielimiliisi 16. maaliskuuta 2014 kello 09.34 (EET)

Vastaukseni: omat perusteluni ja antamani vastaus kysymykseen "miksi" ovat luullakseni yllä olevassa tekstissä. Toiseen kysymykseen voisin käyttää fraasia "historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä". Olen laatinut äänestyksistä tilaston, josta jokainen voinee määrittää frekvenssin itse ja muodostaa mielipiteensä useudesta. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 09.39 (EET)

Tilasto ei oikein tue sitä että äänestyksistä olisi kovin paljon haittaa. Suurempiakin ongelmia Wikipediassa on - tai siis ongelmia, joka tämä ei näytä olevan. Yhden ylläpitäjän kokema ongelma voidaan ratkaista kommenttipyynnöllä tai häiriköivän käyttäjän estämisellä, jos niitä tulee vielä lisää.

Ymmärrän että sinulle tilanne on kurja (jopa ehkä loukkaava) kun varmasti teet parhaasi, mutta pitää katsoa laajemmasta vinkkelistä. "Historiallisesta kehityksestä": Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ellei sinulla ole jotain salaista tietoa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 16. maaliskuuta 2014 kello 09.52 (EET)

Kyllä niistä haittaa on aiheettoman äänestyksen kohteeksi joutuvalle, joka saattaa joutua vastailemaan käsittämättömiin syytöksiin. Tai jos äänestyksistä ei ole haittaa, niin sitten voitaisiin ottaa lopultakin käyttöön myös äänestäminen poistettavista käyttäjistä. Saattaahan se yksittäisen käyttäjän mielestä olla kurjaa, mutta pitää katsoa laajemmasta vinkkelistä. --Otrfan (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 09.59 (EET)

Luitko tilaston? Edellinen äänestys koski sinua. Sitä ennen ei kukaan ole kahteen vuoteen halunnut ylläpitäjiä pois. Sanontaa mukaillen: Jos ongelmaa ei ole, älä rupea korjaamaan sitä. Taidan lähteä hiihtämään, kun kerran on lunta, mutta tän voisi keskeyttää sillä aikaa turhana. --Käyttäjä:Kielimiliisi 16. maaliskuuta 2014 kello 10.09 (EET)

Eivät ne aiheettomat äänestykset ole kivoja äänestyksen kohteelle harvakseltaankaan. edit: tilastosta muuten puuttuvat saman tien poistetut äänestykset + ilmeisesti ainakin yksi väärässä paikassa oleva äänestys, joita olen yrittänyt etsiskellä, mutta ei löydy. --Otrfan (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 10.12 (EET)

Kovin tiheään tahtiin toistuvat äänestykset saman ylläpitäjän ylläpito-oikeuksien poistosta jurppivat myös tavallista käyttäjää, varsinkin jos kyse on enemmänkin ylläpitäjä vastaan muutama käyttäjä kuin ylläpitäjä vastaan muu maailma -tilanteesta, joka näyttää tällä(kin) kertaa olevan kyseessä. Ei äänestämistä pitäisi käyttää ensimmäisenä tai ainoana konfliktinratkaisukeinona. -Htm (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 10.13 (EET)

Aivan ilmeistähän on, että jos oikeasti halutaan ratkaista konfliktia, niin ylläpitäjyysäänestyksen aloittaminen ensimmäisenä keinona on täysin sokkona räiskimistä, josta minkään konfliktin ratkaisu (ainakaan äänestyksen aloittajan edustaman näkökannan hyväksi) tuskin kostuu yhtää mitään. Kaikkiin käyttäjiinhän - niin ylläpitäjiin kuin ei-ylläpitäjiin yhteisö voi kohdistaa hyvin monenlaista ohjausta tai tarvittaessa sanktiota tai rajoitusta, ja sanktioita ja rajoituksiakin on hyvin monen asteisia. Tällä tavoin jonkun asian käsittelystä voi käytännössä olla kymmeniä tai satoja erilaisia lopputuloksia, tai itse asiassa rajaton määrä, ja jotain voi kohdistua vain toiseen osapuoleen tai molempiin tai ei kumpaankaan. Verattuna vaihtoehtoon, että tuloksena on joko a) ylläpitäjä menettää oikeutensa tai b) ylläpitäjä säilyttää oikeutensa, on ilmeistä että hyvin harvoin konfliktin käsittelyn tulos tai ratkaisu on, että ylläpitäjä menetrtää oikeutensa, ei muuta, vaikka tämäkin toki on yksi mahdollinen tapaus. Mutta tilastoista voi ehkä katsoa, montako kertaa näin on käynyt ja montako kertaa tulos on ollut päinvastainen. Vastaavasti voi katsoa montako kertaa on ollut esim. kommenttipyyntöjä tai välityslautakuntakäsittelyjä, ja montako kertaa niistä joko on seurannut jotain tai ei ole seurannut mitään.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 15.12 (EET)

Minä olen yhä tyytyväinen aloittamaani Otrfanin oikeuksien kyseenalaistamiseen. En missään vaiheessa kuvitellut enkä kuvittele, että Otrfanin ylläpitäjyydestä päästäisiin eroon, mutta minusta äänestyksen tulos oli rohkaiseva. Jos viidesosa äänestäjistä äänestää oikeuksien poiston puolesta (kun vallitsevan tilanteen kannattamiselle on kuitenkin aikamoinen bias), se on varsin hyvä merkki siitä, että ongelmia on (erityisesti kuin useat oikeuspoistoa vastustaneet kuitenkin myönsivät tämän), ja fiksu muokkaaja ottaa oppia siitä. Sen sijaan nämä Pxos-äänestykset ovat olleet häiriköintiä, eikä niiden takia kannata käytäntöjä muuttaa vaan kumota häiriköinti. Iivarius (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 21.04 (EET)

Itsekin pidin tulosta 80% kannatuksineen erittäin rohkaisevana ja kannustavana. --Otrfan (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 21.08 (EET)

Reippaan Kekkosmainen asenne: "Vihatkoon kunhan pelkäävät." ;-> - Koko äänestysajankohdan aktiivisesta muokkaajakunnastahan tuo prosentti on joku muu kuin 20, joten tämä kritiikki ja kannatus tässä saa enemmän puheaktin luonteeen, ja silloin siihen tietysti sisältyy sekä krittiikkiä että kannatusta, mutta ei suinkaan 20 ja 80 prosentilta yhteisöä vaan äänestyksen osallistujia. Silloin ehkä kallistuisin enemmän tuon rohkaisevuuden puoleen näillä luvuilla ja ottaisin äänet puolesta ja vastaan palautteena, jolla se paino, mikä kunkin sanalla on.--Urjanhai (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 21.40 (EET)

Tulevaisuudesta: yleensä ihmiskunta säätää lakeja ja tekee erilaisia sopimuksia niin, että ainakin osa asioista voitaisiin käsitellä ennalta sovittujen käytäntöjen mukaan, kun tulevaisuudessa tapahtuu jotain. Suomessa on esimerkiksi lakeja sodan varalta vaikka sotaa ei ole ollut pitkään aikaan. Minulla ei ole salaista tietoa tulevaisuudesta eikä myöskään tietoa siitä, että kukaan olisi suunnittelemassa seuraava poistoäänestystä. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 10.30 (EET)

Jos on niin vakava tilanne että esimerkiksi hengenvaara (niin kuin vihjaat: sota) niin poliisi on oikea paikka hoitaa tälläinen asiaa. --78.27.88.241 16. maaliskuuta 2014 kello 11.39 (EET)

Jotenkin nyt tuntuu siltä, että sulla meni viestistä ohi kaksi sanaa: "esi merkiksi" --87.93.115.218 16. maaliskuuta 2014 kello 12.01 (EET)

Olen lisännyt äänestyksiin liittyvien kommenttipyyntöjen linkit tilastosivulle. Muutenkin äänestyksiä katsomalla voi miettiä, kuinka hyvä ongelmanratkaisukeino poistoäänestys on. Osa äänestyksistä on käynnistetty, koska kommenttipyyntö on jonkun mielestä epäonnistunut tavoitteessaan eli ylläpitäjän poistamisessa kommenttipyynnön kautta. Osa äänestyksistä on käynnistetty, koska ongelmaa ei edes haluta ratkaista yhteisöllisellä keskustelulla tai keskustelulla ylläpitäjän kanssa. En haluaisi moittia Iivariuksen käynnistämää äänestystä sen kummemmin, mutta minusta tuntuu että se avasi oven näihin uusiin äänestyksiin, jossa ongelman ratkaisemista ei nähdä tärkeäksi vaan sen sijasta syyttely on kunniassaan. Lopuksi olen sitä mieltä, että sinänsä käytännön mukaisen äänestyksen keskeyttäminen on vakava juttu eikä sitä ole syytä tehdä kevein perustein. Paljon helpompaa on saada kahden ihmisen konsensus äänestyksen käynnistämisestä kuin yhden ihmisen tekemä äänestyksen keskeyttäminen niin, että keskeyttäjällä riittää rohkeutta toimia yhteisön tahdon tulkkina. --Pxos (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 06.37 (EET)

Keskustelusivumalline

Lisäsin erään uuden artikkelin keskustelusivulle keskustelusivumallinteen. Toinen käyttäjä huomautti asiasta ja selvisi, että kyseistä mallinetta ollaan käytetty vain silloin, kun keskustelusivulla on jo keskusteltu ja "kun keskustelu eksyy mielipidekirjoitteluksi, jolloin malline muistuttaa siitä, mikä sivun tarkoituksena on." Keskustelut eksyvät mielestäni aivan liian usein mielipidekirjoitteluiksi. Malline toimii mielestäni hyvin ennaltaehkäisynä ja siitä löytyy hyviä linkkejä aloitteleville käyttäjille. Mielessäni on jo ehtinyt käymään: "Miksei tämä malline ole kaikilla keskustelusivuilla oletuksellisesti?" Toinen käyttäjä huomautti siitä, että keskustelusivun linkki muuttuu siniseksi ja lukija voi olettaa, että keskustelusivu on aktiivinen. Miten on, voimmeko tehdä keskustelusivumallinetta koskevalle käytännölle jotain? Onko mahdollista lisätä malline sivulle ilman että sen linkki muuttuu siniseksi? Voisiko mallinteen upottaa itse Wikipediaan, jolloin se voisi olla oletuksellisesti kaikilla keskustelusivuilla? --Dodi 8238 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 08.26 (EET)

Mitä tulee keskustelusivun linkin sinistymiseen, sama aiheutuu hiljattaisesta päätöksestä laittaa artikkelin alkuperästä kertova käännösmalline artikkelin lopun sijasta artikkelin keskustelusivulle. Muuten tuo ideasi mallineen automaattisesta sijoittumisesta keskustelusivun ylälaitaan olisi hyvä. En ymmärrä tekniikasta, mutta voisin kuvitella että sen voisi saada ilmestymään sinne automaattisesti sillä hetkellä, kun ensimmäinen viesti sivulle tallennetaan. Okei, silloinhan malline ei tietenkään ole neuvomassa sitä ekaa kommentoijaa vaan vasta toista. –Kotivalo (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 08.51 (EET)

Ehdittiinkö sellainenkin pölhö päätös jo tehdä? Eihän tässä ole mitään tolkkua.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 09.35 (EET)

Urjanhai, miksi päätös on mielestäsi "pölhö"? --Dodi 8238 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 10.01 (EET)

Voimmeko tehdä johtopäätöksen, että sivun muokkaaja saa huoletta lisätä mallineita keskustelusivulle? --Dodi 8238 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 10.01 (EET)

No älä nyt tämän keskustelun perusteella ala mitään johtopäätöksiä tekemään. En mä ainakaan nää noille mitään tarvetta. Artikkelien keskustelusivuilla tapahtuva viestintä ei mun mielestä ole ollut ongelma, vaan ne kärkevämmät keskustelut käydään nykyään yleensä muualla täällä. --Velma (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 10.10 (EET)

Tuollaisten ylimääräisten näpräilyjen sijasta kannattaa parantaa artikkelia. --Lax (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 14.21 (EET)

Minä en voi tehdä tuollaista johtopäätöstä, koska en kannata ideaa. Tarpeetonta wikintäytettä pitää välttää, ja keskustelusivut ovat tähänkin saakkaa toimineet ilman tuollaista esiplänttyä, joka kärsii vaan inflaation liiasta käytöstä. En-wikin keskustelusivut ovat täynnä huomiolaatikoita esim. siitä, mikä oli artikkelin arvioitu tila (B-class) joskus muinoin, ja en enää lue niitä lainkaan. --Pxos (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 12.38 (EET)

