Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 54

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Alempien sotilasarvojen nimilistat

Alempien sotilasarvojen (aliupseerit ja komppaniaupseerit) kohdilla reservin nimilistoja on taas poisteltu ja palauteltu vuorotellen. Mikä olisi sopiva linja näiden nimilistojen laatimisessa?

Listat ovat syntyneet sitä kautta, että Wikipediassa on helppo kysyä, mistä viitataan esim. artikkeliin kersantti. Listat ovat sikäli hassuja, että artikkeleissa käsitellään arvoja, joita on hyvin suurella määrällä ihmisiä ja useissa artikkeleissa käsitellään vieläpä monien maiden armeijoiden arvoja. Sitä taustaa vasten jonkin näyttelijän sotilasarvo on kummallinen nippelitieto. Poistaisin kaikki alempien arvojen listat. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 18.31 (EEST)

Täst on tänään kirjoiteltu käytäntökahvihuoneessakin. -Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 20.10 (EEST)

Otsikoiden järjestys

Tämä asiaa olen monesti ajatellut, joten nyt päätin kysyä: Onko jossain joko kirjoitettu tai kirjoittamaton käytäntö otsikoiden "Katso myös", "Aiheesta muualla" ja "Lähteet" järjestyksestä artikkelin lopussa? Vai onko ihan "oma valinta" miten panee? --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 7. heinäkuuta 2013 kello 22.46 (EEST)

Tässä: Ohje:Artikkelin rakenne. --Stryn (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 22.49 (EEST)

Eri urheilulajien käsittely Suomen kannalta

Suomalaisista urheiluseuroista ja -kisoista ja lajiliitoista ja urheilusarjoista on erinäisiä irrallisia artikkeleja, mutta lajeista ei juurikaan ole korkeamman tason kokoavia artikkeleja. Ei ole artikkelia Jalkapallo Suomessa eikä Jääkiekko Suomessa eikä Keihäänheitto Suomessa enkä ole löytänyt tuollaista Suomen kantilta kirjoitettua yleisartikkelia oikeastaan mistään lajista. Minusta olisi hyvä olla taustoittavia artikkeleja eri urheilulajeista Suomessa ja tällaiset artikkelit voisivat nivoa yhteen olemassa olevien artikkelien kovin hajanaista soppaa. Joidenkin lajien kohdalla tätä yhteen nivomista on yritetty aloittaa mallineilla (esim. Malline:Suomen koripallo).

Hahmottelin hieman, mitä tuollaisiin artikkeleihin voisi tulla: Käyttäjä:Aulis Eskola/Urheilulaji Suomessa. Saa käydä muokkaamassa ja kommentoimassa tähän tai tuon pohjan keskusteluunkin... --Aulis Eskola (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 00.19 (EEST)

Kannatan tuota ehdotusta täysin etenkin siltä kannalta, että nämä olisi helppo linkittää muunkielisiin artikkeleihin. Jopa vähän eksottisempiinkin. --Höyhens (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 02.17 (EEST)

Onko jotain luokkaa urheilu Suomessa tms.? Ainut mieleen tullut Xlaji Suomessa artikkeli on Muodostelmaluistelu Suomessa, jonka rinnalle voisi tehdä ainakin taitoluistelu Suomessa. - linnea (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 03.08 (EEST) Luokka löytyi Luokka:Suomen urheilu. Mielestäni muotoilu Urheilu Suomessa on parempi kuin X:n urheilu, kun ei Suomi sitä urheilua omista tai edes itse harrasta vaan suomalaiset yksilöt / Suomen kansalaiset. - linnea (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 03.47 (EEST)

Olen joskus muissa aihepiireissä tullut luoneeksi luokkia nimillä tyyliin "X Suomessa", mutta yhtenäinen menettely on näyttänyt olevan "Suomen X". Jossakin keskustelussa tätä joskus sivuttiin ja kuulemma en wikissä on vastaavien ilmaisujen käytöllä jopa omat sääntönsä, mutta en nyt suoraan saa mieleeni tapausta joissa näistä muodostuisi merkitysero. Joskus kai kiinnitin huyomiota siihen, että Luokka:Suomen koulutus tuo mieleen jonkin Fingerpori-strippien tyyppisen tilanteen, jossa Suomi-neito olisi agility-koulutuksen kohteena. Näköjään olinkin aloittanut siitä keskustelun sivulla Keskustelu luokasta:Suomen koulutus ja edelleen aikoinaan kahvihuoneessa (arkistoituna Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto)/Arkisto_27#Koulutus_maittain), mikä keskustelu olikin johtanut luokkanimien täsmentämiseen luokissa X-maalaiset ravintolat / Ravintolat maassa X. --Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 08.26 (EEST)

Itse asiassa tuo aiempi kahvihuonekeskustelu muuten jäi osittain kesken. Siellä esitin, että joissain tapauksissa nimi muotoa "Suomen X" voi olla luonteva, mutta joissain tapauksissa se tuottaa epäluontevia otsikoita. Vastaavasti muoto "X Suomessa" voi olla joissain tapauksissa luontevampi, mutta jos siitä tehtäisiin yleinen sääntö, niin mielestäni se ei olisi hyvä, koska silloin kun kumpikin muoto on merkityksen puolesta luonteva ja mahdolinen, niin "Suomen X" on ehkä napakampi ja tiiviimpi ja sen takia kielellisesti miellyttävämpi kuin muoto "X Suomessa" (vrt. esim. Luokka:Suomen järvet, Luokka:Suomen kaupungit).--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 08.39 (EEST)

Ja tuostahan se merkityserokin löytyy: Esim. on artikkeli Käymälät Japanissa, joka käsittelee käymälöitä ilmiönä Japanissa, mutta jos olisi artikkeleita yksittäisistä käymälöistä Japanissa, niin luokann nimi olisi "Luokka:Japanin käymälät", mutta jos luokka käsittelisi käymälöitä ilmiönä japanissa (esim. vessatöppöset, huuhtelulaitteet, jne infrastruktuurin osaset), niinluokan luonteva nimi olisi "Luokka.Käymäklät Japanissa". Ja vastaavastihan artikkeli jostain urheilulajista Suomessa käsittelee ko. urheilulajia ilmiönä Suomessa. Eli otsikko on oikein muotoiltu.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 08.48 (EEST)

Olen eri mieltä. Mielestäni merkitysero on siinä, että voi sanoa, että kyseessä on Suomen järvet, Suomen omistamat järvet, Suomen valtioon kuuluvat järvet, mutta ei voi sanoa että Suomen omistama urheilulaji tai Suomen valtion urheilulaji vaan siinä tekijänä / omistajana on Suomen kansalaiset / Suomessa oleskelevat. Japanin käymälöissä ei puhuta ihmisistä vaan esineistä / rakennelmista jotka ovat kiinteästi Japanissa kiinni (kunnes puretaan). Suomessa olevat voivat harjoittaa urheilua yksilöinä välittämättä tuontaivaallista ovatko mukana nyt Suomen urheilussa. Tai sanotaanko näin, että Suomen urheilu on hyvä nimi kun puhutaan Suomen maajoukkueista ja Suomen edustajista arvokisoissa, mutta kun tuohon luokkaan kuuluu myös ihan paikallisia harrastusseuroja, joissa ihmiset _harrastavat_ ja pitävät kivaa eivätkä ole kenenkään nimeämiä Suomen edustajia niin asia on eri. Josta päästäänkin ehkä siihen, että Urheilu Suomessa ei välttämättä ole hyvä luokka maajoukkueille ja näkisinkin, että Suomen urheilu on sen alaosa. Toki molempia luokkia ei kannata luoda. Ehkä selvennettävyydeksi vielä sanon, että siis Suomen urheilu on mielestäni sopiva luokka kansainväliselle urheilulle ja Urheilu Suomessa Suomessa tapahtuvalle toiminnalle, oli se sitten kilpaurheilu tai harrastustoimintaa. Ymmärsiköhän kukaan mitä koitan sanoa näiden merkityserolla. - linnea (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 13.22 (EEST)

Meillä on luokka Suomen taide mutta ei luokkaa Taide Suomessa (onneksi). Tuskin kaikki wikikelpoiset taiteilijat lähtevät siitä, että he taiteellaan edustavat Suomea, vaan heistä saattaa vain olla kivaa tuhria väreillä puhtaita kankaita tai hakata vasaralla ja taltalla palasia kivistä. --Lax (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 15.07 (EEST)

Olemme kai kuitenkin samaa mieltä, koska tarkoitin että itsekin esittämäsi muotoilu "urheilu Suomessa" on parempi. Mutta koska se, kumpi muoto on sujuvampi ja selvempi, vaihtelee tapauksittain, niin mitään kovin "yleistä" sääntöä lienee turha yrittää johtaa vaan arvioida paras vaihtoehto tapauskohtaisesti.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 15.15 (EEST)

Minusta esimerkiksi "Suomen yleisurheilu" kattaa suomalaiset yleisurheilijat, suomalaiset yleisurheiluseurat, Kalevan kisat ja muut yleisurheilumestaruuskilpailut, Suomen yleisurheilumaajoukkueet, sekä Suomen osanotto ja menestys kansainvälisissä yleisurheilukilpailuissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. "Yleisurheilu Suomessa" kattaa esimerkiksi Suomessa järjestetyt yleisurheilun MM-kisat, EM-kisat, maaottelut jne. --Savir (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 14.19 (EEST)

Mielikuvakysymys. Kisojen järjestäminenkin on osa urheilutoimintaa, joten sikäli Suomessa järjestetyt MM-kisat voidaan laskea Suomen urheiluun. Sen sijaan suomalaisten osallistuminen ulkomailla käytyihin MM-kisoihin on aika vaikea sijoittaa Urheilu Suomessa -kategorian alle. Aika surkeana pidän kuitenkin sellaista ratkaisua, että urheilutapahtumat hajotettaisiin kahden erillisen yläluokan (-n, -ssa) alle. --Lax (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 15.03 (EEST)

Luokan nimessä esiintyvää määritelmäähään voi aina tarvittaessa tarkentaa luokan sanallisessa määritelmässä. Voi myös olla että esim. luokan pääartikkelin luontevin nimi ehkä joskus on toista muotoa kuin luokan nimi, jos oikein hifistellään.--Urjanhai (keskustelu) 5. heinäkuuta 2013 kello 15.21 (EEST)

Olette kehittäneet ansiokkaasti pitkät artikkelinnimiväännöt - ilmeisesti kuitenkin muotoni "Urheilulajix Suomessa" olisi käypä muoto artikkelin nimelle.

Mutta mites sellaisen itse artikkelin kanssa olis ja millainen artikkelin sisältö ja jäsentely olis sopiva? Onko ehdotuksessani rotia? Tarvitaanko tuollaisia artikkeleja ja mitä niissä kuuluisi kertoa? --Aulis Eskola (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 01.10 (EEST)

Kuten yllä tuli todettua: On Suomen taide, niinpä on myös Suomen urheilulajix. Sisällöksi historia ja nykyhetki: harrastuksen ja harrastusmahdollisuuksien laajuus, menestys kilpakentillä vetäen yhteen mahdollisten erikoisartikkelien (esim. Suomi yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa) sisältö, tärkeimmät vaikuttajat, vaikutukset muille elämänaloille, jne. --Lax (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 15.05 (EEST)

On tarvetta. Voi kirjoitella myös samalla kaavalla muiden maiden urheilusta. Itse veistelin hieman /Taitoluistelu Suomessa. - linnea (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 22.26 (EEST)

Wikipedia:Wikiprojekti_Lähteet#Tilastoja -sivun päivittäminen

Voisiko joku homman osaavan käydä päivittämässä nuo tilastot?-Henswick 9. heinäkuuta 2013 kello 14.49 (EEST)

TemplateDatan lisääminen mallineohjeisiin

Visuaalisella muokkaimella artikkeleissa olevia mallineita muokatessa/lisättäessä joutuu syöttämään kaikki parametrit manuaalisesti joka kerta, jollei mallineohjeiisin lisää <TemplateData>-koodia. Tässä yksi esimerkki kuinka tuo tehdään. Lisätietoa TemplateDatasta sivulla Wikipedia:Visuaalinen muokkain/TemplateData, josta löytyy myös 500 käytetyintä mallinetta fi-wikissä. Mitä enemmän noita TemplateData-koodeja mallineisiin lisää, sitä useamman mallineen muokkaaminen Visuaalisella muokkaimella helpottuu. TemplateDatan lisääminen käsin on kuitenkin hidasta ja aikaa vievää hommaa. --Stryn (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 15.48 (EEST)

Voiko tuon lisätä metasivulla olevaan ohjeeseen, vai täytyykö se ensin siirtää /ohjeeksi? - linnea (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.54 (EEST)

Pitäisikö jotenkin merkitä erikseen mallineet, joihin tuota ei voi lisätä listaan? Esim. {{viitteet}} - linnea (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.58 (EEST)

Jostain syystä en saanut toimimaan Virhe -mallineessa. Tietäisikö joku missä ongelma on? Samoasambia ^Kesk. 9. heinäkuuta 2013 kello 17.49 (EEST)

En tiedä mikä syynä. Sama Commonscat-mallineen kanssa. Sain kuitenkin sen toimimaan sivulla Käyttäjä:Stryn/testi samoilla teksteillä kuin Commonscat-mallineessa ja metasivulla on... en sitten tiedä sotkeeko metasivu jotenkin, tosin ainakin verkkoviite-malline toimii hyvin. --Stryn (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 22.29 (EEST)

{{mallineohje}} näyttäis olevan syypää. Melkein voisi tehdä niin, että siirtää tuon nykyisen mallineohje-mallineen nimelle mallineohje-vanha ja tekee sen tilalle uuden paljon yksinkertaisemman. Siinä tapauksessa jos malliensivu/ohje-sivua ei löydy niin se voisi kutsua tuota vanhaa mallineohje-mallinetta. --Zache (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 23.00 (EEST)

Siirsin aikaisemman mallineohje sivun nimelle {{mallineohje-vanha}} ja tein uuden {{mallineohje}}-sivun. Taaksepäin yhteensopivuuden vuoksi tuota vanhaa käytetään aina silloin kun ei ole MALLINEEN_NIMI/ohje sivua ei ole olemassa. Tämän muutoksen jälkeen ainakin {{virhe}} näyttäisi toimivan. --Zache (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 08.43 (EEST)

Ainakin {{hevosväri}}n kohdalla myös TemplateData:n lisääminen metasivulle tuntui toimivan. diff --Zache (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 08.57 (EEST)

