Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 101

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

"Vandalismi henkilöä vastaan"

Hei! Törmäsin juuri IP:hen, jolla on mielestäni jännittävä muokkaushistoria. Useimmat muokkaukset ovat hyödyllisiä, mutta aina silloin tällöin joukosta löytyy vandalismia. (Hänelle on huomautettu asiasta.) Tämän henkilöt sotkemiset olivat aina jotakuta henkilöä käsittelevässä artikkelissa ja sisälsivät IP:n vähemmän mairittelevia mielipiteitä kyseisestä tyypistä. Jotenkin musta tuntuu, että moinen toiminta saattaa olla jossain määrin yleistä. Täällä on paljon henkilöartikkeleita ja kaikki ei tykkää kaikista.

Auttaisikohan asiaa, jos yrittäisi tehdä sellaisen huomautus-mallineen, joka selittäisi että jostakusta kertovan artikkelin sabotoiminen on hyökkäys Wikipediaa, eikä kyseistä henkilöä kohtaan. Ja että yleensä moiset muokkaukset kumotaan suhteellisen nopeasti, eikä niitä siten näe juuri kukaan. Niillä ei juuri ole muuta merkitystä, kuin että aiheuttavat ylimääräistä ylläpitotyötä vakio-muokkaajille. Palosirkka (keskustelu) 28. kesäkuuta 2013 kello 14.04 (EEST)

Jos henkilöt ovat eläviä, niin siihen on ainakin käytäntö, mutta onko mallinetta? Myös kunnianloukkaukselle on malline:Kunnia.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 09.51 (EEST)

Lupaavien artikkeleiden käytännöistä

Mietin, että onko edes mahdollista menettää artikkelin "lupaava" statusta? Näinhän voisi käydä esimerkiksi jos artikkeli vanhenee tiedoiltaan, eikä sitä päivitetä. Tai jos artikkeli laajenee ja alkaa rönsyilemään aihepiirinsä yli yms. Pitäisikö olla joku keskustelusivun malline, jossa keskusteltaisiin lupaavien artikkeleiden statuksesta uudelleen. Lupaavien artikkeleiden luetteloon voisi sitten laittaa statuksen menettäneet artikkelit listan - samalla tavalla kuin hyvissä ja suositelluissa artikkeleissa.--Zautio (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 09.51 (EEST)

Onhan täällä kuvailtu lupaava-statuksen poistamiskäytäntö. Uusi LA-keskustelu vain avataan. Sitä ei kuitenkaan kai juurikaan tehdä edes silloin kun jossain keskustelussa löytyy kelvottomia lupaavia artikkeleita. Ehkä uusien tuominen lupaaviksi on tärkeämpää kuin vanhojen poistaminen, tai LA-statuksella ei katsota olevan riittävästi käytännön merkitystä nykymuodossaan sen jälkeen kun artikkelia on keskustelussa viimeistelty lupaavan tasoiseksi? --Savir (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 10.08 (EEST)

Meillä ei taida olla vielä yhtään artikkelia, jotka olisivat menettäneet lupaavan statuksensa. Ongelma on varmaan siinä, että meillä on lupaavia jo niin paljon, että ei ole ketään, joka tarkkailisi aktiivisesti niiden tilannetta. Lisäksi muutenkin on välillä ollut havaittavissa vastahakoisuutta aikaisemmin annettujen statusten poistamiseen (sama koskee siis myös hyviä ja suositeltuja artikkeleita). Mutta siis pari päivää sitten aloin kerätä listaa päivitystä vaativista lupaavista (vielä keskeneräinen), jonka mun piti tuoda esille johonkin, jotta sieltä voitaisiin ruveta päivitteleen niitä. --PtG (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 10.14 (EEST)

Voihan noita poistella jos / kun aihetta on. Lähinnä voisi ajatella tehtävän niin, jos joku aihetta tunteva huomaa artikkelissa jälkikäteen norsunkokoisen sammakon, jota arvioijat eivät ole huomanneet. Ja kuten hyvissä ja suositelluissa, myös kriteerit voivat ajan myötä muuttua. Ja jos päivitys on aivan retuperällä tai artikkelia on muokattu huonommaksi, niin ehkä silloinkin. Kiireellistä tämä on ehkä vain hyvin räikeissä tapauksissa, kun arviointi tässä on muutenkin kevyempi.--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 10.15 (EEST)

Tuommoinen PtG:n kuvaama lista olisi juuri hyödyllinen.--Zautio (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 10.17 (EEST)

Kannattaa lisätä korjattava-/päivitettävä-malline (ao osioon), niin muutkin tietävät, että lupaavaa pitäis päivittää. Lupaavien wikiprojektissakin taitaa olla joku catscan-haku korjattavista lupaavista. (nyt korjattavat haku tuottaa 11 artikkelia, suurin osa kai kuvituspyyntöjä?) Gopase+f (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 16.02 (EEST)

Hyvän ja suositellun statuksen menestämisestä kai päätetään aloittamalla uusi hyvä tai suositeltu -äänestys, jossa ratkaistaan, onko artikkeli edelleen hyvän tai suositellun kriteerit täyttävä. Vastaavasti lupaavuus voitaisiin kai arvioida uudelleen tekemällä lupaava artikkeli -ehdotus uudelleen ja keskustelemalla siitä täytyyvätkö kriteerit artikkelin kohdalla uuden keskustelun ajankohtana. Siitä en tiedä, tulisiko lupaavien listaan laittaa listaa statuksensa menettäneistä, kun menettely muutenkin on lupaavien kohdalla joustavampi (so. ei äänestystä vaan keskustelu). Ideahan noissa on, että vaikka hyvän tai suositellun status on mennyt, niin artikkeli silti ehkä voi olla kiinnostava, mutta en tiedä, onko lupaavuutensa menettänyt artikkeli enää välttämättä kiinnostava. Korkeintaan tieto voisi olla kiinnostava piilotettuna luokkana, so. ei kiinnostava lukijalle, mutta ehkä teknisesti hyödyllinen wikipedian kehittämisen kannalta.--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 10.11 (EEST)

Ajattelin vain kysyä, koska joskus voisi käydä niin että artikkeli jää niille sijoilleen lupaavan statuksen saatuaan. Tälläisessa tilanteessa mielestäni uusi lupaava äänestys on ehkä parempi kuin vertaisarviointi. Mutta siis tälläinen käytäntö jo on, joten kysymykseni oli turha.--Zautio (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 10.15 (EEST)

Sehän ei ole itse asiassa edes äänestys vaan keskustelu.--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 10.28 (EEST)

Kyllä, ajatusvirhe.--Zautio (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 11.35 (EEST)

Ensin päivitettävä-malline, sen jälkeen sitten esim. muutaman kuukauden päästä uuteen lupaava-arviointiin, jos mitään ei tapahdu. Gopase+f (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 16.02 (EEST)

Päivitettävämallineeseen pitäisi sitten selvittää tämä, että ellei korjauksia tapahdu (missä ajassa?) niin artikkeli menee uuteen lupaava-arviointiin. Lisäksi pitäisi mielestäni selkeästi ilmaista kohdat, jotka vaativat päivitystä. - linnea (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 16.13 (EEST)

Ehkä sen voisi spesifioida keskustelusivunkin puolella. Päivitettävä-malline lupaavassa artikkelissa olisi varmaan jo sinällään ilmaus siitä, että lupaavuuden kanssa todennäköisesti on ongelmia. Niin olisi ehkä ystävällisintä lukijaa kohtaan.--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 20.09 (EEST)

Sudanissa taitaa olla päivitettävä-malline olla ollut jo yli vuoden; vois varmaan viedä arviointiin. Pitääkö siinä saada konsensus merkinnän poistamisesta vai säilyttämisestä? --PtG (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 20.16 (EEST)

Uusi keskustelu varmaan olisi hyvä olla samalla periaatteella kuin äänestykset hyvissä ja suositelluissa, eli uusi keskustelu ja konsensus säilyttämisestä.--Zautio (keskustelu) 3. heinäkuuta 2013 kello 12.04 (EEST)

Tuskinpa sen keskustelun kanssa kannattaa ruveta kauheasti etukäteen synnyttämään. Keskustelu auki ja katsotaan mitä tapahtuu. Gopase+f (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 07.26 (EEST)

Miten luokkia poistetaan?

Olen ymmärtänyt että poistot tehdään merkittävyyskeskustelulla ja jos ei tule konsensusta sitten äänestetään. Nyt kuitenkin yksi käyttäjä (Custoo) ehdotti huumeet-luokan poistoa ja ylläpitäjä (Otrfan) poisti sen. Noudatettiinko tässä Wikipedian käytäntöä vai oliko kenties kyse mielivallasta? --Questioner (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 22.43 (EEST)

Olen pyytänyt ylläpidolta luokan palautusta jotta se voidaan viedä äänestykseen normaalien proseduurien kautta. Toivottavasti tässä kohtaa noudatetaan käytäntöjä, eikä niitä ohiteta yhden ylläpitäjän päätöksellä. --Questioner (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 22.58 (EEST)

Poistoviestin mukaan asiasta käytiin merkittävyyskeskustelu keskustelusivulla. - linnea (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 23.14 (EEST)

Ei siinä ihan niin sanota, jos tarkoitat poistoviestillä poistolokissa olevaa merkintää.-Htm (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 23.18 (EEST)

Poistokeskustelu oli sellainen että Custoo ehdotti poistoa ja lisäksi kirjoitti usean kommentin. Hartz-niminen käyttäjä mumisi jotakin sekavaa josta ei saanut selvää. Minä huomasin yhtäkkiä että tällainen keskustelu oli aloitettu ja kiiruhdin vastustamaan poistoa. Heti sen jälkeen Otrfan poisti. Jos Otrfan kirjoitti jotakin muuta poistolokiin hän kirjoitti väärän tiedon koska ei sen keskustelun perusteella olisi voinut poistaa. siksi pyydän ylläpitäjän keskustelusivulla palautusta jotta sen saa äänestykseen.--Questioner (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 06.52 (EEST)

Korjaus: Tällainen tieto: Otrfan kirjoitti yhteenvetoon syyksi: "L3: Epämerkittävä luokka: Luokan sisältö on ristiriidassa yläluokkansa kanssa ja merkittävyys kyseenalaistettu keskustelusivulla". Ei se poisto noin mene jos noudatetaan käytäntöjä. --Questioner (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 07.02 (EEST)

En minä tuota kirjoittanut, vaan Custoo. Hartz ei mumissut mitään sekavaa ja kommentista sai ihan hyvin selvää. Et "kiiruhtanut vastustamaan poistoa", vaan olit kiinnostuneempi Custoon muokkausten kumoamisesta. Luokka on aiemminkin poistettu pariin kertaan. --Otrfan (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 07.16 (EEST)

Voit väittää keskustelusivusta mitä haluat koska emme voi lukea poistettua "keskustelua". Kuuruhdin sinne heti kun sain Custoon poistohaluista tiedon (mutta keskustele toiminnastani mieluummin minun keskustelusivulla, please).

Luokka poistettiin edellisen kerran viime syksynä kun "joku" oli sen tyhjentänyt, sitä edellinen poisto oli 8,5 vuotta sitten (1/2005). Merkittävyyskeskustelua ei ole käyty niin että sen perusteella voisi poistaa. Vien sen äänestykseen sitten kun joku palauttaa sen näkyville kuten olen ylläpitäjän keskustelusivulla ilmoitustaululla pyytänyt. --Questioner (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 08.20 (EEST)

Lintulan luostareita on kaksi

Lienee aihetta tarkentaa artikkelin Lintulan luostari nimi muotoon Lintulan luostari (Heinävesi), jotta se erottuu toisesta samannimisestä: Lintulan luostari (Karjalankannas). Vastaavastihan on nimetty Valamon luostari (Heinävesi) ja Valamon luostari (Laatokka). ru:Линтульский монастырь (Россия); Линтула Константино-Еленинский женский монастырь (venäjäksi); Vanha Lintulan luostari nousee tuhkasta Kulttuuri, Yle Uutiset, Yleisradio
--85.76.128.25 9. heinäkuuta 2013 kello 13.01 (EEST)

Ei tarvitse siirtää nykyistä artikkelia, koska asia hoituu Tämä artikkeli -mallineella. --Ekeb (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 14.13 (EEST)

Pitäisikö kuitenkin täsmentää Suomessa sijaitsevan luostarin artikkelin nimeksi Lintulan luostari (Heinävesi), kuten on myös Valamon luostari (Heinävesi) ? --85.76.128.25 9. heinäkuuta 2013 kello 15.49 (EEST)

Ei, nin kauan kun suurin osa Lintulan luostaria käsittelevästä keskustelusta koskee tuota Heinäveden tapausta ("ensisijainen merkitys"). Valamon kohdalla myös se Laatokalla oleva on varsin tunnettu. Katso lisää Wikipedia:Täsmennyssivu. --Tappinen (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.15 (EEST)

LA-äänestys

Hei eikös La-äänestyksen pitäisi olla 5 vrk kun Ha-äänestys on 7 vrk ja SA-äänestys 14 vrk. --HenriHa (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 14.50 (EEST)

LA ei ole äänestys vaan keskustelu, joka jatkuu kunnes jonkinlainen konsensus on selvä. Jos keskustelu on hiljaista, se voi jatkua monta viikkoakin. --Tappinen (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 14.57 (EEST)

Tunnetut reservin alikersantit

Toisaalla heräsi kysymys ovatko sotilasarvoartikkeliden henkilölistat "Tunnettuja reservin alikersantteja" [1] järkeviä/hyödyllisiä, mahdollisesti liian laajoja täydellisinä (varsinkin jo katsotaan koko maailman kannalta eikä oteta listalle ihmisiä vain suomesta) ja aina listakeskusteluihin sopiva "ellei kaikkia, kenen mukaan juuri nämä valitaan listalle". Listat lisäksi vanhentuvat (ainakin osittain) vuosittain kun itsenäisyyspäivänä ylennellään joitakuita, ehkä myös muissa maissa. Valitaanko esim kenraalikunta ylläpidettäväksi listaksi, vain täydennämmekö myös alikersantit vuosittain lehdistön avulla (esim. näistä: [2]).--Opa (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 09.39 (EEST)

Kommentoin asiaa 5 vuotta sitten täällä: Keskustelu:Kapteeni (sotilasarvo). Liki jokaisella suomalaisella miehellä on reservin sotilasarvo, mutta eipä sillä useimmille juuri ole mitään merkitystä. Nimiluetteloista tulee enemmän tai vähemmän satunnaisia. Joutavat pois. --Otrfan (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 09.49 (EEST)

Artikkeleita ja niiden sisältöä voi tarkastella myös muusta kuin suomalaisen miehen näkökulmasta. Jos listat häiritsevät, ne voinee ohittaa. -Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 09.56 (EEST)

Pirun vaikeita ohittaa, jos listat tehdään täydellisiksi. Meinaan, kun suurin osa artikkelista koostuisi luettelon sisällöstä. Eikä artikkeleita voi kirjoittaa periaatteella "laitetaanpa tähän väliin paljon paskaa – jos jotain ei kiinnosta, niin ohittakoon". --Otrfan (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 09.59 (EEST)

Jos jonkun täydelliseksi täydentämien listojen ohittaminen tuntuu mahdottomalta, niistä voi aina tehdä pääartikkelin. Sen ohi koukkaaminen on helpompää. -Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 10.05 (EEST)

Luettelosta ei ikinä tulisi täydellistä, vaan se olisi pelkkä satunnaisotos ja sellaisena hyödytön. Tosin eipä olisi kovin hyödyllinen täydellisenäkään. --Otrfan (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 10.09 (EEST)