Olen samaa mieltä, että tarpeetonta wikitäytettä tulee välttää. Keskustelusivut ovat toimineet tähän asti ilman turhia mallineita. Tuosta artikkelin arvioidusta tilasta on kuitenkin ollut hyötyä esim. sivujen ylläpitäjille koska se on antanut jonkinlaista viitettä siitä miksi sivu ei ole Suositeltu artikkeli. Samalla tavalla Keskustelusivumallineesta on hyötyä muokkaajille, jotka eivät vielä ole rekisteröityneet ja saaneet omalle keskustelusivulleen tervetuloviestiä, josta näkyisi samat asiat. Huomion kiinnittäminen mallineisiin on mielestäni yksilöllistä. Satunnaisen, ei-rekisteröityneen muokkaajan olisi mielestäni hyvä kuulla Wikipedian viidestä pilarista jo ennen kuin hän osallistuu keskusteluun keskustelusivulla. Keskustelusivumalline on tähän asti ollut näkyvin tapa kommunikoida viiden pilarin arvoista tällaisille henkilöille ja rekisteröityneille käyttäjille, jotka ovat syystä tai toisesta unohtaneet. Eikö turhalta vaikuttava malline voisi joissain tapauksissa säästää tietämättömyydestä johtuvalta wikitäytteeltä? Voimmeko turvautua viidenteen sääntöön ja sanoa, että jokaisen sivun ylläpitäjä voi oman harkinnan mukaan päättää kuinka tarpeellinen Keskustelusivumalline on ennaltaehkäisevässä roolissa? Kotivalon ehdotus oli hyvä: Linkin sinistymisen voi välttää lisäämällä mallineen vasta ensimmäisen viestin jälkeen. --Dodi 8238 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 22.15 (EET)

Kysymykseni saattoivat olla liian retorisia, koska en ole vielä saanut vastausta. --Dodi 8238 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 10.54 (EET)

Eihän niihin voi oikein mitään vastata. Suurin osa vastaajista kertoi mielipiteensä: ei tehdä turhia keskustelusivuja. Jos haluat välttämättä lisätä jokaiselle törmäämällesi sivulle keskustelusivumallineen, ei kai sitä kukaan estä. Jos haluat lisätä keskustelusivumallineen jokaiselle jo aloitetulle keskustelusivulle, ei kai sitäkään kukaan estä. Kuitenkin, kuten Lax sanoi, parempi ehkä kuitenkin keskittyä itse artikkeliin. --Elve © 20. maaliskuuta 2014 kello 15.16 (EET)

Tähän asti mallinetta on käytetty vain niillä sivuilla, joilla lähinnä vilkkaan ja runsaan keskustelun takia on havaittu sille erityistä tarvetta. En oikein näe mitä hyötyä olisi sen lisäämisestä a) kaikille sivuille tai b) niille sivuille, joilla sille mahdollisesti kuviteltaisiin voivan olla tulevaa tarvetta. Ja sitä paitsi nykyisessä keskustelusivun muokkausnäkymädssä on jo ohjeita, jotka tulevat näkyviin jokaiselle, joka avaa keskustelusivun muokkausnäkymän:

• Aloita sivun Keskustelu:Raimo Einari Anttila luonti kirjoittamalla sisältö tekstikenttään. Kun olet valmis, esikatsele sisältö tarkistaaksesi virheet ja tallenna sivu.
• Tämä on keskustelusivu, jolla keskustellaan muutoksista artikkeliin Raimo Einari Anttila. Muistathan allekirjoittaa kaikki viestisi kirjoittamalla neljä tildeä ~~~~

Eli kun kerran valmiit ohjeet on, niin aivan turha on lisätä enää itse sivun puolelle samoja uudestaan muuten kuin niissä ereityistapauksissa, missää nille on todettu erityinen tarve. Muuten voidaan luottaa muokkaajien yleiseen hyvään siosälukutaitoon (vaikkei se niin hyvä olisikaan, mutta jos kerran todellisia suuria ongelmia havaitusti esiintyy vain muutamilla harvoilla sivuilla, niin se vahvasti puhuu sen puolesta, että nykyinen mallineen käytön laajuus on hyvä).--Urjanhai (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 16.24 (EET)

OK. Kiitos kaikille osaanottajille! TL;DR: Käytäntöä Keskustelusivumallineen suhteen ei muuteta. --Dodi 8238 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 22.48 (EET)

Englanninkielinen termi artikkelissa

Onko Wikipedialla kantaa siihen, pitäisikö englanninkieliset termit poistaa suomiwikistä, jos suomenkielinen vastine on olemassa? Esimerkiksi sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/P-arvo lukee "p-arvo (engl. p-value)". Mielestäni termien selitykset muilla kielillä ovat likimäärin täysin turhia, koska

1. Kyse on kuitenkin suomenkielisestä artikkelista ja termistä, jonka englanninkielinen vastine löytyy vaivatta monesta paikasta, lähimmillään klikkaamalla kielilinkkiä English.

2. Jos joku haluaa etsiä tietoa toisella kielellä, niin uskoisin hänen osaavan artikkelin sanaston toisella kielellä.--89.166.96.228 19. maaliskuuta 2014 kello 21.01 (EET)

En näe mitään syytä, miksi sitä ei voisi siellä olla. Yleensä ne, joihin tuo lisätään, ovat "vakiintuneita" englannin kielen termejä. Toisin sanoen hyvä tietää. Vaikka ne saa helposti muualta selville, ehkä joku haluaa saada sen selville nimenomaan Wikipediasta. --Elve © 19. maaliskuuta 2014 kello 23.46 (EET)

Yleensä ne ovat turhia. Monilla artikkeleilla on vastine muun kielisissä wikeissä, eikä käännöksiä esitetä fi-wikissä, sen voi tarkistaa iw-linkeistä. Nytkään tuossa ei selitetä, mitä se "p" tarkoittaa, joten mitään varsinaista lisäarvoa siitä ei tule. -Vieraskielinen teksti on paikallaan, jos esimerkiksi artikkelin nimi on lyhennys vieraskielisestä käsitteestä kuten vaikkapa Unesco. -Htm (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 00.20 (EET)

Jokseenkin epäilemättä noita lisätään artikkeleihin turhan kevyin ja englantikeskeisin perustein, mutta kyllä ne mielestäni puoltavat paikkaansa, jos ulkomaankielinen käsite on enempivähempi kielirajoja ylittäen käytössä ja/tai suomenkielinen vastine ei ole täysin vakiintunut. Vaikkapa augmented reality tai new literacies. Kun ne on kirjoitettu artikkeliin, ne myös esimerkiksi löytyvät haulla. – Haltiamieli 20. maaliskuuta 2014 kello 01.10 (EET)

Tämä tapaus lienee siinä aika rajalla mutta kun de-wikissäkin on "englisch p-value von probability". Eli syynä maininnalle lienee siis lyhenteen alkuperä. Yleisemmin kuten edellä on mainittu, jos asialle on yleiskielinen (kieltenvälinen) termi eikä suomenkielinen ole vakiintunut, on se paikallaan (eli on useammin ja enemmän hyödyksi joillekin lukijoille kuin haitaksi joillekin toisille). -- Usp (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 21.04 (EET)

Harvoin tarpeen. Yleensä niitä lisätään kun kuvitellaan että vieraskielisellä termillä on jokin tarkempi merkitys kuin suomenkielisellä, kun tosiasiassa ei ole. Voi siis poistaa, ellei ole erityistä syytä säilyttää. --Abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 07.42 (EET)

Tässä tapauksessa p-value vaikuttaa turhalta. Suomenkielisessä tekstissä ei käytetä sanaa p-value, vaan p on muuttujan tai vakion asemassa (p=0.05). Jossain muussa termissä käännös on varmaankin perusteltu. --Wähäwiisas (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 17.03 (EET)

Henkilön oma suostumus

Jos joku henkilö, josta on Wikipediassa artikkeli, onko tuo artikkeli poistettava, jos hän itse niin vaatii? Jaalei (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 18.17 (EET)

Ei (kts. Wikipedia:Artikkelit_elävistä_henkilöistä#Pyynnöt_tiedon_poistoista), kunhan on wikimerkittävä ja tiedot lähteistetty jne. --Anr (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 18.28 (EET)

Ohjeessa on kuitenkin tarkenteena "asiallisesti lähteistettyä ja olennaista". Tämä ehkä voi joissain tapauksissa vaikuttaa. --Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2014 kello 20.01 (EET)

Krimin asema

Keskustelu on siirretty kahvihuoneeseen "sekalaista", osioon Krimin asema. Tämä kahvihuone on Wikipedian käytäntöjä varten, ei keskusteluun artikkelien sisällöistä. --Pxos (keskustelu) 29. maaliskuuta 2014 kello 02.07 (EET)

Elävät henkilöt

Miksei elävistä henkilöistä kertovien artikkeleiden kohdalla ole enää pitkään aikaan ollut näkyvillä luokkaa Elävät henkilöt? Se näkyy vain jos muokkaa artikkelia. Omitti86 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2014 kello 04.10 (EEST)

Piilotettu luokka. Tais olla aikoinaan jonkin aikaa normaalina luokkana, jotta käyttäjät oppisivat sen artikkeleihin lisäämään. --Anr (keskustelu) 30. maaliskuuta 2014 kello 04.12 (EEST)

Saat muuten piilotetut luokat muuten näkyville valitsemalla asetuksista: toiminnot:Asetukset → Ulkoasu → Lisäasetukset → Näytä piilotetut luokat (ja rasti ruutuun) --Zache (keskustelu) 30. maaliskuuta 2014 kello 18.13 (EEST)

Olympiakilpailujen nimeäminen

Miten olympiakilpailut tulisi nimetä? Tästä asiasta ei tunnu olevan vielä vakiintunutta käytäntöä, nykyinen nimeämiskäytäntö on liian sekava. Nykyisin on nimetty esim. Curling talviolympialaisissa 2014 – miesten turnaus, Miesten 100 metrin juoksu kesäolympialaisissa 2008, Miesten jalkapalloturnaus kesäolympialaisissa 2000 jne... Näille pitäisi luoda selkeämpi yhteinen käytäntö, jotta esim. eri mallineet osaavat hakea oikean artikkelin.

Oma ehdotus tähän on: Laji talvi/kesäolympialaisissa vuosi, josta edelleen eri kilpailutapahtumat: Laji talvi/kesäolympialaisissa vuosi, - miesten/naisten turnaus. Samaan tyyliin kuin on otsikoitu Jääkiekko talviolympialaisissa 2010 ja Jääkiekko talviolympialaisissa 2010 – miesten turnaus. Näin ollen nimettäisiin myös Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2008 ja Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2008 – miesten 100 m. Tämä käytäntö näyttää olevan useimmissa muissakin kieliversioissa. Joissakin lajeissa on vain toisen sukupuolen kilpailu, niin niissä voitaneen sukupuoli jättää otsikosta pois. K-Pedia (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 23.38 (EET)

Tarvitseeko sanoa kesä tai talvi ? Eikö se ole yleensä selvää lajin perusteella ja nykyisin myös vuoden ? Onko sama laji ollut samana vuonna sekä tallvi - että kesäkisojen ohjelmassa ? --Tappinen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 07.12 (EET)

En ota muuten kantaa tähän vielä, kuin että jonkin nimeämiskäytännön mukaan on suosittu muotoa "Miesten kaksinpeli Yhdysvaltain avoimessa tennisturnauksessa 2007" muodon "Yhdysvaltain avoin tennisturnaus 2007 – Miesten kaksinpeli" sijaan. Tämä siis ainakin vuonna 2007. Koskee siis kaikkia urheilulajeja. --Stryn (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 07.51 (EET)

Selkeyden vuoksi: Ehdotus varmaankin kuuluu siis Urheilumuoto (kesä/talvi)olympialaisissa vuosi – laji. Yleisurheilu on urheilumuoto, 100 metrin juoksu on urheilulaji. Jos tuollainen päätös tehdään, niin sen tosiaan pitäisi koskea sitten myös muita kilpailuja kuin olympialaisia, eli mm. edellä mainittua tennistä tai eri lajien MM-, EM- ja SM-kilpailuja tyyliin Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2007 – miesten keihäänheitto (nyk. Miesten keihäänheitto yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa 2007) ja Painin maailmanmestaruuskilpailut 1997 (kreikkalais-roomalainen paini) – 76 kg. --Lax (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 12.50 (EET)

Tuo on minusta hyvä idea, että olympialaisten lisäksi muutkin MM- ja EM-kilpailut nimettäisiin samoin. Kuten esim. nuo painin mm-kisat K-Pedia (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 13.01 (EET)

Mainittakoon, että onhan lyhyempikin ja käyttökelpoinen vaihtoehto sanalle kilpailut: kisat. Yleisurheilun suomenmestaruuksiakaan ei ratkaista Kalevan kilpailuissa, vaan Kalevan kisoissa. Myöskään ei ilmaista olympiakilpailut, vaan olympiakisat sekä vastaavasti voidaan ilmaista jalkapallon maailmanmestaruuskisat (mm-kisat), hiihdon suomenmestaruuskisat (sm-kisat) jne. --85.76.84.184 20. maaliskuuta 2014 kello 17.40 (EET)

