Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto9

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Suomen kuntajärjestelmän muutokset

Suomessa tapahtuu voimakasta (sanoisin kutakuinkin anarkistista) kuntajärjestelmän uudistusta. Ensi vuoden 2007 alust moni kunta lakkaa olemasta. Mielestäni pitäisi luokitus jättää toistaiseksi vanhoihinkin kuntiin, mutta mallineet pitäisi uudistaa ensi vuoden kuntajakoa vastaaviksi. --Höyhens 3. joulukuuta 2006 kello 02.50 (UTC)

Ensimmäinen työ - kuntakartan päivittäminen

Tästä pitäisi varmistaa vuoden 2007 alun versio http://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=Image:Finnish_municipalities.png , koska se toimii pohjana muulle. Ellei tätä uudisteta, tehdään tämä pohjalta tarkempia karttoja -2006 -tilanteen mukaan.

Kuntaluokitus järjestelmänä/järjestelmän rikkominen yksittäispoikkeuksin

Kuntaluokitusjärjestelmä pitäisi olla yhtenäinen kaikissa Suomen 416 kunnasta, jotta ei ajauduta satoihin tai tuhansiin luokkia koskeviin muokkauksiin tai kymmeniin äänestyksiin.

Kun luodaan luokitusjärjestelmää, kannattanee pitää mielessä, että luokitusjärjestelmä muodostaa käyttäjälle menettelytavan navigoida verkossa. Näin ollen kuntaluokitusjärjestelmän pohjaksi pitäisi ottaa jokin suuri kunta tai jotkin suuret kunnat, missä se on kaikken laajin, kehittynein ja jäsennellyin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Helsinki

Ei siis pitäisi särkeä järjestelmää edellyttämällä, että jossain yksittäistapauksessa toimitaan toisin kuin Helsingissä tai 415 muussa kunnassa. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 17.24 (UTC)

Ulrikan menetelmät 2 : tapaus Minna Lintonen

Ulrika jatkaa aikaisempaa käytäntöää, missä hän pyrkii [propaganda propagandistisesti]] osoittamaan, että kansanedustajien, ministereiden, entisten kansanedustajien, entisten ministereiden luokittaminen kaikissa tapauksissa merkitsee vain lähinnä keskustalaisten tai perussuomalaisten poliitikkojen esille tuomista. 81.175.156.161 8. tammikuuta 2007 kello 14.11 (UTC)

Tänään Ulrika poisti Suomen sosialidemokraattisen puolueen Minna Lintosen, joka on Forssan kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja siis kaupungissa yksi johtavista sosialidemokraateista. Tarkoituksena oli osoittaa, että luokkaan ei jäänyt jäljelle kuin Urpo Leppänen. Lisäksi asiasta ei ole järjestetty mitään keskustelua, vaan luokka on merkitty roskaksi. Toisin sanoen ensiksi poistetaan luokasta kaikki artikkelit lukuunottamatta yhtä ja sitten merkitään se roskaksi, jotta se ei näyttäisi merkittävältä, ainakaan niin merkittävältä, kuin se alkuvaiheessaan. 81.175.156.161 8. tammikuuta 2007 kello 14.11 (UTC)

Tämä on suoraa seurausta siitä, että luokka pitäisi olla jo olemassa ennen kuin se on perustettu. Forssan kaupunginvaltuuston jäsenistä on valittu monta kansanedustajaa 1907-2007, joten se, että luokkaan jätetään yksi entinen ministeri, kansanedustaja ja ministeri, joka on ehdokkaana, on kyseenalainen menettely johtaa harhaan muita mahdollisia äänestäjiä, mikäli äänestykseen päädytään. 81.175.156.161 8. tammikuuta 2007 kello 14.11 (UTC)

Poistoäänestys/yhdistäminen

Minulle on jäänyt epäselväksi, että jos poistoäänestyksessä kannattaa poistoa, mutta kirjoittaa perusteluiksi haluavansa että artikkeli yhdistetään toiseen, niin huomioidaanko tätä perustelua? --Kathy 3. joulukuuta 2006 kello 19.12 (UTC)

Tarkennanpa kysymystäni: jos poistoäänestyksessä henkilö laittaa äänensä kannatan poistoa –otsakkeen alle kirjoittaen perusteeksi "

Yhdistettävä", niin eikö se ole hieman ristiriitaista, että kyseinen henkilö ikään kuin kannattaa artikkelin tiedon säilyttämistä, mutta laittaa äänensä kuitenkin kannatan poistoa-otsakkeen alle? Käsittääkseni poistoäänestykset ovat lopullisia eikä perusteluilla sinänsä ole merkitystä, joten jos siis haluaisi artikkelin tiedot säilytettävän ja yhdistettävän johonkin toiseen artikkeliin, niin eikö kannattaisi vastustaa poistoa? Sen jälkeen kun artikkeli olisi säilytetty, se voitaisiin yhdistää, kun taas jos se äänestettäisiin poistettavaksi, se todella poistettaisiin eikä sitä saisi periaatteessa enää yhdistää. Ajankohtainen esimerkki voisi olla Wikipedia:Poistettavat sivut/Virtual XI World Tour, jossa muutama on kannattanut yhdistämistä. En ymmärrä tätä ristiriitaa. Ja onko siis liian myöhäistä yleensäkään kannattaa yhdistämistä, kun artikkeli on jo poistoäänestyksessä eli huomioidaanko näitä perusteluja? Jos huomioidaan, niin kuinka monta yhdistämistä kannattavaa täytyy olla, jotta artikkeli yhdistettäisiin? Ehkä joku ymmärsi ja voisi vääntää tämän rautalangasta minulle? --Kathy 4. joulukuuta 2006 kello 11.01 (UTC)