Pystyisikö botilla tekemään niin, että se nuuskisi mallineista kaikki parametrit ja tekisi tuon taulukon. Jonkun pitäisi sitten vaan aina käydä jälkikäteen täyttämässä loput. - linnea (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 13.45 (EEST)

Ainakin jossain määrin. --Zache (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 13.57 (EEST)

Päivän wikibongaus

Ruokalan listalla oli tänään mm. Quornia. Olivat printanneet siihen linjaston alkuun wikiartikkelin kertomaan asiakkaille, mitä se quorn oikein on. --Lax (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 13.48 (EEST)

Mukava saada konkreettista palautetta että tänne tehtyjä artikkeleita hyödynnetään. Artikkelin aloittaja Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2013 kello 23.28 (EEST)

Luettelo kuolleista vuosiluvun mukaan -luettelon laajennus

Olen ottanut projektiksi otsikon mukaisen aiheen. Tarkoituksena olisi siis laajentaa ja tehdä taulukoksi nuo kyseiset luettelosivut. Tammikuun olen jo tehnyt aikalailla valmiiksi, josta haluaisin kuulla mielipiteitä. Lisäksi saa sanoa, onko sarakejärjestys hyvä tai pitäisikö jotain lisätä/ottaa pois? Kannttaaako tälläista projektia viedä edes loppuun asti eli onko nykyinen luettelosivu jo hyvä? Tässä nykyinen luettelo 2013 kuolleista ja tässä projektini. −Anonymous87 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2013 kello 20.31 (EEST)

Omasta mielestäni nykyinen luettelosivu on parempi. Taulukko ei mielestäni tässä tapauksessa paranna käytettävyyttä. --Urjanhai (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 00.16 (EEST)

Nykyinen on mielestäni paljon luettavampi ja ajaa asiansa hyvin. --Savir (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 00.26 (EEST)

Lähteistä Nokia-matkapuhelinartikkeleissa

Huomasin, että Jpk on alkanut lähteistämään Nokian matkapuhelinmalleista kertovissa artikkeleissa infoboksin jokaisen faktan erikseen. Eikö se muka riittänyt, että esim. itse luomissani artikkeleissa oli lopussa mainittu lähteenä GSMArenan sivut?!? Ihan turhaa lähteistää jokaista kohtaa erikseen kun kaikki faktat olivat jo yhdestä lähteestä (GSMArenan sivuilta) --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 13. heinäkuuta 2013 kello 19.43 (EEST)

Sen jälkeen kun lisätään tietoja artikkeliin eri lähteistä, se ei enää ole kovin selvää mitkä ovat mistä. Joskus on vähän turhaa viittailua, mutta parempi se kuin ei viitteitä ollenkaan. - linnea (keskustelu) 13. heinäkuuta 2013 kello 21.00 (EEST)

Itse tekemissäni artikkeleissa olen käyttänyt jo pelkästään selvyyden vuoksi vain yhtä lähdettä, sillä sieltä olen löytänyt kaikki tiedot (eli tietoa ei ole tarvinnut etsiä monesta paikasta) --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 13. heinäkuuta 2013 kello 21.04 (EEST)

Sitten kun joku jatkaa jollain toisella lähteellä, sekaannus on valmis. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2013 kello 23.30 (EEST)

Veit sanat suustani. Mitä useampi lähde, sitä sakeampi soppa. --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 00.39 (EEST)

En vienyt. Muiden käyttäjien käsiä ei voi sitoa, siksi on syytä merkitä artikkeliin viitteet itse eikä jättää sitä muiden tehtäväksi. --Abc10 (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 07.55 (EEST)

Nuo puhelinten specificaatiot ovat aika pitkälti ns. hyvin helposti tarkistettavaa tietoa JA lukija pääsääntöisesti osaa lukea sen yleislähteenä käytetyn viitteenkin. Eli en minä ainakaan ole kokenut tarpeelliseksi viitteistää Jolla-puhelimen tiedoista joka ikistä kohtaa silloin kun ne kaikki tulevat samalta sivulta. Enkä kokisi tarpeelliseksi tehdä siten edes silloin kun osa tiedoista tulee eri lähteistä vaan lähteistäisin poikkeukset erikseen kyseisen tiedon kohdalle tai jatkoksi tuohon muuta kohtaan. --Zache (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 08.01 (EEST)

Se voi tuntua kätevältä ja vaivattomalta artikkelin aloitusvaiheissa, mutta jossakin vaiheessa tulee tilanne, että joku joutuu palaamaan pitkän tien taaksepäin ja luottamaan siihen, että tiedot ovat tosiaan kaikki merkitystä lähteestä tai tarkistamaan tilanteen, jos se on mahdollista. Tällaisia ongelmatilanteita on tullut vastaan useammin kuin harvoin esimerkiksi elokuva-artikkeleissa. Niissä on kuitenkin usein sellaista tyhjänpäiväistä jaarittelua, jonka on ollut vaikea kuvitella olevan lähtöisin muualta kuin kirjoittajan omasta päästä vaikka yleislähteistyksellä muuta väitetään, ja näin artikkelin kehittäminen edes lupaavaksi jää tekemättä. --Abc10 (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 08.12 (EEST)

Joukkuekokoonpanojen mallineet

Mallineen "Jääkiekkojoukkueen kokoonpano" käytössä on ongelmia artikkelissa Turun Palloseura (jääkiekko). Miten näitä kokoonpanoja pitäisi nykyään kirjata? Merkintätapoja on muuteltu, mutta mikä on tavoite merkintätavoissa ja mikä on epäsuotava tapa? Auttakaas joku asiaa tunteva laittaan artikkeli kuntoon... --Aulis Eskola (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 13.33 (EEST)

Myös artikkelin TuTo Hockey joukkuekokoonpano on sekaisin. Miten noita mallineita tulisi käyttää? --Aulis Eskola (keskustelu) 17. heinäkuuta 2013 kello 00.03 (EEST)

Miten ne on sekaisin? Vääriä tietoja vai onko ne teknisesti rikki? (ilmeisesti ensimmäisestä on kyse?) --Zache (keskustelu) 17. heinäkuuta 2013 kello 10.08 (EEST)

Ja jos kerran pohditaan rikkinäisiä joukkuelistauksia, niin onko kenelläkään mitään ideaa mitä Aston Villa FC -artikkelissa on yritetty tehdä. --Zache (keskustelu) 17. heinäkuuta 2013 kello 11.22 (EEST)

Kokoonpano oli teknisesti rikki, jotakin "mallineen koodia" suolsi ruudulle. Mutta tuopa olikin korjatta juuri ennen kommenttiani - mulla oli kommentoidessani ruudulla hetkeä aikaisempi rikkinäinen versio. Ilmeisesti on tavoite tehdä malline kunkin joukkueen kokoonpanosta ja sitten viitata joukkueartikkelissa vain siihen - vai? --Aulis Eskola (keskustelu) 17. heinäkuuta 2013 kello 11.54 (EEST)

Onko muuten Urheilulle elossa olevaa wikiprojektia? Jos on niin voisi tietty keskittää keskustelua sinne. Edit:: Vastaan itselleni: Wikipedia:Wikiprojekti Urheilu --Zache (keskustelu) 17. heinäkuuta 2013 kello 11.24 (EEST)

Liminganportti

Olisimpahan korjannut virheelliset tiedot, mutta ei sitte :(

Anne Nurmela

 –Kommentin jätti 85.23.89.7 (keskustelu)

Jos korjaat tietoja, merkitse lähteet. Muuten muokkauksesi kumotaan. Ja mainoslinkkien lisääminen on kiellettyä, aiheesta muualla -osioon kuuluu lisätä vain sellaisia linkkejä, jotka antavat lisätietoa aiheesta. --Juusohe^!? 14. heinäkuuta 2013 kello 21.25 (EEST)

Ei muuten kannata levitellä sähköpostiosoitettaan ja nimeään Internetissä. Wikipediassa(kin) liikkuu kaikenlaisia hörhöjä, ja roskapostirobotit lisäävät Internetistä löytämänsä sähköpostiosoitteet postituslistoilleen. --Juusohe^!? 14. heinäkuuta 2013 kello 21.27 (EEST)

Poistin sähköpostiosoitteen ja yritin integroida lisättyä tekstiä artikkeliin. Pääasiassa lisäykset ovat Limingan portin ja Katrin portin kotisivujen perusteella muodostettuja, mutta itselläni ei ole käsitystä tuosta liikekeskuksesta joten Anne voisi lukaista lisäykset läpi ja korjata jos siinä on virheitä. --Zache (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 21.50 (EEST)

Hienoa, nyt näyttää paremmalta! --Juusohe^!? 14. heinäkuuta 2013 kello 22.24 (EEST)

Ales stenar vai Alen kivet

Kirjoittelen aiheesta Ales Stenar suomeksi ja ajattelin julkaista sen pian. Tuon laivalatomuksen nimi on käännetty englanniksi Ale's stones kuten monessa muissakin kielissä on tehty. Kuulostaako Alen kivet sopivalta suomennokselta? --Jari Hokkanen (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 11.32 (EEST)

Alen kiviä näytetään Googlen mukaan käytettävän, esimerkiksi: [1]. --Harriv (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 12.27 (EEST)

Julkaisin artikkelin Alen kivet, mutta tein sille myös ohjaussivun Ales stenar.--Jari Hokkanen (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 20.56 (EEST)

Artikkelien tason kohotus.

Onko Wikipedian ylläpito todellakin sitä mieltä, että englanninkielinen yhtiömuotoa kuvaava sana "corporation" on kuitattu tynkäartikkelilla Kilta (yhdistys) ja näin on hyvä ? --Rantaaki (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 13.50 (EEST)

No eipä löytynyt myöskään mitään suomenkielellä kirjoitettua yhtiömuodosta "joint venture". Tällaista mitäänsanomatonta diipadaapaa kuten esim. artikkelissa Et uus saaks alguse kyllä riittää, mutta kun etsii jotain oikeaa tiuetoa, yllätys yllätys, sitäpä ei olekaan.--Rantaaki (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 14.05 (EEST)

Meillä on itsepalvelu: lukijat myös kirjoittavat. Jos jotain ei löydy, mitä haluaisit lukea, niin se on viime kädessä itse kirjoitettava, eikä valitettava "eipä siitäkään mitään löytynyt". --Otrfan (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 14.10 (EEST)

Tuo ei kuvasta sen paremmin ylläpitäjien kuin käyttäjienkään näkemystä, vaan on seurausta siitä, että botit ovat automaattisesti siirrelleet kielilinkkejä esim. yhdistämällä väärin eri kielten samannäköisiä sanoja tms., ja vaikka kielilinkit nyt onkin siirretty Wikidataan, niin näitä kaikkien bottien tekemiä sotkuja ei vielä ole ehditty korjata. Jos tuollaisia huomaa, niin wikipedialle on suuri apu jos vain joku tällaisen havaitseva ehtii korjata pahimpia bottien arpomia päättömyyksiä. Nykyisessä wikidatassa tämä korjaaminen on paljon helpomåpaa, joten tehtävä on itse asiassa jopa varsin kiitollinen.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 15.06 (EEST)

Asiahan ei varsinaisesti ylläpidolle kuulu, mutta joku botti on näemmä asetellut interwikejä. Ennen kuin niitä kannattaa alkaa korjailemaan, niin pitäisi varmaan selvitellä, että mitkä ovat oikeat iw:t ja tarvitaanko fi-wikissä artikkelia Korporaatio, josta ei meinaa saada tolkkua. --Otrfan (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 14.08 (EEST)

Wikipedia on tekijöidensä näköinen ja painottuu kovasti nuorten ja miesten harrastusten ja kiinnostusten aihepiireihin, kuten kuluttajatuotteiden tekniikkaan ja populaarikulttuuriin. Aiheet, joissa tarvittaisiin syvällistä ammatillista tietämystä, sanotaan nyt vaikka lääkärin tai juristin, jäävät väkisinkin vähemmälle panostukselle. Yksi vaikeimmista alueista lienee eri maiden juridisten käsitteiden avaaminen toisen maan tai toiseen kieli- ja kulttuuripiiriin kuuluvalle lukijalle. Korporaatioissa ja joint ventureissa tarvittaisiin pätevää liikejuristia, mutta heillä on taatusti paremminkin tuottavaa puuhaa kuin vapaaehtoistyö Wikipedian parissa. Ja asiaa tosiaan vain pahentaa, kun (ro)botit keksivät kieltenvälisiä linkkejä artikkeleihin omasta päästään. –Kotivalo (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 14.16 (EEST)

Voisi toivoa, että korkeakouluopinnoissa käytettäisiin yhä enemmän opetusmetodina sitä, että tietystä aiheesta olisi kirjoitettava populaari ja lähteistetty artikkeli Wikipediaan. Jokainen kurssilainen kirjoittaisi omansa, ja vain paras niistä (tai yhdistelmä parhaista) tallenettaisiin kurssin lopuksi Wikipediaan. –Kotivalo (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 14.31 (EEST)

Tuota olen myös pitänyt tärkeänä. Käyttäjä:Tanár käyttäjäsivustaan päätellen on tainnut sitä vähän harrastaakin, mutta samaa soisi harjoitettavan paljon laajemminkin.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 15.09 (EEST)

Tässähän on tosiaan kysymys vain ja ainoastaan siitä, että jo ennen kuin kielilinkit on siirretty wikidataan, botit ovat täysin ilman aivoja ja täyswin omin päin ilman mitään tolkkua arponeet interwikeiksi aivan mitä sattuu. Silloin kun bottien arpomiset ovat täysin päättömiä, kuten tässä en:Corporation = fi:Kilta (yhdistys), tällaiset täydet päättömyydet voi vielä olla suhteellisen helppo poistaa, mutta kun sitten pitäisi miettiä, mikä olisi kussakin tapauksessa se oikea vastine, niin se voi olla jo huomattavasti vaikeampaa, koska pitäisi olla sekä ko aiheen erityisosaamista että osata aiheen terminologiaa eri kielillä. - Ja kun lisäksi vielä interwikit eri kielien välillä muodostavat ketjuja, joissa edellinen aina ehkä likimain vastaa seuraavaa, mutta saman ketjun kahdessa päässä voikin sitten olla samann kielen kaksi täysin eri sanaa, koska sanojen merkitykset eri kielissä eivät useinkaan tarkasti vasdtaa toisiaan. - Mutta tähän nähden noita bottien päättömyyksiä voi olla helpompi korjata kun ne usein ratkeavat jo kouluenglannilla ja maalaisjärjellä. - Samalla kun tämä osoittaa, että wikidatan sisäänajo näiden vanhojen bottisotkujen osalta ei vielä ole valmis, vaikka varmaan paljon on jo saatu korjattuakin.--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 14.59 (EEST)