Ei taas tätä samaa. Ei liity asiaan. --Lax (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 17.53 (EET)

Uskaltaisikos sitä tämän keskustelun perusteella yhtenäistää noita olympialaisartikkelien nimiä, ja alkaa siirrellä artikkeleita ehdottamallani tavalla..? Ainakaan kielteistä kommenttia ei ole tullut... K-Pedia (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 20.13 (EEST)

self|cc-by-sa-3.0

Tiedosto:Akito.JPG näyttää puuttuvan vain {{self|cc-by-sa-3.0}} tai vastaava. Voiko sitä sinne lisätä vai onko se tiedoston lataajan itse lisättävä?--RicHard-59 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 13.09 (EEST)

Kun katsot selitettä, siinä kerrotaan mainostekstiä joka liittyy koirajalostukseen, kun katsot lisääjää niin käyttäjätunnus on sama kuin yrityksen nimi, eli tunnus pitäisi blokata ja pyytää avamaan uusi tunnus. Toisaalta meillä on monta muuta kuvaa ko rodusta commonisssa että eikö ne riitä.--Musamies (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 14.32 (EEST)

Ok. Muuten voiko yleensäkään puuttuvan tekijänoikeusmallineen lisätä kuka vaan, vai pitääkö lataajan se tehdä?----RicHard-59 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 14.50 (EEST)

Lisenssi on lupa teoksen käyttöön, joten totta kai sen on tultava tekijänoikeuden haltijalta. Ei muilla ole mitään oikeutta päättää millä ehdoilla kuvaa saa käyttää. Sen sijaan jos kuva olisi selvästi tekijänoikeuden ulkopuolella (esim. kuvan tekijänoikeus olisi rauennut tai se ei ylittäisi teoskynnystä), silloin tietysti PD-mallineen saisi lätkäistä kuka tahansa joka ymmärtää jotain tekijänoikeussääntöjen päälle. Olen muuten eri mieltä siitä että kuvaa ei tarvita koska "meillä on monta kuvaa ko. rodusta" – jos lataajalta saadaan lupa kuvan käyttöön niin se on ilman muuta tervetullut lisäys Commonsiin. Jafeluv (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 15.04 (EEST)

Tarvitseeko vuosia käsitteleville artikkeleille lähteitä?

Keskustelu nousi artikkelin 168 vuoksi. Mielestäni kaikelle Wikipediaan lisättävälle tiedolle saa pyytää lähdettä. Käyttäjä Phiitola on kuitenkin kanssani eri mieltä. Hänen mukaansa vuosia käsittelevien artikkeleiden tietojen pitäisi löytyä muualta lähteistettynä. Hän sanoo, että artikkeleissa kyllä saa olla lähteitä, mutta lähteetön-mallinetta ei niihin laiteta. Myöskin käyttäjät Anr ja Yooshimen fin ovat poistaneet lähdepyynnöt. Käyttäjä Zachen mukaan kyseessä on de facto -käytäntö. Pyytäisin kommentteja aiheesta. Jos lähteetön-mallinetta ei saa käyttää, saako tiedot, joille ei löydy lähdettä linkittyvästä artikkelista tai artikkelia lainkaan, poistaa vuosiartikkeleista? Esimerkiksi kyseisessä artikkelissa (168) on ainoastaan punaisia linkkejä. Aiheesta on keskusteltu käyttäjän Phiitola keskustelusivulla. --87.95.44.165 2. huhtikuuta 2014 kello 16.22 (EEST) Edit. Yooshimen fin kertoi kyseessä olleen vahinkomuokkaus. 2. huhtikuuta 2014 kello 20.35 (EEST)

Lähteetön-mallinetta on tavattu käyttää säästeliäästi, täältä löytyisi vieläkin iso kasa artikkeleita joihin se voitaisiin laittaa vaikka sitten automaagisesti botilla. Yleinen käytäntö tosiaan on ettei sitä noin lyhyisiin ja triviaaleihin artikkeleihin laiteta. Se pitääkö myös on vuosilukuartikkelit lähteistää onkin sitten toinen juttu. --Anr (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 16.33 (EEST)

Koska ollaan kahvihuoneessa, niin pistän laajemmin oman mielipiteeni enkä edes yritä tulkita yleistä konsensusta. Nykymuodossaan lähteetön-mallinen on samantyyppinen turha malline kuin mitä joku tynkä on ja hyvin pitkälti samoista syistä. Se tekee artikkelista hankalammin hahmotettavan ja sen informaatiosisältö on jokseenkin nolla. Lukija näkee ilman boksiakin, että artikkelissa ei ole lähteitä. Sen sijaan, että artikkeleihin lisäillään lähteetön-mallineita, niin sen ajan voisi käyttää esimerkiksi lähteiden lisäilyyn. --Zache (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 16.38 (EEST)

Eikö tuota lähteetöntä käytetä yleensä silloin, kun ei ole aikaa tai viitseliäisyyttä etsiä lähteitä johonkin hassuun väittämään? Eikö tuo malline myökin luokittele artikkelin lähteettömien luokkaan, jolloin joku, jota kiinnostaa, voi sen korjata? :-) Ja kukaan ei ole tainnut vielä mainita, että lyhyisiin artikkeleihin yleensä pistetään Malline:lähde, eikä Lähteetön-mallinetta. --Elve © 2. huhtikuuta 2014 kello 18.33 (EEST)

Mikähän mahtoi olla varsinainen kysymys, kun otsikossa lukee yhtä ja varsinaisessa kommentissa toista? No, Lähteetön-mallineen turhasta käytöstä ensimmäiset vastaajat jo kommentoivatkin hyvin. Jos lähdettä ei ole artikkelissa, johon vuosiartikkelista linkataan, on lähde syytä laittaa vuosiartikkeliin. PELKKÄ lähteen puuttuminen ei ole kuitenkaan peruste tyhjentää vuosiartikkelia. --Lax (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 17.53 (EEST)

Ei vuosilukuartikkeleista erikseen, vaan yleisesti tuosta mallineesta: Minusta lähteetön-malline on tärkeä. Siitä näkee välittömästi, että artikkeliin kannattaa suhtautua erityisellä varauksella. Se toivottavasti myös motivoi aiheesta kiinnostuneita ja siitä jotain ymmärtäviä muokkaajia parantamaan artikkelia. Jos itse lisäisin mallineen esimerkiksi satunnaiseen kemiaan liittyvään artikkeliin, en varmasti olisi samassa ajassa osannut löytää ensimmäistäkään aiheeseen liittyvää luotettavaa lähdettä, saati kirjoittamaan lähteen pohjalta mitään relevanttia. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 18.11 (EEST)

Mielestäni vuosiartikkelit eivät ole täsmennyssivuja, vaikka usein kokoavatkin tietoja yhteen luettelon omaisesti. Niissä voitaisiin mielestäni kertoa tapahtumista, joista ei välttämättä tarvitse omaa artikkelia, jolloin lähde olisi hyvä olla. Olen Zachen kanssa eri mieltä lähteetön-mallineen turhuudesta, koska kaikki Wikipediaa lukevat eivät varmastikaan tiedä sen lähteistämiskäytännöistä. Mutta olen ilmeisesti käsittänyt lähteetön-mallineen käytön väärin. Ajattelin, että jos lähteetön-mallinetta ei saa käyttää, eivät lähteet ole kyseisessä artikkelissa välttämättömiä. En tahdo tyhjentää sivuja, mutta monessa vuosiartikkelissa kerrotaan esimerkiksi syntymä- tai kuolinvuosia henkilöistä, joista ei ole edes artikkelia. En tiedä onko kyseisten henkilöiden mainitseminen silloin tärkeää. Tuntuvat usein vain tyhjien artikkeleiden täytteeltä. Etenkin, kun syntymä- ja kuolinvuodet saattavat olla ainakin varhaisemmassa historiassa epävarmoja tai vain arvioita. Olen Zachen kanssa samaa mieltä siitä, että tynkä-malline on turha. --87.95.44.165 2. huhtikuuta 2014 kello 18.47 (EEST)

Jos nyt puhutaan vaikka artikkelista 168, niin en keksi yhtään syytä, miksi siihen ei voisi laittaa lähdepyyntöä tai lähteetön-mallinetta. Lähteetön artikkeli ei ole juuri minkään arvoinen. -Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 19.31 (EEST)

Samaa mieltä. Tiedon lisääjällä on velvollisuus merkitä myös lähde ja niitä lähteitä ei aleta etsimään jostain toisista artikkeleista, joita tässä tapauksessa ei edes ole. Lähteettömän materiaalin saa kuka vain poistaa. Wikipedia:Tarkistettavuus. –Makele-90 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 21.09 (EEST)

Mietitäänpä hieman lisää...Yllä olevan kommentin perusteella kuka tahansa voi siis poistaa lähteettömän tiedon mistä tahansa? Samalla periaatteella kaikki pitkään lähteettömänä olleet artikkelit tulisi siten merkitä roskaksi tai poistaa automaattisesti esimerkiksi botilla. Tällöin merkittävä osa artikkeleista tuhoutuisi. Tämä ei kai kuitenkaan ole tarkoitus...Tämä keskustelu on niin tavanomainen wikipediassa käyttäjä, joka selkeästi tuntee käytännöt pyrkii ajamaan omaa asiaansa yhden artikkelin osalta luoden pitkän prosessin, joka ei tuota mitään hyvää. Muutos sellaisenaan kohdistuu lopulta lukuisaan määrään artikkeleita ja sitäkään ei sitten kuitenkaan haluta.

Vuosilukuartikkelit ovat jo aiemmissa keskusteluissa todettu poikkeuksiksi. Niissä on lukuisia "tyhjiä" artikkeleita ja niitäkään ei poisteta. Ne ovat pääosin lähteettömiä ja niihin ei tule kuitenkaan laittaa lähteetönmallinetta (tutkimatta sanoisin, että iso osa tulisi merkitä lähteettömiksi). Toisaalta artikkeleiden käyttö on normaalista poikkeavaa eli koostavat tietoa ajallisesti esimerkiksi etusivu/uutiskäyttöön ja niissä pitäisi muualla lähteistettyä sisältöä. Tämä ei kuitenkaan estä sisällön lähteistämistä, mikä on tietenkin edelleen suotavaa ja jopa toivottavaa.--Phiitola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 11.40 (EEST)

Kyllä, kuka tahansa voi poistaa lähteetöntä tietoa mistä tahansa. Kuka tahansa voi myös lisätä lähteetöntä tietoa minne tahansa. Kukaan ei ole kuitenkaan sanonut, että kaikki pitkään lähteettömät artikkelit tulisi poistaa. Mutta en kokisi ongelmaa siinä, että nämä merkittäisiin lähteettömiksi.

Tämä ei nyt liity aiheeseen, mutta mielestäni kaikki yksittäiset vuosiartikkelit eivät kyllä ole tarpeen, ainakaan tyhjät. En ole kuitenkaan tutustunut esimerkiksi yli tuhannen vuoden takaiseen historiaan kovinkaan tarkasti. Varmasti tietyissä ajankohdissa vuosiartikkeleiden käyttö on perusteltua. Luulen kuitenkin, että vuosisatoja käsitteleviin artikkeleihin saisi kaiken olennaisen vuosista 499 eaa. - 1000 jaa. (tämä on ei-asiantuntevan henkilön karkea arvio). Jos ei, voi sitten pilkkoa esimerkiksi vuosikymmeniin. --130.232.46.208 3. huhtikuuta 2014 kello 12.24 (EEST)

Melko kaksinaamaista sanoa, ettei pitkään lähteettömiä artikkeleita poisteta, jos samalla vaaditaan vapaata lähteettömän tiedon poistoa. Siis vaaditaan 6483 artikkelin poistamista sekä lukuisten käännös artikkeleiden poistamista, jos niiden lähteenä käytetyssäkään artikkelissa ei ole lähteitä tai ne on muuten merkitty alkuperäistekstinä ongelmallisiksi. Lisäksi vielä suuremmasta määrästä voidaan tällä perusteella poistaa olennainen sisältö, mikä ei kuulosta wikipedian toimintaa tukevalta.--Phiitola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 14.01 (EEST)

Niin, siitähän kärsisi ainakin suuresti medialukutaidottomat henkilöt. Ja Wikipediaahan tehdään massoille... –Makele-90 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 15.18 (EEST)

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt aivan täysin viestisi pointtia. Onko joku vaatinut lähteettömien artikkeleiden poistamista? Minusta tuntuu, ettemme puhu aivan samasta aiheesta. --194.111.66.13 3. huhtikuuta 2014 kello 16.09 (EEST)