Et ole ongelman kanssa yksin. Poistoäänestyttäjät esittävät kelvottomia äänestysvaihtoehtoja ja harhaanjohtavat yleisöä siten, että väittävät, että poistoäänestyksessä ei olisi kyse artikkelin poistamisesta, vaan tietosisällön siirtämisestä toiseen artikkelikokonaisuuteen. Juuri parhaillaan on tällainen äänestys meneillään koskien valtatie 12 (Hollola)-artikkelia, missä tapauksessa yksi poistamisen kannattaja on sitä mieltä, että kyse on poistoäänestyksestä ja poistoäänestyksen aloittaja on sitä mieltä, ettei kyseisessä poistoäänestyksessä ole kysymys poistamisesta, vaan siitä, pitäisikö artikkelisisältö yhdistää toiseen artikkeliin. Jotta asiaan tulisi selvyyttä, on tietenkin niin, että ne, jotka haluavat artikkelin sisällön liittämistä toiseen artikkeliin ja mahdollisesti artikkelinimestä uudelleenreititystä uuteen suurempaan artikkeliin, on tietenkin äänestettävä poistamista vastaan. Kun kerran äänestetään, äänestetään esitysten mukaisesti "jaa", tai "ei" tai "tyhjä". Poistoäänetyksessä ne, jotka haluavat yhdistämistä, äänestävät "ei". Äänestyskentässä ei pidä mainita mitään muuta - toisin sanoen - äänestyslipussa ei saa olla muita merkintöjä, koska äänestys tapahtuu esityksen mukaisesti. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.10 (UTC)

Yhdistämisen ja poistamisen kannattaminen samaan aikaan on täysin luonnollista. Poistettava tarkoittaa, että aiheesta ei pitäisi olla itsenäistä artikkelia, artikkelin tiedot voidaan kuitenkin yhdistää jonnekin muualle. Itse asiassa säilytetään ja yhdistetään ovat keskenään ristiriitaiset. --—MikkoM (♫) 4. joulukuuta 2006 kello 12.06 (UTC)

Itse en näe itsenäisen artikkelin painottamista järkevänä. Artikkelin yhdistämiseen on oma käytäntö, ja se ei ole poistoäänestys. Yhdistämiset tulisi siis hoitaa omilla käytännöillään, eikä sotkea niitä poistoäänestyksiin. Tämä on myös selkeästi poistokäytännön mukaista, lainaus: Ongelma, "Artikkeli on jonkin laajemman aiheen niin pieni yksityiskohta ettei se sovellu omaksi artikkelikseen." - Ratkaisu, "Yhdistä olennaiset tiedot aihepiirin kattavampaan artikkeliin, tai merkitse se yhdistettäväksi." --JTS 4. joulukuuta 2006 kello 14.45 (UTC)

Kuka on keksinyt sen, että ne, jotka haluavat artikkelin sisällön säilyttämistä jossain toisessa kokonaisuudessa, äänestävät poistamisen puolesta, jolloin kun artikkeli on poistettu, ei enää ole mitään yhdistettävää? Mistä tämä epäsovinnainen ja epälooginen sekä harhaanjohtava käytäntö on saanut alkunsa? Miksi äänestyksille ei voida säätää äänestysten yleisiä periaatteita, mitä ei voisi keskustelematta loukata väittämällä, että se on omaksuttu käytäntö? Normihierarkia on monelta hukassa! Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.13 (UTC)

Yhdistäminen voidaan tehdä ilman poistoäänestystä, mutta jotkut haluavat vain painottaa poistoäänensä yhteydessä, että tiedot voisi siirtää jonnekin muualle. Minusta tässä ei edelleenkään ole mitään kummallita tai ristiriitaista. --—MikkoM (♫) 8. joulukuuta 2006 kello 13.14 (UTC)

Yhdistämistä on tietoa säilyttävää ja tietoa poistavaa. Esimerkiksi artikkelissa Kansallissosialistinen Saksa (valtio) olleet Saksan hankkimia alueita koskevat taulukkotieto on kokonaan hävitetty yhdistettäessä. Toisin sanoen yhdistämisen kannattajien tahtoa ei ilmeisesti ole toimeenpantu poistamalla runsaasti sisältöä eli epäsuorasti tunnustamalla, ettei se olisi mahtunutkaan artikkeliin Kansallissosialistinen Saksa niin kuin äänestysesityksessä oletettiin. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 17.27 (UTC)

Jotenkin luonnollisena olen minäkin nähnyt tuon äänestämisen muodossa "poistetaan (itsenäisenä artikkelina) mutta tietomateriaalin pääosat yhdistetään. Takeita yhdistämisen toteutumiselle ei taida paljoa olla. Onko kukaan seurannut, kuinka usein se laajastikin toivottu tietomateriaalin yhdistäminen sitten tapahtuu äänestyksen loputtua?

Olisko tälle vaihtoehdolle hyvä pitää kuitenkin omaa otsikkoa äänestyksessä, koska äänestykseen asettajat eivät yhdistämistä useinkaan pohdi? Siis vaihtoehtoina poistetaan jossa alakohtina a) pois kokonaan tai b) liittäen materiaali pääkohdin toisaalle / säilytetään. Tämän systeemin äänestysprosenttikäytännöistä tietenkin deletionistit ja inklusionistit vääntäisivät kättä seuraavan vuoden verisesti... 8) --Aulis Eskola 8. tammikuuta 2007 kello 01.51 (UTC)

Kun ei ole ketään vastuullista yhdistäjää, eikä se itsestäänkään tapahdu, tiedot häviävät sitten arkistoon. Otetaanko käytäntö, että kun ylläpitäjä päättää äänestyksen, hän on velvollinen yhdistämään tiedot pääartikkeliin. Ei niitä tarvitse stilisoida eikä muokata, lätkäisee vaan sinne perään. Kyllä joku sitten tekee sen lopun työn. --Ulrika 8. tammikuuta 2007 kello 04.34 (UTC)

En ole seurannut, mutta siinä luulossa olen ollut (toivottavasti väärä), että yhdistämistä on toivottu mutta sitä ei usein tapahdu. En usko että alakohta äänestys onnistuu. Mielestäni voisi olla hyvä, jos esimerkiksi toimitaan niin kuin Ulrika ehdotti. --Wipu 8. tammikuuta 2007 kello 06.02 (UTC)

Mites tää poistokäytäntö toimii muissa wikeissä - olisko jollakin kokemusta? --Aulis Eskola 8. tammikuuta 2007 kello 01.51 (UTC)

Yhdistämisäänestys

Entäs jos lisättäisiin käytäntöön "yhdistämisäänestys" ? Eli äänestys jossa suoraan ehdotettaisiin että artikkelin X sisältö siirretään artikkeliin Y ja artikkeli X poistetaan. Hkultala 27. tammikuuta 2007 kello 10.44 (UTC)

Poistoäänestyskäytännön ja artikkelien kohentamisen ongelmista muuten

Vähän väliä ongelma on se, että ihmiset kirjoittavat detaljeista ja ne heitetään poistoäänestykseen. Aihe on liian yksityiskohtainen, mutta tuosta aloituksesta olisi osa kelvollista yleisemmän otsikon alle. Mielestäni tällaisiin kohtiin pitäisi olla omia käytäntöjä, jotta materiaalia ei menisi tuosta vaan poistoon tai sitten jäisi pyörimään omituisella nimellä. Jotenkin pitäisi ohjata ihmiset tekemään ennen poistoäänestystä aina testikysymys: Onko tässä kelvollista tietomateriaalia jotenkin toisin järjestettynä? Tälläinen kysymys pitäisi mielestäni edes nostaa voimakkaammin esiin äänestyksen aloittamisessa.