Ihanko tosissasi ajettelet artikkelia Luettelo tunnetuista suomalaisista suomen reservin alikersanteista, vai onko takana jokin periaate? Nuo listat ovat juuri sellaista triviaa josta käsittääkseni pyritään eroon tietosanakirjan teossa. Laitetaan mielumin vaikka luokka (Suomen armeijan reservin alikersantti) henkilöihin, niin ei tarvitse listata.--Opa (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 10.15 (EEST)

Jos artikkelissa tuollainen lista olisi, niin itsestään selväähän on, että siinä ei voisi olla kuin muutama edustava tai kuvaava esimerkki niin kuin nyt tuossa poistetussa versiossa. "Täydellinen" lista joko osana sotilasarvoartikkelia saati omana luettelonaan olisi mieletön, koska niin kuin Otrfan yllä sanoi, liki jokaisella suomalaisella miehellä (tai ainakin suurella osalla) on sotilasarvo (ja nykyään vielä monilla naisillakin. Tällöinhän esimerkiksi henkilöitä, joista on suomenkielisessä wikipediassa artikkeli, ja joilla sattuu olemaan reservin alikersantin sotilasarvo, on varmasti tuhansia, ja sama koskee suurta osaa kaikista muistakin reservin sotilasarvoista. Siitä ehkä voitaisiin keskustella, voisiko olla noita muutamia edustavia esimerkkejä. Mutta niin kuin joka vuosi julkaistavista ylennysluetteloista nähdään, ylennyksiä tapahtuu vuosittain, joten kenen tahansa kohdalla tällainen tieto voi vanhentua minä vuonna tahansa, eli se siis ei useinkaan ole pysyvä. Ja silloinhan taas herää kysymys, voiko edes olla "tunnettuja reservin alikersanteja" sen enempää kuin että olisi esim. "tunnettuja 37-vuotiaita" (koska seuraavana vuonna kyseinen "tunnettu 37-vuotias" onkin jo tavallisesti vuotta vanhempi). Jos henkilöiden reservin sotilasarvoja jotenkin halutaan huomioida, se käy hyvin mainintana henkilöartikkeleissa. - Joskin silloinkin niistä em. syystä on kova päivittäminen.--Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 11.01 (EEST)

Jos listat pysyvät esimerkiksi niissä laajuuksissa kuin mitä ne tänään varhain puuhastelleen käyttäjän edellä olivat, en näe niissä sen enempää ongelmia kuin missään muissakaan listoissa. - Luettelo vapaista julkisista taideteoksista Suomessa näyttäää olven vielä pahasti vajaa, myös kuvituksen osalta. -Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 11.23 (EEST)

Ovatko siis esim. Timo Soini ja Kimi Räikkönen jotenkin tyypillisiä reservin alikersantteja tai näkyykö alikersanttius merkittävästi heidän päivittäisessä työssään? Vai olisivatko nimet päätyneet listalle ihan sattumalta? Itse veikkaisin jälkimmäistä. --Otrfan (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 11.42 (EEST)

Alikessuartikkelissa ei näytä olevan listaa. -Ihan kaikkia sotilasarvoja en ole tarkistanut (enkä tarkista), mutta muutamissa lukee otsikkona tunnettuja, ei tyypillisiä. -Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 11.59 (EEST)

Ei ole, kun otettiin pois. Ja mielestäni Räikkönen on tunnettu autourheilija ja Soini tunnettu poliitikko. Kumpikaan ei ole tunnettu alikersantti. --Otrfan (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 12.00 (EEST)

Molemmat ovat tunnettuja henkilöitä, jotka ovat myös reservin alikersantteja. -Htm (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 12.13 (EEST)

Sama pätee tuhansiin suomalaisiin. Miksi juuri nuo nimet pitäisi mainita? --Otrfan (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 12.14 (EEST)

Lisäksi siellä oli vielä erityisen edustava Markku Pullikin, lähteetön tieto tosin.--Opa (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 12.36 (EEST)

Jotta tuollainen muutaman esimerkin lista artikkelissa olisi mielekäs, niin siinä tulisi olla henkilöitä, jotka ovat kaikkien tietämiä. Nämä ehdot esim. Timo Soini ja Kimi Räikkönen täyttävät mutta Markku Pulli ei. Oikeastaan taidan ottaa ylempänä esittämäni kannan takaisin ja jättää tällaisten edustavien esimerkkien esittämisen omasta puolestani vapaasti keskusteltavaksi. Joskus kai keskusteltiin Suomen heimoja käsittelevien artikkelien (hämäläiset, savolaiset jne. - vai oliko se historiallisten tai nykyisten maakuntien) vastaavista henkilölistoista, joissa mm. oli lueteltu erilaisia tuntemattomia rivijääkiekkoilijoita, ja ainakin itse taisin esittää, että paremminkin kuuluisi olla muutama edustava esimerkki kaikkien tuntemia henkilöitä jotka ovat tunnettuja juuri kyseisen heimon edustajina. Jos haluttaisiin tehdä pitkiä kattavia listauksia, niin silloin oikeastaan taitaa olla niin, että kattavuuteen pyrkivään listaukseen luettelo ei ehkä olisi paras keino vaan pikemminkin luokka (esim. en-wikissähän on paljon tällaisia nippeliluokkia, tyylin jonkun korkeakoulun alumnit ja jollain paikkakunnalla syntyneet ("people from..."), joita meillä taas on vierastettu. Ja joku kai joskus sanoi, että luettelon pitäisi periaatteessa voida olla täydellinen, ja sitähän taas esim. luettelo alikersanteista tai luettelo hämäläisistä ei voisi olla. --Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 21.06 (EEST)

Mutta alikeranttiudestaan tunnettujahan ei nyt taida olla kuin fiktion puolella Rokka ja Hietanen ja ehkä heidän todelliset esikuvansa, joten tässä olisi siis valittava vain muutama muuten edustava esimerkki kaikkien muuten tuntemista henkilöistä, jos siihen päädytään, että näitä voisi olla.--Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 21.15 (EEST)

Mutta jos ei päästä yksimielisyyteen ketkä nimenomaiset olisivat hyviä esimerkkejä, niin en tiedä sitten. Tällainen valintahan on aina vähän "kaunokirjallinen", mutta "kaunokirjallisia" illustraatioitahan täällä on muutenkin jonkin verran.--Urjanhai (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 21.11 (EEST)

Kuka haluaisi olla "esimerkki alikersantista", Räikkönen vai Soini? Entä ministerikorpraali Stubb? [http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/83223-hyvaa-itsenaisyyspaivaa-herra-ministerikorpraali}. Pois mokomat ketään hyödyntämättömät, tarpeettomat listat.--Opa (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 20.19 (EEST)

Poistaisin alempien reservin sotilasarvojen (aliupseerit ja komppaniaupseerit) henkilölistat kokonaan, koska ne ovat sangen merkityksettömiä. Listat myös muuttuvat alituiseen eli eivät pysy ajantasalla ilman jatkuvaa päivittelyä.

Hassuimmillaan artikkeleissa käsitellään kansainväliselläkin tasolla jotakin sotilasarvoa ja sitten aletaan listata suomalaisten näyttelijöiden reservin alempia sotilasarvoja. Kerrassaan aiheesta ohi menevää nippelitietoa. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 00.02 (EEST)

Kaikki tunnetut-sotilasarvolistat ovat turhia. Myös tunnetut kenraalit ja marsalkat. Merkittäviä sotilasarvoisia voi listata muilla tavoin mielekkäästi. Kaikki saa siis poistaa. Gopase+f (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 07.24 (EEST)

Keskustelun tulos vaikuttaisi varsin selvältä: nämä henkilölistat voidaan ja tulee poistaa. Reskpt (keskustelu) 12. heinäkuuta 2013 kello 18.09 (EEST)

Lähteettömien artikkelien käsittely

Siirretty sivulta Keskustelu Wikipediasta:Heinäkuun lähdetalkoot/2013

Nämä talkoot ovat toki hieno asia, vaan olisiko muitakin keinoja, millä lähteettömien artikkelien määrään voidaan vaikuttaa? Voisimmeko jaella enemmän yllätysporkkanaa ja tunnustusta lähteellisiä artikkeleita tekeville ja risuja lähteet unohtaville? Esitän yhtenä tapana harkittavaksi lähestymistä, että jos joku luo artikkelin ilman yhtäkään lähteitä, artikkelista lähtisi automaattisesti pikapalaute tekijälleen (tyyliin Kiitos artikkelista, mutta... Unohtuiko jotain? Ole hyvä ja lisää vähintään yksi lähde, ... wikipedian suositukset + linkki lähteistysohjeisiin!) Ja jos tälläisiä lähteettömyyksiä kerttyy esimerkiksi yli viisi samalta toimijalta, kehoituksen sijaan voisi siirtyä varoittelemaan keskeisen suosituksen vastaisesta tyylistä. Samankaltainen palautemekanismi hitusen lievemmin sanamuodoin voisi olla paikallaan, mikäli ei viitata perään lisättyyn "lähteeseen" lainkaan. Välitön palaute on yleensä parasta, koska lähteet yleensä ovat tuolloin käytettävissä.

Lähteettömiä tuotoksia lisäävät voisi listata myös: ketkä tai mitkä IP:t ovat vuonna 2013 tehneet eniten lähteettömiä epäartikkeleita? Onko tästä mitään käsitystä?? Nykykäytännöillä lähdeviittettömien tuotosten määrä paisuu kuin pullataikina. --Paju (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 22.10 (EEST)

Väärinkäyttösuodattimen voisi laittaa tunnistamaan uudet sivut, jotka ovat pitkiä mutta ilman lähteitä. Esimerkiksi seuraavat säännöt voisivat olla sopivat:

• Luotu uusi sivu
• Sisältää yli 100 välilyöntiä
• Ei sisällä mitään seuraavista: "<ref", "Lähteet", "Viitteet", "lähde:"

EDIT: Keskustelun aikana esille tulleet mahdolliset lisäykset: --Juusohe^!? 10. heinäkuuta 2013 kello 10.06 (EEST)

• Ei sisällä mitään seuraavista: "{{Täsmennyssivu}}", "{{Käännös}}"
• Otsikko ei sisällä sanaa "Luettelo"

Ensimmäinen vaihtoehto: Kun tällainen sivu tunnistettaisiin, niin muokkaukseen lisättäisiin merkintä "puutteellinen lähteistys".

Toinen vaihtoehto (vielä jyrkempi) olisi varoittaa käyttäjää, ja kehottaa lisäämään lähteet. Varoitukseen käytettävän viestin tulisi tosin olla huomattavasti erilainen kuin nykyinen "Muokkaus tunnistettu haitalliseksi". Käsittääkseni viestiä voi kuitenkin vaihtaa sen mukaan, mikä suodatin osuu esimerkiksi tällainen: Käyttäjä:Juusohe/Järjestelmäviesti:abusefilter-warning-sources. Mitä sanotte? --Juusohe^!? 6. heinäkuuta 2013 kello 22.36 (EEST) Muokattu:--Juusohe^!? 7. heinäkuuta 2013 kello 10.20 (EEST)

Tiukennetaan vaan, minulle kyllä sopii, mutta tämän keskustelun voisi ehkä siirtää kahvihuoneeseen jos aikoo aiheesta pidemmin keskustella, ja jos ehdottaa kenties käytäntömuutoksia. Juusohelle: Molemmat ideat olisi hyviä, mutta tuo#2 olisi ihan hyvä, koska silloin käyttäjä/IP saisi heti tietää tästä käytännöstä, eikä tulisi sellaisia "Selvä, en tiennyt" -tilanteita niin paljoa ainakaan, ja tulisi aina asia selvästi ilmoitettuna ja aina tietäisi mistä artikkelista on kyse. Mutta minun oma mielipiteeni on jyrkkä ei sellaiselle, että lähteettömän tekstin saisi aina noin vain poistaa Wikipediasta (sellaista ei kylläkään ole vielä tässä keskustelussa ehdotettu, mutta joku aika sitten siitä puhuttiin Kahvihuoneessa). Sen sijaan uuden lähteettömän artikkelin luomisen estäminen ei olisi kamalin asia, joka Wikipediassa voisi olla, mutta jos siihen aiotaan siirtyä, niin se pitäisi tehdä asteittain.--Gálaniitoluodda (keskustelu •muokkaukset) 6. heinäkuuta 2013 kello 22.52 (EEST)

Joo, kahvihuoneeseen tälläinen varmaan kuuluu, ja tovi viivettä ja keskustelua ennen ratkaisuja. Mielestäni oli paikallaan avata keskustelua teemakuukauden perusteella täällä. Etenkin juhannuksen ja elokuun puolivälin välillä keskusteluaikaa jyrkennyksistä olisi hyvä olla useampi viikko. Lähteettömien artikkelien pikapoistoja tai luonnin estoa en yleislinjana kannata, mutta lähteettömiä en mielelläni laatuliputtaisi (paitsi johonkin B-luokkaan) edes vakiintuneilta käyttäjiltä. Välitön, kohtelias mutta päättäväinen palaute lähteettömistä artikkeleista niiden tuottajalle oli se, mitä ehdotin harkittavaksi. Ja jonkinlaista tilastoa siitä, mistä näitä sikiää: onko tämä satunnaista vai kasautuuko tämä joillekin toimijoille. Vilkuilen itse fi-wikin kahvihuoneen keskusteluja vain hyvin satunnaisesti, valittaen tunnustan.--Paju (keskustelu) 6. heinäkuuta 2013 kello 23.36 (EEST)

Voitaisko meilläkin ottaa käyttöön - englanninkielisessä wikipediassa oleva uuden artikkelin tekeminen--Musamies (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 09.58 (EEST)

Tämä olisi myös erittäin hyvä idea, ehkäpä jopa omaa ideaani jossain määrin parempi. Väärinkäyttösuodattimesta aiheutuisi tietysti myös harmia, koska se ei ole tähän tarkoitettu. Tämä idea ei välttämättä vähennä uusia lähteettömiä niin paljon, mutta se ei aiheuta ongelmia ja se auttaa jonkun verran myös epämerkittäviin sivuihin. --Juusohe^!? 7. heinäkuuta 2013 kello 10.20 (EEST)

Mun mielestä tuo väärinkäyttösuodatin olisi parempi, vaikkei ihan tuohon ole tarkoitettukaan. Ja se kuitenkin tämän idean mukaan sallisi myös lähteettömien artikkelien luonnin. Mielestäni abusefilteriin voisi 100 välilyönnin sijaan panna vaikkapa 5 pistettä TAI jos se sisältää vähintään 3 numeroa, koska tämä ehkäisisi lähteettömien numerotietojen lisäämistä. Ja vaikka olisikin hieman rankempi, niin ei haittaa minun mielestä, koska voi kuitenkin tallentaa. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 7. heinäkuuta 2013 kello 10.49 (EEST)

Väärinkäyttösuodattimessa on tosiaan mm. se etu, että se vaikuttaa myös punaisesta linkistä luotuihin sivuihin. (Ja article wizardin voi ottaa käyttöön joka tapauksessa). Nuo sopivat rajat selviävät parhaiten kokeilemalla. Varoitusviestiin (ks. luonnos) on syytä kiinnittää huomiota, niin että se olisi mahdollisimman selkeä. --Juusohe^!? 7. heinäkuuta 2013 kello 13.11 (EEST)

Artikkelin voi siis yhä tallentaa ilman lähteitä, jos käyttäjä kirjoittaa yhteenveto-kenttään jotakin?-Henswick 8. heinäkuuta 2013 kello 14.14 (EEST)

Artikkeli pitäisi voida aina tallentaa ilman lähteitä vai kuinka moni vakiokäyttäjistä suostuisi systeemiin jossa ensimmäistä versiota ei voisi tallentaa ilman lähteitä? Joka tapauksessa realistiset vaihtoehdot minusta on, että a.) järjestelmä tagittaa ainoastaan sellaiset uudet artikkelit joissa ei ole lähteitä mutta kirjoittajalle ei näytetä mitään TAI b.) mikäli uudessa artikkelissa ei ole lähteitä niin järjestelmä näyttää ohjelaatikon jossa on lyhyt muistilista siitä millainen artikkelin tulisi olla (lähteet jotenkin merkittynä, edes vapaamuotoisesti, keskustelusivulle; whatever) ja varoituksen saisi ohitettua tallentamalla artikkelin uudestaan. --Zache (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 14.47 (EEST)

Kannatan kohteliaasta ja kannustavaa muistutusta, pääasia että artikkelin voi kuitenkin luoda ilman lähteitäkin. Lähteistys paranee parhaiten informoimalla, lähdemerkintatapoja opastamalla ja niitä kehittämällä (meiltä puuttuu esimerkiksi toimiva kappaleviite, joka vähentäisi juuri noiden uusien artikkelin viitemerkintöjen määrää).