Ei vaan juuri siitä, mitä kirjoitin. Ei kannata ruveta ajamaan yksittäisen artikkelin asiaa miettimättä kokonaisuutta. Jos haluaa keskustella vain yhdestä artikkelista, siitä tulee keskustella artikkelin keskustelusivulla, mutta kahvihuoneessa keskitytään yleisiin pelisääntöihin siis sääntöihin. Koko keskustelun avaus on jo wikipedian hengen vastainen neljän käyttäjän "ohjattua" IP käyttäjää, joka sitten aloittaa jääräpäisyyttään keskustelun kahvihuoneessa kuluttaakseen kaikkien aikaa vain saadakseen tukea omalle yksittäiselle muokkaukselleen.--Phiitola (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 19.40 (EEST)

En hae tukea yksittäiselle muokkaukselle vaan haluan selvyyttä lähteetön-mallineen käytölle. Jos olet kokenut tulleesi loukatuksi tai vastaavaa, pyydän anteeksi. Olen pahoillani myös, että olet joutunut valokeilaan. Jälkeenpäin ajatellen sinun tai muidenkaan käyttäjien mainitseminen keskustelun avausvisetissä ei olisi ollut välttämätöntä. Toivon siis, ettet ota kritiikkiä henkilökohtaisesti. Minulle riittää, että asiat riitelevät, ihmisten ei tarvitse. Joka tapauksessa olet ehkä ymmärtänyt pointtini väärin, tarkoituksenani ei ole hakea tukea tiedon poistamiselle vaan lähdepyyntöjen käytölle. --87.95.67.139 3. huhtikuuta 2014 kello 22.29 (EEST)

Mainitsemalla nimeltä neljä muutostasi vastustavaa wikipedistiä henkilöit keskustelun, väität sitten sen jälkeen ihan mitä tahansa. En vastusta lähteitä kuten voit muokkaushistoriaani tutustumalla havaita. Kuitenkin olemassa olevat käytännöt niin kirjoitetut kuin kirjoittamattomat on tarkoitettu myös IP käyttäjien noudatettavaksi, mitä tässä neljän wikipedistin toimesta yritettiin kertoa.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 08.19 (EEST)

Totta kai kaikki artikkelit tarvitsevat lähteet, miksi vuosilukuartikkelit olisi joku poikkeus. Ei lähteitä mistään muista artikkeleista kuulu lähteä metsästämään. --albval(keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 21.55 (EEST)

Ei kyse ollut siitä, että tarvitsisivatko vuosiartikkelit lähteitä yhtälailla kuin muut artikkelit vaan onko niihin mitään mieltä lisätä {{lähteetön}} -mallineita. Tällä hetkellähän lähteettömiä artikkeleita on noin 100 000 joista lähteetön malline on noin 6500 artikkeissa ja sen ajan mitä käytetään mallineiden lisäämiseen käsin voi käyttää johonkin huomattavasti hyödyllisempäänkin. --Zache (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 12.37 (EEST)

Yhteenveto

Yhteenvetoa käydystä keskustelusta:

1. Vuosilukuartikkelit eivät ole poikkeuksia, vaan niihin tulee laittaa tarvittaessa lähteetön malline
2. Lähteetön tieto tulee poistaa

Noiden kahden aloitukseen sisältyneen kohdan lisäksi keskustelussa kaksi käyttäjää piti tynkiä tarpeettomina. Lisäksi yksi käyttäjä totesi, etteivät vuosilukuartikkelit ole täsmennyssivuja. Jollei selkeää vastustusta yhteenvedolle ilmene teen bottipyynnön lähteettömien yli vuoden vanhojen artikkeleiden poistosta sekä lähteetön mallineiden lisäämisestä vuosilukuartikkeleihin.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 08.31 (EEST)

Tämä yhteenveto ei vastaa millään tavalla ylläolevaa keskustelua. Uusi yritys yhteenvedoksi. Tällaisia huumoripläjäyksiä ei tarvita. --85.76.40.165 4. huhtikuuta 2014 kello 09.13 (EEST)

Vuosilukuartikkelit eivät ole poikkeuksia, niissä tulisi olla lähteet kuten muissakin artikkeleissa. Lähteettömän tiedon voi poistaa. -Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 09.48 (EEST)

Miten niin ei vastaa keskustelua? Pitää kyetä sanomaan muutakin kuin ei tai sitten olla vaiti. Huumoripläjäyksenä pitäisin toimintaa, jossa aloitetaan keskustelu seurauksia miettimättä.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 09.57 (EEST)

Kysyin kyllä saako lähteettömän tiedon poistaa, mutta en pitääkö sitä poistaa. Jos Wikipediassa on sovittu, että lähteettömän tiedon saa poistaa, se ei tarkoita, että lähteetön tieto pitäisi poistaa. On myös eri asia pitää tynkä-mallinetta tarpeettomana kuin pitää tynkiä (jos nyt tarkoitat tällä tynkäartikkeleja) tarpeettomana. Mutta olet ilmeisesti provosoitunut melko pahasti näkökulmiesi saamasta kritiikistä. Se ei ollut tarkoitukseni. Jos tahdot, voit myös havaita, että osa käyttäjistä on kanssasi samaa mieltä lähteetön-artikkelin suhteen. Tuo tämän aamuinen IP-muokkaus ei muuten ole minun. --188.67.186.73 4. huhtikuuta 2014 kello 15.50 (EEST)

Vastaisiko tämä paremmin keskustelun sisältöä?

1. Vuosilukuartikkelit eivät ole poikkeuksia, vaan niihin tulee laittaa tarvittaessa lähteetön malline
2. Lähteettömät tiedot saa poistaa
3. Järjestelmällistä lähteettömien artikkelien poistoa bottivoimin ei esitetty ennen ensimmäistä yhteenvetoa

--Nelisormimangusti (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 14.20 (EEST)

Mikä tuossa järjestelmällisessä poistossa oikein kaihertaa? Usea käyttäjä painottaa lähteettömän tiedon poistamista. Ilmoitin tekeväni poistamisen nopeuttamiseksi ja johdonmukaiseksi toteuttamiseksi bottia, mikä on siis toimenpide yhteenvedon toteuttamiseksi eikä osa yhteenvetoa. Poiston seurauksena wikipedian laadun pitäisi (keskustelun perusteella) parantua merkittävästi ongelmallisten artikkelien poistuessa. Vielä parempi olisi, jos lähteetön mallineeseen saataisiin aikaleima, joka muuttaisi artikkelin automaattisesti roskaksi vuoden jälkeen.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 15.09 (EEST)

Taidat olla ainoa, joka ajaa järjestelmällistä poistoa. -Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 16.22 (EEST)

Eihän tässä mitään uutta ajeta, vaan ainoastaan luvattiin myös toteuttaa tehty yhteenveto. Kahvihuone on täynnä "päätöksiä", joita ei toteuteta. Koska lähteettömän tiedon saa ja voi poistaa päätän siis poistaa vuotta vanhemmat lähteettömät artikkelit tarpeettomina ja wikipedian laatua heikentävänä. Koska artikkeli tyhjenisi (mitä ei saa tehdä) se tulee merkitä pikapoistettavaksi, jotta ylläpitäjä hävittää artikkelin käytännön mukaisesti. Menetelmä on täsmälleen wikipedian ja tässä esitetyn toimintatavan mukainen eli olet kannattanut lähteettömän tiedon poistoa, mutta et halua sitä noudatettavan. Ihmeellinen oikeustaju, jossa päätökset ovat vain päätöksiä ilman noudattamistarvetta.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 18.42 (EEST)

"Saa" ja "kaikissa tapauksissa ehdottomasti pitää" ovat kaksi eri asiaa. Jos jotakin saa tehdä, niin se sisältää myös mahdollisuuden jättää harkinnan mukaan tekemättä. Jos tarkoitus on, että jotain pitää tehdä kaikissa tapauksissa ja ehdottomasti, niin käytetään jotain muuta ilmaisua. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 19.07 (EEST)

Eikö tämä ollut jossain vaiheessa Gopasen ajama käytäntö? --Käyttäjä:Kielimiliisi 4. huhtikuuta 2014 kello 19.09 (EEST)

Tuo ehdotettu vuosi on mielestäni riittävä "harkinta-aika" eli ketään ei voi kiinnostaa asia, jota ei ole saatettu edes vähimmäisvaatimuksen tasolle tuossa ajassa. Toisaalta kellään ei ole wikipediassa oikeutta (mainitun Gopasen oppien mukaisesti) puuttua muokkaajan toimiin, mikäli muokkaus on linjassa wikipedian toimintatapojen ja ohjeiden kanssa. Toisaalta saada ja ehdottomasti pitää ovat toteutus hetkellä melko lähellä toisiaan ja lopputuloksena usein jopa sama.--Phiitola (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 19.55 (EEST)

Tässä tullaan samaan, mistä muistan joskus taittaneeni peistä Gopasen (tai minkä lie muun käyttäjätunnuksen) kanssa, että kuka sen määrittelee, jos joku - taivaallisen valaistumisen, jumalallisen ilmoituksen tms. kautta ("L' Wikipedia, c'est moi", sanoisi ranskalainen) saa ällikseen että juuri hänen (meidän kaikkien muiden joukossa) näkemyksensä tai tulkintansa on linjassa Wikipedian toimintatapojen ja ohjeiden kanssa?

Siihen esimerkiksi savolainen voisi sanoa, että "suattaapi olla hyvinnii, tai suattaapi olla olematta". Oma näkemykseni savolaista kompaten olisi, että siihen ei pelkkä oma ilmoitus, tulkinta tai näkemys riitä vaan pitää olla myös tukea yhteisöltä, koska siinähän ällipäisin, oli tämän ällin suhde todellisiin toimintapoihin ja ohjeisiin mikä tahansa, saisi huseerata miten tahtoo.

- Ja jos yhteisön ote joskus herpaantuu, niin saakin, ja tässä tunnen piston sydämessäni, koska ilmeisesti ajatukseni, että kun en millään ehdi perehtyä PHiitolan ja Gopasen vuosia kestäneen vastakkainasettelun kaikkeen aineistoon (joka moninkertaisesti ylittää ne turhan pitkät kommentit, joista olen monta kertaa aiheellisesti saanut moitetta), niin en koske siihen pitkällä tikullakaan, oli ilmeisesti sittenkin väärä ja osaltaan on ollut johtamassa siihen, että PHiitola nyt pyrkii hakemaan oikeutta alkamalla noudattaa niitä toimintatapoja, joita sovellettiin häneen itseensä ilman että yhteisö olisi tähän sittenkään pystynyt riittävästi reagoimaan. Sillä niinhän ei voi olla että, ällipäisin voittaa, ja jos tästä jotain on esimerkin kautta opittavissa, niin se.

Niinpä tästä lienee väistämättä tultava yhteisön toimintakulttuurin kritiikkiin, ja jopa yhteisön johdateltavuuden kritiikkiin, jos vahvatahtoinen yksilö saa näkemyksensä läpi, vaikka itse asiassa ei olisi mitään varmuutta, onko tämän vahvatahtoisen yksilön käsitys siitä, että hänen näkemyksensä on linjassa yhteisön toimintatapojen ja ohjeitten kanssa, oikea. Tämä vahvatahtoinen yksilöhän voi silloin kyllä toimia hyvässä tarkoituksessa, ja uskoa että hänen näkemyksensä on oikea (vertaa Paavo Väyrynen), mutta eri asia on, onko aina ja joka kerta näin. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 22.29 (EEST)

Ja vielä esimerkki aiheesta "saa" ja "ehdottomasti pitää": "Ruotsinlaivalta saa tuoda litran väkeviä".--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 22.31 (EEST)

Ja vaikka tämä nyt ehkä jo menee tästä keskustelusta sivuun, niin tästä tullaan toiseenkin yhteisön toimintakultuurin kritiikkiin. Eli jos osaa noudattaa muodollisia käytössääntöjä, niin saa huseerata vapaammin kuin se, jolla on niiden kanssa vaikeutta. Mutta entä jos tällaisessa tilanteessa esimerkiksi se, jolla on lyhenmpi pinna, sattuisikin olemaan asiakysymyksissä oikeassa? Tämä on vähän vastaava kuin ahkerasti sisällöltään ongelmallisia muokkauksia tuottavien muokkaajien kanssa: jos ahkerasti sisällölltään ongelmallisia muokkauksia tuottava muokkaaja sattuu olemaan temperamentiltaan tulinen, niin hän yleensä tulee rikkoneeksi muodollisia sääntöjä, ja saa eston. Mutta jos hän sattuu olemaan temperamentiltaan kiltti, sopuisa ja säyseä, niin ongelmallisia muokkauksia kertyy huikea määrä, kunnes joku vuosien mentyä havahtuu työlääseen korjausprojektiin. - Ja kumpi nyt sitten on parempi?