Detaljeista on luonnollisesti helpompi kirjoittaa jotekin kuin pätevästi kertoa laajoista kokonaisuuksista. Mutta jollakin pitäisi hallita tätä tietomateriaalin jalostamista, koska tänne ei riitä joka alalta ylläpitäjäasiantuntijoita, jotka tätä jalostamista voisivat tehdä.

Esimerkiksi pikkuyhdistyksistä ruvetaan vääntämään artikkeleja, vaikka vastaavasta valtakunnallisesta suuresta yhdistyksestä tai liitosta ei ole mitään artikkelipohjaakaan. Jostakin organisaation ihmisestä kirjoitetaan, vaikka merkittävästä organisaatiosta ei olei mitään tietoja. Jostakin mitättömästäkin termistä aletaan vääntää selitystä, vaikka alan yleisiä pohjatietoja ei ole kerrottu missään.

Vai pitäiskö materiaalin järjestelemiselle olla myös malline: "toivotaan tämän aiheen käsittelyä laajemmista kokonaisuuksista lähtien"? --Aulis Eskola 8. tammikuuta 2007 kello 01.51 (UTC)

Poliitikkoluokat paikkakunnittain?

Onko olemassa jokin periaatepäätös käytännöstä, että luokat, joihin poliitikot luokitellaan paikkakunnittain, on yleensä poistettu? Itsekin olen sellaisia merkinnyt roskaksi, viimeksi tuusulalaisia poliitikkoja yhden kappaleen sisältäneen luokan. Helsinkiläisistä poliitikoista ei ole, mutta ainakin [turkulaisia ja salolaisia on, ja niillä on yläluokka Varsinaissuomalaiset poliitikot. Onko siinä lääninrajalla merkittävyysraja;)? --Ulrika 20. joulukuuta 2006 kello 14.38 (UTC)

Wikipedia:Poistettavat sivut/Luokka:Lietolaiset poliitikot, ainakin tuon mukaan on menty, ja samaan kastiin kuulunevat luokittelut pelkästään paikkakuntapohjalta. --Tve4 20. joulukuuta 2006 kello 15.57 (UTC)

Tutkailin vähän lisää, ja huomasin, että poliitikot on lueteltu vaalipiireittäin, joten siltäkin kannalta on turha olla moninkertaisia luokitteluja. Poistelen niitä sieltä luokasta ja merkkaan roskaksi. --Ulrika 20. joulukuuta 2006 kello 16.08 (UTC)

Luettelo on välttämätön siksi, että yli puolet kansanedustajista on myös kunnanvaltuutettuja tai kunnallisvirkamiehiä ja syy siihe, miksi he ovat kansanedustajia, johtuu nimenomaan siitä, että ovat ensin tulleet valituiksi kunnavaltuutetuiksi. Suomessa on samoin maakunnan tai useamman käsittäviä vaalipiirejä, joissa on valitsijoiden kannalta oleellista, mistä maakunnasta ehdokkaat ovat. Vaasan vaalipiiri jakaantuu ruotsinkieliseen Etelä-Pohjanmaahan, suomenkieliseen Etelä-Pohjanmaahan ja Keski-Pohjanmaahan. Jos katsot äänestyskarttoja niin maakuntajakoa pyritään pitämään harvaanasutuilla alueilla yllä, jotta saadaan omalta talousalueelta edes yksi kansanedustaja. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Loimaalla, että yhden puolueen kansanedustajan uraa jatkaakin toisen puolueen kansanedustaja ja vain siksi, että haluavat pitää oman kansanedustajan. Ongelma on lähes kaikissa vaalipiireissä lukuunottamatta Helsinkiä tai Uuttamaatta, missä äänestetään sekaisin. Lisäksi on paikallishistorian kannalta oleellista, että jostain pystytään vähällä vaivalla löytämään paikkakunnan päättäjät. Monikaan ei tiedä, kuka esimerkiksi presidenteistä oli Luumäeltä (vrt. antivaalilause "Ukko-Pekka uudelleen - Luuamälle), kuka presidenteistä oli Nivalan isäntä eikä mitään muutakaan. Suomessa eduskunnan merkitys sen alkuaikoina oli valtava, koska muualtakin kuin Uudeltamaalta pääsi päättämään. Tämä siksi, ettei tiedonvälitys ollut verkottunutta. Tamperelaiset ovat luokitelleet kaikki poliitikkonsa "tunnetuiksi tamperelaisiksi". Onko tämä joku hyvä tapa määritellä eksaktisti kulttuurihenkilöt, viihdyttäjät, päättäjät, virkamiehet jne.? Kannattaisi aina katsoa asioita 416 (paikka)kunnan näkulmista ennen kuin lähtee ainakaan poistamaan mitään. Lisääminen on paljon toivottavampaa. 81.175.153.179 22. joulukuuta 2006 kello 06.49 (UTC)

Poliitikkoja ei ole tietenkään järkevää luokitella kotikunnan mukaan. Äänestys lietolaisista poliitikoista koski nimenomaan tätä. Sanallakaan ei mainittu kunnanvaltuutettujen luokittelua, mikä mielestäni olisi aivan järkevää. Kuntien alaluokiksi tulisi tehdä luokat kuten Helsingin kaupunginvaltuutetut, joihin laitetaan ne valtuutetut, jotka todetaan merkittäviksi.--Ap4k 1. tammikuuta 2007 kello 23.56 (UTC)