Jos nyt pitäydytään tässä tapauksessa, niin operaatio en:Corporation = fi:Kilta (yhdistys) on tapahtunut vasta 23. toukokuuta kuluvaa vuotta, jolloin Wikidata eli, potki ja parkui jo vahvasti. En siis kutsuisi sitä vanhaksi bottisotkuksi. --Lax (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 15.12 (EEST)

No niinpäs onkin. Mutta tekijä näkyy silti olevan botti ([2], [3]). Eli vaikka meillä on wikidata, niin botit edelleen arpovat päättömyyksiä (se olikin taas uusi asia, eli aina oppii). Mutta mistähän nyt esim. tuo nimenmomainen kuningasajatus on mahtanut tuon botin umpiluuhun itää että en:Corporation = fi:Kilta (yhdistys)?--Urjanhai (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 15.21 (EEST)

Jonkinkielisessä Wikipediassa fi-wiki-linkki oli artikkelissa joka oli jo aiemmin kohteessa d:Q167037. --Stryn (keskustelu) 18. heinäkuuta 2013 kello 15.32 (EEST)

Järviwiki lähteenä, osa N

Aiemmin on sovittu, että Järviwikin ei-muokattavat viranomaistiedot sopivat lähteiksi (koska ne ovat olennaisesti samaa kuin järvirekisterin tiedot). Nyt näköjään kelpaavat Järviwikin vapaasti muokattavat esseetekstitkin lähteiksi [4]. Oliko ihan jees? --Jmk (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 17.01 (EEST)

Muokattavia osioita ei voi pitää luotettavana lähteenä. -- Piisamson (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 17.18 (EEST)

Tätä monimutkaistaa edelleen se, että muokattavia osioita muokkaavat myös SYKE:n viranomaiskäyttäjät, joita kuitenkaan ei voi tunistaa muuten kuin esim. siitä että samat käyttäjät (kuten juuri näköjään tätä artikkelia muokannut) saattavat esiintyä esim. yleisön kysymyksiin vastaamassa. Jossain kohtaa järviwikiä oli kyllä esitetty eri käyttäjäluokille joitain väri- tms. symboleita, jotka kuitenkaan ilmeisesti eivät ole käytössä. Mutta kun viranomaiskäyttäjiä kerran ei voi yksiselitteisesti tunnistaa, niin tiedon käytöstää lienee pidättäydyttävä. (Tai tämä ainakin taisi olla lopputulema jossain aiemmassa keskustelussa.) Tällekin tiedolle luultavasti löytyisi lähde kirjastosta tietosanakirjoista ja maantieteellisistä hakuteoksista ym.--Urjanhai (keskustelu) 21. heinäkuuta 2013 kello 17.29 (EEST)

Paitsi ainaskin jonkun yksittäisen SYKE:n viranomaiskäyttäjän voi tunnistaa siitä, että profiilissaan ilmoittavat, ketä ovat. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 22.47 (EEST)

Oikeastaan noiden osioiden ongelmaksi (vrt. Keskustelu:Saimaa) nousee pikemminkin sama ongelma, joka on esim. siinä jos esim. jonkun asiantuntijan kirjoittamaa lyhyttä sanomalehtikolumnia koetetaan käyttää lähteenä jollekin hyvin perustavanlaatuiselle teoreettiselle tai käsitteelliselle formuloinnille. Vaikka kirjoittajan asiantuntijuudesta ei olekaan epäilystä, niin tekstin käyttötarkoitus ja luonne yksinkertaisesti voi olla sellainen, että se huonosti soveltuu käytettäväksi perustavanlaatuisena lähteenä tällä tavoin, vaan pitää mennä, niin kuin kai historiantutkijat sanovat, lähteille. Lähinnä tällaiset lähteet soveltuvat täydentävien huomioiden ja pikkudetaljien lähteeksi, ja jopskus ehkä käsitteidenkin, mutta koko asiaa voi niistä olla vaikea hahmotttaa, paitsi jos lukija tuntee sen ennestään muutenkin, niin että osaa asettaa viittellisen ilmaisun yhteyteensä. Eli vaikka siis meillä onkin periaate, että sekundäärilähteet ovat parempia kuin primmärilähteet, niin kun mennään sekundäärilähteistä kolmannen, neljännen ja viidennen käden lähteisiin, joissa lisäksi on asiantuntevallakin kirjoittajalla nopeasti kirjoitettua subjektiivista tulkintaa mukana, niin tällaisia kovin monennen käden ja luonteeltaan tilapäisiä lähteitä alkaa olla myös vaikea käyttää hyvin. Eli tässäkin, kun lähteenä on wiki, ja wikimuoto johtaa siihen, että on tehtävä wikimuodosta johtuvia toimituksellisia valintoja, niin itse substanssin kannalta nämä ovat informaatiota vääristävää kohinaa, jos me käytämme tätä toista wikiä lähteenä.--Urjanhai (keskustelu) 26. heinäkuuta 2013 kello 22.40 (EEST)

Tyly tuomio

Nyt tuli totuus ilmi. Vielä pari päivää sitten toiminut muokkauslaskuri ([5]) ilmoitti tylysti: Käyttäjää Lax ei ole olemassa. --Lax (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 16.08 (EEST)

Toolserver on kuollut tai kuolemassa... käytä wmflabsia. --Stryn (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 16.11 (EEST)

Danke!! --Lax (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 16.59 (EEST)

Miten saan en.wikin tunnuksen?

En.wikissä on joku varannut tunnuksen Maradonna mutta sitä ei ole ikinä käytetty. Miten saan itselle globar user -tunnuksen Maradonnaksi kun se on varattu vuonna 2008. --Maradonna (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 21.47 (EEST)

Pyydä vaihtoa sivulla en:Wikipedia:Changing username/Usurpations. --Stryn (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 22.06 (EEST)

Lähteiden sisäsiittoisuutta

Olin löytävinäni hyvän lähteen moniin artikkeleihin Tampereen ranta-alueiden historiasta: Tampereen keskustan rantojen käytön historia 1700-luvulta lähtien. Mutta sivulla viisikymmentäpä onkin kerrottu, että lähteenä on myös Wikipedia! Eikä kerrota, minkä asioiden lähteenä. Miten tuota muuten hyvin mielenkiintoista pumaskaa nyt sitten lähteenä käytät? --Aulis Eskola (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 00.07 (EEST)

Ei voi käyttää ollenkaan lähteenä. Aiheesta on aikaisempi keskustelu jossain ja tuosta dokumentista on mahdotonta erotella, että missä tarkkaan ottaen Wikipediaa on käytetty lähteenä. --Otrfan (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 00.16 (EEST)

Jalkaväenkenraali Taavetti Laatikaisen koulu

Wikipediassa mainitaan jalkaväenkenraali Taavetti Laatikaisen valmistuneen ylioppilaaksi Jyväskylän klassillisesta lukiosta. Sellaista koulua ei ole eikä ole ollut. Koulun nimi oli tuohonkin aikaan Jyväskylän lyseo. Korjatkaa. Itse en kyennyt Antti Penttinen Kallio  –Kommentin jätti 88.192.65.129 (keskustelu) 4. elokuuta 2013 kello 14.00‎ (EEST)

Jos Wikipediasta nyt on lähteeksi, se kertoo Jyväskylän Lyseon lukion olleen v 1914 saakka nimeltään Jyväskylän lyseo mutta koulutyypiltään klassillinen lyseo. Ja Taavetti Laatikainen on valmistunut sieltä 1906. –Kotivalo (keskustelu) 4. elokuuta 2013 kello 14.43 (EEST)

Allekirjoittaneen (Laatikaista käsittelevissä) lähteissä käytetään tuosta opinahjosta nimeä Jyväskylän klassillinen lyseo. Koulu oli kuitenkin vuosina 1873–1973 viralliselta nimeltään Jyväskylän lyseo, joten arvelisin että tuota koulutyypin sisältävää nimeä on käytetty virallisen nimen ohella. --Jukka Kolppanen 4. elokuuta 2013 kello 15.39 (EEST)

Elokuvan ikäraja

Huomasin juuri että ikäraja ei näy elokuvan tietolaatikossa, vaikka tieto olisi lisätty. Mistähän tämä mahtaa johtua? --Memasa (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 00.12 (EEST)

Se on poistettu tämän keskustelun perusteella. Lyhyesti se on todettu tarpeettomaksi ja mahdollisesti turhan usein muuttuvaksi tiedoksi mallinetiedoksi. --PtG (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 00.17 (EEST)

Fallout Tactics: Brotherhood of Steel

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fallout_Tactics:_Brotherhood_of_Steel sisältää tekstin seassa aivan ihmeellisiä kielisolkkauksia, millä lie googlekääntäjällä käännetty. Esimerkkejä:

- mekaanikkojen ja lääkäreiden te zuei palveluita. - mutta myös tehtaisiin, diretas já armeijan leireihin jogo de virgem tai Vaulteihin kohdistuvia - toimintapisteet (action points) da uma mamada de leve palautuvat sitä nopeammin, - jokainen tekee cumi tua mãe omalla pênis vuorollaan toimintansa.

Joku sotkenut tarkoituksella?  –Kommentin jätti 80.186.232.227 (keskustelu)

Oudot lisäykset poistettu. Aika kauan ehtivät tosin olla, marraskuusta -12.--RicHard-59 (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 22.50 (EEST)

Google Images -haku

Onko muissa Wikipedioissa ja Commonsissa tätä Google Images -hakua, johon pääsee käsiksi kun menee kuvan paikalliseen kopioon? En ainakaan keksi miten sen saisi käyttöön. --Abc10 (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 14.27 (EEST)

On ainakin Commonsissa, ja muihinkin saa käyttöön lisäämällä sivulla Järjestelmäviesti:Gadget-GoogleImages.js olevan koodin importScriptURI("//fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rjestelm%C3%A4viesti:Gadget-GoogleImages.js&action=raw&ctype=text/javascript"); omaan .js-tiedostoon. --Stryn (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 14.29 (EEST)

Niinpä, huomasin, että olin rastinut sellaisen kohdan asetuksista, eli siksi se oli käytössä fi.wikipediassa. Mutta mihinkäs tuo koodi lisätään? --Abc10 (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 14.51 (EEST)

Commonsissa sivulle User:Abc10/common.js. Samalla periaatteella onnistuu myös muissa Wikipedioissa (en-wikissä User:Abc10/common.js, sv-wikissä Användare:Abc10/common.js jne). Jafeluv (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 14.57 (EEST)

Hmm, mietin vain toimiikohan tuo sittenkään noin. Ainakaan en saanut sv-wikissä toimimaan. --Stryn (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 15.04 (EEST)

Tosin sv-wikissä ei ole paikallisia kuvia lainkaan, vaan pelkkiä Commons-kuvia. Tosin fi-wikissä ainakin Commons-kuvien kohdallakin on "Googla Images". --Stryn (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 15.09 (EEST)

Commonsissa toimii kun on rastittuna pienoisohjelmissa GoogleImages tab, mutta oikeastaan se riittääkin, nyt kun ymmärrän miten se toimii. Nyt kun olen pari sataa kuvaa käynyt läpi, kuviani löytyi kahdelta puutarhasivulta. Aika vähän menee siis yleiseen käyttöön. --Abc10 (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 15.20 (EEST)

Tällainen toimii sv.wikissäkin: mw.loader.load("//fi.wikipedia.org/w/index.php?title=J%C3%A4rjestelm%C3%A4viesti:Gadget-GoogleImages.js&action=raw&ctype=text/javascript"); Jafeluv (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 15.24 (EEST)

Suomen taajamien asukasluvut

Nämä pitäisi mielestäni yhdenmukaistaa, kun nyt niistä löytyy kolme eri versiota. Artikkelissa Taajama on vuoden 2005 Tilastokeskuksen tiedot, Luettelo Suomen taajamista taasen sisältää vuoden 2011 asukasmäärän. Tuolloin Tilastokeskus on määritellyt taajamat uudelleen ja muun muassa Porin keskustaajaman asukasluku on pudonnut lähes 10 000:lla. Sitten on vielä Suomen kaupungit, jossa olevaan taulukkoon on Kuopion keskustaajaman asukasluvuksi saatu yli 20 000 henkeä enemmän kuin samasta lähteestä laadittuun taajamaluetteloon. Olisiko järkevintä korjata kaikki 2011 tilaston mukaiseksi vai kuinka? --Joe K. (keskustelu) 11. elokuuta 2013 kello 04.12 (EEST)

Artikkeleihin Taajama ja Suomen kaupungit on nyt vaihdettu tuoreimmat vuoden 2011 tiedot artikkelin Luettelo Suomen taajamista perusteella. --Raksa123 (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 21.13 (EEST)

Käännösapua

Siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)#Käännösapua.--Urjanhai (keskustelu) 12. elokuuta 2013 kello 17.59 (EEST)

Maaningan kylät

Siirretty sivulta Keskustelu:Maaninka. --Raksa123 (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 18.42 (EEST)

Mitähän paikkoja tulisi pitää Maaningan (ja yleensäkin Suomen nykyisten ja entisten kuntien) kylinä? Lähteissä on kovin erinäköisiä luetteloita niistä.