Kummallakaan esimerkillä en tahdo sanoa, että muodolisten käyttäytymissääntöjen noudattamatta jättämistä tulisi katsoa sormien läpi. Mutta se mitä tahdon sanoa, ja mikä on asian toinen puoli, on että niiden noudattaminen ei myöskään saa vapauttaa muokkausten sisältöön tai esimerkiksi jonkun käyttäjän jossakin tilanteessa joistakin käytännöistä tekemien tulkintojen asiaperusteisesta arvioinnista. --Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 22.54 (EEST)

No huhhuh. Täytyy kyllä olla Urjanhain kanssa samaa mieltä. Haluaisin myös tuoda tämän esille: "Puutteellisin lähdeviittein merkitty kiistanalainen materiaali tulee poistaa tai siirtää artikkelin keskustelusivulle." Paino sanalla kiistanalainen. Missään ei mielestäni mainita, että kaikki lähteetön tieto pitäisi poistaa. Toisaalta myös sanotaan: "Jos kopioit tiedon keskustelusivulle, odottele jonkun aikaa (artikkelista riippuen, yleensä vähintään viisi päivää), ja jos kukaan ei ole löytänyt lähdettä siihen mennessä, poista tieto artikkelista." Joka tapauksessa, mikään ei tue lähteettömän tiedon järjestelmällistä poistoa. Lähteetöntä tietoa voi poistaa nimenomaan omaa harkintaa käyttäen, mihin esimerkiksi botti ei pysty. Mitä tulee tällaiseen "aloitan keskustelun ja vedän omat johtopäätökset asettaen uuden käytännön" -käyttäytymiseen... en oikein tiedä, onko se oikea tapa toimia? Eikö tarkoituksena ole kuitenkin saada konsensus aiheesta, ja jos on erittäin vastakkaisia mielipiteitä, sitä ei selvästikään ole muodostunut. Wikipedia on keskeneräinen, tulee aina olemaan. Jos jokin yhteenveto tästä keskustelusta pitää vetää, se voisi olla: "Kaikkiin artikkeleihin on suotavaa laittaa lähteet ja viitteet, poislukien mallineet." --Elve © 4. huhtikuuta 2014 kello 23.28 (EEST)

En ole kovin tarkasti seurannut lähteetön- tai lähdepyyntö -mallineiden oikeasta käytöstä joskus käytyä keskustelua, mutta ainakin de-facto -tilanne lienee että siitä, milloin ja miten lähteetön malline tulisi lisätää, on esiintynyt erilaisia näkemyksiä ja menettelyjä. Yhden mekaanisen linjan soveltaminen niihin olisi luultavasti vaikeaa. Jollakin periaatteella lisättyihin mallineisiin sopii ehkä yksi menettely, jollakin periaatteella lisättyihin toinen. Mikä näistä de facto -menettelyistä on oikea, on sitten taas oma kysymyksensä.--Urjanhai (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 00.17 (EEST)

Tarkoittaako ylläolevan kommentin saa, että minä en saa poistaa vuoden vanhoja lähteettömiä artikkeleita (kun pidän niitä laatua heikentävinä), vaikka joku muu saa tehdä käytäntöjen puitteissa mitä haluaa? Tässä keskustelussa useampi käyttäjä on kuitenkin painottanut, että lähteettömän tiedon saa poistaa halutessaan. Tässä tullaan taas wikipedian suurimpaan ongelmaan säännöt ovat vain tulkintoja eivät määräyksiä eli toisten tulee niitä noudattaa ja toisten ei juuri kuten Urjanhai yllä totesi. Keskusteluissa vedotaan usein de-facto-käytäntöihin ja keskustelun aloituskin liittyy sellaiseen. Neljä kokenutta muokkaajaa ohjaa tai poistaa lähteetön merkinnän ja siitä huolimatta aloitetaan tällainen keskustelu, johon kuluu runsaasti aikaa ja saadaan muutaman käyttäjän tuki haluamalleen muutokselle (joka johtaa siihen, että vuosilukuartikkelien de-facto-asema poistuu). Tarkoittanee sitä, että mistä tahansa muutoksesta kannattaa aloittaa jappasu, kyllä se johonkin johtaa...--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 10.38 (EEST)

Aloitin keskustelun kahvihuoneessa, koska meille syntyi muokkaussota ja kannattamasi käytäntö ei mielestäni ole hyvin perusteltu. Siksi tahdoin kuulla perusteluja puolesta ja vastaan. Säännöt ja käytännöt koskevat kaikkia käyttäjiä yhtä paljon ja vähän. Sinä saat poistaa, lisätä ja muokata mitä haluat. Älä palvo sääntöjä. Mutta niin saavat muutkin. Toivoisin, että käyttäjät muokkaisivat oman harkintansa mukaan eikä provosoituneena toisten näkemyksistä. Jos jokin sääntö tai käytäntö ei tunnu perustellulta, se kannattaa kyseenalaistaa. ––87.95.110.111 5. huhtikuuta 2014 kello 12.17 (EEST)

a) Otsikon kysymykseen: Lähdepyyntöjen lisääminen on perusteltua artikkeliin 168. Sisällön pitää olla tarkastettavissa. b) Lähteetön-malline on hyödyllinen, sillä voi korvata (yleensä isompaan) artikeliin tai osioon tarvittavia useita lähdepyyntöjä. Lisäksi ongelma nostetaan framille. Kuten lähde-pyynnöissä, tilannetta muutetaan merkinnällä aktiivisemmaksi: kerrotaan artikkelin kirjoittajille ja aihetta seuraaville, että tähän kohtaan halutaan tarkistettavuutta. Passiivisuutta olisi jättää huomaamansa puute tai perustelutarve silleen. Kiitettävää aktiivisuutta tai yhteisöllistä harrastuneisuutta osoittaa, jos jaksaa itse etsiä lähteitä epäselviin kohtiin. c) Lähdepyyntöjä ja Lähteetön-merkintää harrastetaan kai silloin, kun halutaan lisätietoa ja tarkistamismahdollisuutta esitettyyn väitteeseen tai "tietoon". Kun itsellä ei ole aikaa tai halua lähteistämiseen. Vaikka sellaisessa tilanteessa (esim. pienellä mobiililaitteella luettaessa tai palaverien tai lapsenhoidon väleissä), ettei lähteistäminen oikein onnistu :). d) Laajemmin: Käyttäjien on kai hyvä - jos nyt lähdetään positiivisen psykologian ajatuksesta ja tutkimustuloksista - käyttää enemmän aikaa sellaisiin aihepiireihin tai tekoihin, joista he saavat intoa ja voimavaroja kuin teemoihin, jotka heitä uuvuttavat, rutinoittavat, eivätkä innosta, vahvista, kehitä. Uteliaisuutta voi olla ja tarkastamismahdollisuutta haluta muistakin teemoista. Sitähän se lähdemerkinnän lisääminen tarkoittaa: aktiivista pyyntöä jonkun väitteen tarkistettavuuden saamiseksi.--Paju (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 17.29 (EEST)

Mallineen ohjeessa lukee kuitenkin, ettei sitä tule käyttää lyhyissä artikkeleissa tai kun artikkeli sisältää pelkästään helposti tarkistettavia perustietoja. Pääosa vuosilukuartikkeleista on käsittääkseni kuitenkin lyhyitä, kuten tämänkin keskustelun pohjana oleva artikkeli. Eli jo ohjeen noudattaminen edellyttäisi lähteetönmallineen poistamisen. Tämäkään ei kelvannut perusteluksi mallineen poistolle. Siis aloitammeko tässä myös vihdoin ja viimein lyhyen määrittelyn?--Phiitola (keskustelu) 8. huhtikuuta 2014 kello 16.00 (EEST)

Keskustelussa esille tuotu lähteettömän tiedon, saa ja voi poistaa, ei ainakaan allekirjoittaneen kohdalla toteudu. Merkitsin artikkelin 2002 tyhjennettäväksi lähteettömänä siis ylläpitotoimena pikapoisto, mutta sitä ei toteutettu eli lähteetöntä tietoa en voinut (en ole ylläpitäjä ja artikkelin tyhjentäminen on kiellettyä) ja enkä saanut poistattaa, koska poistoa ei toteutettu. Samoin merkitsin normaaliartikkeliksi todettuja tyhjiä vuosilukuartikkeleita poistettavaksi, mikä jäi toteuttamatta. Syynä pidän ylläpidon hitautta ja artikkeleihin lähteetöntä tietoa lisänneen käyttäjän toimia. Ihmettelen mihin mikä on wikipedian käytäntöjen merkitys, kun osan tulee niitä noudattaa pilkulleen (esim. IP käyttäjät) ja toisten ei, miksi näin?--Phiitola (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 19.07 (EEST)

Yhdenvertaisuus wikipediassa

Ylläolevan keskustelun perusteella, missä vuosilukuartikkelit todettiin normaaleiksi eli oletettu defactostatus purettiin, laitoin kahteen vuosilukuartikkeliin 2000 ja 2001 tynkämallineen. Kummatkin mallineet poistettiin asiattomina kuten käyty keskustelu osoittaa. Mikä oikeuttaa tällaisen toiminnan? Ylläpitäjyys (joka lisäksi syyttää pelleilystä HH?) vai välinpitämättömyys säännöistä, koska Wikipedia:Tynkä sanoo, että artikkeli voi olla tynkä mikäli keskeisimpiä asioita ei kerrota. Vuosiartikkelissa päivät ovat selkeästi tärkeitä ja kaikkia ei ole sisällytetty artikkeliin eli tynkä.--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 19.25 (EEST)

Tynkien lisäksi merkitsit läjän vuosilukuartikkeleja poistettavaksi mm. lähteettömyyden perusteella. Tarkka sitaatti kommentistani kuului "...mutta jospa et viitsisi pelleillä artikkeliavaruudessa." Se ei ole WP:HH, koska se liittyy suoraan toimintaasi Wikipediassa. Haluan korostaa, että en usko sinun olevan hauska Wikipedian ulkopuolella. edit: niin ja tuolla sinun tynkälogiikallasi, olisi myös esim. artikkeli 5. huhtikuuta tynkä, sillä siinä ei ole kaikia vuosia maapallon muodostumisesta alkaen. --Otrfan (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 19.30 (EEST)

Tiivistetysti siis: artikkelien merkitsemisessä tyngiksi tai niiden sellaisiksi merkitsemättä jättämisessä saa käyttää tervettä järkeä. --MiPe ^(wikinät) 5. huhtikuuta 2014 kello 19.37 (EEST)

Laitoin ainoastaan yhden vuosiartikkelin lähteettömyyden perusteella perustellen poistettavaksi eli taas esitetään asia suurempana kuin se onkaan. Lukuisan joukon tyhjiä artikkeleita kyllä merkitsin poistettavaksi, mutta sellaisiahan ei wikipediassa edes pitäisi olla. Täysin ohjeiden mukaisen poistoesityksen kumoaminenko ei edellytä edes keskustelun avaamista asiasta, vaan päätös voidaan jyrätä "minä olen ylläpitäjä" -periaatteella. Tynkämallineen kumoamisessa pyritään selkeästi osoittamaan käytännössä, että toisten perustelut (syy kenttä oli täytetty) ovat parempia kuin toisten. Ja tuollaista toimintaa vielä tuetaan perustelemalla, ettei merkinnän jättäjä käytä tervettä järkeä. Tuo jos mikä on arvottavaa.--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 20.13 (EEST)

5. huhtikuuta olisi jopa päivitettävä. Tämän päivän uutisten merkittävimmät aiheet puuttuvat tuolta sivulta. Hyvä, että huomasit.--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 20.16 (EEST)

Noista tyhjistä vuosilukuartikkeleista keskusteltiin hiljattain, ja tuolloin valtaosa kannatti niiden säilyttämistä, joten ei niitä kannata poistaa. Niiden korjaamiseksi taisi joku ehdottaa Viikon kilpailua, mutta kukaan ei ilmeisesti pistänyt ehdotusta vireille. 85.194.253.105 5. huhtikuuta 2014 kello 20.50 (EEST)

Linkki kiitos--Phiitola (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 22.32 (EEST)

Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)/Arkisto_54#Tyhjät vuosilukuartikkelit --Otrfan (keskustelu) 5. huhtikuuta 2014 kello 22.40 (EEST)

Keskusteltu on, mutta ei päästy mihinkään tulokseen eikä edes käytäntökahvihuoneessa. Siellä ehdotetaan jopa kaikkien vuosilukuartikkeleiden poistamista ja keskustelu keskittyy lopulta viikkokilpailun järjestämiseen eli täysin hyödytön eikä siihen voi mielestäni tässä yhteydessä vedota.--Phiitola (keskustelu) 6. huhtikuuta 2014 kello 11.13 (EEST)