Juusohen luonnoksessa muistutusviestistä jää vähän epäselväksi halutaanko yhteenvetokenttään tavanomainen yhteenveto, selitys lähteettömyydetä vai selitys lähteestä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 8. heinäkuuta 2013 kello 15.26 (EEST)--

Kyllä, artikkeli pitää voida tallentaa ilman viitteitä. Nuo Zachen antamat kaksi vaihtoehtoa ovat juuri ne, joita minä ajan takaa. Eikö Väärinkäyttösuodatin toimi juurikin niin, että jos toiminnoiksi laittaa "Varoita", mutta ei laita kohtaa "Älä salli", niin näytetään vain varoitus, jonka voi ohittaa kirjoittamalla yhteenvedon ja painamalla Tallenna-nappia uudelleen? Varoitushan nimenomaan informoisi käyttäjää lähteistä silloin, kun ne vielä ovat löydyksissä, mutta ei haittaisi tiedon lisäämistä Wikipediaan. --Juusohe^!? 8. heinäkuuta 2013 kello 15.44 (EEST)

Mjoh, pyörittelin vähän tilastoja. Vuoden 2013 aikana on tehty 1858 säilynyttä lähteetöntä artikkeliavaruuden sivua. Luku ei pidä sisällään uudelleenohjauksia tai täsmennyssivuja. Luku kuitenkin pitää sisällään muita ihan pätevistä syistä lähteettömänä olevia uusia sivuja kuten luetteloita tai olemassa olevien artikkeleiden jakamisia jne. Kokonaisartikkelimäärään nähden, niin uusista artikkeleista 10-15% on lähteettömiä. Lähteettömiä artikkeleita tekevät a.) ip-käyttäjät (yhteensä 488 sivua) ; aika paljon näyttäisi olevan esimerkiksi tynkiä venäjän rajassa olevista kylistä sekä b.) vakituiset käyttäjät: sellaisia käyttäjiä jotka ovat luoneet yli 10 lähteetöntä artikkelia (yhteensä heidän luomia artikkeleita on 766 kappaletta) on 26 kappaletta. Näistä käyttäjistä noin 2/3 selvästi asiallisia kirjoittajia jotka osaavat käyttää lähteitä ja joilla on tuhansia muokkauksia. Esimerkkinä näiden luomista artikkeleista vaikka Jura (saari). Sitten top26:ssa on muutamia käyttäjiä jotka eivät käytä lähteitä ja he tekevät ongelmallisia muokkauksia: käyttäjä:Kruununoksa, käyttäjä:Harkasammakko. Näitä kuitenkaan ei ole montaa ja keskustelusivujen perusteella heille on tullut huomautuksia aiheesta.

Eli olen tämänkin pohjalta sitä mieltä, että varsinkaan rekisteröityneiden käyttäjien osalta lähteettömyys ei ole kovinkaan kummoinen ongelma, koska vaikka lähteettömiä artikkeleita tehdään, niin kirjoitetut artikkelit ovat lähinnä perustietoja sisältäviä tynkiä. Samalla niiden osuus on aika pieni sekä kaikkiin Wikipediaan tuleviin uusiin artikkeleihin verrattuna, että siihen mitä niiden kirjoittajat noin ylipäätänsä fiwikissä tekee. Se kuitenkin missä minusta olisi mahdollisuuksia kehittämisen on nimenomaan siinä, että näytetään dynaamisesti ohjeita kirjoittajille. --Zache (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 04.55 (EEST)

Eli tuohon ehtoluetteloon voisi tämän perusteella varmaankin lisätä yhden kohdan:

* Otsikossa ei ole sanaa "Luettelo"

Tuli vielä mieleen, että myös täsmennyssivut kannattaa rajata suodattimen ulkopuolelle:

* Sivulla ei ole merkkijonoa {{Täsmennyssivu}}

--Juusohe^!? 9. heinäkuuta 2013 kello 15.41 (EEST)

Eihän tuon Article Wizardin käyttö ole pakollista uusille käyttäjille? Ainakin minun mielestäni tuo systeemi vaikuttaa turhan raskaalta, varsinkin kun meiltä löytyy turhaa byrokratiaa jo enemmän kuin tarpeeksi.-Henswick 8. heinäkuuta 2013 kello 14.14 (EEST)

Article Wizardhan on vain Wikipedia-nimiavaruuteen tehty tavallinen sivu, jolle on linkki etusivulla ja monissa muissa paikoissa. Sitä vastaa esimerkiksi nykyinen "Ensimmäinen muokkauksesi" -toiminto. Article Wizard siis lähinnä vain korvaisi nykyisen ohjesivun uuden artikkelin luomisesta.--Juusohe^!? 8. heinäkuuta 2013 kello 15.44 (EEST)

Lähteettömien artikkeleiden tekeminen ei iso ongelma. Jos jotain halutaan kehittää, niin esim. vakikäyttäjiltä vois kieltää sisällön tuominen muista wikeistä ilman "oikeita lähteitä" (osahan tämän on jo kokonaan lopettanut). Väärinkäyttösuodattimen käytölle ei nähdäkseni mitään tarvetta tässä tapauksessa. Gopase+f (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 07.18 (EEST)

En kyllä muista että olisin huomattavasti tallentanut artikkeleita ekaa kertaa ilman, että siinä olisi ollut yhtään lähdettä. Et mulle aiankin sopii, jos lähteettömänä ei saa aloittaa.-Htm (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 07.26 (EEST)

En ymmärrä tuota vakikäyttäjä kieltoa. Oletan, että vakikäyttäjällä tarkoitetaan aktiivista wikipediaan kirjoittajaa eli ohjeet ja käytännöt pitäisi olla tiedossa, miksi sellaisen toimintaa pitäisi tässä yhteydessä rajoittaa. Ohjeisiin välinpitämättömästi suhtautuvien ja ohjeista tietämättömien aiheuttama ongelma on edelleen suurempi ja siten sitä pitäisi pienentää eli kaikki mikä lisää ohjeisiin tutustumista on hyväksi vaikkei se varsinaisesti rajoittaisikaan tekstin tuottamista.--Phiitola (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 09.44 (EEST)

Artikkelien luomiselle on monenlaisia syitä. Niitä saatetaan tehdä sinistämään muissa, esimerkiksi arvioinneissa olevissa artikkeleissa olevia wikilinkkejä, niitä saatetaan tehdä edistämään iw-linkkien kautta tiedonhakua muiden wikien kattavista artikkeleista, tai niitä saatetaan tehdä korvaamaan uudelleenohjauksia oleellisemmalla sisällöllä, kuten mm. tässä: [3]. Jyrkkä nollatoleranssi sopii huonosti yhteen tuollaisen Wikipediaa parantavan toiminnan kanssa. --Lax (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.35 (EEST)

Samoilla linjoilla Laxin kanssa. Ainakin mun tekemistä ei-lähteistetyistä artikkeleista valtaosa on juuri näitä laajemman kokonaisuuden (HA/SS-artikkeli) takia tehtyjä tynkäartikkeleita. Jos me ihan välttämättä halutaan nollatoleranssi lähteettömiin artikkeleihin, niin sitten mielestäni punaiset linkit tulisi sallia myös SS-artikkeleissa.

Meillä on viime vuosina menty lähteistyksen kanssa kovasti eteenpäin (kts. tilastot), eikä radikaaleille toimenpiteille ole mielestäni tällä hetkellä juurikaan tarvetta. Lähdetalkoot, lupaavat artikkelit ja muut vapaaehtoisuuteen perustuvat projektit ovat tepsineet ihan tarpeeksi hyvin.-Henswick 9. heinäkuuta 2013 kello 17.55 (EEST)

Kyllä kai esimerkissäsi antamille tiedoillekin pitäisi lähde löytyä. Toki jos ei ehdi lähteitä etsimään, kun on niin kiire sinistää linkkejä... mutta kyllähän nuo tiedot jostain on peräisin, joten siinä tapauksessa pitäisi yhteenvedossa mainita mistä. --Stryn (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 19.51 (EEST)

Tiedot voivat olla esimerkiksi sloveniankielisestä wikistä, jonka tietojen tuomista ilman "oikeaa lähdettä" tuossa ylempänä väläytellään. --Lax (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 16.18 (EEST)

Enhän minä tässä mitään "nollatoleranssia" ole ehdottamassa. Lukekaa ehdotukseni uudelleen: siinä ehdotetaan lähteettömien uusien sivujen merkitsemistä (näkyy siis tuoreissa muutoksessa näin: (Merkintä: Lähteetön)) tai käyttäjän varoittamista (lähteettömän artikkelin tekemistä ei estetä, vaan käyttäjää varoitetaan). Jos korvaa uudelleenohjauksen paremmalla sisällöllä tai sinistää punaisen linkin, niin eikö silloinkin tieto ole tullut jostain lähteestä? Vai keksiikö kovin moni teistä tiedon em. tilanteessa omasta päästä? --Juusohe^!? 10. heinäkuuta 2013 kello 09.50 (EEST)

Minä vastasinkin Gopase+f:n kommenttiin, kuten kokenut wikipedisti näppärästi pystyy sisennyksistä päättelemään. Ja toivoakseni kukaan ei keksi artikkeleihin sisältöä omasta päästään. Sen sijaan monella ihmisellä on kaikenlaista tietoa valmiina päässään, ja sitä vanhaa tietoa voi siirtää artikkeleihin, ja aika moni kirjoittaakin juuri sellaisesta asiasta, josta hänellä on tietoa, mikä onkin suositeltavampaa kuin kirjoittaa sellaisesta asiasta, josta ei tiedä mitään. --Lax (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 16.26 (EEST)

Öö, saatan olla tyhmä, mutta kysyn silti: Miksu luetteloilla on joku erityisoikeus lähteettömyyteen? Itsekin tässä vähän aikaa sitten ajauduin sivulle Luettelo Guatemalan kaupungeista, ja ihmettelin, ettei ollut lähdettä siitä, että ko. paikoilla on Guatemalassa kaupunkistatus. Esimerkiksi Luettelo Yhdysvaltain presidenteistä olisi mielestäni huono ilman lähteitä, jotka siinä kylläkin on. --Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 9. heinäkuuta 2013 kello 19.28 (EEST)

Miten niin erityisoikeus? Sama oikeus, lähteettömiä artikkeleita ei ole kielletty. Guatemalan kaupunkiluettelo on kyllä aika syvältä, puutteellinen, lähteetön ja huonosti muotoiltu. --Harriv (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 19.34 (EEST)

Gálaniitoluodda halusi varmaan kysyä, miksi ehdotuksessani luettelot eivät ole suodatuksen piirissä. Tämä johtuu siitä, että Wikipediassa suurimmalla osalla luetteloista ei ole lähteitä, ja olisi kohtuutonta alkaa vaatia lähteistystä kaikilta uusilta luetteloilta, jos siirtymä tähän ehdottamaani käytäntöön tehtäisiin asteittain vähän kerrallaan. Luetteloiden lähteettämyys on myös mielestäni jotenkin sallittavampaa, koska lähteet löytyvät usein artikkeleista, jotka on luetteloitu. --Juusohe^!? 10. heinäkuuta 2013 kello 10.00 (EEST)

Tein tuosta Guatemalan kaupunkiluettelosta nyt aikani kuluksi "vähän" paremman version.-Henswick 9. heinäkuuta 2013 kello 23.02 (EEST)

Pidämmekö yhä vain miesten urheilua oikeana urheiluna?

Pikkasen provosoiva otsikko tuli siitä, että meillä on oudosti artikkeleja tyyliin Suomen jalkapallomaajoukkue, Suomen jääkiekkomaajoukkue ja Luettelo jalkapallon SM-mitalisteista, jotka kertovatkin vain miesten toiminnasta. Ehdotan artikkelien nimiin lisättäväksi "miesten" tapauksissa, joissa käsitellään vain miesten toimintaa.

Yritin ensin kursia asiaa kasaan lisäämällä Tämä artikkeli -mallineita alkuun ja ohjaamalla sitä kautta naistenkin artikkeliin. Mutta sekin alkoi tuntua teennäiseltä... --Aulis Eskola (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 00.03 (EEST)

Onkos aikuisten kisoissa niin kuin Helsinki Cupissa, että ns. miesten joukkueissa saa pelata naisia mutta ei toisin päin ? Siis vaikka Suomen jalkapallomaajoukkueeseen kuuluu nykyisin vain miehiä, siellä voisi olla naisiakin ? Mäkihypyn joukkuemäsessä tällainen tilanne voisi tulla oikeastikin, ainakin jollekin vähemmän innokkaalle maalle. --Tappinen (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 00.10 (EEST)

Miesten urheilu nyt vaan on kaikkien mittareiden mukaan merkittävämpää toimintaa kuin naisten (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, esim. tennis). Turha olla väkisin poliittisesti korrekti. Naisurheilun asema/näkyvyys on jo nyt wikipediassa suhteettoman korkea toiminnan merkittävyyteen ja miesurheiluun verrattuna. Gopase+f (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 00.15 (EEST)

Mitkäs ne mittarit ovat? -Htm (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 05.32 (EEST)

Mitäs siellä lähteissä käytetään? ulkomuistista: urheiluun liittyvä liiketoiminta (vedonlyönti, kirjallisuus/lehdet, urheiluvarusteet, sponsorointi...) , vedonlyönti, urheilullinen taso, kilpailun arvostus, median kiinnostus, yleisömäärät, urheilupaikkojen koot, tuki yhteisöiltä. (voi olla vielä joku jonka unohdan) Gopase+f (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 07.16 (EEST)

Ei nyt ihan niinkään. Miesten huippu-urheilu toki on merkittävämpää esim. taloudellisessa mielessä, mutta ei urheilu kokonaisuutena. Ja missään tapauksessa naisten urheilu ei ole Wikipediassa merkitykseensä nähden yliedustettuna. Suurimmat puutteet sen sijaan löytyvät nimenomaan sieltä. Mitä tulee Aulikseen aloitusviestissä esittämään ongelmaan, niin Tämä artikkeli -mallineen sijasta asian saa mielestäni kätevästi hoidettua Katso myös -otsikolla. --Joe K. (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 02.46 (EEST)

Joo en tarkoittanut urheilua yleensä, vaan sitä wikipedian kannalta merkittävää osaa, eli huippu-urheilua. Gopase+f (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 07.16 (EEST)