• Suomenmaa: maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja. 8 osa, Kuopion lääni, vuodelta 1927 (14 kylää):
  • Haatala, Halola, Hamula (osa), Jynkänniemi, Kurolanlahti, Käärmelahti, Lappetelä, Pohjois-Haatala, Tavinsalmi, Tuovilanlahti, Varpasmaa, Venäjänsaari, Vianto, Väänälä
• Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa - Närpiö, vuodelta 1973 (18 henkikirjakylää):
  • Haatala, Halola, Hamula, Jynkänniemi, Kurolanlahti, Käärmelahti, Lappetelä, Lappvetelä, Leppälahti, Onkivesi, Pohjois-Haatala, Tavinsalmi, Tuovilanlahti, Varpasmaa, Venäjänsaari, Vianto (Vianta), Väisälänmäki ja Väänälänranta
• Maanmittauslaitoksen sijaintialueluettelo, vuodelta 2013 (20 kylää):
  • Haatala, Halola, Hamula, Kurolanlahti, Käärmetlahti, Lappvetelä, Pohjois-Haatala, Tavinsalmi, Tuovilanlahti, Varpasmaa, Venäjänsaari, Vianto, Väänälänranta, Jynkänniemi, Leppälahti, Onkivesi, Väisälänmäki, Lappetelä, Karvasalmi, Niuvanniemi
• Artikkelista poistettu luettelo (15 kylää):
  • Ahkiolahti, Haatala, Halola, Jynkänniemi, Kinnulanlahti, Kurolanlahti, Leinolanlahti, Pohjois-Haatala, Tavinsalmi, Tuovilanlahti, Varpasmaa, Venäjänsaari, Vianta, Käärmelahti, Pulkonkoski
• Kyläyhdistykset (10 kyläyhdistystä):
  • Haapamäki, Haatala-Pohjois-Haatala, Keskisaari, Kinnulanlahti, Kurolanlahti-Leinolanlahti-Pulkonkoski, Käärmelahti, Leppälahti, Tavinsalmi, Tuovilanlahti, Vianta-Ahkiolahti

Samoja nimiä on paljon, mutta vaihteluakin on. Paikkatietoikkunassa Maaningan maastokartalla on muitakin samankokoisella fontilla kirjoitettuja nimiä (ainakin Maaninkajärvi) kuin yllä olevissa luetteloissa, joten kartastakaan ei selviä, mitkä ovat kyliä ja mitkä kyliä pienempiä kulmakuntia tai muita alueita. On mahdollista, että Maaningan historiaa koskevista kirjoista löytyisi vielä jonkin verran erilainen kyläluettelo. --Raksa123 (keskustelu) 11. elokuuta 2013 kello 23.26 (EEST)

Alueelta, jonka tuntee ja josta on lähteet käsillä, erot syineen pystyisi luultavasti kertomaan välittömästi. Jos taas aluetta ei tunne, niin pitäisi hankkia käsiinsä mahdolliset pitäjänhistoriat ja alueen peruskartat ja koettaa niistä tutkia (mikä käytännössä on ylivoimainen tehtävä, jos ei ole jotakin muuta syytä tutkia ko. aluetta).

Mutta ainakin eroja voivat aiheuttaa: 1) kuntien väliset suuremmat aluesiirrot, joissa on joskus saatettu siirtää esim. kokonaisia kyliä tai suuria osia niistä; 2) kuntien väliset pienemmät aluesiirrot, joissa on siirretty ehkä vain yksittäisiä palstoja, mutta saatu silti näinkin kunnan kyläluetteloon uusia kyliä. Kun tällaisia siirtoja on tehty eri vuosikymmeninä, suurin osa voinee selittyä näillä. Kuitenkin jonkun kunnan kylinä ei mielestäni tulisi pitää varsinaisesti sellaisia, joissa kuntaan kuuluu jokin yksittäinen palsta jostain naapurikunnan kylästä, vaikka näitä noissa varmaan ainakin jonkin verran on mukana. Rajatapauksia ovat ehkä ne, joissa on isompia osia jostain kylistä siirretty naapurikuntiin (esim. Tammelaan Kalvolan kylien takamaita), mutta nämäkin olisi syytä kai mieluummin jotenkin selostaa erikseen kuin luetella samassa listassa. Mutta silloinkaan vähäisiä pikkupalstoja, joilla on vain maanmittausteknistä merkitystä ei liene syytä selostaa muuten kuin maanmittausteknisenä ilmiönä. Wikipedian lista taas voi sisältää mitä vaan, eikä sillä ole auktoriteetin asemaa. Ja kyläyhdistykset taas ovat eri asia kuin kylä viimekätisimmässä merkityksessään eli maarekisterikylänä. Nehän toisaalta voivat heijastaa taloskylä-, koulupiiri- tms. jakoja, jotka muuttuvat ajan myötä, samoin kuin ehkä sekin, miten kyläyhdistykset organisoituvat, ja samoinhan joissain osissa jotain kuntaa voi olla kyläyhdistyksiä ja joissain ei. Eli nekin voi selostaa haluttaessa eriksseen ja maarekisterikylät erikseen. Ja paikkatietoikkunassa tai peruskartassa taas tuo musta fontti on määritelmänsä mukaisesti "kylä, kaupunginosa tai kulmakunta". Eli sillä fontilla voi olla myös kulmakuntia (=kylän osa) tai taajamien asuinalueita ym. Ja vastaavasti joku kylä voi olla myös ilman nimeä mustalla fontilla. Painetussa peruskartassahan kyllä maarekisterikylien nimet ovat punaisella, mutta ne nimet eivät ole karttapaikassa vaan on vain numerotunnuksia. Kun lähdetilanne on tämä, niin lienee vain käytettävä jotain lähdettä tai otsikoitava luettelot esim. tyyliin "Kyliä ja kulmakuntia" (vrt. esim. Jokioinen, Loimaa). Jos joltakin alueelta joku on tilaisuudessa tutkimaan asiaa jäsennetymmin, niin silloin voi dokumentoida tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 19.15 (EEST)

Koetin miettiä missä nämä tiedot olisivat kootusti tai mikä taho niistä osaisi vinkata. Siis ikään kuin tertiäärilähdettä hain. 'Kuntaliiton kirjastotietopalvelu' tuli vastaan: http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/kirjasto/Sivut/default.aspx --Juha Kämäräinen (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 20.33 (EEST)

Maaningasta puheen ollen tällainen kirja löytyi Melindasta: Kotiseutumme Maaninka-Siilinjärvi 2004-2005,lähes tuhat sivua ja asiasanojen peruteella tarkkuus on asukkaat, rakennukset, joten olettaisin kylännimet perusteellisesti hanskatuiksi.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 20.33 (EEST)

Ei kai tuo vaan ole niitä hakuteoksia, missä on ilmakuvia omakotitaloista? Mahdolliset lähteet vaihtelevat paljon tapauskohtaisesti, mutta yleensä käytännössä kai mistä tahansa paikkakunnasta löytyy loppujen lopuksi useitakin lähteistä, joista nuo kylät saa lueteltua.--Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 00.26 (EEST)

Lisäsin joidenkin kuntien kohdalle noin 1970-luvulta olevan Suomenmaa-kirjasarjan mukaisia henkikirjakyläluetteloita. Lähteestä puuttuneet artikkeleissa olleet paikannimet siirsin kyläluettelon jälkeen ja nimitin niitä kulmakunniksi. Suomenmaan avulla lähteistämällä saadaan ainakin parempi lopputulos kuin se, että artikkeleissa on täysin lähteettömiä paikannimilistoja. "User:Joku" voi sitten kiinnostuksensa mukaan muokata niitä, jos löytyy parempia lähteitä. --Raksa123 (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 23.56 (EEST)

Se lienee yleisistä, sekundäärilähteen tyyppisistä parhaitten joukossa. Muita on sitten alueellisesti ja paikallisesti vaihtelevammin. --Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 00.26 (EEST)

Luokka:Wikipedian käyttäjät paikkakunnittain

Pieni asia, mutta ko. luokan alaluokkien nimet tulisi kenties yhtenäistää. Nyt näiden luokkien nimissä on käytetty sanan wikipedistit ohella sanoja käyttäjät ja wikipediaanit. Luokat tulisi nimetä seuraavasti: [paikkakunta] wikipedistit, esim. Itäsuomalaiset wikipedistit jne. --Memasa (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 22.32 (EEST)

Kannatan voin muuttaa luokat käyttäjäsivuilta botillani. –Samoasambia ^Kesk. 3. elokuuta 2013 kello 23.32 (EEST)

Kannattaisin muotoa käyttäjät sillä esim. kieliluokat ovat käyttäjien mukaan, ei wikipedistien. Muutkin käyttäjäluokat ovat mielestäni käyttäjittäin. ~ Linnea (keskustelu) 4. elokuuta 2013 kello 11.33 (EEST)

Siinä tapauksessa olen samoilla linjoilla. --Memasa (keskustelu) 4. elokuuta 2013 kello 18.42 (EEST)

Luokka:Fingerporilaiset käyttäjät ?! --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 15.59 (EEST)

Eiks tän vois jo muuttaa? --Memasa (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 15.30 (EEST)

Omnia mea mecum porto.--Urjanhai (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 15.36 (EEST)

Linnea sai ylipuhuttua. Eli vaihdanko? --Samoasambia ^Kesk. 19. elokuuta 2013 kello 20.46 (EEST)

Joo, eiköhän nuo voisi jo ajaa kaikki käyttäjät-muotoon tämän keskustelun pohjalta. Jafeluv (keskustelu) 20. elokuuta 2013 kello 10.01 (EEST)

Muuttuvien tietojen päivittyminen artikkeleihin

Päivitin parin Saksan kunnan asukasluvut saksankielisen wikipedian avulla. Sitten rupesin ajattelemaan, että hemmetti suomenkielisessäkin wikipediassa on varmaan kymmeniä tuhansia erilaisten hallinnollisten alueiden artikkeleita, joissa on mm. mainittu väkiluku infoboksissa. Aina säännöllisen epäsäännöllisesti on näistä väkiluvuista tarjolla uutta tietoa eri lähteistä, mutta onko olemassa jotain bottia tms. ratkaisua joka hoitaisi homman vai pitääkö kaikkien artikkeleiden osalta toimia kuten tein noissa kahdessa artikkelissa? Jos homma on täysin manuaalista, niin jotkin artikkelit voivat unohtua pahasti ajastaan jälkeen. --Pork-muncher (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 18.24 (EEST)

Wikidata taitaa tulevaisuudessa auttaa. --Thi (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 18.50 (EEST)

Lähteetön kuolintieto

Jos joku sattuisi muokkaamaan (tai käymään muuten) sellaisessa suuressa kirjastossa, jonka avokokoelmassa ovat Kuka kukin on kirjan kaikki painokset, niin olisi tämmöinen kysymys, jota on pohdittu sivulla Keskustelu:Henrik Ryti. Eli onko lisätty kuolintieto oikea? Jos artikkeliin merkitty kuolinvuosi pitäisi paikkansa, niin kuolintiedon pitäisi olla seuraavan kko:n lopussa. Hämmennystä kuitenkin herättää, että Risto Rytin henkilöartikkelissa kansallisbiografiassa kuolintietoa ei ole. Jos selvyyttä ei tule, on kai pohdittava, tulisiko lähteetön kuolintieto poistaa. Kysyin hetki sitten myös tiedon lisääjältä mutta en vielä saanut vastausta.--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2013 kello 15.34 (EEST)

Jaah, ei mitään lähde (Uppslagsverket Finland) löytyi, oli jäänyt näköjään vain kb:n artikkeliin päivittämättä.--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2013 kello 15.49 (EEST)

Hain tiedon melko pian lähdepyyntösi jälkeen, mutta epähuomiossa artikkeli jäi esikatseluvaiheeseen ja tallensin vasta nyt. Erittäin hyvä syntymäaikalähde on siis Uppslagsverket Finland, jossa syntymä- ja kuolinajat ovat päivälleen ja paikkakunta myös. Siellä on siis muitakin kuin ruotsinkielisiä, vaikka itse luulin aiemmin että se on vain ankkalammikon omien jäsenien tietoteos. Kannattaa laittaa kirjanmerkkeihin. --PekkkaN (keskustelu) 16. elokuuta 2013 kello 15.52 (EEST)

Joo, olin juuri lisäämässä. Projekt Runebergissähän on kuka kukin on kirjasta yksi 1950-luvun ja yksi 1970-luvun painos ([6] + muitakin: [7]), joista vastaavasti saa vanhempia tietoja, mutta tällä näköjään pystyy niitä täydentämään hyvin nykyaikaa kohti.--Urjanhai (keskustelu) 16. elokuuta 2013 kello 16.25 (EEST)

SFS säheltää SI-oppaan kanssa, löytyykö jostakin linkitettäväksi?

SI-opasta on käytetty lähteenä varmaan sadoissa paikoissa. Nyt SFS on poistanut palvelimeltaan myös vanhan vapaasti luettavan oppaan - ainakin tältä näyttäisi! Katso esim. artikkelin Newton lähteet.

Nyt ei ole näkyvillä kuin uuden opasversion sisällysluettelo. Onko tuota opasta linkitettäväksi jossakin arkistossa tms? Vai pitääkö muuttaa kaikki viittaukset taas kerran SFS:n sähellyksen takia, nyt kenties standardiviittaukseksi toisella mallineella? Oli liian käytetty opas, jotta olisi voinut pitää näkyvillä --Aulis Eskola (keskustelu) 20. elokuuta 2013 kello 16.33 (EEST)

Archive.org:sta löytyy tuo viides painos vielä ja voisi pistää botin muuttamaan linkit osoittamaan siihen. Tuo uusi vuoden 2013 painos onkin näemmä sitten kaksi tai kolme kertaa pidempi kuin tuo vanha painos. --Zache (keskustelu) 20. elokuuta 2013 kello 21.26 (EEST)

Hyvä, siellä botti jo näköjään huiskiikin noita :) Tällä versiolla saa perushommat hoidettua, siihen on sivuviittauksetkin ja sitä voidaan käyttää pitkälti vielä eteenpäin. Tohon uuteen ei juuri kukaan tartu, jos meinaavat sen pitää visusti piilossa.