K18-kuvat

Mites tälläisten K18-tyylisten kuvien käyttö artikkeleissa, onko tästä olemassa joku linjaus? Vanhoja sotakuviahan löytyy runsaasti, joissa on ruumita ja irtopäitä sun muuta. Mietin, että onko välttämättä sopivaa materiaalia kaikenikäisten nähtäväksi tarkoitettuun tietosanakirjaan? --Joe K. (keskustelu) 7. huhtikuuta 2014 kello 14.43 (EEST)

Ei kait muuta kuin, että a.) Wikipediaa ei sensuroida kenenkään suojelemiseksi ja b.) Wikipedia on tietosanakirja eli kuvituksen pitää tukea artikkelin muuta sisältöä eli väkivaltainen kuvitus ei ole mikään itsetarkoitus. --Zache (keskustelu) 7. huhtikuuta 2014 kello 14.48 (EEST)

Yleisesti kuvista on keskusteltu pitkään täällä. Sotakuvista taas voi todeta, että ei kai netissä oleva tietosanakirja eroa mitenkään paperilla olevista sotaa käsittelevistä kirjoista, jotka ovat pullollaan tuollaisia kuvia kenen tahansa katseltavissa. --Ekeb (keskustelu) 7. huhtikuuta 2014 kello 14.58 (EEST)

Ihan mielenkiinnosta kysyisin, onko Floridan osavaltion laeista tehty mitään tiivistelmää Wikipedian käyttäjille? Kiinnostaisi suhtautuminen esim. lapsi-, väkivalta tai eläinpornografiseksi tai rasistiseksi katsottavan materiaalin levitykseen. --87.95.188.130 7. huhtikuuta 2014 kello 17.44 (EEST)

Eipä taida olla (tai en löytänyt). Suomenkieliset käyttöehdot löytyvät kyllä, ja edellä mainitussa on suora linkkaus riita-asioihin ym. ehkä oleelliseen. Yleisesti ottaen Wikimedian projekteihin pätee vähintään Yhdysvaltain ja erityisemmin Kalifornian ja Floridan osavaltion lait. Lainatakseni osaa tekstistä:

»In all cases, Projects should follow at least United States law as a minimum restrictive requirement. If the Community adopts less restrictive policies that fail to comply with United States law, the Wikimedia Foundation should advocate change to those policies to comply with United States law. In short, no policy may supersede the restrictions of United States law.»

Toisin sanoen, jos Suomen ja Yhdysvaltain lait ovat ristiriidassa, sovelletaan USA:n lakeja. Mitä tulee noihin eritteleemiisi aiheisiin, en usko lapsipornon olevan laillista missään. Olisin myös erittäin huolissani, jos hallussasi olisi kyseistä materiaalia edes ladata Wikimedian projekteihin. Muutenkin Yhdysvaltain perustuslaki ei kiellä pornografiaa, vaan laillisuus on riippuvainen eri osavaltioiden laista. Mm. tämä keissi antoi pohjustusta sille, ettei termi "indecent" (suom. sopimaton) ole laillisesti pätevä. Toisin sanoen, väkivaltainen pornografia ei ole itsessään kielletty. Toisaalta yleistä hyväksyvyyttä käytetään esim. kartoittamaan tilannetta, erityisesti sen obcenity (suom. kuvottavuus) määrää. Ts. teos, lausunto yms. teksti on kielletty, jos se määritellään testin kautta kuvottavaksi. Eläinpornografia (olettaen zoofiliaa), on kielletty samaisen obcenity (kuvottava) -käsitteen alla Millerin testin mukaan. Jos katsotaan enWikin -artikkelia, sieltä voi nähdä esimerkkejä. Yleisesti Wikipedia-artikkeliin lisätyn kuvan on oltava erityisesti kuvaava artikkelin kannalta. Toisin sanoen, kannattaa miettiä tarkkaan, onko kuva sopiva artikkeliin. Kannattaa huomata myös Commonssin erot latauksiin Suomen Wikipediaan verrattuna (lisää Tallenna tiedosto)-sivulla. Huomautuksena: en ole alan ammattilainen, kaikki tämä on Wikipedian artikkeleiden, oikeiden käyttöehtojen ja terveen järjen käyttöä. Erityisesti, tämä ei ole minun tulkintaa, vaan artikkeleista napattuja yhteenvetoja :-) --Elve © 8. huhtikuuta 2014 kello 19.24 (EEST)

Wikimedia Commonsista löytyy ainakin piirrettyjä eläinpornografisia kuvia sekä muistaakseni jotain vanhoja eroottissävytteisiä kuvia lapsista. Mutta eri maiden lait tai lain tulkinnat saattavat vaihdella. Käsittääkseni esimerkiksi Suomessa laittomaksi katsotaan myös materiaali, jossa täysikäinen esitetään alaikäisenä seksuaalisessa kontekstissa, mutta ei piirrettyä kuvamateriaalia, jossa esitetään alaikäisiä seksuaalisessa kontekstissa. --87.93.122.147 10. huhtikuuta 2014 kello 23.50 (EEST)

Lehtien ja romaanien nimien kursivoinnit

Nimet eivät ole kursiivilla:

• Tom Sawyerin seikkailut
• Huckleberry Finnin seikkailut
• Me Naiset
• Vanity Fair (lehti)

Eikö ole tarkoituskaan? Vai onko kursiivit vain unohtunut? --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 18.18 (EEST)

Todennäköisesti kursivointi on vain unohtunut. Eli siitä vaan kursivoimaan. --Zache (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 19.01 (EEST)

Otsikoitahan ei kursivoida. Kirjojen nimet tekstissä kursivoidaan mutta lehtien nimien kursivointi tuskin on tarpeen vaikka jotkut sitä harrastavat. --Käyttäjä:Kielimiliisi 15. huhtikuuta 2014 kello 19.04 (EEST)

Lehtien nimien kursivoinnista voisi kirjata jotain tyylioppaaseen. Yritin keskustella aiheesta vuonna 2012. --Elena (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 19.07 (EEST)

Englanninkielisen Wikipedian puolella lehtien nimet, kuten Vanity Fair tai The New Yorker, on kursivoitu. Voitais me täälläkin kursivoida. --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 19.13 (EEST)

Kursivoinnin käyttämisestä otsikoissa tai yhdessä lihavoinnin kanssa ei tosiaan ole konsensusta. Jotkut ovat kursivoineet, toiset taas pitävät kahden tehokeinon yhdistämistä mauttomana. --Silvonen (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 19.37 (EEST)

Näistä kahdesta on keskusteltu aina aika ajoin. Otsikon kursivointia suurin osa on aina vastustanut, mutta määritelmän lihavointi+kursivointi-yhdistelmälle on ollut sekä kannattajia että vastustajia. 85.194.253.105 15. huhtikuuta 2014 kello 21.05 (EEST)

Tässä linkki viimeisimpään keskusteluun. --Elena (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 21.14 (EEST)

Korostukseen käytetään normaalisti vain kursiivia tai lihavointia, ei molempia. Wikipedian amatöörit kehittelevät taas omia sääntöjään, kun eivät tunne yleisesti hyväksyttyjä. --Esamatti1 (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 09.13 (EEST)

Islamopas.net ja .com

Sivustoa Islamopas.net on käytetty useilla sivuilla joko lähteenä tai AM-linkkinä. Sivustolla ei kuitenkaan ole mitään tietoa sen tekijästä tai julkaisijasta, ja sivuston tarkoituksena näyttäisi olevan muslimien käännyttäminen kristinuskoon (Eri tavoin muslimit ovat viimeinkin saaneet mahdollisuuden kuulla Raamatun hyvän sanoman ja jo tuhannet ovat tulleet vakuuttuneiksi, että Jeesus on maailman Vapahtaja.)

Poleeminen, vailla julkaisijatietoa oleva sivusto vertautuu nimettömään blogiin. Sitä ei pitäisi käyttää lähteenä lainkaan, ja AM-linkkinäkin vain hyvin harkitusti jos sittenkään. -- Piisamson (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 08.47 (EEST)

Ei niitä esiintymiä nyt niin montaa ollutkaan. -- Piisamson (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 08.55 (EEST)

Kun sivuston avasi ja klikkasi jotain alasivun linkkiä, joka sattui olemaan toimimaton, niin toimimaton linkki olisi näköjään johtanut osoitteeseen islamopas.helluntaiseurakunta.fi.--Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 10.50 (EEST)

Samat ongelmat koskevat myös sivustoa Islamopas.com, jonka tarkoitus on lähinnä päinvastainen. -- Piisamson (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 09.03 (EEST)

Islamopas.com on ruotsalaisen Islamguiden-järjestön ylläpitämä, kuten sen sivuillakin lukee. --Savir (keskustelu) 16. huhtikuuta 2014 kello 10.24 (EEST)

Malline:Selvennä antaa vihjeeksi "Merkitse lähteet" eikä selvennyksen syytä

Siirretty Tekniikka-kahvihuoneeseen

Tiedosto-nimiavaruuden ensiarviointi

Yleisenä ilmoituksena, niin ajattelin merkitä tiedosto-nimiavaruuden sivut automaattisesti ensiarvioiduksi. (noin yhteensä 36000 sivua, joista 6000 on tällä hetkellä ensiarviotuna) Syyt ensiarvioinnille ovat, että a.) kuvia tuskin tullaan ikinä käsin ensiarvioimaan ja b.) kuvat eivät ole useimmiten kenenkään aktiivisen käyttäjän tarkkailulistalla, niin sen jälkeen kun ne ovat ensiarvioituja niin muutoksia pystyy seuraamaan odottavien muutosten kautta. c.) ja kun 30000:tta artikkelia ei ole ensiarvioimattomana, niin uusien kuvien tietojen täyttämistä voidaan seurata arvioimattomien sivujen kautta. Eli sivu merkittäisiin ensiarvioiduksi vasta sitten kun tiedot ovat täytetty. --Zache (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 13.09 (EEST)

Ihan mielenkiinnosta: ovatko nämä kaikki tiedostoja, joita todellakin käytetään jossain? En vastusta ehdotusta muuten kuin näiden käyttämättömien tiedostojen osalta - jos sellaisia on. Jos käyttämättömiä tiedostoja on, ne olisi ehkä turvallisinta jättää ensiarvioinnin ulkopuolelle. Ne voisi ehkä jopa kaikki poistaa? (Tämä voi olla ehkä liian radikaali toimenpide, mutta kuitenkin harkitsemisen arvoinen).--Nedergard (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 15.20 (EEST)

Kaikki käyttämättömät tiedostot näkyvät sivulla Toiminnot:Käyttämättömät_tiedostot (213 tällä hetkellä). Ja kannatan Zachen ajatusta. Myöskin uudelleenohjaukset voisi varmaan jossakin välissä merkitä arvioiduiksi. --Stryn (keskustelu) 21. huhtikuuta 2014 kello 15.22 (EEST)

Käyttämättömät tiedostot ovat kyllä aika sekalainen konkkaronkka, eikä kaikkea ainakaan poistaa voi/kannata. Joukossa on esimerkiksi liuta kuvia, jotka oikeastaan pitäisi siirtää Commonsiin (esim. Tiedosto:Lugoj talviyo.jpg & Tiedosto:Taivallahti.jpg). Muutama tiedosto taas on ehkä pudonnut käytöstä vahingossa. Automaattisesta ensiarvioinnista tuskin on haittaa, kun siitä riippumatta nuo olisi joka tapauksessa jonkun käytävä huolella läpi (varmaankin maineikkaan ahkera Joku Muu tulisi tekijänä kyseeseen). Ceterum censeo kannatan myös Strynin yllä ehdottamaa uudelleenohjausten automaattista ensiarviointia. – Haltiamieli 24. huhtikuuta 2014 kello 14.26 (EEST)

Riikinkana?

Siirretty sivule Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)#Riikinkana?--Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 02.23 (EEST)

Piilotuskäytäntöön muutoksia

Aloitan keskustelun kirjaamalla tähän äskettäin tulleet ideat piilotuskäytännön (ja samalla häivyskäytännön) muutoksista:

1. tekijänoikeuden loukkausten (ns. tekijänoikeusrikkomusten) piilottaminen sallituksi (ehdottajana mm. Jafeluv, häntä ennen Makele-90 vuonna 2012)
2. uloskirjautuneen käyttäjän IP-osoitteen häivyttäminen mahdolliseksi piilottamisen rinnalle (ehdottajana Pxos).

--Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 12.49 (EEST)

Keskustelu 1 eli tekijänoikeusrikkomukset piilotetaan

Kuten sanoin ilmoitustaululla, mielestäni tekijänoikeusrikkomukset voisi aivan hyvin piilottaa sivuhistoriasta. Piilottaminen estää lukijaa pääsemästä käsiksi sisältöön, jota meillä ei ole oikeutta julkaista, ja estää muokkaajia epähuomiossa tai tarkoituksella kumoamasta sivua sellaiseen versioon joka sisältää tekijänoikeuksia loukkaavaa tekstiä. Piilottaminen on pienitöinen operaatio eikä tekijänoikeusrikkomusten piilottaminen sivuhistoriasta häiritse sivun tekijöiden selvittämistä – käyttäjänimet eivät häviä historiasta mihinkään, vaan ainoastaan piilotetun version sisältö. Jafeluv (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.35 (EEST)

Pikaisella tarkistuksella piilotuskäytäntö vaikuttaisi kattavan tekijänoikeusrikkomustapaukset ainakin englannin-,^[1] italian-,^[2] puolan-,^[3] portugalin-^[4] ja venäjänkielisessä^[5] Wikipediassa. Ranskankielisessä Wikipediassa on vielä ankarampi käytäntö, kuten ilmoitustaululla oli puhetta. Jafeluv (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.35 (EEST)

Kannatan tekijänoikeuden loukkauksien piilottamista (eri asia kuin häivyttäminen). --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.42 (EEST)

Joissain artikkeleissa on saattanut olla vuosikausien ajan tekijänoikeutta luokkaavaa sisältöä, esim. lauluista kertovissa artikkeleissa tekijänoikeuden alaisia laulujen sanoja. Tämä käytäntömuutos tarkoittaisi ilmeisesti sitä, että monista artikkeleista olisi piilotettava kymmeniä (joistain ehkä jopa satoja) vanhoja versioita ja vuosien ajan artikkelien historiaa. Suhtaudun siis tuohon hieman varauksellisesti, koska se tekisi eräiden artikkelien historian tarkastelun hyvin vaikeaksi tavallisille käyttäjille. Niiden tekijänoikeusrikkomusten kanssahan menee samalla piiloon kaikki muukin vanhojen versioiden sisältö. --Risukarhi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 16.59 (EEST)

Lisäys edelliseen: Pxosin muotoilemasta ehdotuksesta ei ilmene, tulisiko piilottamisesta automaattista vai harkinnanvaraista. Tulkitsin tuon Jafeluvin puheenvuoron siten, että tässä haluttiin ensinmainittua, eli kaikki tekijänoikeuksia luokkaava sisältö automaattisesti piiloon kaikkialla. -Risukarhi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 17.03 (EEST)

Voiko Wikipedia jatkaa tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin julkista jakelua (levittämistä yleisön keskuuteen) sillä perusteella, että loukkaavan materiaalin erotteleminen on niin hankalaa ja muutenkin sitä olis kiva pystyä jakelemaan, kun joukossa on sellaistakin materiaalia jonka jakelu on sallittua? --Jmk (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 17.07 (EEST)

Tuskin, mutta se on minusta ihan pätevä argumentti, että pyrimme pitämään versiohistorian mahdollisimman läpinäkyvänä sisältäen myös mahdolliset tekijänoikeusrikkomukset jolloin, niin tekijänoikeuden haltijat kuin muutkin näkevät miten eri tilanteissa on toimittu. Ainakaan en muista, että olisi tullut vastaan tilanteissa joissa oltaisiin erityisesti vaadittu tekijänoikeudenhaltijoiden puolelta sitä, että tunkattaisiin versiohistoriaa vaan he ovat käsittääkseni olleet ihan tyytyväisiä läpinäkyvyyteen sekä ihan siihen, että aktiivisesti pyritään kunnioittamaan tekijänoikeuksia ja siivoamaan rikkomuksia pois. Vaatimukset versiohistorian tunkkaamisesta ovat tulleet enimmäkseen yhteisön sisältä. Muutenkin Wikipedia on niitä harvoja paikkoja internetissä joka laajassa mittakaavassa pyrkii kunnioittamaan tekijänoikeuksia ja valistamaan niistä joten nähdäkseni meillä ei ole mitään hävettävää tuon suhteen ja voidaan mahdollisimman pitkälle myös pyrkiä tuohon versiohistorian läpinäkyvyyteen. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 17.29 (EEST)

Kyllä suuri osa internetistä varmasti pyrkii kunnioittamaan tekijänoikeuksia ja poistamaan lainvastaisesti julkaistua materiaalia tekijänoikeuden haltijan sitä vaatiessa. Se mikä Wikipediassa ja muissa vapaan sisällön projekteissa on erilaista on se, että meidän on valvottava tekijänoikeuksia aktiivisesti ja poistettava tekijänoikeutta loukkaava materiaali itse ilman, että tekijänoikeuden haltijan tarvitsee sitä erikseen pyytää. On kyllä totta, että sivuhistorian hyödyllisyys kärsii melkoisesti jos historia näyttää tältä, mutta osittainen piilottaminen ei valitettavasti ole teknisesti mahdollista ja joskus tekijänoikeusrikkomusten paikantamiseen voi mennä vuosia. Täydellistä ratkaisua ei taida olla. Jafeluv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 13.13 (EEST)

Oleellinen kysymys lienee, miten se julkinen esittäminen käytännössä määritellään. Ilmeisesti artikkelien ja sivujen vanhat versiot katsotaan lähtökohtaisesti julkisesti esillä oleviksi, koska kuka tahansa voi päästä katselemaan niitä. Piilotetutkin versiot ovat käsittääkseni ylläpitäjien nähtävissä, ja tekijänoikeuksien haltijoiden näkökulmasta myös Wikipedian ylläpitäjät voivat olla keitä tahansa jannuja. Artikkelin Tekijänoikeus Suomessa mukaan "Julkisuus rajataan laissa tarkoittamaan myös "suurehkoa suljettua piiriä". Yleensä noin 20–50 henkeä on tämä raja" Suomenkielisellä Wikipedialla näyttäisi olevan 43 ylläpitäjää. Eli oikeastaan myös piilotettuna sisältö olisi luvattomassa julkisuudessa. Ei taida piilotuskaan auttaa, jos halutaan olla lainkuuliaisia. --Risukarhi (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 17.42 (EEST)

Mielestäni tämä menee jo kahvihuoneen toimialueen ulkopuolelle ja kuuluu pikemminkin WMF:n lakihenkilöiden päätettäväksi. Säätiö on kyllä pitänyt tiukkaa linjaa siitä, että poistettujen sivujen (ml. sivujen piilotetut versiot) katseluoikeus rajoitetaan ylläpitäjiin, nimenomaan lakipykälien perusteella. Tuota tulkintaa en ole ennen kuullut että tieto laskettaisiin julkiseksi jos se on sivuston ylläpitäjien (plus ylivalvojat, plus osa säätiön henkilökunnasta) nähtävissä. Jos lakiosasto tekee linjauksen, että tekijänoikeusrikkomukset on häivytettävä ylläpitäjien nähtävistä, silloin totta kai toimitaan asianmukaisesti (ja varmaankin valitaan muutama häivyttäjä lisää). Siihen asti mielestäni poisto- ja piilotusoperaatiot ovat ihan riittäviä toimenpiteitä tekijänoikeusrikkomusten käsittelyssä. Jafeluv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 12.57 (EEST)

Mielestäni myös tuosta alkuperäisestä ehdotuksesta kannattaisi kysyä joltain tekijänoikeusjuristilta että velvoittaako lainsäädäntö tosiaan tällaiseen menettelyyn. Se ei nähdäkseni ole aivan itsestäänselvyys, vaan kyse on joka tapauksessa laintulkinnasta. Onko Suomessa jotain ennakkotapauksia tällaisesta muiden nettisivujen osalta? Wikipedian sivujen katseltavissa olevat vanhat versiot taitavat olla useimpiin nettisivustoihin verrattuna erikoisuus, mahdollisesti myös juridinen sui generis. Wikimedia-säätiön lakiosasto ei kai tällä hetkellä velvoita meitä siihen tekijänoikeusrikkomusten piilottamiseenkaan, joten se ei oikeastaan liity tähän keskusteluun mitenkään. --Risukarhi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 23.55 (EEST)

Sitä paitsi koko se pointti, miksi tekijänoikeusrikkomusten kanssa ollaan Wikipediassa tarkkoja, on se, että sivuston sisältö on saatavilla vapaalla lisenssillä ja sitä voi kuka tahansa käyttää ja muokata edelleen. Kun sivu poistetaan (tai versio piilotetaan), se ei enää ole enää tarjolla CC-lisenssillä edes ylläpitäjille – he voivat kyllä tarkastella sivun poistettua historiaa tarvittaessa, mutta ei heillä tietenkään ole mitään oikeutta käyttää sisältöä CC-lisenssillä jos sivu on poistettu tekijänoikeusrikkomuksena. Jafeluv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 12.57 (EEST)

Vielä täsmällisemmin. Silloin kun sivua muokataan niin Wikipedia ei jaa artikkelin vanhaa versio Creative Commons -lisenssillä vaikka se olisikin luettavissa. Siinä vaiheessa kun olet sivun tuoreimmassa versiossa, niin sivun alalaidan lisenssitekstinä on: Sivua on viimeksi muutettu 25. huhtikuuta 2014 kello 09.57. Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot. Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki. ja kun katsotaan vanhaa versiota sivusta teksti on: Tämän sivun versiota on muokattu. Syinä muokkaukseen ovat voineet olla epätarkkuudet, vandalismi tai sisällön yhteensopimattomuus Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssin kanssa., joka hyvin täsmällisesti kertoo ettei sivu ole lisensoitu kyseisellä lisenssillä enää. --Zache (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 13.09 (EEST)

Mjoo, nimenomaan näin. Jafeluv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 13.22 (EEST)

Keskustelu 2 eli käyttäjien IP-osoitteet häivytetään

Mitä kakkonen tarkoittaa yleiskielellä? Ketä sillä suojataan ja miksi? --Käyttäjä:Kielimiliisi 24. huhtikuuta 2014 kello 12.54 (EEST)

Kun uloskirjautunut käyttäjä tekee muokkauksen IP-osoitteen takaa ja heti perään "ottaa sen omiin nimiinsä" allekirjoituksellaan, versiohistoriaan jää näkyviin IP-osoite ja linkki käyttäjätunnukseen. Kun tällainen pyynnöstä piilotetaan, käyttäjätunnuksen silloinen IP-osoite jää teoriassa näkyviin kaikille ylläpitäjille ikuisesti. Normaalisti käyttäjien IP-osoitteet saa selville vain osoitepaljastaja silloin kun osoite on sallittua paljastaa, mutta jos käyttäjä tekee virheen, hän paljastaa osoitteensa ensin kaikille ja sitten ylläpitäjille. Tällä suojataan käyttäjän IP-osoitteen yksityisyyttä silloin kun käyttäjä haluaa. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.02 (EEST)

Tällainen käytäntö on jo arkipäivää englanninkielisessä Wikipediassa, jossa se on kirjattu käytäntötekstiin: Removal of non-public personal information, – – identities of pseudonymous – – individuals who have not made their identity public. This includes hiding the IP data of editors who accidentally logged out and thus inadvertently revealed their own IP addresses. Käytännössä sanotaan vielä että häivyttäminen (suppression) on ensisijainen keino tiedon poistamiseksi. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.16 (EEST)

Sama käytäntö Wikidatassa. Pyynnöstä häivytetään. Sama myös Metassa, ja varmaan monissa muissakin projekteissa. Stryn (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.23 (EEST)

Riippuu siitä kuinka monella oikeasti on pysyvä IP-osoite - itselläni se vaihtuu parin päivän välein. En kuitenkaan näe mitään haittaa siinä, että mahdollisuus tarjotaan sellaisille, joilla on pysyvä IP-osoite. Muuttuvan IP:n osalta se on turhaa työtä ylläpitäjille.--Nedergard (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.28 (EEST)

Osoitteen voi jo nyt piilottaa. Pyyntöjä tulee suurin piirtein kymmenenkunta yhden vuoden aikana, joten työtä ei ole painettava tauotta. Kysymys on vain siitä, että nykyään häivyttäjät joutuvat kieltäytymään häivytyspyynnöistä, kun asiaa ei ole kirjattu käytäntöön. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.31 (EEST) Muutettu lukumäärä tarkemmaksi poistolokin perusteella. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 14.46 (EEST)

Onko esimerkkiä tapauksesta jossa oltaisiin jouduttu kieltäytymään tai esimerkkiä tapauksesta jossa nykyinen piilotus olisi ollut muuten riittämätön toimenpide? Käsittääkseni nykysysteemi on toiminut ihan hyvin. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.37 (EEST)

Minä pyysin oman osoitteeni häivyttämistä suoraan Metan ylivalvojalta, koska en halunnut ottaa sitä riskiä, että fi-wikin häivyttäjä ei häivytystä tee. Ylivalvojan mielestä häivyttäminen oli oikea toimenpide ja hän toteutti asian pyynnöstäni. Aion tehdä näin myös jatkossa, jos käytäntöä ei muuteta. Tässä ei ole paljonkaan järkeä. Enkä rupea tähän mitään diffiä laittamaan! --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.40 (EEST)