No koska ryhdyt sitten luokittamaan kaupunginvaltuutettuja tai kunnanvaltuutettuja? On tosiaan harkitsematonta ensiksi poistaa kuntaluokitus ja sitten kun luokittaa kaupunginvaltuutetut niin sitten valtuustot ja valtuutetut pitää merkitä uudelleen. Taidankin aloittaa esityksesi mukaan Helsingin kaupunginvaltuutetuista. Katsotaan, miten pitkälle päästään (varmaan noin 20 valtuutettuun), kunnes joku tätä tekstiä lukematta ryhtyy jälleen karsimaan. Luokkien karsiminen on edelleen muodissa, vaikka nimenomaan luokat ja navigointimallinteet tuottavat interaktiivisuuden. Y2007 2. tammikuuta 2007 kello 22.25 (UTC)

Kannattaisi varmaan käyttää samaa merkintätapaa kuin kansanedustajista eli Nykyiset Helsingin kaupunginvaltuutetut ja sama 415 muussa kunnassa. Y2007 2. tammikuuta 2007 kello 22.50 (UTC)

En usko, että kannattaisi, kun edes kaikkia Helsingin valtuutettuja ei deletistisistä älyttömyyksistä johtuen pidetä soveltuvina. Laita vaan "Helsingin kaupunginvaltuutetut", jos aiot tällaisen luokan tehdä. Ko. luokka sopisi alaluokiksi luokkiin Helsingin kaupunginvaltuusto ja Suomalaiset kunnanvaltuutetut kunnittain.

En itse ryhdy luotteloimaan näitä valtuustojen mukaan, ennen kuin asiasta on jokin konsensus. Epäilemättä ko. luokittelu saa deletistit sotatilaan, joten sen toteuttaminen olisi syytä suunnitella huolella. Kannattaisi todellakin aloittaa sitten suurista kaupungeista, että emme taas saa jotain kusista ennakkotapausta lietolaisista, jolla perustellaan kaikkien muiden poistoa.--Ap4k 3. tammikuuta 2007 kello 15.59 (UTC)

Deletisteille pitää antaa ennakkotapaus kaluttavaksi. Tämän parempaa ennakkotapausta ei ole http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Nykyiset_Helsingin_kaupunginvaltuutetut . Turha asiasta on keskustella asiallisesti, vaan tuottaa ennakkotapaus. Täällä noudatetaan brittiläistä tapaoikeutta ja koska käytäntöjä ei merkitä muistiin, kaikki muistelevat omiaan. Uskoisin, että jo noin 15 minuutin päästä joku on poistamassa tämänkin luokka:Nykyiset kansanedustajat -perusteella laaditun innovaation. Wikipedia on monen itsetunnon lähde ja vesuria heiluttamalla pääsee sankariksi :-). 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 19.17 (UTC)

Voi teitä, seuraavaksi te perustatte Luokka:Helsingin kaupungin urheilulautakunnan jäsenet ja tuloksena on että Ylihärmän sosiaalilautakunnan jäsenet vuodelta 1921 saavat kaikki oman artikkelin. Ehdotus on pelkkä yritys hivuttaa Wikipediaan kaikenmaailman pikkupoliitikot, jotka eivät ole saaneet aikaan mitään valtakunnallisesti merkittävää ja paikkakunnallakin vain pelkkää paperia arkistojen täytteeksi. Tunnen nimittäin tapaukset, jotka nukkuvat ja nyökkäilevät ja äänestävät niin kuin muutkin ymmärtämättä asioista mitään. :) --Ulrika 3. tammikuuta 2007 kello 19.32 (UTC)

Onneksi meillä on Ulrika, joka käy interaktiivisuuden, jäsentämisen ja luokittelun vastaista taistelua pelätessään, että on sama riesa kuin yhtyeiden jäsenten tai sarjakuvasankareiden osalta. Miksi ruveta ennustajaksi? Miksei ei luokiteta tähänhetkistä sisältöä sinne, minne se kuuluu, vaan ryhdytään mustalla tervasudilla maalaamaan muodikkaasti uhkakuvia seinille mörköjä visioina nähden? 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 13.00 (UTC)

Voi sinua pikku-Ulrika. Luokittelulla ei ole mitään tekemistä hivuttamisen kanssa. Suurien kuntien kaupunginvaltuutetuista tulee wikipediaan kymmeniä artikkeleita, vaikka kuinka yrittäisit taistella kaikkien poliitikkojen poistamista puolesta.--Ap4k 3. tammikuuta 2007 kello 20.18 (UTC)

Tällainen luokka on tehty Luokka:Porin kaupunginvaltuutetut --Musamies 3. tammikuuta 2007 kello 19.38 (UTC)

Niin on, ja siinä tasan yksi artikkeli "Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)", näin se vaan on. Pitää pistää roskiin moinen! --Alexius Manfelt 3. tammikuuta 2007 kello 19.49 (UTC)

Tieto on vanhentunut. Luokassa on yli noin kymmenen kansanedustajaa. Kehottaisin Alexius Manfeltia katsomaan http://www.eduskunta.fi/thwfakta/kematrikkeli/ma1000.html :sta ja toteamaan, että noin 50 kansanedustajaa liittyy Poriin ja heistä ehkä 40 on ollut Porin tai jonkin muun kaupungin tai kunnan kaupungin- tai kunnanvaltuutettu. Akateemista laiskuutta voi torjua tarkistamalla luokan potentiaali. On jokseenkin naurettavaa, että pitäisi kilpakirjoittaa kymmenen tai kaksikymmentä artikkelia luokkaan ennen kuin joku jälleen heiluttaa vesuria ja väittää, ettei siellä ole kuin yksi, minkä vuoksi se on merkityksetön. Ainuttakaan luokkaa ei voisi Wikipediaan perustaa jäsennykseksi, mikäli heti kun se ensimmäinen on artikkeli sinne on liitetty, joku joutilas olisi sitä jo karsimassa ilkeyttään. 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 13.04 (UTC)

Kuulostaa toimivalta luokalta. Luokan, jossa on yksi artikkeli, voi toki toistaiseksi poistaa, mutta porilaisia valtuutettuja tulee wikipediaan varmasti vielä monia.--Ap4k 3. tammikuuta 2007 kello 20.18 (UTC)

Kirjoitin luokan Suomalaiset poliitikot keskustelusivulle ehdotuksiani suomalaisten poliitikkojen luokittelemiseksi. Keskustelua olisi mielestäni hyvä jatkaa siellä, eikä samanaikaisesti neljässä paikassa.--Ap4k 4. tammikuuta 2007 kello 15.51 (UTC)

Johdonmukaisuutta poistoissa

Olisiko mitään jos vandaalijahtiin kiihotettuja ylläpitäjäehdokkaita tai sellaiseksi aikovia jossain ohjeistukessa opetattaisiin myös johdonmukaisuuteen. Asiaan kuuluvat tynkäkokelaat, minityngät, joituvat helposti roskaksi vain siksi, ettei moderaattorilla ole kärsivällisyyttä katsoa, mihin kokonaisuuteen roskaksi merkittävät artikkeli kuuluu. Tuo muokkaamislaskurin maksimoiminen, mistä palkitaan äänestyksissä, on tietenkin hyvä tapa tehdä nopeatempoista iltapäivälehteä, mutta sopiiko se tietosanakirjaan.