Ne ovat yleensä "yleisiä joukkueita", niitä vain kutsutaan "miesten joukkueiksi", koska niissä pelaa lähinnä vain miehiä. Täällä niitä ei tarvitse kutsua miesten joukkueiksi, paitsi jos lajin säännöissä erikseen kielletään naisten osallistuminen muuhun kuin omaan sarjaansa ja jos sillä kiellolla on merkitystä. --Savir (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 10.30 (EEST)

Jos joukkue pelaa vain miesten sarjassa, niin silloin pitäisi nimetä miesten joukkueeksi. Monissa urheilulajeissa joukkueet pelaavat miesten tai naisten sarjassa, mutta miesten sarjan joukkueeseen voi kuulua myös naisia. Kyse on kuitenkin miesten joukkueesta. - linnea (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 11.56 (EEST)

Wikipedia ei ole oikea foorumi todellisuuden parantamiseen. --Esamatti1 (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 12.27 (EEST)

Pitänee kattella, miten ne virallisesti on nimetty. Esim. miesten jalkapallon MM-kisat kulkee nimellä Jalkapallon MM-kisat (FIFA World Cup) ilman sukupuolimääritelmää, ja naisten kisojen nimessä on sukupuoli mainittu. Wikipediassa lentopallomaajoukkueet ovat tällä hetkellä nimetyt miesten maajoukkueiksi ja naisten maajoukkueiksi, mutta esim. koripallomaajoukkueiden kohdalla näin ei ole. (Huomisesta lähtien sitten seuraamaan jalkapallon EM-kisoja.) --Lax (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 12.43 (EEST)

Ehdotan että käytetään sitä muotoa mitä "maailma Wikipedian ulkopuolella" käyttää. --Harriv (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 12.51 (EEST)

Mikä olis tässä tapauksessa sopiva auktoriteetti Wikipedian ulkopuolisesta maailmasta kertomaan miten päin mentäis? Mielellään mentäis kattavasti eri urheilulajeissakin samalla tavoin, jos mahdollista... --Aulis Eskola (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.15 (EEST)

Miksi pitäisi mennä kaikissa lajeissa samalla tavalla? Lajit ja lajien sisäiset kulttuurit ovat erilaisia. Hyviä lähteitä ovat tietenkin lajiliitot ja tiedotusvälineet. --Harriv (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.18 (EEST)

Samanlainen olis yksinkertaisinta. Mutta säännötkin taitavat olla poikkeavia eri lajeissa, joten se siitä.

Lajiliitot vois olla hyvä lähde. Missäs noita naisten osallistumismahdollisuuksia "käytännössä miesten sarjoihin" yleensä tavataan kuvata? Jossain liittojen lajisäännöissä, vai? Neuvokaas nyt vielä, onko naisten osallistumisen kieltäminen ihan maa- ja sarjakohtaista, vai onko asiassa tyypillisesti jotakin lajikohtaista käytäntöä?

Ilmeisesti silloin nimen olisi hyvä olla miesten-sitä-ja-tätä, jos naisten osallistuminen on kiellettyä... --Aulis Eskola (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 20.17 (EEST)

Kansainvälinen lajiliitto yleensä määrittelee lajin säännöt. Sitten voi olla että kansalliset lajiliitot voivat määrittää lisäehtoja tms. kansallisille sarjoille. Triviana: Esim. muodostelmaluistelussa miesten määrä joukkueessa on rajattu ja sitä rajaa koitetaan koko ajan hinata alaspäin. - linnea (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 22.12 (EEST)

Ja eikös taitouinti ole kokonaan kielletty miehiltä korkeimmilla tasoilla? Gopase+f (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 23.57 (EEST)

Eikös tämä ratkennut jo Savirin ylempänä olevalla kommentilla: todellisuudessa kysymyksessä eivät useinkaan ole miesten sarjat vaan yleiset sarjat, jolloin ei edes ole tarvetta useinkaan puhua mistään miesten sarjoista.--Urjanhai (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 17.12 (EEST)

Muutamat suositut ammattilaislajit (kuten jalkapallo, jääkiekko, maantiepyöräily) ovat perinteisesti sellaisia, että niissä median huomio on (valitettavasti) noin 99-prosenttisesti miesten kamppailuissa. Varmaan osittain siitäkin syystä miesten kilpailut on noissa lajeissa nimetty ilman sukupuolta (kuinka monta kertaa olette kuulleet sanottavan esim. "miesten Ranskan ympäriajo"). Aina puhutaan, miten huono jalkapallomaa Suomi on, koska ajatellaan automaattisesti vain miesten jalkapalloa, ja harva tulee muistaneeksi naisten loistavaa EM-välieräpaikkaa 2005. Itsehän lukeudun muuten niihin, joita naisten jääkiekko kiinnostaa huomattavasti enemmän kuin miesten (tack vare Team Oriflame Kuortane). --Quinn (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 13.11 (EEST)

Jalkapallo, jääkiekko ja pyöräily taitavat olla niitä lajeja, joissa ei ole miesten sarjoja. Jos nainen saa osallistua Ranskan ympäriajoon (tarvitaanko siihen tallisopimus vai mitä, en tiedä), se ei ole silloin "miesten Ranskan ympäriajo". --Savir (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.35 (EEST)

Naisten Ranskan ympäriajoa kutsuttiin viimeksi nimellä Grande Boucle (aiemmin Tour de France Féminin). Tällä hetkellä kisaa ei ajeta. --Harriv (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 16.51 (EEST)

Asiaa sivuten: jokos nykyään henkilöiden, erityisesti urheijoiden, sukupuolen saa mainita artikkelissa? --Otrfan (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 22.43 (EEST)

Kaino Lempinen? Tai urheilijat jostain niin eksottisesta maasta, ettei nimen perusteella tiedä sukupuolta? Tai joista ei satu olemaan interwikiä lukijan ymmärtämällä kielellä, jossa olisi eri sukupuolille eri persoonapronominit? Nytkin voidaan ilmeisesti päätellä, että Kaino Lempinen on kilpaillut yleisessä sarjassa, kun naisten sarjasta ei ole mainintaa, ja sukupuoli on näin arvattavissa, jos se jotakuta kiinnostaa. Itsekin muistan jotain oppikirjaa silmäillessäni miettineeni, onko Toive Aartolahti mies vai nainen, mutta wikipediasta tuokin olisi selvinnyt.--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 00.24 (EEST)

Ainoastaan, jos sille löytyy luotettava lähde... --Lax (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 16.11 (EEST)

Tiedonhan tulee aina perustua lähteisiin, mutta Otrfan kai tarkoitti, tulisiko tämä tieto mainita tai pyrkiä mainitsemaan? Ilmaisuja tyyliin "naisurheilija" tai "naisyleisurheilija" kai saatetaan pitää seksistisinä. Mutta jos tästä on joskus keskusteltu, niin en tunne keskusteluja tarkemmin. --Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 16.21 (EEST)

Sanoisin, että jos on luontevaa sanoa miesurheilija tai miesjuoksia tms. niin sitten voi käyttää tuollaisia termejä, muuten ne kannattaa jättää pois. Voi sitten vaikka mainita, että on voittanut naisten maailmanmestaruuden tai muuten tuoda esiin sitä sarjaa missä on. - linnea (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 16.26 (EEST)

Linkit muihin kieliversioihin - useat aiheet !

Eräissä artikkeleissa käsitellään esimerkiksi paikkakuntaan liittyen useita asioita, joita muissa kielissä on saatettu käsitellä eri artikkeleissa. Uusi systeemi on sellainen, että kielilinkit ovat omana tietueena irti artikkeleista, mutta artikkelissa on sallittua viittaus vain yhteen kielilinkkilistaa. Tämä on niin vaikeaa. Esimerkki. Tein artikkelit Vendelin kalmistot ja Ottarin hautakumpu. Koska pitäjästä Vendel ei ole artikkelia, kytkin Ottarin hautakummun vastaaviin artikkeleihin. Kuitenkin saksankielinen sivu käsittelee Ottarin hautaa, englanninkielinen pitäjää ja Vendelin kalmistoja, espanjankielinen lyhyesti monta asiaa, norjankielinen kylää, kirkkoa, aikakautta ja venehautoja ja ruotsinkielinen Ottarin hautaan. Onko ideoita, miten kielilinkit voisi järjestellä järkevämmin? --Jari Hokkanen (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 16.54 (EEST)

Kaikki eri asioita käsittelevät pitäisi olla erillään toisista. Vain samaa asiaa käsittelevät pitäisi linkittää yhteen. --Stryn (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.08 (EEST)

Käsitystä, että on olemassa itsestäänselvät rajalinjat "eri asioille", voisi varmaan kutsua ontologiseksi naivismiksi. Puuttumatta siihen onko se edes teoriassa mahdollista, se on joka tapauksessa käytännössä mahdotonta niin kauan kuin artikkeleita eri wikipedioissa kehitetään itsenäisesti. – Vaikka Wikidatassa ovat mahdollisia vain kaksisuuntaiset linkit ("saman asian" välillä), niiden lisäksi on mahdollista laittaa perinteisiä yksisuuntaisia kielilinkkejä itse artikkeleihin, aivan kuten ennenkin. Ehkä tätä voi käyttää purkkaratkaisuna – ideaaliontologiaa odotellessa. --Jmk (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.29 (EEST)

Juuri noin se pitäisi tehdä, jos linkittää eri asiaan. Wikidataan ei pidä lisätä yhteyttä eri asioiden välille, sillä se sotkee siellä olevan datarakenteen, jota voidaan käyttää hyväksi myös täällä infobokseissa. Yksi mahdollisuus on tehdä sitten täsmennyssivuja ja linkittää niitä yhteen tai sitten vaan luoda puuttuvat artikkelit ja linkitellä. - linnea (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.54 (EEST)

Tai no datarakenteen... Enemmänkin kohteen tiedot. Nyt näyttää siltä että kohteen Vendel suomenkielinen nimi on Ottarin hautakalmisto ja koordinaatit osoittavat eri paikkoihin. - linnea (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 17.55 (EEST)

Arpovatkohan botit vielä wikidatan linkkejä siten kuin ne ennen wikidataa arpoivat interwikejä? Se ei enää ollut edes oikein naivismia vaan pikemminkin surrealismia tai dadaismia.--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 18.19 (EEST)

Minä poistelisin rohkeasti eri aiheeseen wikitettyjä kieliversioita. Ei wikipediassa ole järkeä luoda kielilinkkejä tai ohjaussivuja artikkeliin, joka vain jollain tavalla liittyy kyseiseen asiasanaan. Tämä on ongelma myös fi-wikipedian ohjaussivuissa, joita luodaan jatkuvasti artikkeleihin, joissa ei kyseistä asiaa edes mainita. Äskenkin yksi käyttäjä kumosi minun tekemäni poistopyynnön sellaisesta turhasta ohjauksesta. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 18.02 (EEST)

Muokkasin nyt niin, että Ottarin hautakummut ovat keskenään d:Q1536026. Pitää vielä miettiä, että miten noita Vendeleitä voisi yhdistellä. - linnea (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 18.04 (EEST)

Jaha, löytyihän sieltä vanhat kielilinkit Vendelistä, nyt d:Q13719518. - linnea (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 18.08 (EEST)

Ohjaussivut aiheen vierestä

Miten pitäisi suhtautua ohjaussivuihin (tai sellaisiin linkittämiseen), jotka on tehty vain kyseiseen aiheeseen jotenkin liittyvään artikkeliin, jolla kyseistä hakusanaa ei kuitenkaan mainita tai käsitellä mitenkään? Esimerkiksi elokuvan nimestä tehty ohjaus elokuvan ohjaajan sivulle, tai lajikkeesta tehty ohjaus lajin sivulle. Yritin äsken poistattaa sellaisen ohjaussivun, mutta muokkaukseni kumottiin. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 18.40 (EEST)

Meinaatko tapausta, jossa Piri piri ohjaa sivulle chili? Ei se minusta ohjaa aiheen vierestä vaan menee suoraan ytimeen. --Lax (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 19.23 (EEST)

Miksi piri pirin pitäisi ohjata chili-artikkeliin? Sehän on vain pensaspaprikoiden yksi afrikkalainen lajike, jota chili-artikkelissa ei edes mainita. Pitäisikö Liechtenstein-artikkelinkin ohjata valtio-artikkeliin? --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 19.31 (EEST)

Tietääkseni kukaan ei kiellä lisäämästä chili-artikkeliin mainintaa Piri piristä (artikkelin nykytila, jne.). Mielestäni Liechtenstein-artikkeli on nykyisellään ihan hyvä. --Lax (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 19.38 (EEST)

Merkittävistä aiheista ei pitäisi yleensä tehdä ohjauksia (kuten esim. mainittu piri piri). Hidastaa uusien artikkeleiden syntymistä. --Otrfan (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 19.40 (EEST)

Niin ja se myös harhauttaa lukijaa. Tein itse äsken uuden artikkelin, josta erehdyin linkittämään samasta lauseesta kahdesti chili-artikkeliin, koska piri-piri olikin ohjaussivu siihen. Poistin sitten turhan tuplalinkityksen, jolloin piri piri jäikin kokonaan linkittämättä. --Savir (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 19.49 (EEST)

Kuten Otrfan, jos aihe on vähänkään merkittävä niin ei sen pitäisi minnekään ohjata. Varsinkin fi-wikin alkuaikoina luotiin paljon ohjauksia sinne ja tänne. Usein vain hätäpäissään tehtiin ohjaus jonnekin, kun itse aihe katsottiin epämerkittäväksi tai ei muuten vain jaksettu artikkelia kirjoittaa, esim. albumista uo muusikkoon, kaupunginjohtajasta uo kyseiseen kaupunkiin jne. Kaupunginjohtaja kun eroaa niin poistaako kukaan tätä ohjausta, no ei poista vaan se jää roikkumaan kunnes joku siihen sattumalta osuu ja huomaa roskaksi merkitä tai vielä parempaa ohjaa jonnekin uuteen artikkeliin. Jos joku listaisi uudelleenohjaukset luontijärjestyksessä niin niitä ehkä joku voisi käydä läpi ja poistella hölmöimpiä. --Anr (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 19.50 (EEST)

Tähän liittyen, Wikidatan alkuvaiheessa (ja varmaan vieläkin) botit lisäsivät ohjaussivut aliaksiksi, eli kohtaan "tunnetaan myös nimellä". Aika useita virheellisiä aliaksia sai poistaa, ja varmasti niitä löytyy vieläkin. --Stryn (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 21.28 (EEST)

Samoinhan wikidatan alkuvaiheessa (ja ehkä vieläkin?) löytyi bottien arpomia interwikihäkkyröitä, joissa esimerkiksi kaksi täysin eri asiaa oli sotkeutunut samaksi interwikiksi. En nyt tiedä, onko niitä jo saatu kaikkia korjattua ja miten hyvin.--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 22.17 (EEST)

Tosin väärät linkitykset oli jo tehty jossain välissä Wikipedian puolella. Eivät botit kuitenkaan lottoamaan – eli ottaisivat linkkejä sieltä sun täältä – ala. --Stryn (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 22.52 (EEST)

Tarkoitinkin siiis juuri, että bottien ennen wikidataa arpomia, sillä silloin ennen wikidataahan se nimenomaan oli juuri tuota, eli botit nimenomaan lottosivat ja ottivat linkkejä sieltä täältä (tyyliin: en:burner = nl:brader ---> botin neronleimaus: fi:Brander kuuluu samaan joukkoon ---> rautalankana boteille piti luoda en:Brander). Nykyinen menettely ehkä on vähentänyt juuri tätä bottien suoranaista arpomista - kunhan nuo vanhat bottien tekoset ajalta ennen wikidataa vain saadaan / on saatu ensin korjattua.--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 00.26 (EEST)