Märkää kirjolohta ylivalvojille jos tekevät häivytyksiä paikallisen käytännön vastaisesti. Kyllä lähtökohdan pitää olla se että säännöt sovitaan yhteisesti ja häivytyspyynnöt käsitellään paikallisesti projektin omien käytäntöjen mukaan. Jafeluv (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 14.56 (EEST)

Minä taas annan ylivalvojalle kukkasia. Näen asia niin, että häivytyskäytäntö sallii ei-julkisten henkilötietojen häivyttämisen kaikkialla Wikimedian piirissä. Vetosin pyynnössäni siihen, että IP-osoite on mielestäni ei-julkinen henkilötieto. Tämä perustelu hyväksyttiin. Haluan muuttaa käytäntöä, koska häivytyksestä kieltäytyminen fi-wikin käytäntöön vedoten on paljon ikävämpää käyttäjälle kuin osoitteen häivyttäminen silloin kun paikallinen kalakeitto ei sitä suoraan sallikaan. Ymmärtääkseni paikalliset häivyttäjät voivat kieltäytyä häivyttämisestä täällä. Asia varmentuu, kunhan jompikumpi häivyttäjä ehtii kommentoida. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.03 (EEST)

Suomen tietosuojalautakunta on päätöksessään (2/936/2005) katsonut, että IP-osoitteet ovat pääsääntöisesti henkilötietoja. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.09 (EEST)

En ole häivyttäjä niin en tiedä, mistä he ovat kulloinkin kieltäytyneet. Mikäli he ovat jo toteuttaneet tällaisia häivytyspyyntöjä, niin sitten mitään käytäntömuutosta ei edes tarvita vaan he ratkaisevat asian oman harkintansa mukaisesti. Toisaalta ei voi olla niinkään, että yksi häivyttäjä suostuu ja toinen kieltäytyy vedoten omaan käytäntötulkintaansa. On helpompaa kaikille, jos asia lukee suoraan käytäntötekstissä. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.46 (EEST)

Itse en pidä liiemmälti häivytyksistä sitä varten, että niistä ei jää julkisiin logeihin oikein mitään tietoa. Toinen puoli asiassa on, että on hyvin tapauskohtaista, että kertooko ip-osoite mitään käyttäjää yksilöivää tietoa. Esimerkiksi suurten operaattoreiden dynaamiset ip:t eivät kerro, mutta sitten taas jokin kiinteä ip voi paljastaa työpaikan tai esimerkiksi meikäläisen tapauksessa aikaisemmasta koti-ip:stäni ja sen domainista (g5a.ronin.jyu.fi) oli pienellä paikallistuntemuksella pääteltävissä myös fyysinen osoite. Käytännössä en usko, että fiwikin häivyttäjät kieltäytyisivät piilottamasta ip:tä jos sitä pyytää ja samalla antaa edes etäisesti fiksun perusteen pyynnölleen. Sitten taas suurimmassa osassa tapauksista häivytys on ihan turhaa byrokratiaa ja samaan lopputulokseen pääsee kun huikkaa paikalla olevalle ylläpitäjälle, että "viitsitkö piilottaa ip:ni" ja lopputuloksena on, että piilotus hukkuu versionhallinnan syövereihin. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 16.27 (EEST)

Tiedän yhden tapauksen kaksi tapausta, jossa joissa IP-osoitetta koskeva ja ihan asiallisella perustelulla varustettu häivytyspyyntö toteutettiin normaalina piilotuksena (ei siis häivytyksenä). Muista fiwikin häivyttäjille osoitetuista IP-osoitteiden häivytyspyynnöistä minulla ei ole minkäänlaisia muistikuvia. Omasta puolestani IP-osoitteiden häivytysmahdollisuus voitaisiin suoraan mainita fiwikin käytännössä. Enwikissähän näin on tosiaan ollut jo pitkään ilman sen kummempaa ihmettelyä, joten globaalin käytännön sisältämän ja joillakin esimerkeillä varustetun henkilökohtaisia ei-julkisia tietoja koskevan kohdan tarkempi määrittely lienee hankekohtainen asia. Luultavasti IP-osoitteita koskevat häivytyspyynnöt jäisivät joka tapauksessa aika harvinaisiksi. –Ejs-80 25. huhtikuuta 2014 kello 00.09 (EEST) EDIT: –Ejs-80 25. huhtikuuta 2014 kello 00.48 (EEST)

Tarkistin vielä sähköpostilistan arkistosta, että sen jälkeen, kun aloitin häivyttäjänä helmikuussa 2013, IP-osoitteiden häivytyspyyntöjä on esitetty sähköpostitse kolmeen eri otteeseen ja ne ovat tulleet kahdelta eri käyttäjältä. Näihin pyyntöihin liittyviä häivytyksiä ei ole tehty, vaan sekä minä että Harriv olemme turvautuneet normaaliin piilotukseen. –Ejs-80 25. huhtikuuta 2014 kello 01.36 (EEST)

Häivytyksen ero piilotukseen on siis se, että ylläpitäjät voivat tehdä piilotuksia ja nähdä piilotetut asiat. Piilotuksista jää myös merkintä poistologiin. Häivytyksiä puolestaan tekevät häivyttäjät ja häivytettyjä asioita näkevät ainoastaan toiset häivyttäjät. (fiwikissä: harriv, käyttäjä:Ejs-80) Lisäksi häivytyslogin sisällön näkevät ainoastaan häivyttäjät. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 13.37 (EEST)

Hyvä idea. Ylläpitäjissäkin on kaikenlaista sakkia, jonka ei tarvitse päästä yksityisyydensuojan piiiriin kuuluvien asioiden kimppuun. --Käyttäjä:Kielimiliisi 24. huhtikuuta 2014 kello 14.04 (EEST)

Kannatan myös. Kun olen muokannut kiinteästä osoitteesta, on käynyt joskus niin että en huomannut etten ole kirjautunut. Olin mieluummin hiljaa ja toivoin, ettei kukaan kiinnitä asiaan huomiota, kuin että julkistan omia tietojani. --PekkkaN (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 18.35 (EEST)

Pistetään tähän oma kannatukseni muodossa, että ip:t käyttäjien IP-osoitteet voidaan tarvittaessa piilottaa tai häivyttää riippuen siitä mitä käyttäjä pyytää. En usko, että asiassa on varsinaisesti mitään haittapuolia sitä lukuun ottamatta, että häivytykset eivät mene julkiseen logiin. --Zache (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 06.34 (EEST)

Minusta tämä on hyvä ratkaisu. Eli "rutiinitoimenpide" olisi piilottaminen, mutta pyynnöstä voidaan myös häivyttää. Julkinen häivytysloki olisi muuten huono idea, koska sivujen vanhoja versioita on mm. archive.orgissa ja Googlen välimuistissa, josta tarpeeksi motivoitunut häivytyslokin selaaja pystyisi lokimerkinnän perusteella kaivamaan häivytetyn sisällön. Streisand-efekti tulee isommaksi ongelmaksi, jos julkisesti pidetään yllä lokia, jossa sanotaan mistä ja milloin arkaluontoista tietoa on poistettu. Jafeluv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 12.28 (EEST)

Sivulla https://meta.wikimedia.org/wiki/Oversight#Policy:

MAINITAAN

"This feature is approved for use in four cases:" ...

"Removal of non-public personal information such as phone numbers, home addresses, workplaces or identities of pseudonymous :or anonymous individuals who have not made their identity public, or of public individuals who have not made that personal :information public." ...

EI MAINITA että IP-osoitteita häivytettäisiin käyttäjien pyynnöistä. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.40 (EEST)

Kyllä yksittäisillä projekteilla on oikeus päättää paikallisesti missä käyttötapauksissa työkalua käytetään. Esimerkkisuoritus: "This includes hiding the IP data of editors who accidentally logged out and thus inadvertently revealed their own IP addresses."^[1] Jafeluv (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.46 (EEST)

En kannata IP-osoitteella tehdyn muokkauksen "muokkaajan yksilöivän tunnisteen" häivyttämistä. Muut kuin häivyttäjät eivät pääse näkemään kuka kyseisen muokkauksen teki, missä on omat ongelmansa. Jos muokkaa Wikipediaa, hyväksyy että "Kun teet muokkauksen ilman käyttäjätunnusta, IP-osoitteesi tallentuu julkisesti nähtäväksi." Jos muokkauksen teki IP-osoitteella epähuomiossa, sitten siitä saa itse kärsiä (jos sen niin ottaa). Aina IP-osoitetta ei edes muut osaa yhdistää tiettyyn käyttäjään. Häivyttäminen ei ole hyvästä. Jos en-wikin puolella on hyvät perustelut heidän IP-osoitteen häivytyskäytännölleen, niin voin olla eri mieltä. --Hartz (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 15.59 (EEST)

Meta-wikin käytäntötekstissä on mielestäni kolme tärkeää ilmaisua: 1) non-public, 2) personal (information) ja 3) such as. Minun mielestäni 1) IP-osoite ei ole tarkoitettu julkiseksi tiedoksi kun muokataan nimimerkin takaa eikä sitä tee julkiseksi sen paljastaminen vahingossa. Tuo "ota huomioon, että IP-osoitteesi näkyy kaikille" on varoitusteksti, jonka jälkeen käyttäjä voi itse tehdä päätöksen muokkaamisesta. Vahingossa muokkaaminen ei ole mikään tietoinen päätös. 2) Personal information = henkilökohtainen tieto. On mahdollista, että staattisen IP-osoitteen kautta saadaan selville henkilön työpaikka ja asuinkunta, lisäksi laittomin keinoin saadaan selville myös käyttäjän liittymän haltijan tiedot. Tietosuojalautakunnan mukaan IP-osoitteet ovat pääasiallisesti henkilötietoja, joten ne ovat myös "personal information". 3) "Such as" on esimerkkiluettelo eikä ole tarkoitettu tyhjentäväksi. Suomeksi sana on "esimerkiksi". Mielestäni häivytyskäytäntö ei edes varsinaisesti estä tällä hetkellä IP-osoitteiden häivyttämistä, mutta kun asia on kirjattu piilotuskäytäntöön erikseen häivytyskriteereistä, tämä vaikuttaa haitallisesti asiaan. En ymmärrä, miksi IP-osoitteiden pitää olla ylläpitäjien näkyvissä. Sen näkevät osoitepaljastajat ja häivyttäjät tarvittaessa. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 18.14 (EEST)

Yleinen kysymys kohdista 1 ja 2

Minä haluan tietää, voiko kohdissa 1 ja 2 mainittuja tietoja saada selville muulla tavoin kuin menemällä itse artikkeliin. Onko olemassa hakukone, joka pystyy hakemaan em. kohdissa mainitut tiedot sivuhistoriasta?--Nedergard (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 19.12 (EEST)

Oletetaan siis, että tiedot eivät ole piilotettuja tai häivytettyjä vaan ne löytyvät ihan normaalisti sivuhistoriasta. Mediawiki API]:lla pystyy tekemään samoja asioita ohjelmallisesti kuin mitä pystyt tekemään käyttäjänä. Mukaanlukien selaaman artikkelihistoriaa. Tuo on kuitenkin kohtuullisen hidasta. Toinen mitä pystyt tekemään on, että voit hakea Wikipedian sisällön isona zippipakettina ja käydä sitä läpi työkaluilla. Esimerkiksi minä tein juuri noin käyttäessäni Wikitrustia jolla sai väritettyä artikkelitekstiä sen mukaankuinka pitkään teksti oli artikkelissa ollut tai sen mukaan kuka sen oli kirjoittanut. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 20.05 (EEST)

Ja lisätään vielä, että dumpin hakeminen ja pistäminen esimerkiksi tietokantaan ei ole varsinaisesti vaikeaa tai parsiminen suoraan koodilla ei ole varsinaisesti vaikeaa, mutta se on aikaa vievää ja vaatii jonkun verran perehtymistä aiheeseensa. Esim: ohje dumpin kopioimiseen tietokantaan. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2014 kello 21.01 (EEST)

Kiitos selvennyksestä. Ja sitten jatkokysymys: onko dumpeissa mukana piilotetetu/häivytetyt tiedot? Eli onko dumpissa koko sivuhistorian jokainen versio? Sori, että vaivaan, mutta mielestäni on tärkeää selvittää, miten helppoa/mahdollista yllämainittujen tietojen väärinkäyttö voisi olla.--Nedergard (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 13.29 (EEST)

Dumpeissa ei ole mukana poistettuja/häivytettyjä tietoja. Tosin dumpit ovat snapshotteja sen hetkisestä tilanteesta ja esimerkiksi jos sivu on luotu 1.1.2013 ja se on poistettu 20.4.2014, niin ennen poistamista tehdystä dumpista se löytyy. --Zache (keskustelu) 25. huhtikuuta 2014 kello 14.01 (EEST)