Esimerkkinä vaikkapa riittävän kuuluisa maailmanmusiikillisesti täysin irrelevantissa Suomessa (Sibeliusta lukuunottamatta) Lapinlahden Linnut.

Älkääkä sitten vedotko "käytöntöön", mikä on epäjohdonmukainen ja monien jo unohtama sekä ennakkotapaukset säännöiksi järjestämättä. Y2007 2. tammikuuta 2007 kello 22.13 (UTC)

Tältä osin olit oikeassa. Yhden jäsenen (Eränkö) artikkeliin oli ilmestynyt turha, ennenaikainen roska-mallinne vaikka näin ei olisi pitänyt (vahinkoja sattuu). Artikkeli oli toki huonossa jamassa (ei edes kelpo minitynkä), mutta aiheeltaan se oli kuitenkin ehdottomasti Wikipedian merkityskynnyksen ylittävä. Nyt se on paremmassa jamassa. --Ras 2. tammikuuta 2007 kello 22.51 (UTC)

Näin arvelinkin, vaikka edes koko kuuluisa yhtye ei ole itselleni kovin läheinen. Tämä muokkauslaskurin maksimoimiseen tähtäävä deletointi johtaa siihen, ettei kukaan aloitteleva viitsi kirjoittaa epävarmuuttaan tullessaan heti torjutuksi. Se, joka karsii toisten kirjoituksia ja maksimoi muokkauslaskurinsa, pääsee ylläpitäjäksi, jolloin tuloksena on se, että mikään ei mene läpi eikä uusia henkilöitä päästetä ylläpitäjiksi korkein hyväksymisprosentein. Tämä sama ilmiö kertaantuu joissain muissa artikkelisarjoissa, mistä tieto on tarpeen, mutta sitä on erittäin vaikea hankkia epävarmoista lähteistä. Kun yhtye on kyseessä niin pitäisi tarkistaa, onko henkilöissä jotain mielenkiintoista, vaikkei heistä ole kukaan vielä kirjoittanut enempää kuin nimen muistilistaksi. Yhtyeen jäseniä ei pitäisi hävittää kokonaisuudesta, vaan heitä koskevan artikkeli pitäisi kuitenkin kirjoittaa kappaleeseen yhtyeen jäsenistä yhtyeestä kertovassa artikkelissa. Näin saataisiin uusia kirjoittajia. Modernoinnin tulisi olla kannustavaa ja opastavaa eikä karsivaa ja ojentavaa. Y2007 2. tammikuuta 2007 kello 22.58 (UTC)

Katsoin artikkelin historiaa, ja kyllä J oli oikeassa: roskaksi merkitty artikkeli ei ollut edes minitynkä, vaan puhtaasti roskaa. J teki siis huomattavan suuren palveluksen Wikipedialle: roskaksi merkkaamalla artikkeli parantui kelvolliseksi tyngäksi alta aikayksikön, kun muussa tapauksessa se olisi majaillut kelvottomana useita kuukausia. Tiivistettynä: J on toiminut kuten pitääkin, ja artikkelia laajentamalla on vältytty roskaksi poistamisella, kuten pitääkin. --Agony (403) 3. tammikuuta 2007 kello 06.30 (UTC)

Esittääkö Agony, että muutkin Lapinlahden Linnut-yhtyeen jäsenistä kertovat artikkelit on syytä merkitä roskaksi? Tekeekö tämän Agony? Miksei J ole merkinnyt roskaksi myös muita samanarvoisia artikkeleita, jotta asiasta päästäisiin keskustelemaan? Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 13.00 (UTC)

Miksi näköjään joku uusi hyvin lyhyt artikkeli voidaan merkitä roskaksi ja mahdollisesti poistaa, jopa muutaman minuutin kuluttua, mutta toista taas ei, esimerkiksi Timo Eränkö verrattuna Kari Kuusiniemi. Tapahtuuko näin useinkin? Tässä esimerkissä tämän uuden käyttäjän keskustelusivulle [1] on kyllä hienosti tullut kommentti minityngästä muttei artikkelin poistamisesta. Itse joskus ihmettelin kun artikkeli oli kadonnut jälkiä jättämättä, myöhemmin selvisi että on olemassa poistoloki. Toiminnosta lyhyet sivut löytyy helposti lisää muutaman sanan henkilöartikkeleita. Tekisinkö siis Wikipedialle "huomattavan suuren palveluksen" jos alkaisin merkkaamaan niitä roskiksi?. --Wipu 3. tammikuuta 2007 kello 07.50 (UTC)

Vandaalijahti ja uusien käyttäjien epätoivoinen kilpailu ylläpitämiseksi pääsemisestä aiheuttaa jatkuvia kirjoittajia karkoittavia ylilyöntejä. Tästä on tullut itseään ruokkiva kehitys. Minkäänlaista arviointia artikkelityyppien sisältöjen kesken ei tapahdu, vaan yksi minitynkä merkitään roskaksi siksi, ettei se ole pituudeltään vielä tynkä, artikkeli tai artikkelisarja katsomatta, mitä muita vastaavia artikkeleita on. Tällä kerätään meriittiä ylläpitotyönä vaikka itse asiassa periaatteen tasolla se heikentää tietosisältöä ja kiinnostavuutta sekä käyttäjämäärää eli lyhyesti sanottuna suosiota. Toinen ongelma vertailulle on se, että historian hämäristä vallalla on ajoittain vielä luokitteluvastaisuutta, koska halutaan korostaa artikkelin esteettistä ulkoasua, jolloin tavoitteena ei ole niinkään tiedontarjoaminen, vaan visuaalisesti viehättävä kuvakirja. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 13.00 (UTC)