Näinhän se on. Varmaan vieläkin virheellisiä löytyy. Tässä muuten luettelo Wikidatan kohteista, joissa on eniten aliaksia suomen kielellä: d:User:Byrial/Most-aliases/fi. Jotkut varmaan ihan aiheellisia, mutta esim. luetteloihin eivät aliakset kuulu. --Stryn (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 01.26 (EEST)

Tuolla tuli taas vastaan yksi ikivanha virheellinen ohjaus. Saisiko joku tehtyä listan vaikka vuosina 2004–2006 luoduista ohjauksista niin ainakin huonoimmat ohjaukset saataisiin karsittua? --Anr (keskustelu) 14. heinäkuuta 2013 kello 15.41 (EEST)

Tein listan aikajärjestyksessä n. vuoden 2007 alkuun. Kaikkiaan vähän yli 50000 kappaletta, eli noissa pitäisi riittää askartelemista vähäksi aikaa. Seassa voi olla virheitä: Käyttäjä:Otrfan/Vanhoja ohjauksia 1‎ Käyttäjä:Otrfan/Vanhoja ohjauksia 2‎ Käyttäjä:Otrfan/Vanhoja ohjauksia 3‎ Käyttäjä:Otrfan/Vanhoja ohjauksia 4‎ Käyttäjä:Otrfan/Vanhoja ohjauksia 5. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 16.08 (EEST)

Kiitos, mutta voisiko nuo listat tuottaa sellaisina, että ohjaussivun perässä näkyy myös → kohdesivu. Niin ei tarvi jokaista erikseen tarkistaa tooltipista. --Savir (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 16.12 (EEST)

Se jääköön jonkun minua näppärämmän tehtäväksi. Hyvä idea sinällään. --Otrfan (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 16.18 (EEST)

Tein omaan js-tiedostooni nyt skriptin, joka ainakin minulla tekee tuon pyytämäni. Siinä on nyt kahden minuutin viive, mutta en tiedä saisiko sen toiminaan lyhyemmälläkin, kun ainakin minulla on muitakin skriptejä toiminnassa. En osaa liittää koodia tänne tätä paremmin:  –Kommentin jätti Savir (keskustelu – muokkaukset)

if (document.title.indexOf("Käyttäjä:Otrfan/Vanhoja ohjauksia")>-1) { setTimeout(function() {ohjaussivuFix();},120000); } function ohjaussivuFix() { var titteli=""; var rivit=document.getElementsByTagName('li'); for (a in rivit) { titteli=document.getElementsByTagName('ol')[0].getElementsByTagName('li')[a].getElementsByTagName('a')[0].getAttribute("title"); document.getElementsByTagName('ol')[0].getElementsByTagName('li')[a].innerHTML+=' → <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/'+titteli+'">'+titteli+'</a>'; } }

Tuolla onkin kaikenlaista nyt kun näkee ohjauksen ja kohteen vierekkäin. Tuhansia tarpeettomia ohjauksia kuten isojen ja pienten kirjainten vaihtamisia, tai outoja kirjoitusvirheellisiä muotoja, mutta varsinaisesti haitallisten ohjausten löytäminen vaatisi paneutumista kun täytyy lukea se kohdesivukin. Joitain löytyi hetikin, kuten teos jota ei mainita kohteena olevassa kirjailija-artikkelissa. Vai meneekö se sittenkin "suoraan ytimeen"? Kuten Aulis Eskolakin tuossa huomauttaa, kannattaa ensin sopia periaatteet. --Savir (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 20.27 (EEST)

Mitkäs nyt sitten on sopivien ohjausten periaatteet? Sovittaisko niistä nyt ensin. Onko päätelty joteskin hankalaksi ohjaukset, jotka koskevat esim. artikkelin alakappaleen asiaa?

Askartelua piisaa etenkin, jos osa poistelee rajusti ohjauksia ja osa tekee hikihatussa takapihalla ohjauksia lisää... :D --Aulis Eskola (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 16.16 (EEST)

Oma kysymyksensä on, tulisiko tuollaisina olla, mutta ainakaan en pidä automaattisesti hyvänä ohjauksen suoristamista ohjauksen kohteeseen, jos ohjaus on sellainen, että siitä voisi joskus tulla omakin artikkeli. Ohjauksen luonnissahan kai on ajatuksena ollut, että ohjauksia on tehty "varastoon" juuri sitä varten, etttä olisi valmiina toimivia linkkejä, jos ohjaus joskus laajennetaan artikkeliksi. Suoristamalla linkki saatetaan menettää nämä valmiit valmis linkit. Toinen asia sitten on, onko tuollaisia ohjauksia suotavaa tehdä. Alkuaikoinahan kun artikkeleita oli vähän, tänne viittaavat sivut -toiminnolla saattoi ehkä saada yleiskuvan näistä linkeistä ja sitä kautta ohjauksista, jotka tulisi laajentaa (voisin kuvitella), mutta nyt linkkejä on moniin artikkeleihin jo niin paljon, että ohjaukset hukkuvat muihin linkkeihin eikä niitä useinkaan pysty hahmottamaan.--Urjanhai (keskustelu) 10. heinäkuuta 2013 kello 20.42 (EEST)

Anrin ehdotus ohjaussivujen listauksesta ja siistimisestä on hyvä. Mutta uusia ohjauksia tehdään koko ajan ja vanhoja jopa suojellaan. Sisällöntuottajan kannattaakin nykytilanteessa tarkistaa jokainen ohjaussivulle menevä linkki ja jättää tarpeen tullen linkittämättä tekstistä sellaiselle kokonaan, jos se vie eri aiheeseen (miksi tuhlata lukijan aikaa). Uudelleenohjaussivulinkit saa itselleen näkymään erivärisinä muuttamalla mw-redirect-luokan asetuksia omassa tyylitiedostossa. --Savir (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 09.57 (EEST)

Joskushan tällaisissa ohjauksissa ongelma kertaantuu vielä, kun varsinainen artikkeli luokitellaan lisäksi ohjaussivun mukaan. Otetaan mahdollisesti täysin kuvitteellinen esimerkki, mutta vastaavia näkyy välillä. Joku tekee artikkelin kylästä ja siihen ohjaussivun kylän kirkosta. Lisäksi käyttäjä luokittelee kylän aivan oikein luokkaan kylät, mutta samalla luokittelee sen myös luokkaan Kirkot, mikä on siis täysin väärin. Vaikka artikkeli kertoisikin jotain myös siitä kirkosta, niin ei kyläartikkelia kuulu luokitella kirkkoihin. --PtG (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 10.58 (EEST)

---

(keskustelu siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Aulis Eskola)

Oletko (viittaa Aulis Eskolaan) kuitenkin yhä sitä mieltä että esimerkiksi nuo "Pellehypyn suurlähettiläät" ja "Hyppääjä" ja muut senkaltaiset ovat asiallisia ohjauksia? Siis elokuvan nimestä ohjaus sen aihepiiriin tai yhteen sen tekijöistä (jonka sivusta olet ohjauksen oikeuttaaksesi nyt tehnyt käytännössä P. V. Lehtinen ja Hyppääjä-elokuva -aiheisen). --Savir (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 15.29 (EEST)

Tämä keskustelu taas kuuluisi kahvihuoneelle - jos laajenee, siirretään.

Tiedonetsintää auttavista ohjauksista tuskin on haittaakaan esim. tiedonjäsentelylle, koska ohjauksia ei kiat juurikaan esim. luokitella.

Ristiriita on siinä, että moni aihe ei ole merkittävä itsenäisenä artikkelina, mutta on merkittävä mainittavaksi. Ja jos on merkittävä mainittavaksi, tieto olisi kiva olla helposti löydettävissäkin - esim. ohjauksen avulla. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 15.33 (EEST)

Kombiartikkeleista ja niiden ongelmista...

Mitä mieltä muuten ollaan kombiartikkeleista tyyliin Aapajärvi on järvi ja kylä...? Noillehan tulee sitten tuplaluokituskin. --Jmk (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 11.00 (EEST)

En pidä sellaisia suositeltavina. Suositeltavaa olisi jakaa ne eri artikkeleiksi ja pyrkiä välttämään artikkelien luontia ko. muodossa. --Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 13.38 (EEST)

En itsekään pidä tällaisesta tavasta. --PtG (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 13.48 (EEST)

Suurin syy kaiketi kombiartikkelien tekoon on se, että on yksittäisiä aiheita joista ei välttämättä ole kovinkaan paljoa kirjoitettavaa tai ne eivät itsenäisinä välttämättä ylittäisi merkittävyyskynnystä joten ne sitten ympätään jonkin toisen artikkelin yhteyteen. Esimerkkinä vaikka paikallislehti Kuokkasen liittäminen Kuokkala (Jyväskylä)-artikkeliin. --Zache (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 13.50 (EEST)

Merkittävyyskynnyksen alittavista aiheistahan kai onkin kehotettu kirjoittamaan muissa artikkeleissa. Ja niiden tapauksessahan voi luokitella ohjauksen. Vaikka se kai alkujaan ei ole ollut fi-wikissä taåpana, niin sitä näkee, esim. joskus huomasin, että nimeään vaihtaneitten lehtien entisiä nimiä on luokiteltu, ja jos tuo lehti olisi ohjauksena, niin ehkä silloin ohjaujksen voisi luokitella. Kun taas kaupunginosan luokittelu luokkaan lehdet tai (kuten yllä esitettiin kylän luokittwelu luokkaan kirkot) menisi jo vähän mahdottomaksi. Esim. aikoinaanhan arvioitiin keskustelussa suku nimeltä Merven Keisari ei-merkittäväksi, ja siitä tehtiin ohjaus Mervi (Hattula)#Merven Keisari. Ja silloin ehkä ohjauksenkin voisi ajatella luokiteltavaksi. Mutta sen jätän arvioitavaksi, olisiko tällainen suositeltavaa. --Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 14.10 (EEST)

Mutta jos aihe on merkittävä, niin tällaista menettelyä ei voi pitää tavoiteltavana vaan enemmän tilapäisenä. Itsellänikin on kyllä tällaisia roikkumassa, esim. Kartanoita ohjauksina kyliin, mutta silloin en ole luokitellut kyläartikkelia kartanoluokkaan. --Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 14.10 (EEST)

Päättelenkö oikein, että esim. Kaukajärvi pitäisi jakaa kahteen artikkeliin luokitteluongelmien takia? Kumpikin - kaupunginosa ja järvi - ovat merkittäviä aiheita, mutta niistä ei vaan ole keksitty paljoa kirjoitettavaa.

Ehkä vähän samanlainen ongelma oli aikoinaan se, että piti hyvin tiukasti puolustaa jokaisen suureen ja jokaisen yksikön asemaa itsenäisenä artikkelina. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 14.01 (EEST)

Kyllä pitäisi. Itse asiassahan lähiöllä ja järvellä ei ole muuta yuhteistä kuin nimi. Tuossahan on nyt asiaa jo kummastakin ihan kohtuullisesti (ja paljon pienemmissäkin kohteissa asian vähyys on yleensä näennäistä). Itse asiassa ehkä noissa artikkeleissa tyyliin "on kylä/kaupunginosa ja järvi" suurin syy yhdistetyn artikkelin luomiseen muuten itse asiassa lienee, että artikkelien nimeäminen, so. sopivan täsmenteen keksiminen otsikkon kummallekin tuollaisessa tapauksessa ei ole ihan helppoa, etenkään jos ei ole paljoa käyttänyt wikipediaa, ja kokeneellakin käyttäjällä se voi olla usein kynnys, joka hidastaa artikkelin luomista. Tästähän päädytään äkkiä sen tyyppisiin artikkelien otsikoihin kuin Pitkäjärvi (Somero) ja Pitkäjärvi (järvi Somerolla) joiden hahmottamiseksi voi joutua tekemään laajaakin tutkimustyötä siitä, miten artikkeleita siihen astyi on vastaavissa tapauksissa nimetty ja sittebnkin ehkä tekemään rohkeita omia linjauksia.JKa sittenkin, kun erilaisia nimeämisvaihtoehtoja kokeillaan, niihin voi tulla jatkossa säätöä ja artikkeleita voidaan yhtenäisyyteen pääsemiseksi joutua siiertelemään uusille nimille montakin kertaa. Mutta silti juuri tämä "suuremman riesan tie" on yleensä se, joka kannattaa näissä valita.--Urjanhai (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 14.22 (EEST)

Entäs tuore esimerkki Lääninoikeus: tulee vähän hankaluuksia siinäkin, kun on sekä "Lääninoikeus Suomessa" että "Lääninoikeus Ruotsissa" samassa artikkelissa. Miten tuon nyt esim. luokittelisi? --Aulis Eskola (keskustelu) 15. heinäkuuta 2013 kello 19.09 (EEST)

Kannattaa ottaa kantaa tähän kommenttipyynnön osioon: Wikipedia:Kommenttipyyntö/Sotalaiva-artikkeleiden_asiakysymykset#Ohjausten_luokittelu --Otrfan (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 11.01 (EEST)

Kun nyt kerta se Soikku säilytettiin...

Kun kerta Youtube-bloggaajasta tehty artikkeli päätettiin säilyttää poistoäänestyksen tuloksen perusteella, tästä saa sellaisen kuvan että suomenkieliseen Wikipediaan voi varmaan jatkossa tehdä artikkeleita muista YouTuben kautta blogia pitävistä henkilöistä. Esimerkiksi Pasi Viheraho on varmaan paljon tunnetumpi YouTubesta, ja jopa ollut julkisuudessakin esillä ainakin jonkin verran enemmän, kuin tämä Soikku - tosin poistettiin poistoäänestyksen perusteella joskus aiemmin. Että näillä eväillä sitten eteenpäin, ihmetellen --Ville Siliämaa (keskustelu) 22. heinäkuuta 2013 kello 13.48 (EEST)

Edelleen mielestäni tuo artikkeli olisi pitänyt mielestäni kirjoittaa videoblogista, ei bloggaajasta. Sama koskenee Viherahoa. Vblogit ovat merkittäviä, niiden tekijät eivät. --BrDead (keskustelu) 22. heinäkuuta 2013 kello 14.17 (EEST)

Kenialaisista videobloggaajista kertovia artikkeleita odotellessa... --Stryn (keskustelu) 22. heinäkuuta 2013 kello 14.32 (EEST)

Tietosanakirjan tekemisen kannalta on outoa, että itse asiat eivät kiinnosta, vaan satunnaiset yksittäiset ilmiön ilmentymät. Soikku on toki helpompi kohta aloittaa kirjoittaa, kun on Soikun itse netissä nähnyt: voi aloittaa vaan turinoida, että netissä on semmottinen Soikku. Kaiken maailman kyläkerhot ja ohjelman hahmot ovat kiinnostuksen kohteita, mutta valtakunnalliset saatika globaalit asiat eivät kiinnosta - ei hyvin mene tietosanakirjan tekemisen kannalta.