Ymmärrän kyllä, että standardin raapustelijankin pitää saada makkaraa leipänsä päälle, mutta oli häijy juttu pistää maksulliseksi tällainen perusopetukseenkin liittyvä pumaska. Tietää sitä, että kyseiselläkin saralla (yksiköt ja suureet) pitää ponnistella yhä parempilaatuisen vapaan tiedon tuottamiseen... --Aulis Eskola (keskustelu) 20. elokuuta 2013 kello 22.55 (EEST)

Kotiseutututkimuksen Abc

Suomen kotiseutuliitto on juuri julkaissut nettisivuillaan html-muotoisena sivukokonaisuutena oppaan nimeltä Kotiseutututkimuksen ABC. Oppaassa on monipuolisesti ohjeita sekä olemassa olevissa tiedonlähteistä että ohjeita kirjoittamiseen ja tietoa asioista, joita kotiseutututkimusta tehtäessä on syytä tietä. Suuri osa ellei kaikki tämän oppaan sisällöstä on välittömästi hyödyllistä myös kaikille, jotka kirjoittavat kotiseutua sivuavista aiheista Wikipediaan. Kannattaa tutustua! --Urjanhai (keskustelu) 22. elokuuta 2013 kello 14.26 (EEST)

Tyhjät vuosilukuartikkelit

Onko koskaan keskusteltu pitkään täysin tyhjinä lojuneista vuosilukuartikkeleista? Siis esim. näistä: 724, 856, 857, 861 + lienee läjäpäin lisää. Mielestäni tämmöiset typötyhjät sivut olisi syytä poistaa. 85.194.253.105 25. heinäkuuta 2013 kello 13.35 (EEST)

Noissa kaikissa on ihan kivat linkit muidenkielisiin wikeihin, joista löytyy sisältöä. Jos tyhjyys häiritsee, voi muista kieliversioista yrittää kaivaa sisältöä näihin meidänkin vuosilukuartikkeleihin. --Lax (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 13.45 (EEST)

Turha noita on lähteä poistamaan. Jos tulee vastaan, niin voi lisätä sinne jotain. Tyhjiä sivuja ei olisi pitänyt alun perinkään tehdä. --Stryn (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 13.47 (EEST)

Tuollaisten sivujen olemassaolo kertoo aika paljon wikipedisteistä ja heidän "sisällöntuotannostaan". Periaatteessa kaikki tyhjät sivut pitäisi poistaa (ja saman tien voisi kyllä poistaa kaikki muutkin vuosilukuartikkelit). --Esamatti1 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 15.34 (EEST)

Olettaisin, että nuo vain haluttiin tehdä nopeasti alkuun, ja luultiin, että eiköhän joku sinne aikanaan jotain lisää. Nuo on kuitenkin luotu vuosina 2003–2005, jolloin täällä ei juuri mitään laatuvaatimuksia ollut, kunhan vain laitettiin sivuja alkuun liukuhihnalta. --Stryn (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 15.42 (EEST)

YM meidän "sisällöntuotannostamme". HTH. --Lax (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 15.54 (EEST)

Turha niitä edestakaisin on veivata. Kyllä niihin joskus sisältöä tulee, kun vain joku otttaa ne asiakseen. Interwikeistäkin on hyötyä, ettei sen, joka sivuihin sisältöä lisää, tarvitse etsiä niitä omituisten kiertoteiden kautta. Wikipedian valmistuminen ei muutenkaan kumminkaan ole näköpiirissä. Ja varmasti nuo sivut nykyisellään ovat myös korkeatasoisemmat kuin monet sivut, joilla on sisältöä.--Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 21.50 (EEST)

Ehdotus: kerää lista tyhjistä ja laita viikon kilpailun aiheeksi. Osaisiko joku botti tehdä sellaisne listan ? --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 15.37 (EEST)

Osaa. linkki. --Zache (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 15.46 (EEST)

Näyttikin olevan jo Historiaprojektin yhteistyönä, tein catscanin avulla listan: Wikipedia:Wikiprojekti Historia/Vuosiluvut. Koska projekti on aika vaisu, voisi kyllä myöhemmin ehdottaa viikon kilpailuksikin. --Tappinen (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 20.39 (EEST)

Projektit onkin sen verran hiljaisia työmuotoja, että mikään ei estä käyttämästä viikon kilpailua niiden päällä. --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 20.41 (EEST)

Artikkelipohjat ovat sitä varten, että liikkuminen vuosista toisiin sujuu ja samalla sieltä käsin pääseen näppärästi esim. en-WP:n vastaaviin artikkeleihin. Eikun tuottamaan sisältöä vaan... --Aulis Eskola (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 20.50 (EEST)

Mitä järkeä merkitä kaikki syntyneet ja kuolleet kahteen kertaan, luokkiin "vuonna n syntyneet/kuolleet" ja vielä erikseen vuosilukuartikkeleihin? Eikö vuosilukuartikkeleihin voisi laittaa linkkiä luokkasivuille?Systomykoosi (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 23.13 (EEST)

Tulkaa vaan ehdottamaan tätä kilpailuaiheeksi tällä sivulla! --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 25. elokuuta 2013 kello 21.37 (EEST)

Automaattinen uloskirjautuminen?

Mikä tässä oikein mättää, kun yhä useammin IP:n sotkuja kumotessani joudun uloskirjatuksi, vaikka en ole mistään muualta sisäänkirjautuneena. Alkaa ottamaan pattiin ja joudun vähän väliä kirjautumaan uudelleen sisään! --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 17. elokuuta 2013 kello 16.30 (EEST)

Yritä tarkistaa vaihtuuko samalla Wikipedian käyttö suojatulta palvelimelta (https://fi.wikipedia.org ) suojaamattomaan palvelimeen (http://fi.wikipedia.org ...) tai päin vastoin. Tuo on ainakin yksi asia joka kirjaa ulos ja käsittääkseni kaikki Wikipedian normaalien linkkien pitäisi olla sellaisia, että ne kunnioittavat salatun/salaamattoman palvelimen käyttöä, niin pienoisohjelmissa ja fiwikin omissa muutoksissa (järjestelmäviestit, mallineet yms) voi olla yhä sellaisia linkkejä jotka ohjaavat salaamattomalle palvelimelle ja jotka pitäisi korjata. --Zache (keskustelu) 18. elokuuta 2013 kello 09.03 (EEST)

HTTPS tulee muuten ilmeisesti oletukseksi kaikille sisäänkirjautuneille käyttäjille huomisesta lähtien: meta:HTTPS. --Stryn (keskustelu) 20. elokuuta 2013 kello 20.04 (EEST)

Alan kohta olemaan kypsä tämän systeemin kanssa; olen joutunut tänään jo kuudesti uloskirjatuksi... --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 22. elokuuta 2013 kello 17.47 (EEST)

Mitä selainta käytät? --Stryn (keskustelu) 22. elokuuta 2013 kello 17.56 (EEST)

Tietokoneella ja Chromea ja puhelimella Opera Miniä. Tietokoneella jouduin kerran uloskirjatuksi ja puhelimella ne loput 5 kertaa --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 22. elokuuta 2013 kello 18.00 (EEST)

Ongelma johtuu todennäköisesti siitä, että käytät kahta eri laitetta, jolla kirjaudut sisään. Valitsetko kummallakin/kummallakaan "Pidä minut kirjautuneena"? --Stryn (keskustelu) 22. elokuuta 2013 kello 18.02 (EEST)

Yleensä vain tietokoneella, koska puhelimella yhteeen valintaruutuun osuminen on jo tarpeeksi rasittavaa puuhaa... tuosta se siis varmaan johtuukin --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 22. elokuuta 2013 kello 18.06 (EEST)

Löysin tällaisen: Bugzilla:49890. Ongelma tulee, kun käyttää kahta eri selainta, ja kirjautuu molemmilla sisään, ja sen jälkeen toisella selaimella ulos, jonka jälkeen myös toisella selaimella kirjautuu itsestään ulos. --Stryn (keskustelu) 22. elokuuta 2013 kello 18.09 (EEST)

En kirjaudu koskaan ulos muualta kuin koulun koneilta (P.S. 194.137.195.6, jonka takaa löytyy 3+12+ ~24= ~39 konetta; estettiin eilen puoleksi vuodeksi jonkun häiriköityä) tai joltakin yleiskäytössä olevalta koneelta (kuten kirjastosta), joten.... --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 22. elokuuta 2013 kello 18.21 (EEST)

Nyt olen pysynyt tietokoneella jo pari päivää sisäänkirjautuneen valittuani "Muista minut"-ruudun, mutta puhelimella olen joutunut parikin kertaa uloskirjatuksi, vaikka olen tuon "Muista minut" valintaruudun valinnut --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 12.37 (EEST)

Voi olla, että tuo sisäänkirjautuminen ei vain toimi Opera Minin kanssa kunnolla, koska Opera Mini ei ole suorassa yhteydessä Internetiin, vaan ottaa yhteyden Operan välityspalvelimiin. Nämä palvelimet hoitavat tiedon haun Internetistä, sen sovittamisen pienelle ruudulle, pakkaamisen ja lopulta Opera Minille välityksen. (lainaus artikkelista) --Zache (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 12.40 (EEST)

Estetystä osoitteesta pitäisi kuitenkin pystyä yhä kirjautumaan sisään. --Harriv (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 23.25 (EEST)

Niin pystyyksin, tuli vain jostakin yhtäkkiä mieleen... --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 20.35 (EEST)

Spämmibotteja (?)

Ainakin omaan silmääni näyttäisi, että tämän artikkelin muutoksissa oli kyse spämmibotista. Jos noita tulee vastaan enemmän, niin niistä voisi ilmoittaa ylläpitäjien ilmoitustaululle. --Zache (keskustelu) 23. elokuuta 2013 kello 06.27 (EEST)

Kirjaviitteen muotoilu

Käytän artikkelin lähteenä kirjaa, jonka eri lukuihin viitataan eri puolilla artikkelia. Kirjan tiedot on lueteltu erillisessä lähdeluettelossa viitteiden yläpuolella. En voi käyttää sivunumeroita viittauksissa, koska käyttämäni nettikirjasto on järjestetty luvuittain eikä sivunumeroita ole näkyvillä. Miten lähdeluettelosta löytyvän kirjan tiettyyn lukuun viittaavat lähdeviitteet pitäisi oikeaoppisesti merkitä? Sanotaan vaikka, että halutaan viitata Matti Virtasen vuonna 2000 julkaiseman kirjan Johdanto-nimiseen lukuun. Onko tähän sovittu joku oikeaoppinen tapa?

1. Virtanen 2000: ”Johdanto”.
2. ”Johdanto”. Virtanen 2000.
3. Muuten, miten?

Toinen tilanne on, että halutaan viitata Virtasen toimittamaan vuonna 2000 julkaistuun kirjaan, jonka Johdanto-luvun on kirjoittanut Teppo Nieminen. Miten viittaus merkitään?

1. Nieminen, Teppo: ”Johdanto”. Virtanen 2000.
2. Muuten, miten?

Jafeluv (keskustelu) 24. elokuuta 2013 kello 23.31 (EEST)

Ensimmäisestä en osaa sanoa. Toisessa tapauksessa on ainakin jossain käytetty tapaa, että luodaan kirjallisuusluetteloon viite muotoa: Nieminen, Teppo. Johdanto. Teoksessa: Virtanen, Ville. Sitä sun tätä. s. 3-24. Paikkakunta: Julkaisija. 2000. (Teoksessa:-sanan jälkeen voi sitten käytää viitemallinetta normaalisti, tai näin ainakin olen tehnyt, kun en ole keksinyt muuta tapaa, ellei tätä varten sitten tehdä omaa mallinetta.) Tällöin kirjallisuusluettelossa voi olla myös sama teos (Virtanen) erikseen, jos myös siihen muilta osin viitataan. (Tämä siis menettelynä joissakin wikipedian ulkopuolisissa lähteiden merkintäohjeissa.) Ja mallineessa kirjaviite muuten taitaa olla jopa myös parametri "luku", eli täyttää vain siihen. EDIT: Siis jos viitataan koko artikkelissa vain kirjan yhteen lukuun, mutta muuten siten kuin alla korjattiin. (Ehkä siinä on ajateltu, että lukuun voidaan viitata, vaikka sivunumerot olisivatkin tiedossa.)--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 08.52 (EEST)

Joo... Jokaisen luvun lisääminen yleisiin lähteisiin taitaisi paisuttaa lähdeluettelon melkoisen kokoiseksi, kun viitattuja lukuja on paljon. Kirjaviitteen käyttö on toki mahdollista ja olen tuota luku-parametria käyttänytkin artikkeleissa, mutta kun viitataan moneen lukuun tuntuu turhalta lisätä samat kirjaviitteen tiedot useaan kertaan viitemallineeseen. Siksi ajattelin että olisi hyödyllisintä antaa kirjan tiedot lähdeluettelossa ja viitata varsinaisissa viitteissä kirjan lukuun samalla tavalla kuin esimerkiksi sivunumeroon viitattaessa (tyyliin Virtanen 2000, s. 67). Jafeluv (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 14.56 (EEST)

Sekoilin tuossa: luku-parametria viitteesäähän kannattaisi tietenkin käyttää vain, jos viitataan kirjan yhteen ainoaan lukuun eikä muihin, mutta jos viitataan useaan eri sivuun tai useaan eri lukuun, niin silloin tietenkin juuri noin. Lähdeluettelossa eri lukuihin erikseen taas on syytä viitata vain jos haluaa korostaa että luvuilla on eri kirjoittajia tai että jollain yksittäisellä luvulla onkin eri kirjoittaja kuin kirjalla muuten, varsinkin jos itse kirjan tekijäksi on merkitty vain tuo pääasiallinen kirjoittaja. Jos taas haluaa viitata vain kirjaan yleensä, niin sekin kai on mahdollista, mutta silloin lukijalle voi syntyä väärä käsitys kuka niin sanoo, mitä luvussa on sanottu (ja lukija voi esim. hämmästellä, että kuinka tässä viitataan taidehistoriotsijaan, vaikka puhe on biologiasta, tms.). Jos kirja on jonkun toimittama, ja luvuilla on eri kirjoittajia tai kirjalla on kaksi tai useampia kirjoittajia jotka ovat kirjoittaneet esim. eri lukuja kirjaan, niin silloin voi kai valita, haluaako viitata vain kirjaan vaiko nimenomaan jonkun kirjoittajista kirjoittamaan osioon. Se kai vaihtelee vähän tapauksenkin mukaan, kumpi on tarkoituksenmukaisempaa.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 15.16 (EEST)

Tai siis, jos on vain yksi viite esim. tuohon johdantoon, eikä viitata johdannon eri kohtiin (tässähän se ei onnistuisikaan, jos ei ole sivunumeroita), niin silloin sen voi laittaa vain viitteeksi mutta ei (sen mukaan kuin ainakin jotkut ovat tehneet) lähdeluetteloon. Mutta jos on esim. sivunumeroilla varustetussa kirjassa oleva eri tekijän tekemä osuus, johon halutaan viitata tämän eri tekijän nimellä, ja viitteitä on tämän osuuden eri kohtiin, niin silloin tämä olisi luettelossa erikseen sen mukaan mitä muistan lähteidenmerkintäohjeista jossain Wikipedian ulkopuolisissa yhteyksissä.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 09.00 (EEST)

Tärkeintä on, että viittaus on käyttökelpoinen ulkopuoliselle lukijalle niin, ettei yhteys lähteeseen katkea. Tällöin joku voi myöhemmin nillittää viittaustavasta ja tarkentaa sitä. Itse olen joskus ottanut oppia historioitsijoista, jotka tarkentavat viitettä lainaamalla lähteen tekstiä, esim. kappaleen alun. Tämä toimii, vaikka sivunumeroita ei olisikaan. --Juha Kämäräinen (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 09.56 (EEST)

Paikkakunnan mainitseminen on jo mennyttä aikaa, eli se on tarpeeton. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 11.45 (EEST)