Nämä riippuvat ainoastaan Wikipedian käyttäjien tekemistä havainnoista ja ylläpitäjien paikallaolosta. Vaikka "seulaa" (eli tuoreita muutoksia) tarkastelee useat silmäparit yhtäaikaisesti, pääsee sen läpi aina silloin tällöin myös roskaa. Eli vaikka aihe olisi merkittävä, mutta sisältö on luokkaa "Hauki on kala" (ei edes "Hauki on sisävesissä ja rannikkoalueilla elävä petokala"), voi artikkelin surutta merkitä roskaksi perusteella "Ei edes minitynkä" jolloin useimmiten paikalta löytyy aktiiveja jotka parantaa artikkelin tai jos ei löydy, ei Wikipedia menetä mitään kun poistetaan tieto "N.N on muusikko.". --Agony (403) 3. tammikuuta 2007 kello 08.02 (UTC)

Elleivät voimat riitä moderoimiseen Agony, pitäisikö moderaattoreita olla lisää eli alentaa ylläpitäjyyshyväksymiskynnystä? Eikö olisi helpompaa määritellä roska, minitynkä, tynkä ja artikkeli merkkipituuksin loukkaamatta kirjoittajaa henkilökohtaisesti väittämällä hänen tuotostaan roskaksi perustelematta? Montako sataa lupaavaa tulevaa kirjoittajaa tällaisella karsimisella poistetaan Wikipedian piiristä? Kasvumahdollisuus olisi eksponentiaalinen, mutta monille riittää pelkkä loiva lineaarisuus. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 13.03 (UTC)

Ymmärrän. Ras puhuu yllä "ennenaikainen roska-mallinne":sta, onko yleistä tai toivottavaa toimintajärjestystä näille "ei edes minityngille" mutta aiheeltaan merkittäville artikkeleille, annetaanko olla jonkin aikaa, minuutin - tunnin - vuorokauden?, ja sitten vasta voidaan merkitä roskaksi, jonka jälkeen voidaan poistaa heti? Tosin tällöin ei ehkä käyttäjillä ole helppo havaita parantelua vaativaa artikkelia ennen poistoa. --Wipu 3. tammikuuta 2007 kello 09.23 (UTC)

Mikähän tässä tapauksessa oli käyttäjä Y2007 aihe aloittaa henkilökohtainen hyokkäys minua kohtaan kun merkitsin nollatiedon sisältävän sivun roskaksi. Sivun käyttäjä oli luonut kolme vastaavanlaista nollatietosivua peräkkäin, joten mitään syytä odottaa artikkelin parantamista ei ollut. Millaista käytäntöä mahdoin Y2007 mielestä rikkoa sivun sisältäessä lauseen "Timo Eränkö on tullut tunnetuksi mm. lauluntekijänä ja yhtenä Lapinlahden Linnut nimisen orkesterin laulajista .", mitään velvollisuutta kun tietääkseni ei ole ryhtyä laajentamaan mitään laajentamispohjaa sisältämättömiä sivuja?--J 3. tammikuuta 2007 kello 00.34 (UTC)

Timo Eränkö ei ilmeisesti ole nollatietoa, joten tässä kohtaa ilmeisesti roskaksi merkitseminen oli perusteetonta. Minitynkää varten on olemassa minitynkämallinne, mitä ei pitänee käyttää minityngistä eikä käyttää "roskaa"-merkintää sen korvikkeena. Epäilys henkilökohtaisesti hyökkäyksestä lienee edelleen jäänyt perustelematta. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 12.54 (UTC)

Mikähän ihme esti sinua kirjoittamasta kyseiselle sivulle jotain tietämisen arvoista, sen sijaan että käytät aikasi valittamalla muitten käyttäjien tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.

Kerrottakoon nyt vielä kerran, että en todellakaan nähnyt LAUSEESSA

"Timo Eränkö on tullut tunnetuksi mm. lauluntekijänä ja yhtenä Lapinlahden Linnut nimisen orkesterin laulajista ."

mitään sellaista arvoa mikä olisi tehnyt siitä artikkeliksi merkitsemisen arvoisen; sama "tieto" ilmenee jo yhtyeen artikkelisivulta.

Henkilökohtainen hyökkäys on mielestäni se, että alkaa keksiä ihmeellisiä motiiveja ja valtapyrkimyksiä jonkin yksittäisen ja täysin sääntöjen mukaisen teon taustaksi.

Ja koska näet tarpeelliseksi toistuvasti epäillä että yritän päästä ylläpitäjäksi tekemällä perusteettomia ja turhia muutoksia, niin ilmoitan tässä samalla, että jos joku erehtyisi minua joskus ehdottamaan ylläpitäjäksi, niin kieltäydyn ehdottomasti kyseisestä kunniasta.--J 3. tammikuuta 2007 kello 13.17 (UTC)

Minityngän määritelmä

Edellä käyty keskustelu Timo Eränkö -artikkelista on osoittanut, että roskaa-mallinnetta käytetään moderoijan mielestä liian lyhyistä artikkeleista, joista voisi käyttää minitynkä-mallinnetta. Moderointia ei siis suoritetakaan enään aiheen merkittävyyden perusteella, vaan artikkelipituuden perusteella. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 13.07 (UTC)

Onko mielipidettä siitä, mikä merkkimäärä riittää minitynkään, jotta sitä ei merkittäisi roskaksi pituuden perusteella? Hakusanahan lyhyin määritelmin sinänsä voi olla yhtä arvokas kuin muut samankaltaisesta aiheesta kertovat artikkelit. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 13.07 (UTC)

Kaikki minityngät pitää poistaa roskina! Jos ei aihe kirjoittajaa kiinosta enempää kuin minityngän verran, niin se saa olla kirjoittamatta. Joku toinen voi siitä tehdä myöhemmin artikkelin kun innostuu asiasta. --Alexius Manfelt 3. tammikuuta 2007 kello 13.11 (UTC)

Eikö minitynkien kohtelusta järjestetty jossain vaiheessa äänestys, jossa päätettiin ettei niitä poisteta roskina? Itse kysymykseen minityngän ja roskan välisestä erosta sanoisin seuraavaa: Roska on pelkkä määritelmä (tyyliin Lech on sivujoki) tai sitten se ei anna määritelmän lisäksi kovinkaan paljon tarpeellista informaatiota (roskaa voisi siis olla esimerkiksi Henkilö X (syntynyt-kuollut) oli Helsingin kaupunginjohtaja eli määritelmän lisäksi vain tässä tapauksessa syntymä ja kuolinvuosi). Minityngässä taas on jonkin verran informaatiota, josta tosiaan voisi olla hyötyä (ei siis tähän tapaan: Henkilö X (syntynyt-kuollut) oli Helsingin kaupunginjohtaja. Hän oli ihminen. Hän oli suomalainen. eli ei selviä itsestäänselvyyksiä). --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 13.19 (UTC)