Onhan noista yksittäisistä pienistä ja paikallisista asioista kirjoittamiselle ehkä se etu, että myöhemmin voisi ruveta kiinnostamaan kirjoittaminen niistä isoistakin asioita laajemmassa perspektiivissä. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. heinäkuuta 2013 kello 02.38 (EEST)

Suuntaviivoja tehdään vain äänestyksistä, joissa yli puolet äänestäneistä kannatti säilyttämistä (tai poistamista, jos äänestys päättyy poistoon). Soikun säilyttämistä kannatti 31%, joten minään kiveen hakattuna ennakkotapauksena sitä ei voi missään tapauksessa pitää. (Itse asiassa yksi säilytysääni vähemmän niin äänestyksestä olisi tullut suuntaviiva poiston puolesta.) Jos vastaavanlaisia artikkeleita ilmenee niin äänestyksen kautta mennään edelleen. Jafeluv (keskustelu) 22. heinäkuuta 2013 kello 19.05 (EEST)

Suuntaviivat eivät ole käytäntö, vaan pelkkä luetteo, jolla pyritään ennakoimaan äänestyskäyttäytymistä. 50% on täysin hatusta vedetty raja. Joku vikahan noissa suuntaviivoissa kyllä on, jos kerran artikkelin säilyttämisen ja poiston suuntaviivaksi päätymisen välillä on yhden äänen ero, noinkin vilkkaan äänestyksen jälkeen. --Otrfan (keskustelu) 22. heinäkuuta 2013 kello 19.13 (EEST)

50% ei ole "hatusta vedetty raja", se on enemmistö. Jos enemmistö on kannattanut poistoa, niin tapaus ei silloin kelpaa suuntaviivaksi. --Juusohe^!? 24. heinäkuuta 2013 kello 21.56 (EEST)

Artikkeleiden poisto vaatii 70 % kannatuksen, säilytys 30 %. 50 % on hatusta vedetty. --Otrfan (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 01.42 (EEST)

Sanoisin kyllä enemmänkin tuota 70%-rajaa hadusta vedetyksi kuin 50%-rajaa. 70% on ${\frac {7}{10}}$, 50% on ${\frac {1}{2}}$. --Juusohe^!? 28. heinäkuuta 2013 kello 15.38 (EEST)

Älä hitossa. Enpä olisi osannut laskea. --Otrfan (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 15.41 (EEST)

Taustaa 70 prosentin rajalle: Asiasta päätettiin vuonna 2005 äänestyksessä, johon osallistui (kun hylättyjä ääniä ei lasketa) 74 käyttäjää. Heistä vain seitsemän kannatti rajaksi 50 tai 51 prosenttia. Sitä ennen raja oli vieläkin hurjempi, 80 prosenttia. --Nironen (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 16.03 (EEST)

Ja suuntaviivojen vaatimus siitä, että vähintää 50% käyttäjistä on täytynyt kannattaa säilytystä ennen kuin tuloksen voi lisätä suuntaviivoihin on tullut tämän keskustelun perusteella. Se ei ole mikään hirveän syvällisesti pohdittu rajaarvp vaan hyvin pragmaattisesti tehty muutos jonka MikkoM keskustelun pohjalta suuntaviivat sivulle teki ja joka silloin kelpasi kaikille. --Zache (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 17.49 (EEST)

Juu, mutta kai siinä nyt muidenkin mielestä on jotain pielessä, jos on yhdestä äänestä kiinni, että poistetaanko artikkeli, vai käytetäänkö sitä suuntaviivana artikkelin säilymisestä. 50 prosenttia ei oikein toimi. --Otrfan (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 18.04 (EEST)

Eh, käyn vähän hitaalla nyt mutta eihän tuossa ole yhden äänen eroa vaan 20 pinnaa kun kerran suuntaviivoissa pitää olla yli 50% kannatus säilytykselle ja poistoäänestyksessä 30% tai yli. Soikku ei siis ainakaan suuntaviivat-sivulle kelpaa ennakkotapaukseksi. Äänestyksien kannalta se ehkä kelpaisi esimerkiksi asioista jotka ovat olleet poiston ja säilyttämisen rajalla, mutta ei sen säilytys ole minusta mikään argumentti minkään muun artikkelin säilyttämisen puolesta. --Zache (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 19.40 (EEST)

Aivan oikein. Itsellä oli nyt prosentit sekaisin. --Otrfan (keskustelu) 28. heinäkuuta 2013 kello 19.46 (EEST)

Jokainen poistoäänestys on tapauskohtainen. Suuntaviivat eivät ole millään tavalla sitovia, ne ovat lähinnä tilastointia jonkinlaisen ennustettavuuden aikaan saamiseksi ja yleisen mielenkiinnon vuoksi. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 25. heinäkuuta 2013 kello 00.55 (EEST)--

Sukupuolen ilmoittaminen

Kuinka monelle on välittömästi artikkelia lukiessa selvää, että Chen Ruolin on mies? --85.76.188.37 1. elokuuta 2013 kello 04.54 (EEST)

Varmaan aika harvalle, kun kerran jo toisessa lauseessa on, että ...10 metrin naisten kerroshypyissä... (ja kyseessä siis on nainen). --Zache (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 05.16 (EEST)

Eikös tästä jossain taannoin keskusteltu juuri? Silloin esitin kysymyksen suomea edustaneen urheilijan nimeltä Kaino Lempinen sukupuolesta (joka sekin kyllä selviää artikkelin mallineesta). Joskin maailman kielten joukossa indoeurooppalaiset kielet sukupuolispesifeine persoonapronomineineen lienevät itse asiassa vähemmistö, eivätkä siis mikään kielten normaalitila. Eli sen puoleen meillä uralilaisten kielten puhujilla ei ole häpeämistä vaan voimme olla pikemminkin ylpeitä epäseksistisistä kielistämme.--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 08.34 (EEST)

Pari sanaa vaihdettiin joku aika sitten aiheesta. Pari tällaista keskustelua löytyy artikkeleiden keskustelusivuilta: Keskustelu:Alho Alhoniemi Keskustelu:Niwa Kawamoto. Enemmänkin varmaan löytyisi, jos jaksaisi etsiä, puhumattakaan siitä monenko artikkelin kohdalla on vastaava tilanne. Muistelen, kun jalkapalloilijoita luokittelin, niin oli useampiakin pelaajia, joiden sukupuolta ei nimen perusteella pystynyt päättelemään, eikä asia artikkelitekstistäkään selvinnyt. Artikkeleissa ei sukupuolta aikoinaan saanut mainita, koska eräs käyttäjä piti naisia alentavana kutsua naisia naisiksi tjtn. Nykyäänhän muuten tieto taitaa jo aika monen kohdalla löytyä wikidatasta, kuten mainitun Chen Ruolininkin kohdalla. Vielä kun se laitettaisiin näkymään artikkeleissa. Yltiöfeministeille voisi tehdä pienoisohjelman, joka yliviivaa kaikki sukupuoleen viittaavat sanat. --Otrfan (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 11.26 (EEST)

Joissakin kieliwikeissä näyttää olevan käytössä Luokka:Miehet ja Luokka:Naiset, vaan taitaa olla tuommoinenkin nykyisin poliittisesti epäkorrektia. –Kotivalo (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 11.35 (EEST)

Eroihin wikien välillä vaikuttavat varmaan toisaalta maittaiset kulttuurierot mutta toisaalta myös satunnaiset tekijät, so. miten missäkin wikissä jotkut aktiiviset käyttäjät sattuvat tai eivät satu kokemaan jonkin asian tärkeäksi ja minkälainen näkemys jotakin asiaa tärkeänä pitävillä sattuu olemaan.--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 11.39 (EEST)

Poistettu aikoinaan äänestyksessä: Wikipedia:Poistettavat sivut/Miehet. Voisi yrittää ehdottaa palauttamista, mutta tuskinpa onnistuisi. edit: Meillä on tosin luokka Luokka:Naispainijat alaluokkineen. Sitä perusteltiin jossain keskustelussa sillä, että säännöt ovat naisille eri kuin miespainijoille. Sama tosin koskee useimpia urheilulajeja. --Otrfan (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 11.39 (EEST)

No toihan on todella korrektisti tehty. On naispainijat ja sitten on painijat maittain... ~ Linnea (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 11.50 (EEST)

Luokittelu on tehty periaatteella, että on kreikkalais-roomalainen paini, vapaapaini ja naispaini. Kaipa se pitää jollain logiikalla paikkansa, sillä ilmeisesti naispaini on oma lajjinsa, eikä mitään "miespainia" ole olemassa. --Otrfan (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 11.59 (EEST)

Ongelma on se, että helposti sitten kaikissa naisia koskevissa artikkeleissa lukee, että ne on naisia, mutta miehissä ei lue, koska se on oletus. Näin varsinkin urheilun piirissä. Urheilussa on helppo mainita, että kilpailee miesten seiväshypyssä tms. ja ongelma ratkeaa sillä. Muissa henkilöissä sukupuolella ei ole yleensä väliä erityisesti. ~ Linnea (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 11.40 (EEST)

Eikös juuri ylempänä olevassa samanaiheisessa keskustelussa esitetty, että miehet kilpailevat yleisessä sarjassa, joihin naisetkin ovat tervetulleita (ellei ole jossain lajissa satuttu erikseen kieltämään), ja naisilla on vain sitten omia sarjojaan samaan tapaan kuin nuorilla ja veteraaniurheilijoilla. Tosin kai niitä lajeja, joissa kilpailee miehiä ja naisia oikeasti samoissa sarjoissa, on vähänlaisesti, mutta ainakin kai jotkut ratsastuslajit muistan olympialaisista. Muuten tietysti tulee välttää ilmaisuja tyyliin "naiskirjailija" tai "naisarkkitehti" tai yhtä lailla vastaavia miesilmaisuja kuten "lehtimies". (Tämänhän ymmärtävät miehetkin, koskapa mieshuumoria viljelevä yhtye Lapinlahden linnut jo aikoinaan sketsissään esitteli "mieskansanlauluyhye Kärttynän", joka vastaansanomattomasti osoitti sukupuolella ratsastamisen naurettavuuden.)--Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 12.08 (EEST)

Eli kyseessä on siis nimenomaan mieshenkilöistä kertovien artikkelien ongelma, koska niissä pitää erikseen mainita että tämä on miesjalkapalloilija joka pelaa ylesisarjassa jalkapalloa eikä voi sanoa että X on jalkapalloilija joka pelaa jalkapallon naissarjassa. :D Odotanpa näitä artikkeleita innolla! ~ Linnea (keskustelu) 1. elokuuta 2013 kello 13.52 (EEST)

Mistä tulee vuosilukujen ylilinkitys?

Haltiamieli oli juuri poistanut artikkelista Reima Pietilä vuosilukujen ylilinkitystä. Itse tein vastikään vastaavan operaation Theodor Kittelsenille, joka oli muuten oikein hyvin tehty juttu. Tuli vaan mieleen kysymys, miksi jotkut muokkaajat linkittävät lähes kaikki vuosiluvut artikkeleissa? Sellaista tapaa silloin tällöin. Onko kyseessä joku väärin annettu Wikipedian ohje, vai väärinkäsitys, vai muokkaajien jonkinlaista ylitulkintaa, vai mikä? Osaako joku sanoa ja voisiko asialle tehdä jotain?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 00.02 (EEST)

Joo, linkittää pitäisi lähinnä silloin, kun linkin takaa voisi potentiaalisesti löytää aiheesta tai sitä lähellä olevista asioista lisätietoa. Tätä voisi yrittää ohjeistaa tarkemmin etenkin vuosilukujen kohdalta, mutta tämä asia ei mene kovin helposti perille. Vain jokin perustamisvuosi tms. artikkelin kannalta hyvin oleellinen ajankohta voi olla oikeasti vuosilinkityksen paikka.

Mulla on ollut periaatteena: pura aivan räikeimpiä "ylilinkityksiä" ja anna muiden olla, vaikka ne ärsyttääkin. --Aulis Eskola (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 00.13 (EEST)

Kaikkien vuosilukujen linkittäminen oli muutama vuosi sitten ihan yleinen tapa. Sittemmin asiaan on alettu enemmän puuttua. --Otrfan (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 00.18 (EEST)

Eli jos Auliksen arvio pitää paikkansa, kyse on vissiin siitä, että ylilinkittävät kirjoittajat eivät osaa arvioida artikkelin aiheen vuosilukujen merkityksiä, siis ylilinkitys johtuisi ylitulkinnasta? Siitä ei niin kauheasti haittaa ole, paitsi joskus se on vähän turhauttavaa varmaan sekä kirjoittajalle joka ylilinkittää ja muokkaajalle joka poistaa niitä. Esim. tuossa Theodor Kittelsen artikkelissa niitä oli aikamoinen määrä. Tarkempia ohjeita tarvittanee.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 00.28 (EEST)

Jotkut käyttäjät linkittävät kaiken minkä pystyy. Tokkopa siinä linkin tärkeyttä arvioidaan hetkeäkään, oli kyseessä sitten vuosiluku tai joku muu linkki. --Otrfan (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 00.30 (EEST)

"Linkitetään kaikki minkä pystyy" on aikas yleinenkin ilmiö alottelevilla kirjoittajilla. Sanakirjan puolella se on johtanut välillä siihen, että kaikki sanaselityksen sanat on linkitetty, jopa sellaisetkin kuin ja, kun, myös,... :) Siellä kun alkaa olla hyvin monelle sanalle linkityskohde :D --Aulis Eskola (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 00.35 (EEST)

Kummankin esimerkkiartikkelin vuosilinkit olivat yli viisi vuotta vanhoista muokkauksista. Asiaan on nähdäkseni alettu puuttua selvemmin vasta noiden jälkeen, nähdäkseni nykyään tehdyissä artikkeleissa tai muokkauksissa ei vastaavaa ongelmaa enää yhtä laajassa mittakaavassa esiinny kuin aikaisemmin. Itsekin tein parannuksen asiassa vuosia sitten; alkuvaiheessa linkitin aina kaikki päivämäärät ja vuosiluvut. Tietysti onhan tuo ohje hieman epämääräinen ja antaa tilaa huomattavasti tulkinnoille, mutta enpä usko, että ainakaan aloittelevat kirjoittajat, kuten Eskola tuossa ylläkin pohtii, miettisi vielä kovinkaan tarkasti asiaa, jos edes ovat lukeneet ohjeen noin pitkälle. --PtG (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 08.52 (EEST)

Pari-kolme vuotta sitten muokkauksia aloitellessani linkkasin innolla liikaa kaikkea (ehkä vähän vieläkin), mutta ihmettelin jo silloin miksi kaikki vuosiluvutkin pitää linkata niin kuin muissa artikkeleissa näkyi olevan tapana. Nyt olen tuota vähentänyt, mutta ihmettelen sitäkin enemmän miksi kaikissa synnyin- ja kuolinajoissa ynnä muualla pitää linkata päivämäärä- ja kuukausiyhdistelmä (siis esim. 3. elokuuta). Kenelle muulle kuin astrologeille ja trivianmetsästäjille on mitään hyötyä siitä, mitä tapahtui saman kuun samana päivänä mutta ihan eri vuonna? –Kotivalo (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 09.44 (EEST)

Helsingin Sanomille. Ihmiset-sivulla esitellään kyseisenä päivänä syntynyt julkisuuden henkilö, ja voisi kuvitella että lähteenä on Wikipedia, tuo toimittajien luotettava tietolähde. --Abc10 (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 10.02 (EEST)

Eikös noita ole ollut ennen wikipediaakin? Ja kun juttua ruvetaan tekemään, niin tieto varmaan myös tarkastetaan. Vähintään haastatewltavan itsensä luulisi älähtävän, jos haastatellaan vääränä päivänä. Ja sitä paitsi kun aina muutamaa päivää ennen uutisoidaan, kun on täyttymässä pyöreitä vuosia jonkin merkkihenkilön syntymästä, niin aina ei välttämättä wikipedian etusivun boxiin ole huomattu nostaa kyseistä hyvin merkittävää henkilöä ennen kuin siitä uutisoidaan muuten. Olen monta kertaa näitä lisäillyt, joskin monta kertaa niitä on olut siellä sentään valmiiksikin.--Urjanhai (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 15.04 (EEST)