Viitteen tiedot ovat samat kuin tavalliset tietokantatiedot, joten ne on kaikki ihan kätevää lisätä samalla kerralla. Tällöin viitteiden tiedot ovat samanlaiset eri artikkeleissa. Paikkakunnasta näkyy myös julkaisumaa, joka voi olla oleellinen tieto. Sen sijaan kirjailijoiden julkaisuluetteloissa paikkakunnan voi tarvittaessa jättää pois. Jos taas muokkauksen tavoitteena on nopea artikkelipäivitys, vain välttämättömät kohdat voi mainita ja joku muu voi täydentää ne myöhemmin. --Thi (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 11.58 (EEST)

En näe siinä mitään kätevää. Pikkutarkkuus voi joskus olla hyve, mutta ei tässä tapauksessa. Jos nyt joku jossakin katsoo kustantajan kotipaikan tarpeelliseksi, niin lisättäköön se, mutta tunnettujen kustantajien kohdalla se on turha. Sitä paitsi siinä on usein painopaikka, mikä on väärin, joten sekin puolustaa poisjättämistä. (Painopaikka/kustantajan kotipaikka -asiasta keskusteltiin aiemmin, ja silloin jonkun mielestä oli aivan sama mitä siinä lukee, eli sen oikeellisuuteen ei voi koskaan luottaa). --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 12.06 (EEST)

Julkaisupaikka on Fennicassa ja muualla yleensä oikein. Tiedot on muutenkin nopeinta ottaa tietokannoista. Kirjan sivulta kannattaa katsoa vain alkuteoksen julkaisuvuosi jos kyseessä on käännös sekä painos, jos erilaisia laitoksia on useita. Södikan ja Otavan kirjat tunnetaan suomenkielisten parissa, mutta käytetyt lähteet ovat eri puolilta maailmaa ja esimerkiksi anglosaksisissa maissa on samannimisiä kustantajia. --Thi (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 12.27 (EEST)

Kuten sanoin, jos "joku jossakin katsoo kustantajan kotipaikan tarpeelliseksi, niin lisättäköön se". Käytännössä niitä otetaan mistä sattuu, harvemmin Fennicasta, koska on ilmennyt ettei sen olemassaoloa tunneta. On iso ero, lukeeko siinä Helsinki (kustantajan kotipaikka) vai Hong Kong (painopaikka, ja takuulla näin). Ja kun se on yleensä muutenkin tarpeeton, sitä ei tarvitse lisätä kuin poikkeustapauksissa. -- Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 12.40 (EEST)

Minä olen ymmärtänyt asian niin, ettei wikipedia ole mikään ulkoisesta todellisuudesta erillinen oma maailmansa, ja ulkoisessa todellisuudessa, johon kuuluvat ne tietokirjat ja tieelliset julkaisut, joissa lähteitä merkitään viitteillä ja esitetään lähdeluetteloissa, tuo on vakiintunut tapa. Tietysti ei ole suuri synti, jos viittestä osa tiedoista puuttuu, mutta niitäkin on ihan luvallista sinne myöhemmin lisätä ja täydentää. (Ja sen takia on mielestäni surastaan vahingollista poistaa viitemallineesta täyttämättömiä parametreja, jos on olemnassa pienikin mahdollisuus, että n iihin joskus tulisi sisältöä.) Tietoa on mielestäni turha pantata ja miträ vähemmän wikipediassa on tarpeettomasti ulkomaailman yleisistä käytännöistä poikkeavia "omia" sääntöjä, sen parempi. - Jonkin verran omia sääntöjä tietysti tulee esim. hypertekstimuodon ja wikmuodon tuloksena, mutta jos ei ole tämänkaltaisia perusteita, niin pelkästään eri tavalla tekemisen riemusta ulkomaailman yleisistä käytännöistä ei tule poiketa. Ja kuka esim. määrittelee, mikä on "tunnettu" kustantaja? Se ei onnistu ilman uutta tutkimusta. --Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 12.31 (EEST)

Se onkin aiemmin ollut vallitseva käytäntö, mutta nykyisin ei enää. Lähteitähän käytetään muuallakin kuin tieteellisessä kirjoittamisessa. Wikipedia ei ole tieteellinen julkaisu, joten voidaan käyttää tapaa jossa ei ole tarpeettomia tietoja. Normaalikäytäntö lehtiartikkeleiden lähdeluettelossa on etunimi, sukunimi, kirjannimi, kustantaja, vuosi. Se on selkeä ja yksinkertainen ja kertoo kaiken oleellisen. Ihmisten nimiä ei edes muuten Wikipedian otsikoissa kirjoiteta takaperoisesti, enkä näe sille lähteissäkään mitään järkevää perustetta. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 12.40 (EEST)

Juuri yhtenäinen käytäntö lisää nopeutta, koska artikkeleita tarkistettaessa ei tarvitse soveltaa erilaisia käytäntöjä eri artikkeleissa. Tiedot voi myös nopeasti kopioida toiseen artikkeliin. Toiseksi viitekäytännön perimmäinen tarkoitus on tietojen luotettavuus. Wikipediassa kaikkein suositeltavimmat lähteet ovat juuri tutkimukseen liittyviä julkaisuja. Wikipedian tekstilaji on enemmän siinä suunnassa kuin lehtiteksteissä, joiden tyylilaji vaihtelee. Sellaisesta voi tulla mukaan myös tekstiin tyyliä, jota ei välttämättä haluta Wikipediaan. Perimmäinen tavoite yhtenäisellä käytännöllä on tekstin luotettavuus: tarkistettavuus ja tyylilaji eivät horju liikaa artikkelista toiseen. Uusilla käyttäjillä on hyvä olla tällainen malli, muokkaamisen käytännössä voi tehdä sitten miten haluaa. Ennen muuta kyse ei ole minusta vain akateemisesta vaan aivan tavallisesta kirjojen ja artikkeleiden lähdeluettelon julkaisumuodosta. Palstatila loppuu lähinnä kuvalehdissä. --Thi (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 13.44 (EEST)

Tokihan on eri lähdeviitauskäytäntöjä muutenkin, ja niitä voi vapaasti käyttää, ja käytetäänkin. Mutta se ei tarkoita, että vain yhdenlainen käytäntö tulisi sallia ja muunlaiset kieltää. Lähdemerkinnöillähän on Wikipediassa ja tieteellisessä kirjoittamisessa täsmälleen sama tehtävä: WP:Tarkistettavuus. Monet kyllä merkitsevätkin nimet Wikipedian lähdeluetteloihin etunimi ensin, ja se on varmaan ihan hyvä tapa. Ja onhan myös esim. sanomalehtien kirja-arvosteluissa kai (ehkä eri lehdillä omat) tapansa merkitä kirjan tiedot, ja ne ovat myös esim. yksi malli jota tälläkin voi soveltaa.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 12.55 (EEST)

Itse muuten hyvin pitkään, aina jos kirjastossa tai kirjakaupassa tms. näin jonkin kiinnostavan kirjan, kirjoitin sen tiedot ylös täydellisessä lähdeluettelomuodossa (ja näin olen kuullut muidenkin tehneen). Nykyäänhän tosin, kun kirjastojen tietokannat ovat paljolti netissä, riittää enää useimmiten kirjan tai kirjailijan koko oikea oikea nimi oikein kirjoitettuna, mutta joskushan kun niilläkin menee kirjastoon, niin kirjastovirkailija saattaa sittenkin joutua monta minuuttia haeskelemaan. Eli näin siis ollaan (kenties merkityksettömiltä tuntuvien detaljienkin kautta) jos ei muuta niin huomaavaisia lähteiden äärelle etsiytyvää lukijaa kohtaan.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 12.42 (EEST)

Jos jollekin on siitä apua, niin voin laittaa esimerkiksi lähdeprojektin alasivuille vaikka heti tuhansien tietokirjojen tiedot kopioitavaksi valmiiksi mallineissa ja yleisten kirjastojen luokituksen mukaisena. --Thi (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 13.44 (EEST)

Ei kannata, tulee vain turhaa riitaa, kun joku alkaa vedota siihen. Itse pidän luotettavuuden kannalta parempana ettei paikkakuntaa merkitä, kun se yleensä on väärin, kuten yllä kerroin esimerkin. Joku toinen voi ajatella toisin. Ja kun viitteiden käytössä ei – ainakaan vielä, onneksi – ole kiveen piirrettyjä sääntöjä, jokainen voi kirjoittaa viitteet niin kuin haluaa, kuten Urjanhai edellä totesi. Jatketaan nyt mieluummin artikkelien kirjoittamista kuin tätä joutavaa jorinaa. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 13.56 (EEST)

Väärin laitetut paikat ovat Wikipediassa todella harvinaisia. Eiköhän kaikki keskustelu Kahvihuoneissa ole samalla perusteella "joutavaa". Kahvihuoneessa yleensä kysytään neuvoa. Viitteiden kirjoittamisen voi tehdä jokainen omalla tavallaan, sen olen todennut minäkin enkä vain Urjanhai. Aika homma osallistua keskusteluihin, kun niissä Abc10:ltä tulee ennemmin tai myöhemmin jokin ylimielinen heitto. Ei millään pahalla. --Thi (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 14.12 (EEST)

Nykyään viirheitä on vähentänyt entisestään kirjastotietokantojen helppous: on helpompi ottaa tiedot sieltä kuin kirjasta, vaikka kirja olisi vieressä. Joutuu esim. laittamaan jonkun raskaan esiinnen kirjan päälle, ettei se menisi kiinni sillä aikaa kun kirjoittaa ISBN-numeroa muistiin, millä ajalla sen on jo copypastennut kirjastotietokannasta. Monet myös ovat laittaneet usein käyttämiensä kirjojen lähdeviitekoodeja käyttäjäsivuilleen, ja itse kopioin niitä jatkuvasti muista muokkaamistani artikkeleista. Jotkut ovat jopa luoneet paljon käyttämiensä kirjojen kirjaviitteistä mallineita.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 14.19 (EEST)

Kuvan lisääminen

Miten voin lisätä Wikipediaan sellaisen kuvan, jota ei ole tarkoitettu yleiseen käyttöön? Ohjeissa kohdassa "Kuvan tallentaminen" sanotaan

"Jos kuvan käyttö ei ole vapaata mutta noudattaa Tiedostojen käyttösääntöjä, voit tallentaa sen suomenkieliseen Wikipediaan. Tämä onnistuu klikkaamalla suomenkielisessä Wikipediassa sivun vasemmassa laidassa olevasta valikosta Työkalut-otsikon alta löytyvää linkkiä Tallenna tiedosto."

Ainakaan minulla tuota linkkiä ei näy!? –Kommentin jätti Heponen (keskustelu – muokkaukset)

Olet luonut käyttäjätunnuksesi vasta eilen, muistaakseni tunnuksen pitää olla 4 päivää vanha ennen kuin tuo onnistuu. --Tappinen (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 20.21 (EEST)

wikipedia:bändiopas

Koska bändiartikkelit typpäävät tasaseen tahtiin päätymään merkittävyysarviointiin, niin kirjoittelin vähän ohjetta bändiartikkeleiden kirjoittajille. Lähinnä kait tuon pointti olisi olla ohje siitä miten fiwikiin kirjoitetaan jostain satunnaisesta bändistä, muusikosta tai levystä ilman, että artikkeli poistetaan. Voi olla, että tuo nyt painottaa liikaakin lähteistystä ja lannistaa mahdollisia kirjoittajia joten kyselen vähän mielipiteitä eri käyttäjiltä. Tekstiä saa muokata vapaasti. --Zache (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 13.38 (EEST)

Kannatetaan, siihen voisi laittaa listan merkittävistä levy-yhtiöistä jota sitten ajan kanssa täydennetään kun yhteisö on sitä mieltä.--Musamies (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 14.17 (EEST)

Liikuttavaa tuo usko, että täällä luetaan joitain ohjeitakin... Mutta artikkelien kyseenalaistajien työtä tuo helpottaa, kun voi vain linkata tuonne. --Lax (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 14.24 (EEST)

Keskustelu_käyttäjästä:)ft(tkix%D((Z(IOSDdti%%

Eikös tuon niminen käyttäjä ole kuitenkin olemassa? Miksi ohjelmisto sitten antaa "400 Bad Request"-virheilmoitusta yrittäessäni päästä kyseisen käyttäjän keskustelusivulle suoralla osoitteella? --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 20.18 (EEST)

On ja hyvin toimii. Mikä selain/käyttöjärjestelmä/...? --Anr (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 20.28 (EEST)

Win 7 HP / Chrome. Tuosta väliotsikon linkistä toimii, mutta suoraan osoitteella ei.. --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 20.31 (EEST)

Sama combo ja hyvin toimii. --Otrfan (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 20.33 (EEST)

Tässä se suora linkki, joka ei itsellä toimi --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 20.37 (EEST)

Edeltävästä "Bad Request - Your browser sent a request that this server could not understand." - XP ja jokin vanha tuliketun raato.