Wikipedia:Päättyneet äänestykset#Minitynkien ja sanakirjamääritelmien käsittely suomenkielisessä Wikipediassa. Äänestyksessä päätettiin Wikipedian toimintamalli minitynkin suhteen. Tuolloin tosin käyttäjiä oli nykyistä vähemmän, eikä äänestysvilkkauskaan ollut erityisen suuri. Tämän vuoksi minitynkien kohtelusta voisi järjestää uuden äänestyksen jossain vaiheessa. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 13.30 (UTC)

Hakusana-minitynkä-tynkä-artikkeli

Monilla on sellainen luulo, että kaikki tietosanakirjojen artikkelit ovat artikkelin mittaisia. Jos katsotte vaikkapa suomalaisten taskutietosanakirjojen artikkelit, on niistä osa aivan selvästi minitynkiä, jossa ei ole muuta kuin hakusana ja lyhyt määritelmä lauseessa tai kahdessa. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.27 (UTC)

Itse asiassa sana minitynkä on huonoa tai erittäin suomea, anglismi, minitumpista, ministubb. Jos haluttaisiin kuvata jotain, mikä ei ole vielä kasvuvaiheessa, mutta josta vielä toivotaan jotain, olisi ehkä aiheellista käyttää alkuun viittaavaa suomen sana alkio. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.27 (UTC)

Artikkelit voisi sisällön laajuuden mukaan jakaa hakusana-artikkeliksi, jossa ei ole kuin erittäin lyhyt määritelmä, artikkelialkioksi, joka on pituudeltaan nykyinen minitynkä, täydennettäväksi artikkeliksi, joka on tynkä, artikkeliksi, jolla olisi mittaa tietokoneruudullinen tai kaksi ja artikkelisarjaksi, joka vastaisi vaikkapa Otavan Suuren Encyclopaedian tai muun vastaavan muutaman sivun artikkelikokonaisuutta, missä on osioita. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.27 (UTC)

Roskaa-mallinnetta ei pitäisi käyttää artikkelin pituuden mittana, vaan osoittamaan laadullista sopimattomuutta. Lisäksi mallinteisiin pitäisi sisällyttää linkin taakse ohjeet siitä, miten artikkelia toivottaisiin laajennettavan (käännösosioit muista Wikipedioista, kuvat Commonsista tai itseltä hieman vaalennettuina ja terävöitettyinä) jne.

81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.27 (UTC)

Nykyinen mallintamistapa johtaa konflikteihin ja turhaan äänestämiseen. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.27 (UTC)

Ensinnäkin muistutan että suomenkielisessä Wikipediassa on järjestetty äänestys minitynkien nimeämisestä, joten nimeämistä tuskin kannattaa vaihtaa. Toiseksi sanoisin, että nykyinen sanakirjamääritelmien roskaksi merkitseminen on oikein hyvä käytäntö, sillä muutenhan kuka tahansa voisi tunkea tänne jotain surkeita pätkiä joiden informaatioarvo olisi surkea (esim. autolla on kulkuväline, Burkina Faso on valtio, Sininen on väri). --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 15.31 (UTC)

Äänestys minitynkien nimeämisestä: Keskustelu Wikipediasta:Minitynkä/äänestys2. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 15.36 (UTC)

Huvittavaa! Ei siis äänestetä mistään suomenkielisestä nimestä, vaan siitä, onko ministubb minitynkä hieman kuin Morris Mini tai minihame vaiko pienoistynkä tyyliin pienoismalli. Pitäisi pyrkiä lyhyeen asiasuomeen eikä kääntää kummallisuuksia jättämällä ne anglismeina tosiasiassa kääntämättä. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.43 (UTC)

Kenellä on oikeus luoda uusia äänestyksiä ja kuinka pian edellisen äänestyksen päätyttyä?

Suomenkielisellä Wikipedialla ei tietääkseni ole asiasta selvää ohjetta, joten kysyn asiasta täällä: Kenellä on oikeus luoda uusia äänestyksiä ja kuinka pian edellisen äänestyksen päätyttyä? Viittaan tällä käyttäjä Y2007:n luomaan sivuunWikipedia:Äänestys/Ylläpitäjyysäänestyskynnyksen muuttaminen, vaikka asiasta äänestetään parhaillaan. Ei vaikuta järkevältä, että äänestyksen päätyttyä muutaman viikon päästä järjestetään uusi ja samanlainen äänestys. Pitäisikö siis asettaa jonkinlainen aikaraja sille, kuinka pitkän ajan päästä tällaisistä asioista voi järjestää uuden äänestyksen?

Myöskin kysymys on siitä, kuka saa aloittaa äänestyksen. Saako äänestyksen aloittaa mikäli on äänioikeutettu? Tämähän tarkoittaisi sitä, että joku vandaali voisi tehdä muutama sataa järkevää muokkausta ja sitten alkaa aloitella tarpeettomia äänestyksiä aiheista, jotka on jo päätetty. Pitäisikö asettaa jokin selvä raja (X verran muokkauksia ja käyttäjänä X ajan), jonka alittavat eivät saisi käynnistää tällaisia äänestyksiä? --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 13.45 (UTC)

Hyvä kysymys! Missään ei ole rajoitettu rekisteröityjen kirjoittajien perusoikeuksia keskustella eikä tehdä esityksiä. Ainoa poikkeus tästä on se, että äänestäjien oikeuksia on tahdonvaltaisesti poistettu satunnaisesti esittämällä väitteitä, että nämä ovat muokanneet liian vähän. Kuitenkaan missään ei ole esitetty, mikä muokkausmäärä ei riitä äänioikeuden käyttämiseen. Vandalismi alkaa olla yhtä löysä perustelu tahdonvaltaiselle ja satunnaiselle menettelytavalle kuin kansainvälinen terrorismin vastainen sota. Ainutkaan sitä sotaa käyvä valtio ei ole julistanut sotatilaa, ei edes poikkeustilaa. Vanhoillisille olisi tietenkin edullista se, ettei päivänpolttavaa asiaa otettaisi uudelleen tarkasteluun edes uudesta näkökulmasta seuraavaan sataan vuoteen. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 13.49 (UTC)