On niitä ollut ennen, muistan itsekin etsineeni vuosituhannen vaihteessa netistä oman syntymäpäiväni historiallisia tapahtumia. --PtG (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 15.07 (EEST)

Ja joskus (luultavasti myös ennen wikipediaa) muistan lainanneeni kirjastosta kirjan, jossa oli kuuluisien maailmanhistorian henkilöiden syntymä- ja kyuolinpäiviä. - Mutta en sitten tiedä onko lehdillä esim. suomalaisista merkittävistä henkilöistä joku oma tietokantansa (esim. kuka kukin on kirja sähköisenä, niin että voi tehdä hakuja). Ja jos wikipediasta koettaisi syntymäpäivän avulla etsiä esim. haastateltavia tai ylipäätään mitä tahansa erityistä, niin se vaatisi kai käytännössä jotain pienoisohjelmaa, jolla tapahtumien päivämäärien ja muunmaalaisten henkilöiden syntymäpäivien seasta saisi seulottua suomalaiset syntymäpäiväsankarit (ja päivämääräartikelien valikoimissakaan ei välttämättä ole kaikkia merkittäviä suomalaisia henkilöitä, jos esim. päivämääräartikkeli on luotu ennen kuin useista ko. päivänä syntyneistä merkittävistä suomalaisista on ollut artikkelia).--Urjanhai (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 15.30 (EEST)

En tarkoita syntymäpäivähaastatteluja vaan Ihmiset-sivun ylälaidassa olevaa pikku kuvaa ja tekstinpätkää. --Abc10 (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 15.26 (EEST)

Jos kyseessä ovat yleiset maailmanhistorian merkkihenkilöt, niin niistä on kirjallisuutta, kuten yllä jo ehdin mainostaa. Samoin Suomen kansallisbiografiassa taitaa olla hakutoiminto myös syntymäpäivän mukaan. Ja lisäksi on sähköisiä tietosanakirjoja, joissa niissäkin lienee hakutoiminto. --Urjanhai (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 15.30 (EEST)

Syntymä- ja kuolinaikojen linkittämiseen määritelmässä ja mallineissa lienee syynä artikkelien yhtenäinen ulkoasu. --Otrfan (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 16.40 (EEST)

Ne on syytäkin linkittää aina. Muiden artikkelissa esiintyvien vuosilukujen ja päivämäärien kohdalla sen sijaan lienee nykyään kallistuttu siihen, että vain erittäin tärkeät tulee linkittää. Olisiko joskus alkuaikoina ollut eri tapa, en osaa sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 3. elokuuta 2013 kello 17.05 (EEST)

Kansanedustajanavigaatiomallineiden muuttaminen

Sopiiko, että kansanedustajia koskevat navigaatiomallineet muuttaisi ainoastaan nykyhetkeä eikä menneitä vaalikausia koskeviksi? Esimerkiksi artikkelissa Susanna Huovinen on mallineet

Keski-Suomen vaalipiirin kansanedustajat 2007–2011

• Susanna Huovinen
• Anne Kalmari
• Matti Kangas
• Toimi Kankaanniemi
• Reijo Laitinen
• Lauri Oinonen
• Aila Paloniemi
• Mauri Pekkarinen
• Tuula Peltonen
• Henna Virkkunen

vaikka Huovinen on edelleenkin SDP:n kansanedustaja eikä vain vaalikaudella 2007–2011. Jos joka vaalikaudelle pitäisi olla omat navigaatiomallineet puolueelle ja vaalipiirille, niin esimerkiksi artikkeliin Mauri Pekkarinen pitäisi lisätä 18 navigaatiomallinetta. Selkeämpää olisi, että olisi malline "Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustajat" ja "Keski-Suomen vaalipiirin kansanedustajat", joita päivitettäisiin vaalikausittain. Samoin muiden puolueiden ja vaalipiirien osalta. --Raksa123 (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 03.59 (EEST)

Olen usein noita hämmästellytkin, kun poliitikosta kertovassa artikkelissa on malline, joka liittyy vain johonkin satunnaiseen menneeseen vaalikauteen, mutta ei yhteenkään muuhun. Jos noita on pakko olla artikkeleissa yleensäkään, niin keskittyminen vallitsevaan tilanteeseen olisi hyvä. Ilmeisesti vaalikauden vaihtuessa vanhat mallineet sitten aina poistettaisiin tarpeettomina? Meillä on muuten tämmöinenkin kuin {{Nuorsuomalaisten kansanedustajat 1907-1908}}, joka kuvaa yli sadan vuoden takaista tilannetta. Tuollainen on käsittääkseni luotu vain tuolle yhdelle puolueelle ja vain tuolle yhdelle vaalikaudelle, joten se vaikuttaa aika orvolta. --Risukarhi (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 12.34 (EEST)

Kyllähän siitä vähän hassu tulee, jos mallineita on noin paljon, ja toisaalta niitä on kuitenkin vain enimmäkseen tuoreista vaalikausista, mutta en tiedä kannattaako kaikkia mallineita silti poistaa. Joskus voidaan kumminkin tullaa toisiin ajatuksiin mallineiden tarpeesta tai niitä voi ehkä silti jotenkin käyttää. Vai tulisiko siirtää käyttämättömät mallineet wikipedia-avaruuteen?--Urjanhai (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 12.49 (EEST)

Meni paljon monimutkaisemmaksi, kun Luokka:Suomen politiikkanavigaatiomallineet näyttää sisältävän niin monta vanhaa ajankohtaa vastaavaa mallinetta. Nykyhetkeä koskevat mallineet eivät näytä olevan kovin ahkerasti käytössä sivuilla. Vanhojen mallineiden tekoon on käytetty niin paljon vaivaa, ettei niitä kannata ainakaan kokonaan poistaa. Olisikohan hyvä ajatus pitää navigaatiomallineet vain nykyisten kansanedustajien artikkeleissa ja ottaa ne pois muista? Ehkä vanhentuneet mallineet voisi laittaa vaalipiirien ja puolueiden artikkeleihin sopivaan paikkaan, niin sitten niistä näkee ketkä ovat missäkin vaiheessa olleet kansanedustajina samanaikaisesti. --Raksa123 (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 04.13 (EEST)

Tuskin noita kannattaa puolueiden ja vaalipiirien artikkeleihin laittaa, koska sinnehän niitä pitäisi silloin kasata kymmeniä peräkkäin. Isoimmat puolueet ja vaalipiirit ovat kuitenkin ehtineet olla olemassa aika monen vaalikauden ajan. Mallineet voitanee varmaan haluttaessa säilyttää, vaikka niitä ei käytettäisi yhdessäkään artikkelissa, jos joku haluaa käydä niitä muuten vaan ihailemassa. --Risukarhi (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 09.22 (EEST)

Ohjauksen luokitus

Kun en tunne asiaa, kysyn onko tämä luokitus jonkin käytännön mukainen: Boris (marttyyri)? Eikö elinaikaluokituksista ole enemmän hyötyä itse artikkelissa kuin ohjauksessa josta sitä kukaan tuskin osaa etsiä? --Käyttäjä:Kielimiliisi 7. elokuuta 2013 kello 09.14 (EEST)

Lisäsin luokat kyseiseen ohjaukseen tämän taannoisen keskustelun seurauksena. Tarkoituksena oli välttää useasta henkilöstä kertovien artikkelien luokittaminen keskenään ristiriitaisiin synnyin- ja kuolinvuosiluokkiin (esimerkiksi samanaikaisesti eläviin ja kuolleisiin). Luokkia ei ole tarkoituskaan etsiä ohjaussivulta; juju on siinä, että nyt Boris kuitenkin löytyy luokasta Luokka:Vuonna 1015 kuolleet, vaikka hänellä ei ole omaa artikkelia. Tuo ohjaussivujen luokittelu näkyy olevan aika yleistä mm. englanninkielisessä Wikipediassa (jotkut luokat sisältävät jopa enemmän ohjaussivuja kuin varsinaisia artikkeleita). Täällä suomenkielisellä puolella se on sallittua, mutta sitä on harrastettu aika vähän. --Risukarhi (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 11.14 (EEST)

Kuntaluokat

Keskustelu siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Raksa123#Kuntaluokat. --Raksa123 (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 01.05 (EEST)

Huomasin että loit luokan Luokka:Uskela. Samaan tapaan kuin luotiin hiljan luokat Luokka:Nummi (Lohja) ja Luokka:Pusula tulisi varmaan luoda myös Luokka:Angelniemi mieluummin luokan Luokka:Halikko rinnalle kuin sen alle. Nykyhetken näkökulmastahan Angelniemen kuuluminen Halikkoon oli vain lyhyt välivaihe. Sen luominen on joskus ollut mielessänikin, mutta ei ole tullut ruvettua, mutta kun nyt esim. Nummi-Pusulan luokka purettiin, niin yhdenmukaisesti sen kanssa tämä vaikuttaisi perustellulta nykyisessä kuntarakennetilanteessa. Tosin myös Käyttäjä:Vnnen, joka lienee luonut enimmän luokan artikkelit, voisi osata hyvin sen tehdä kun hän luultavasti muistaa kaikki Angelniemen kohteet valmiiksi ulkoa.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 14.42 (EEST)

Ja samoin, kun kuntaliitosten "huumassa" monia entisten kuntien luokkia on poistettu, niin näitäkin (ainakin omasta mielestäni) voisi ainakin tärkeimpiä palauttaa. Perusteluina näen ainakin toisaalta sen, että useimmissa tapauksissa artikkeleita on kuntaliitosten jälkeen tullut tasaisesti lisää ja kun toisaalta nykyisten kuntien luokiin on luotu yhä enemmän aiheenmukaisia alaluokkia, niin tällöin aiheenmukaiset ja entisten kuntien alaluokat ainakin oman arvioni mukaan hyvin täydentävät toisiaan ja auttavat navigoinnissa. Joskin uudelleenluokittelu voi joskus olla työlästä vaatiessaan artikkelihistorioiden kouluamista, paikallistuntemusta ja lähteitä. Mutta kun entisten kuntien nimiä yhä käytetään sijainnin ilmoittamiseen ja Kotuskin on nimenomaisesti kehottanut näin tekemään, niin nykyisessä kuntarakennetilanteessa (ja vallitseva trendi huomioon ottaen) tämä vaikuttaisi perustellulta. --Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 14.42 (EEST)

Ja noinhan tosiaan olit tekemässäkin, esim. Loviisassa Pernajan ym. alaluokat ovat ehdottomasti tarpeen ja hyödyllisiä. Kuntaliitoksessa entinen kunta ei tosiaankaan lakkaa, vaan jatkaa olemassaoloaan vielä pitkään monilla tavoin, minkä lisäksi sillä on merkitystä historiallisena alueyksikkönä.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 14.53 (EEST)

Loin luokat Luokka:Ruotsinpyhtää, Luokka:Pernaja, Luokka:Liljendal ja Luokka:Uskela, mutta niihin kuuluvia artikkeleita voi vielä puuttua. Luokasta Luokka:Suomen entiset kunnat näkee, että 169 entistä kuntaa tarvitsisi vielä oman luokkansa, joten työsarkaa riittäisi paljon. Tiedon jäsentelyn kannalta nämä entisten kuntien luokat kannattaa ehdottomasti säilyttää ja kuntaliitoksen tapauksessa siirtää vain uuden kunnan alle, kuten luokassa Luokka:Salo on tehty. --Raksa123 (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 21.00 (EEST)

Ns. reikäleipäkunnat ja etenkin kaupungin kanssa samannimiset maalaiskunnat voivat olla tässä suhteessa hiukan vaikeita, mutta ainakin hiljattaisissa kuntaliitoksissa kun liitetyn kunnan nimi sijainnin määreenä on vielä yleisesti käytössä, entisten kuntien luokat varmaan useimmissa tapauksissa puoltavat paikkaansa. Vaikeimmathan voi jättää viimeiseksi ja lähteä ensin selvimmistä. Vaikeita voivat olla myös olla useankertaiset liitokset kuten Vammala, Äetsä, Anjalankoski, ja voi olla että muutenkin monimutkaisimpia tapauksia pitää miettiä tapauskohtaisesti. Monien kohdalla ehkä on ajateltu että "entinen" menettää merkityksensä ja lähdetty rakentamaan "uutta" identiteettiä, mutta tämä sinällään ehkä kaunis ajatus ei ehkä vastaa aina välttämättä todellisia olosuhteita ja esim. entisen kunnan nimen jatkuvaa käyttöä sijainnin määreenä. Itse olen muokkaillut näitä lähinnä niissä osissa Suomea, joita paremmin tunnen ja vastaavasti vähemmän niissä osissa Suomea, joita tunnen huonommin. Joskus historiat myös voivat olla monimutkaisia. Mutta toisaalta suuri osa on varsin selviä. Salonkin kohdalla aluokat olivat välillä poissa, mutta artikkelien määrän karttuessa ja kaupunkiluokan aihealaluokkien lisääntyessä niitä on vähitellen luotu uudestaan ja sama voi olla tilanne muussakin tapauksessa. Eli kuntaliitoshetkellä ehkä artikkeleita oli joissakin vähän, mutta kun artikkeleita on tullut lisää ja samoin kuntaluokkien aihealaluokkia, niin tilanne on artikkelimäärienkin suhteen muuttunut.--Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 21.31 (EEST)

Pitäisiköhän Sastamalan alaluokiksi pistää suoraan Vammala, Tyrvää, Karkku, Kiikka, Keikyä, Suodenniemi ja Mouhijärvi, niin näkee heti että mitkä entiset kunnat sen alueella sijaitsevat? Jos vielä Äetsälle tekee oman luokan, niin sekin voisi olla suoraan Sastamalan alla ja sitten Äetsän alla edelleen toistamiseen Kiikka ja Keikyä. --Raksa123 (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 21.41 (EEST)

Kun Tyrvää ja Karkku ehtivät olla liitettynä Vammalaan hyvin pitkään, niin vaikea ei-paikkakuntalaisena arvioida miten tuo hahmottuisi. Aiheesta on kyllä kahvihuoneessa joskus keskusteltu ja silloin joku Vammalaa tunteva taisi juuri siitä esittää jotain kommentteja. Nämä vaikeat kannattaa varmaan jättää viimeiseksi. Vrt. myös alla.--Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 22.07 (EEST)

Tämä on hyvin vaikea kysymys. Jos tänne luodaan esimerkiksi luokat Kymi ja Karhula niin katson mielenkiinnolla, mitä artikkeleita näihin luokitellaan. Tai vaikkapa luokat Vehkalahti ja Hamina, laitetaanko nämä toistensa alaluokiksi. Tämä ei vaan toimi kaikissa tapauksissa. Näitä lakkautettujen kuntien luokkia pitäisi luoda hyvin harkiten.--IA (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 21.44 (EEST)

Voi olla että etenkin näissä monikerroksissa ja etenkin reikäleipämäisissä tapauksissa on noudatettava hyvin suurta harkintaa ja mielellään varovaisuutta. Mitä esim. paljasjalkaiset salolaiset (jollainen en ole, enkä minkäänlainen muukaan salolainen) sanovat tuosta Uskelasta? Periferiset pikkukunnat tyyliin Angelniemi, Metsämaa ym. ovat luultavasti yksinkertaisempia. --Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 22.07 (EEST)

Kun taas esim. noita Pernajan, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään luokkia uskallan ilman muuta suositella. --Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 22.12 (EEST)