Mutta muuten tuonne pääsen kyllä ja osoitteen voi kopsata osoiteriville ja toimii. Mutta osoite koodittuu vähän eri tavoin...

sulla: Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:)ft(tkix%D((Z(IOSDdti%%

mulla: Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:%29ft%28tkix%25D%28%28Z%28IOSDdti%25%25 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 20.44 (EEST)

Joo, ei toimi. % on urlissa erikoismerkki ja se pitäisi koodata %25-muotoon. Ihan normaalia että ei toimi. --Anr (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 20.46 (EEST)

Johan näyttää vaikelta rimpsulta, ehkäpä pysyttelen wikinsisäisissä linkeissä, niin säästyn harmailta hiuksilta --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 20.59 (EEST)

Niinpä: % on koodin merkki, joten se pitää itse pitää tietysti koodata. Tuossa lopussa se persiilleen menee - miten ihmeessä Yooshimen fin tuon väärän osoitteen sitten saikaan aikaan. Mun tulikettu koodaa järkevästi %25. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 21.21 (EEST)

Kirjoitin osoiteriville: fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_käyttäjästä: -ja sitten vedin käyttäjänimen copypastella tuohon kaksoispisteen perään --|<-yooshimen_fin->| (keskustelu) 27. elokuuta 2013 kello 23.13 (EEST)

Jos kirjoittaa osoitteen tuolla tavoin käsin, pitäisi koodata itse nimi oikeaan asuun. --Aulis Eskola (keskustelu) 2. syyskuuta 2013 kello 00.58 (EEST)

Suuralue vai palvelualue

Wikiprojektin sivulla Keskustelu_Wikipediasta:Wikiprojekti_Turku#Kahvihuone ihmettelin, kun wikpediassa esiintyy nimitys Turun suuralueet, mutta Turun kaupungin omilla sivuillaan julkaisemassa kartassa, joka on päivätty elokuussa 2013, on samojen alueyksikköjen nimenä "palvelualueet". Onko tästä kellään mitään hajua?--Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2013 kello 08.47 (EEST)

Paha kyllä sanoa onko nuo kaikessa hiljaisuudessa nimetty uudelleen ”palvelualueiksi”, ovatko sanat synonyymejä vai onko palvelualue mahdollisesti eri asia kuin suuralue, mutta kuitenkin jaettu suuraluejaon mukaan. Koitin pläräillä kaupungin nettisivuja, mutten löytänyt mitään päätöstä ainakaan nimenmuutoksesta, ja sanaa palvelualue on käytetty yleensä eri kontekstissa. Tämän vuoden maaliskuulta olevissa kaupunginhallituksen päätöksissä on ainakin puhuttu vielä suuralueista. Ehkä asiaa pitää kysyä kaupungilta... --Louhikärmes (keskustelu) 28. elokuuta 2013 kello 09.50 (EEST)

Tässä Turun kaupungin julkaisun Paikkatietoiskuja-sarjassa ainakin sanotaan, että "Turku on jaettu yhdeksään suuralueeseen eli ns. palvelualueeseen". --PtG (keskustelu) 28. elokuuta 2013 kello 10.01 (EEST)

No niin, selkisi taas. --Urjanhai (keskustelu) 28. elokuuta 2013 kello 10.16 (EEST)

Sports-Referencen käyttäminen lähteenä

Sports-Reference.com on mainio sivusto ja varmasti tilastot pitävät paikkansa, mutta henkilötiedot eivät vaikuta kovin luotettavilta. Lyhyen ajan sisään olen löytänyt kolmelta suomalaisurheilijalta virheellisen syntymäpaikan, joten pelkästään SR:ää ei pitäisi niiden suhteen käyttää lähteenä. --Joe K. (keskustelu) 28. elokuuta 2013 kello 14.06 (EEST)

Itse käytän tuota lähteenä lähinnä henkilöiden koko nimille, siellä kun on usein toinenkin nimi. Virheitä toki aina löytyy, kuten jokaisesta sivustosta. --Stryn (keskustelu) 28. elokuuta 2013 kello 14.31 (EEST)

Kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä on aina parempi kuin yksi. Suomalaisurheilijoiden kohdalla voisi olettaa suomalaisen tiedon olevan luotettavaa, joskin Suomessakin joillakin paljon julkaisevillakin urheilukirjoittajilla (vaikkapa Markku Siukonen) tapaa olla runsaasti (huolimattomuus)virheitä tuotannossaan. Lisälukemista syntymäpaikkaproblematiikkaan voi napata vaikkapa näistä artikkeleista: [8], [9], [10]. --Lax (keskustelu) 28. elokuuta 2013 kello 14.42 (EEST)

Open call for Individual Engagement Grant proposals

Apologies for writing in English, The Embassy is an empty place

The Wikimedia Foundation and the Individual Engagement Grants Committee invite you to submit proposals for grants of up to $30,000 to support 6-month projects that improve the Wikimedia community. These grants fund individuals or small teams to organize, build, create, research or facilitate something that enhances the work of Wikimedia’s volunteers.

The deadline to submit proposals in this round is 30 September 2013. You can also get involved by collaborating on ideas for new projects in the IdeaLab. Hope to see you there! Keegan (WMF) (keskustelu) 30. elokuuta 2013 kello 01.53 (EEST)

"Tämä artikkeli sisältää virheitä"

Miten pystyy lisäämään tekstin "Tämä artikkeli sisältää virheitä" tai vastaavan artikkelin alkuun? Olen törmännyt muutamaan tällaiseen, mutta aikani ei toistaiseksi riitä korjaamaan näitä.  –Kommentin jätti 80.247.248.247 (keskustelu) 30.8.2013 kello 14.47 (EEST)

Yksinkertaisinta ja nopeinta on lisätä artikkelin alkuun tekstinpätkä {{korjattava}} tai mieluummin selitysten kera: {{korjattava| artikkelissa virhe X }} Moinen ei toki takaa nopeaa korjausta asiaan, mutta ainakin artikkelit seuraavat lukijat tulevat informoiduiksi. – Haltiamieli 30. elokuuta 2013 kello 15.16 (EEST)

Ja lisäksi voi mahdolliset laajemmat kommentit kirjata artikkelin keskustelusivulle, jos ehtii tai haluaa. (Esim. miksi kyseessä on virhe, ja mistä löytyy oikea tieto tms.)--Urjanhai (keskustelu) 30. elokuuta 2013 kello 15.59 (EEST)

Wikipedia esille Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssissa (ITK 2014)

Pääartikkeli: Wikipedia:Wikipedia mukaan ITK-konferenssiin?

Ehdotan Wikipediaan liittyvän info-osaston toteuttamista Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssissa (ITK 2014), joka järjestetään totuttuun tapaan Hämeenlinnassa 10.-11.4.2014. Konferenssiohjelman ehdotusten tekoaika eli call for papers on meneillään (23.9.-31.10.2013). Aktiivisena ITK-kävijänä olen jo vuosien ajan harmitellut Wikipedian puuttumista tästä sosiaalisen median ja koulutusteknologian ykköstapahtumasta Suomessa.

Olen muotoillut osaston ajatuksen alustavasti seuraavasti: ITK-kävijä voi tavata wikipedistejä kasvokkain ja kysyä sitä mikä askarruttaa. Vastauksia saa paikalla ja lisäksi voidaan yhdessä laittaa kysymyksiä joko Wikipedian kahvihuoneeseen tai tätä tarkoitusta varten perustetulle projektisivulle.

ITK kokoaa koulutussektorin ihmisiä laajalti. Monet heistä pohtivat yhdessä opiskelijoidensa, kollegojensa ja sidosryhmiensä kanssa, miten suhtautua Wikipediaan ja miten kenties hyödyntää sitä.

ITK:n järjestäjä on Hämeen kesäyliopisto yhteistyössä Tampereen yliopiston, Aalto-yliopiston, Hämeen ammattikorkeakoulun, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Helsingin kaupungin Mediakeskuksen, Luokanopettajaliitto ry:n, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n ja Tekesin – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen kanssa. (Lähde: Konferenssi-info ITK 2013)--Juha Kämäräinen (keskustelu) 30. elokuuta 2013 kello 14.50 (EEST)

Kuulostaa hyvältä, voisin olla tavalla tai toisella mukana.--Tanár 30. elokuuta 2013 kello 22.28 (EEST)

Jeh, minustakin tämä on hyvä idea. --Zache (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 10.28 (EEST)

Luonnostelin aihetta ohjelmallisena mielipidekirjoituksena Wikipedia:Wikipedia mukaan ITK-konferenssiin?. Sitä saa mielihyvin täydentää ja korjailla (siis toiveissa vähän kollektiivisempi mielipide, mutta jostain on aloitettava).--Juha Kämäräinen (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 16.22 (EEST)

Tuo on hyvä aloite - rupesin pohtimaan, että pitäiskö tuosta kirjoittaa pienimuotoinen "juttu" tyyliin, että miten Wikipedia-yhteisö itse suosittelee Wikipediaa käytettäväksi opetuksessa (etenkin jos opettajat innostuvat suosittelemaan oppilailleen jopa wikipedian editointia). Itse olen suositellut opiskelijoilleni (yliopistossa), että wikipedia on hyvä "indeksi" tietoon sisältäen parhaimmillaan joitakin olennaisia viitteitä - en kuitenkaan suosittele, että he ikään kuin viittaavat wikipediaan, vaan, että menevät alkuperäisille lähteille. Sitten toki esim. peruskoulussa ja lukiossa tehtyihin esitelmiin wikipedia varmaan kelvannee viitteenäkin. Olisi kyllä itsekin mielenkiintoista olla paikalla, jos sattuisi sinne ehtimään...Tetopa (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 16.47 (EEST)

Mun mielestä Wikipedian suurin anti koululaisille on se ajatus ettei tieto synny tyhjästä vaan se on aina jostain peräisin ja jonkun henkilön luomaa. Tiedonhaku, lähdekritiikki ja sisällön jäsentäminen johonkin hyödylliseen muotoon. Ei niinkään se, että Wikipedia olisi eeppisen hyvä ja hyödyllinen tiedonlähde jota se varmaan on myös, mutta se ei ole sellainen seikka jota opiskellaan koulussa. --Zache (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 10.57 (EEST)

Juuri noin. Tämä tieto on hyödyllinen koululaisille, etteivät joudu laput silmillä suureen maailmaan. Ja täysin välttämätön ja elintärkeä kaikille koululaisia ylemmällä asteella opintiellä oleville. Joihin taas pätee se mitä Tetopa ylempänä sanoo. Tärkeä olisi saada myös kaikki tietosisältöjä työkseen tuottavat (jollaisia esim. muiden muassa noista opiskelijoista isoina tulee) ymmärtämään, että wikipedia ei ole lähde, vaan resurssi johon tietoa tuotetaan. Jollakin tavalla tässä tai jossain muussa vastaavassa voisi olla kiinnostava olla mukana, koska tietoa ja ymmärrystä näistä erittäin tärkeistä perusasioista selvästi puuttuu, kun esim. näkee missä nyt näkeekin yliopisto-opiskelijoiden viittaavan wikipediaan lähteenä (hyvä ettei suomi24.fi-foorumiin) tai wikipedia esiintyy lähteenä jopa korkeatasoisissa, yliopistokoulutuksen saaneitten ihmisten virkatyönään kirjoittamissa tietokirjoissa. Ajatellen kaikkia projekteja (vaikka se jo varmaan menee tämän nimenomaisen konferenssin aihepiirin ulkopuolelle) olisi tärkeä ymmärrettävä perusasia, että "ilmaista lounasta ei ole", vaan että jos saa wikipediasta hyötyä yksityishenkilönä (ammatillisestihan sitä ei ole suotava käyttää minkään tiedon lähteenä) niin myös sen oman oman korren voi kantaa kekoon, jos ei halua olla vain vapaamatkustaja, ja vastaavasti ammatillisissa yhteyksissä esim. virka- tai jotain muuta maksettua työtä tehdessä wikipediaan olisi suotava tehdä muutakin kuin se pelkkä linkki, varsinkin jos muutenkin on aiheeseen perehtynyt ja työskentelee sen parissa, koska todennäköisesti ketään muuta juuri ko. aiheeseen perehtynyttä siellä ei esim. suomen kielialueen kokoisessa kieliyhteissössä ole.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 15.59 (EEST)

Kiitos kannustuksesta Tetopa & Zache. Tetopan mainitsemasta Wikipedia indeksinä -ajattelusta löytyy ainakin artikkeli Rand, A.D. 2010, "Mediating at the Student–Wikipedia Intersection", Journal of Library Administration, vol. 50, no. 7-8, pp. 923-932. Loppupuolella kuvataan, miten University of North Texas -yliopiston kirjastolaiset muokkasivat Teksasin historiaa käsitteleviä artikkeleita lisäten sinne viitteitä yliopiston digitaalisiin kokoelmiiin. Idea oli tehdä paikallisia kokoelmia tunnetuksi kotiseutuhengessä. Eräänlaista "suolausta" siis, jos kullanetsintätermejä käyttää. Tulos oli, että viittaukset niihin lisääntyivät opiskelijoiden tuotoksissa.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 11.25 (EEST)

Hyvä idea. Valitettavasti energiaa ei toistaiseksi itsellä riitä asian ajamiseen, mutta toivottavasti puuhaihmisiä löytyy tätä edistämään konkreettisesti. --Harriv (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 00.03 (EEST)

Epävirallisen lähteen käyttäminen artikkelissa?

Ehtoota. Tänään Espoo-päivänä järjestettiin avoimet ovet mm. Fortumin pääkonttorilla ja itsekkin siellä käväisin tutkailemassa paikkoja. Kävijöille jaettiin A4 kokoinen Fortumin henkilökunnan tekemä lappunen, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa rakennuksesta. Mielelläni lisäisin nämä tiedot wikipedian artikkeliin, mutta kuinka merkitsen tämän lipareen lähteeksi, vai voinko ylipäätään käyttää sitä? En epäile tietojen oikeellisuutta, mutta mistään virallisesta lähteestä ei tässä ole kysymys.--Sektori (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 22.10 (EEST)

Lähteen pitäisi olla tarkistettavissa, eli kenen tahansa saatavilla kohtuullisen helposti, kuten verkossa tai kirjastossa. –Kotivalo (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 22.55 (EEST)

Hieman heikko lähde, ja aika harvoin näkee mainosesitteitä missään käytettävän lähteenä. Mutta viitetiedot varmaan olisi järkevää antaa muodossa "Esitteen nimi. Vuosi. Esite. Julkaisija." Tietenkin, jos esitteelle on merkitty tekijä, se merkitään ensimmäiseksi. Eli "Fortumin pääkonttori. 2013. Esite. Fortum." --PtG (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 23.03 (EEST)

Tätä hieman epäilinkin. Tarkistan vielä, mikäli löytäisin jonkun Fortumin / Nesteen painetun historiikin tai jonkin arkkitehtuurikirjan, josta samat tiedot löytyisivät--Sektori (keskustelu) 31. elokuuta 2013 kello 23.20 (EEST)

Joka tapauksessa, kun sulla nyt on faktat koottuna kirjallisesti, se helpottaa niiden tarkistamista muista lähteistä. Näinhän Wikipediaa itseäänkin on ihan hyvä käyttää.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 1. syyskuuta 2013 kello 17.41 (EEST)

Kirjan kotimaa

Onko mitään virallista käytäntöä minkämaalaiseksi kirja luokitellaan? Henry Millerin teokset Kravun kääntöpiiri ja Kauriin kääntöpiiri on julkaissut Ranskassa englanninkielistä kirjallisuutta julkaiseva kustantaja, jonka omistaja on britti. Millerhän asui kymmenen vuotta Pariisissa. On selvää että en.wikissä teokset luokitellaan amerikkalaisiksi, mutta muuten se ei mielestäni ole selvää. Selvää on tietenkin ne kuuluvat myös Yhdysvaltojen kirjallisuushistoriaan. Fr.wikissä on Millerille oma luokka, joten sitä kautta ne menevät amerikkalaisiksi kirjoiksi (mutta eivät yhdysvaltalaisiksi). Joissakin wikeissä kirjat luokitellaan kielen eikä maan (tai maanosan) mukaan. --Abc10 (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 09.15 (EEST)