Juuri noissa monikerroksisissa tapauksissa tästä tulee vain uskomatonta sotkua. Aina nämä pitäjät eivät ole lohjenneet siististi toisesta pitäjästä, vaan ovat lohjenneet paloittain ja joku pala on sitten ahmaissut uudella nimellä koko pitäjän ja muita alueita. Esimerkiksi luokka Loviisa pitäisi kuulua luokan Pernaja alaisuuteen, sieltähän se on irrotettu, mutta nykyiseen luokkaan Loviisa kuuluu alueita, joilla ei ole tekemistä Pernajan kanssa.--IA (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 23.23 (EEST)

Sillä, jos kunta on alunperin lohjennut yhdestä kunnasta ja tullut liitetyksi toiseen, ei ole tässä mitään merkitystä eikä mitään vaikutusta luokitukseen, koska luokitus on maantieteellinen (so. alueellinen) eikä kuntien erkanemismishistoria vaikuta siihen mitenkään. Esim. Karinainen on aikoinaan lohjennut Marttilasta mutta tullut liitetyksi Pöytyään, samoin kuin (kaiketikin, jos oikein muistan) Ruotsinpyhtää kai nimensä mukaisesti on lohjennut Pyhtäästä, mutta tullut liitetyksi Loviisaan. Useinhan kyllä käy niin että joukko kuntia eroaa emäpitäjästä, johon ne sitten taas liitetään, mutta se ei ole tässä luonteeltaan maantieteellisessä ja alueellisessa luokituksessa olennaista, vaan se, mitä entisiä kuntia sattuu sisältymään kunkin nykyisen kunnan alueeseen. Se, mistä pitäjästä (kuten esim. Pernaja, Pyhtää jne.) kukin entinen kunta on aikoinaan on eronnut, on myös mielenkiintoista ja tärkeää historiallista tietoa, mutta se lienee käsiteltävä jollain muulla tavalla kuin luokittelemalla nykyisiä tai entisiä kuntia tai niiden luokkia. --Urjanhai (keskustelu) 9. elokuuta 2013 kello 00.41 (EEST)

Pääsääntöisesti vastustan entisten kuntien luokkien perustamista. Se on loputon suo. Omia luokkia voi sen sijaan luoda esimerkiksi kaupunginosille tai kylille, jos artikkeleita on tarpeeksi. Kaikkia Suomen kuntamuutoksia ei yksinkertaisesti pysty eikä ole tarpeen peilaamaan Wikipedian luokittelulla.--IA (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 01.43 (EEST)

Useissa tapauksissa pidän entisten kuntien luokkia erittäin perusteltuina. Sen tapaisia kokonaisuuksia kuin Luokka:Salo tai Luokka:Hämeenlinna on yksinkertaisesti mahdoton järkevästi alueellisesti hallita ilman niitä, koska kukaan ei edes ymmärrä mitä tarkoitetaan, jos sanotaan jotain, mikä on tapahtunut esim. Tuuloksessa tapahtuneen "Hämeenlinnassa". Kyläluokat sen sijaan tuottaisivat täysin hallitsematonta silppua, koska yhteen kylään harvoin mahtuu niin montaa aihetta, että luokassa olisi mitään järkeä (esim. Salossa on monta sataa kylää, ks. Luettelo Salon kylistä). Kaikkien entisten kuntien luokittelua (tyyliin Luokka:Vanaja, Luokka:Uskela) voi kyllä myös perustellusti vastustaa, jos on niin, että ne eivät enää nykyään hahmottuisi sijainnin määreinä (sen, miten asia on, arviointi vaatisi paikallistuntemusta, jota minulla ei noista ole). Kuitenkin myös näillä on tietty historiallinen merkityksensä, mutta monien peräkkäitten kuntaliitosten tapauksissa (kuten juuri Kouvolan seudulla ym.) voi joutua miettimään mikä olisi paras ratkaisu. Kaikkien entisten kuntien luokkien poisto olisi kuitenkin historiatonta ja vastoin sitä, että ihmiset (ja myös tiedotusvälineet, jotka ovat meidän lähteitämme, samoin kuin vanhempi kirjallisuus, joka myös on meidän lähteemme) jatkuvasti kaikkialla käyttävät niitä sijainnin määreinä. --Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 22.19 (EEST)

Mielenkiintoinen keskustelu :) Angelniemi oli alkujaan osa Halikkoa ja palasi kunnan yhteyteen 51 itsenäisen vuoden jälkeen. Uskelalla on sen sijaan usean sadan vuoden mittainen historia takanaan. Siksi en näe että Angelniemi tarvitsee omaa luokkaansa kun taas Uskela tarvitsee. Jokainen entinen kunta ei myöskään tarvinne luokkaa. Turha ruveta luomaan luokkia joissa olisi yksi artikkeli. Omaa hämmennystä luo myös mm. nämä moniliitokset jotka Urjanhai mainitsi. Tai sitten mm. Äetsä ja Nummi-Pusula jotka olivat olemassa kolmisenkymmentä vuotta. Näin heti en keksi ratkaisua. --Vnnen (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 00.58 (EEST)

Luulisin, että epävarmuutta herättävien voi antaa olla tai sitten keskustella niistä tapauskohtaisesti pikemmin kuin pyrkiä luomaan kaikille luokkia yhtenäisen kaavan mukaan. Itse näkisin (näin matkan päästä) Uskelan ja Angelniemen päin vastoin: Uskelallahan on kyllä usean sadan vuoden historia kirkkopitäjänä, mutta luokan nykyisen rajauksen mukaisena kuntana sen historia on lyhyempi, eikä nykyinen luokka kuitenkaan kata siihen satojen vuosien aikana kuuluneita alueita (Etelä-Somero vuoteen 1492, Kiikala 1600-luvulle, Pertteli ja Kuusjokija Salo ja Muurla 1800-luvulle tai Muurla seurakunnallisesti jopa 1900-luvulle). Lisäksi luulen, että jos nykyään sanotaan, että jotain on angelniemellä, tämä on ymmärrettävä ja yleisesti ymmärretty ilmaisu. Mutta käytetäänkö nimeä Uskela enää vastaavasti? - Joskin historiallisena luokkanakin se kyllä voisi olla mahdollinen. Mutta tarkoittaisi kai silloinkin nykyisen rajauksen mukaisesti pikemminkin kuntaa viimeisessä olemassa olleessa muodossaan. Esimerkiksi lehti Lounais-Hämeen Luonto on jo vuosikymmeniä julkaissut takakannessaan kaikkien alueen entistenkin kuntien vaakunoita tasavertaisesti. Silloin näistä kukin tarkoittaa kuntaa viimeisimmässä (so. laajimman kuntajaon mukaisessa) muodossaan, eikä Tammela esim. kata Forssaa, Jokioista, Humppilaa ja Ypäjää. Mutta silti vähän epäilen tuota Uskelaa, eli voidaanko nykyään enää sanoa, että jotain on Uskelassa? Ehkä voidaankin, tai sitten ei? (Vrt. esim. Mäenala, Isokylä, Veitakkala, Fulkkila, ei-salolaisena en osaa arvioida.) Mutta jos luokka ei hahmotu selvästi, niin parempi jättää luokittelematta. Jos taas luokka hahmottuu selvästi, niin voi luokitella. Itse veikkaisin, että esim. Angelniemi hahmottuu mutta Uselasta en ilman paikallistuntemusta nimen nykyisestä käytöstä ole varma. Nimityksen Salo-Uskela kautta se ehkä voisi hahmottua tai sitten ei.--Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 09.59 (EEST)

Eli oikeastaan voisi ajatella vaikka niin, että jos luokan alueellinen rajaus nykyisen kielenkäytön perusteella välittömästi hahmottuu, niin tämä puhuisi sen puolesta, että luokka olisi mahdollinen. Jos se taas ei hahmottuisi, niin tämä tekisi luokan määrittelystä vaikean. Tosinhan nyt esim. luokka "Nummi-Pusula" jätettiin pois, vaikka sen tarkoite oli selvä, mutta niin saattoi olla ehkä selvempi.--Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 10.14 (EEST)

Artikkelien määrä taas (enää nykyään) tuskin on rajoite: yleensä niitä on jo kertynyt useimmiten enemmän kuin yksi tai edes muutama, ja vastaavasti kuntaluokissa on aiheenmukaisia luokkia, joissa niissäkään ei aina ole paljon artikkeleita.--Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 10.17 (EEST)

Kaksoisluokitus?

Jaa muuten sivuhuomiona: muistelen että tuolle entisten kuntien luokittelulle sekä omaan luokkaansa että suoraan entisten kuntien alle olisi joskus ollut joku peruste, mutta en enää muista mikä. Ellei sitten ollut niin, että Malline:Lakkautettu Suomen kunta olisi ollut aiemmin automaattisesti luokitteleva ja tämä ominaisuus olisi sittemmin poistettu. Tai sitten (luultavammin kai) oli joku muu peruste. Mahtaako kukaan muistaa?--Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 22.18 (EEST)

Perniö on ainakin ollut ensin luokassa Perniö, sen jälkeen luokassa Salo, sitten se on lisätty Suomen entisen kuntien luokkaan ja sen jälkeen korvattu Salo Perniön luokalla. Juuri muualla kuin Salon ja Loimaan suunnalla tuollaista kaksoisluokittelua ei ollutkaan. --Raksa123 (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 22.26 (EEST)

Muistelisin, että tuollainen kaksoisluokitus olisi ollut alkujaan kaikilla entisillä kunnilla, joilla vain on ollut oma luokka, mutta kun nyt tuli puheeksi, niin en ole lainkaan varma, onko tämä muistikuvani oikea. --Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 22.31 (EEST)

Tarkistin artikkelista Mietoinen: sillä oli ollut tuollainen kaksoisluokitus vuoteen 2008 (sama vuosi, jolloin itse aloitin muokkaamisen) mutta sitten tämä kaksoisluokitus oli poistettu: [4]. Muistaisikohan muutoksen tekijä tarkemmin, oliko tuolloin tehty joku linjaus asiasta? Samalla oli myös vaihdettu entisen kunnan malline toiseen mallineeseen. --Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 22.41 (EEST)

Hetkeä myöhemmin Luokka:Mietoinen on luokiteltu Suomen entisten kuntien luokkaan. --Raksa123 (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 22.51 (EEST)

Eli sitä ennen entisten kuntien luokat eivät olisi olleetkaan luokassa Suomen entiset kunnat, vaan niitä olisi alettu luokitella sinne vasta tuolloin?--Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 10.05 (EEST)

Ja kieltämättä tuollainen kaksoisluokitus juuri tässä tapauksessa voisi tuoda tiettyä selkeyttä, vaikka sellaista ei yleensä kai fi-wikissä olekaan harrastettu. (en nyt sitten tiedä tuosta muistikuvastani.)--Urjanhai (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 22.33 (EEST)

Luokittelu nykyisen kunnan alla

Kolmas osakysymys tähän liittyen on luokittelu nykyisen kunnan alla. Nykyisin olen ainakin itse pyrkinyt luokittelemaan entisten kuntien luokat pääsääntöisesti nykyisen kunnan alle suoraan aakkostuksella "* Entisen kunnan nimi". Suuremmissa kunnissa entisiä kuntia ja joskus niiden luokkiakin on kuitenkin myös kaupunginosaluokissa tai joskus muissakin luokissa. (Keskustelua tähän liittyen ks. Keskustelu luokasta:Sammatti.) Tässä olen miettinyt sellaista ratkaisua, että jos entisen kunnan luokka tai luokan puurttuessa entisen kunnan artikkeli ei ole suoraan nykyisen kunnan alaluokkana tai artikkeli suoraan nykyisen kunnan luokassa, niin olisiko sille hyvä systemaattinen sijoituspaikka nykyisen kunnan historialuokka (esim. Luokka:Turun historia). Näihinhän on luokiteltu myös esim. hyvin hiljattaisia uutistapahtumia. Lisäksi se voisi sitten tarvittaessa olla myös kaupunginosaluokassa. Kaupunginosan ja entisen kunnan vastaavuushan nimittäin voi vaihdella (ja aina siitä ehkä ei edes ole tietoa). Eli jos siis esim. entisen kunnan nimeä kantava kaupunginosa kattaa vain osan entisestä kunnasta tai useista entisistä kunnista jotkut olisivat likimain identtisiä kaupunginosan kanssa ja jotkut eivät, niin silloin ne ainakin löytyisivät yhtenäisesti historialuokasta. Mutta en ole tästä nyt vielä aivan varma, koska yhtä laillahan entiset kunnat eivät ainakaan kaikissa tapauksissa ole pelkästään historiaa, jos esim. enrisen kunnan nimi jatkuvasti on sijainninmääreenä käytössä - ja esim. Kotus on kehoittanut entisten kuntien nimiä tällaisessa käytössä edelleen käyttämäänkin. Mutta kun ne myöskään eivät ole pelkästään kaupunginosia, niin tämä tasapainottaisi luokitusta silloin kun entisen kunnan luokka suurissa nykyisissä kunnissa ei tulisi suoraan nykyisen kunnan alaluokaksi. Ja silloin olisi myös yksi paikka, josta entiset kunnan nykyisen kunnan luokissa aina löytyisivät, silloin kun ne eivät ole suoraan nykyisen kunnan alaluokkana.--Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 10.32 (EEST)

Tästä tulee hyvin vaikeaa sotkua monessa tapauksessa. Itse en ole oikein innostunut näistä lakkautettujen kuntien luokista. Ehkä poislukien luovutetun Karjalan kuntien luokat, jotka ovat vähän erikoistapauksia.--IA (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 20.16 (EEST)

Monissa tapauksissa entisten kuntien luokat ovat mielestäni erittäin perusteltuja niistä syistä joista yllä esitin. Siihen en ota kantaa, ovatko ne sitä kaikissa tapauksissa. Joissakin tapauksissa luokittelu voi olla niin monimutkaista, että on syytä edetä harkiten, pysähtyä mahdollisesti miettimään ja varmaan keskustellakin, jos on erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi Luokissa Luokka:Salo ja Luokka:Hämeenlinna suurta kuntakokonaisuutta olisi mahdoton jäsentää alueellisesti mitenkään järkevästi ilman entisten kuntien luokkia ja entisten kuntien luokat ovat näissä mielestäni erittäin suureksi avuksi. (Paitsi että luokkia Luokka:Uskela ja Luokka:Vanaja näiden alla en osaa omalla paikallistuntemuksellani oikein arvioida, muita kyllä). Ajatus siitä, entiset kunnat kokonaisuudessaan tulisi luokituksessa annihiloida ei mielestäni ole perusteltu, mutta jyrkän kannan otan vain niiden alueiden osalta, jotka tunnen hyvin.

Se on sitten oma asiansa, mihin nämä mahdolliset luokat sijoitetaan, jos ne eivät ole suoraan nyyisen kunnan alla. Koska kuitenkin (ymmärtääkseni) varsin harvoin entisen kunnan nimeä kantava kaupunginosa edes likimainkaan vastaa entistä kuntaa (tavallisemmin kai vain sen keskustaajamaa, tai ehkä tässä on eroja, vrt. esimerkit keskustelussa Keskustelu luokasta:Sammatti) entisten kuntien luokittelu kaupunginosaluokkiin on mielestäni usein (ellei aina) ongelmallista, varsinkin jos ei ole tietoa siitä, mikä on entisen kunnan alueen ja kaupunginosan alueen suhde toisiinsa, jolloin koko entisten kuntien luokittelu luokittelu "kaupunginosiksi" on käytännössä tyhjän päällä ja perustuu arvuutteluun.--Urjanhai (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 21.56 (EEST)

Siis voi tämä toimia joissain tapauksissa, mutta on todella monia tapauksia, joissa tämä ei toimi.--IA (keskustelu) 8. elokuuta 2013 kello 22.03 (EEST)