Henry Miller oli yhdysvaltalainen kirjailija, kirjoitti sitten missä hyvänsä. --J (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 09.31 (EEST)

Se oli kyllä tiedossani. Kyse on nyt kirjasta joka ilmestyi Ranskassa, jossa Miller asui kymmenen vuotta. --Abc10 (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 09.51 (EEST)

Oikeastaan pitäisi kai kysyä, minkänimisiä ovat ne luokat, joihin luokittelusta on kysymys. Ja sitten (jos näitä luokkia jo on), mitä ne nykyään sisältävät, onko ko. luokilla tarkentavia määrittelyjä ja minkä nimisiä luokkia niillä on intrewikeinä (vaikka se ehkä onkin vain taustatieto, koska luokan kunkin kielinen nimi määrittää sisällön ko. kielisessä ympäristössä, ja tässä voi olla eri kielisissä wikeissä eroja). Ja jos luokan nimi osoittautuu epäselväksi, voi joutua arvioimaan myös luokkien nimiä. --Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 10.02 (EEST)

Jos halutaan niin tässä toinen esimerkki. Olen luokitellut Jim Thompsonin romaanin Jumalan nimeen suomalaiseksi, mutta jo silloin pohdin asiaa. Thompson on yhdysvaltalainen (teokset julkaistaan englanniksi tekijänimellä James Thompson), asuu (tai ainakin asui) Suomessa, kirjoittaa englanniksi, ja teoksia on julkaistu myös siis Yhdysvalloissa. Olisiko hänenkin kirjansapitänyt luokitella yhdysvaltalaiseksi romaaniksi? Maailmankirjallisuudessa vastaavia ongelmia on varmasti vaikka kuinka paljon. --Abc10 (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 10.45 (EEST)

Tällöin voi olla kysymys siitä, että itse luokan nimi (näköjään Luokka:Suomalaiset romaanit) voi olla ongelmallinen joissakin tapauksissa. Silloin voi olla vaihtoehtona joko luokitella määrittelyltään ongelmalliset artikkelit ronskisti useampiin luokiiin tai miettiä luokkien uudelleennimeämistä tai koettaa keksiä vaikeasti määriteltäville aiheille uusia täsmentäviä luokkanimiä (esim. "suomessa julkaistu englanninkielinen kirjallisuus"). Tai siis missä tuon kirjan engl. alkuteos sitten olikaan julkaistu? Jos se oli julkaistu muualla kuin Suomessa, niin silloinhan kysessä on vain muunmaalaisen kirjan käännös suomeksi. Eihän sillä ole kirjan jonkun maalaisuuteen mitään merkitystä, missä kirjailija on asunut tai mihin kirjan tapahtumat sijoittuvat. Onhjan moni suomalainekin kirjailija tyuöskennellyt ulkomailla ja sijoittanut teostensa tapahtumia ulkomaille, ja kirjoja on saatettu kääntää ao. maan kielille. Ja sitten on alkujaan suomalaisia henkilöitä jotka esim. asuvat virossa ja ovat siellä julkaiseet kirjoja viroksi (en nyt muista nimeä, mutta joku tällä vuosituhannella julkaissut kirjailija) ja on suomalaisia henkilöitä, jotka ovat asuneet Virossa, mutta julkaisseet kirjansa suomeksi (Aino Kallas). Tai on saksalaisia saksaksi kirjoittavia ja siellä julkaisevia kirjailijoita, jotka ovat asuneet (lähes?) koko ikänsä saksassa, vaikka syntyperän takia nimi olisi suomalainen (Silvo Lahtela). Tai vaikka Anselm Hollo, joka asui vuosikymmenet amerikassa ja julkaisi siellä sekä suomeksi että englanniksi. - Se nyt voisi olla lähinnä "englanninkielistä suomalaista kirjallisuutta", pikemmin kuin se että joku englanninkielinen kirjailija piipahtaa asumassa Suomessa (tai Pariisissa) ja ehkä julkaiseekin Suomessa (tai Pariisissa) englanniksi jotain, mikä ei ehkä ole missään erityisessä suhteessa minkäänkielisen suomalaisen (tai ranskalaisen) kirjallisuuden perinteeseen. --Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 11.32 (EEST)

Hollosta ei ole tähän apua, kun hänen teoksistaan ei ole artikkeleita. --Abc10 (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 12.08 (EEST)

. Entäs kirjailijat? Nelly Sachs on eilisestä alkaen [11] kolmessa luokassa kielen, asuinpaikan ja uskonnon mukaan. Koska luokissa ei yleensä ole mitään tarkempaa kuvausta, olen päättänyt luokitusten suhteen olla niin sanotusti "onnellinen" ja hyväksyä kaiken vastaan tulevan ja ohitseni menevän. --Pxos (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 09.55 (EEST)

Kyllä tuo lienee ihan perusteltua, eikä ehkä poissuljettua kirjojenkaan kohdalla, jos niille vastaavia luokkia on. Eli niin kuin P. Mustapää sanoo "on kaikki suhteellista ja kaikki likimain". Kovin epäselvien luokkien tarkoituksenmukaisuutta toki voi miettiä, ihmisethän nyt selvemmin ovat jonkinmaalaisia kun ajanajaksona a asuvat maassa X ja ajanjaksona b maassa Y, mutta kirja saatetaan esim,. painaa ja julkaista yhdessä maassa vaikka pääasiallinen lukijakunta on toisessa maassa. Tosin kirjojen kohdalla kai on olennaisempaa, minkä maan tai minkä maalaista kirjallisuutta ne ovat, ja kai nuo sentään ovat ovat enemmän yhdysvaltalaista kirjallisuutta ja liittyvät sen traditioon. Mutta miten on sitten laita Samuel Beckettin, Paul Celanin ja Elias Canettin kanssa heidän kirjojenmsa jonkun maalaisuuden suhteen?--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 10.38 (EEST)

Meillä on luokka "Kirjailijat kielittäin" mutta se on ihan raakile (ei kai Nelly Sachskaan tuolla ole?). --Savir (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 13.14 (EEST)

Voitaisiin harkita kirjojen luokittelemista vain kielen mukaan, kuten "Englanninkielinen kirjallisuus", ja niille alaluokkia tarpeen mukaan esim. "Ranskalainen englanninkielinen kirjallisuus", "Suomalainen englanninkielinen kirjallisuus", "Sveitsiläinen saksankielinen kirjallisuus" jne. --Savir (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 10.50 (EEST)

Englanninkielinen kirjallisuus on selkeä, mutta voiko olla (ilman omaa tutkimusta) "ranslalaista englanninkielistä kirjallisuutta" tai "suomalaista englanninkielistä kirjallisuutta"? Sveitsiläistä saksankielistä kirjallisuutta ja belgialaista ranskankielistä kirjallisuutta varmaan voi olla, mutta noita kahta epäilen, vaikka voikin olla Suomessa tai Ranskassa julkaistua englanninkielistä kirjallisuutta tai suomalaisen (ruotsin, suomen tai saamen kielisen) tai ranskalaisen kirjallisuuden käännöksiä englanniksi. Vai olisiko esim. Paul Celanin tuotanto ranskalaista saksankielistä kirjallisuutta. Sen väittäminen ehkä menisi omasn tutykimuksebn puolelle, vaikka epäilemättä on belgialaista ranskankielistä kirjallisuutta. - Tai tiedä vaikka jossain Alsacessa tai Lorrainessa olisi myös ranskalaista saksankielistä kirjallisuutta. --Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 11.00 (EEST)

Tuo luokittelu olisi sikäli helppoa, että siinä tarvitsisi vain yhdistää kirjailijan maaluokitus ja kirjan kieli. Esim. Kvanttivaras olisi "suomalaista englanninkielistä kirjallisuutta", ja ranskalaista kirjallisuutta olisi ranskankielisen lisäksi ainakin saksankielistä ja arabiankielistä. Millerin kirjat luokittelisin yhdysvaltalaisiksi niin kauan kuin hänet luokitellaan täällä vain yhdysvaltalaiseksi. --Savir (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 11.18 (EEST)

Se olisi periaatteessa looginen, mutta kun syntyvät luokkanimet (tyyliin "suomalainen englanninkielinen kirjallisuus" eivät (ymmärtääkseni) vastaisi vakiintunutta yleistä kielenkäyttöä suomen kielessä, niin vaarana olisi oma tutkimus. Sen sijaan jossakin maassa julkaistu jonkunkielinen kirjallisuus (esim. "Suomessa julkaistu englanninkielinen kirjallisuus") on objektiivinen fakta eikä ole vastoin vakiintunutta kielenkäyttöä. Jos alaluokan ja yläluokan nimen suhde toisiinsa ei olisi aivan yksi yhteen, niin se ei mielestäni niin haittaisi, mutta itse luokan nimen tulisi olla selkeä ja vakiintuneisiin ilmaisuihin perustuva.--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 11.43 (EEST)

Luokittelu voitaisiin aloittaa pelkästä alkukielestä, ja tarkempia alaluokkia voitaisiin tehdä tarpeen mukaan, mutta ei väkisin. Ainakin "Intialainen englanninkielinen kirjallisuus" vaikuttaisi hyödylliseltä luokalta, sillä intialainen kirjallisuus on kulttuurisesti niin erilaista kuin monen muun maan englanninkielinen kirjallisuus, ja varmaan sitä on jossain analysoitukin. Ja tietysti esim. "Jiddišinkielinen kirjallisuus" olisi I. B. Singerin kirjoille kuten Lublinin taikurille parempi luokka kuin "Yhdysvaltalaiset romaanit". --Savir (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 12.17 (EEST)

Tässä on juuri tuollainen jatkumo: joskus on kysymys omasta kirjallisest traditiostaan, joskus taas vain siitä että jonkun kielisiä kirjailijoita on toiminut ja julkaissut jossakin maassa (kuten esim. amerikkalaisia ja britteinsaarelaisia kirjailijoita ranskassa). Tietysti tuo yhdysvaltalaiset romaanitkin tuossa on samalla fakta ainakin jossain mielessä, eli pitää sitten miettiä tasapainoa luokittelun likimääräisyyden ja täsmällisyyden välillä.--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 13.04 (EEST)

Minusta kirjoilla, siis kirjallisilla teoksilla, on kotimaa suunnilleen samassa määrin kuin taivaan linnuilla. Kirjailijan, kustantajan ja painolaitoksenkin ”kotimaa” alkaa näinä globaaleina aikoina olla aika hakusessa, niin miksi tuhlata aikaansa määrittelemällä tekstipläjäysten kotimaita? Mitä edes tarkoittaa käsite kotimaa tai alkuperämaa? Kirjojen luokittelu alkukielittäin on ainoa järkevä tapa. –Kotivalo (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 11.22 (EEST)

Näin se taitaa olla. Ainoastaan kieli ja julkaisumaa ovat faktoja, mutta muu vaihtelee, niin kuin jo yllä koetin kaivella esimerkkejä. --Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 11.46 (EEST)

Kyllä niitä kulttuurisia konteksteja edelleen on vaikka globaali talous yrittää nekin jyrätä. --Abc10 (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 12.20 (EEST)

Mutta toisaalta tuli mieleen, että olen kyllä samaa mieltä, ja siksi kaikki maiden liput pitäisi siivota pois kulttuuriartikkeleista. --Abc10 (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 12.21 (EEST)

Liput tosiaan sopivat lähinnä urheilu- ja laulukilpailujen kaltaiseen tilastointiin parhaiten. Kultturi ilmiönä on jo sen verran monisyisempi.--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 13.06 (EEST)

Kirjan kotimaa on siinä mielessä merkittävä asia, että sen avulla pystytään linkittämään (lue: luokittelemaan) kirjat tietyn maan kirjallisuuteen. Pitäisikö esimerkiksi sveitsiläinen kirjallisuus niputtaa vain saksan, ranskan ja italian kulttuurien alle? Ja tiedän on siellä vielä retoromaani. --PtG (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 13.40 (EEST)

Kuten edellä sanoin: "Kyllä niitä kulttuurisia konteksteja edelleen on vaikka globaali talous yrittää nekin jyrätä", eli asia on monitahoinen ja olen kumpaakin mieltä. --Abc10 (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 14.01 (EEST)

Kyllä varmaan esim. sen tyypiset asiat kuin Suomen kirjallisuus, Sveitsin kirjallisuus ja Belgian kirjallisuus ovat olemassa olevia faktoja ja sitä kautta mahdollisia luokkia. Mutta jos joku kosmopoliitti kirjailija maailmanmatkoillaan viivähtää jossakin maassa ja julkaisee siellä kirjan jonkun muun kuin kyseisen maan kielellä, niin minkämaalainen kirja se silloin on? Tai montako ko. kielistä kirjaa pitää olla että voitaisiin puhua jonkun maan ko. kielisestä kirjallisuudesta? Onko esim. tällä hetkellä olemasssa "Suomen englanninkielistä kirjallisuutta" tai "suomalaista englanninkielistä kirjallisuutta" tai käytetäänkö tällaista ilmaisua missään? Aivan varmasti on Suomessa ilmestynyttä englannikielistä kirjallisuutta, se on fakta, mutta onko englanninkielistä suomalaista kirjallisuutta (tulee mieleen esim. Anselm Hollo)? Ja tietysti on faklta että on ranskankielistä belgialaista ja sveitsiläistä kirjallisuutta.--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 14.06 (EEST)

Tuollaiset monikäsitteiset luokat kuten "Ranskalaiset kirjat" ym. voisi ihan hyvin korvata objektiivisemmalla ja selkeämmin jaotellulla luokittelulla. Esimerkiksi Kravun kääntöpiiri voisi olla luokissa "Englanninkieliset kirjat", "Yhdysvaltalaisten kirjailijoiden kirjat" ja (jos se julkaisumaa koetaan oleelliseksi tiedoksi) "Ranskassa julkaistut kirjat". Ei ole hirveästi järkeä, että lukija joutuu arvailemaan, mitä tarkoitetaan "ranskalaisilla kirjoilla" tai "ranskalaiseen kirjallisuuteen laskettavilla kirjoilla". Jafeluv (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 13.57 (EEST)

Joo, juuri noin, nuo luokat ovat faktoja, vastaesimerkit taas vaativat monenmoista vaikeaa määrittelyä, jossa joskus voi olla mahdollista tehdä toimivia luokitteluja ja joskus ei.--Urjanhai (keskustelu) 6. syyskuuta 2013 kello 14.11 (EEST)