Pitäisikö siis tästäkin aiheesta alkaa äänestämään? Kysymys on mielestäni tärkeä ja ajankohtainen ja vaikuttaa moniin Wikipedian äänestyksiin. Tekemällä selvät rajat voitaisiin vältää väittelyt siitä, ketkä ovat äänioikeutettuja ja ketkä eivät. Suomenkielisessä Wikipediassa ei (tietääkseni) ole vielä tullut vakavia riitoja aiheesta, mutta riitoja voi tulla. Kuvitellaampa tilanne, jossa yhden käyttäjän ääni ratkaisee. Toisen osapuolen mielestä käyttäjän muokkaukset ja rekisteröityneenäoloaika eivät ole riittäviä ja toisen puolen mielestä ovat. Tällaisen riidan ennaltaehkäisemiseksi asiasta oli syytä muodostaa selvä käytäntö. Itse kannattaisin mediaaniäänestystä, jossa äänestettäisiin ensin muokkauksien määrästä, sitten käyttäjänäoloajan pituudesta ja myös siitä kuinka kauan edellisestä äänestyksestä pitää kulua ennen kuin uuden äänestyksen saa

Ei kyllä ole järkevää äänestää samasta asiasta vähän väliä, mutta tuo nykyinen äänestys on aloitettu keskustelematta sekuntiakaan äänestyssäännöistä. Ehdotan, että nyt käynnissä oleva äänestys keskeytetään ja tulos mitätöidään. —ilaiho (valita) 3. tammikuuta 2007 kello 13.58 (UTC)

En olisi henkilökohtaisesti eri mieltä, mutta en esittäisi asiaa, koska pitäisi olla perusteluja. Nykyisen äänestyksen heikkous, mikä ei toki tarvitse olla keskeyttämisen todellinen syy eikä julkilausuttu perustelukaan, on se, että äänestysesityksessä ilmoitetaan suoraan, että rajaa pitäisi laskea. Korrektimpi muotoilu on se, että sitä pitäisi muuttaa. Toinen heikkous on se, että äänestyksen väitetään olevan mediaaniäänestys. Näinhän asia ei ole eikä voi olla, koska jos alle sata henkilöä esittäisi yksittäisiä prosentteja (murto-osat olisivat kielletyt), riittäisi jossain tapauksessa voittoon se, että kaksi henkilöä sattuisi esittämään vaikka 99% tai 1% ja muilla prosenteilla olisi kullasin yksi tai ei lainkaan kannattajia. Wikipedia on täynnä löysiä käytäntöjä, minkä toimeenpanemiseen menee aikaa ja minkä tulokset ovat ristiriitaisia. Pitäisi hieman ryhdistäytyä ja laatia periaatteita siitä, miten päätetään ja mitkä menettelytavat eivät loukkaa periaatteita. Ehdotan mediaani- eli tyyppiarvoäänetykselle nimeä jakaumaäänestys, koska laskentahan tapahtuu molemmista päistä ja ääripäät saavat lukea jakauman keskiosan äänet edukseen. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 14.06 (UTC)

Häh? Oletkohan nyt ymmärtänyt oikein mediaaniäänestyksen idean? Ajatuksena on juuri se, että äänestystulosta ei voi hinata haluamaansa suuntaan äänestämällä ylisuuria (100%) tai ylipieniä (0%) arvoja. -Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 14.26 (UTC)

IiroLaiholle, miten niin ei ole keskusteltu säännöistä? Eikai niissä ole keskusteltavaa, ja tuo äänestys on ollut "vireillä" jo kuukausia, koska mielipidetiedustelun tulos ei kaikkia miellyttänyt. Mediaaniäänestys lienee ainoa toimiva, siitä kuka saa ottaa osaa äänestykseen en osaa sanoa mitään. --Zxc 3. tammikuuta 2007 kello 18.45 (UTC)

Rekisteröityjen käyttäjien äänioikeuden poistaminen

Joissain äänestyksissä äänestyksien ylläpitäjien toimesta hylätään ääniä sillä perustella, että äänestäjillä ei ole heidän haluamaansa määrää muokkauksia. Miten esimerkiksi artikkelia koskevassa äänestyksessä voidaan äänioikeus poistaa tällä periaatteella ilmoittamatta selkeästi ehtoja, minkä perusteella äänioikeus väitetään voimassa olemattomaksi?

Tämä johtaa mielivaltaan sikäli, että äänioikeuden laatu vaihtelee eri äänetyksissä äänestyksen järjestäjän ja valvojan mukaan.

Usein esitetään väitteitä, että kirjoittajat kirjoittavat useammalla rekisteröidyllä tunnuksella samanaikaisesti. Jos kerran näin väitetään niin pitäisikö kenellä tahansa olla oikeus väittää kaikkia epäiltyjä tunnuksia omikseen ja lisätä muokkaukset omaksi meriitikseen esimerkiksi muokkaustilaston jatkeeksi? Tämäkin menettely on kyseenalainen, koska tunnusta käyttämättömillä kirjoittajilla voi olla n x 255 eri tunnusta kulloisenkin dynaamisen IP:n mukaan tai enemmän. Normihenki tuntuu johtavan siihen, että ei ymmärretä, mitä tarkoittaa vapaan lähteen koodi tai vapaan lähteen tietosanakirja.

Kuitenkin asia äänioikeuden poistamisesta on yhteisön kansalaisoikeuskysymys, mihin pitäisi saada perustelut. En nyt ole katsellut vanhoista logeista sitä, ketkä ovat eniten äänioikeuksia poistaneet äänetyksissä, mutta sieltä ne varmaan löytyvät.

Miksi ja millä perusteilla joku on oikeutettu poistamaan toisen äänioikeuden hylkäämällä tämän antaman äänen sillä perusteella, että muokkauksia on hänen henkilökohtaisen käsityksensä mukaan liian vähän? Eikö olisi oikein ilmoittaa riittävä muokkausten määrä niin joku voisi helposti lyhyen ajan kuluessa toisten artikkeleita karsimalla tai stilisoimalla hankkia riittävän määrän muokkauksia. Se, että edellytetään runsaasti pieniä muokkauksia sopii joillekin passiviiväestöön kuuluville, mutta ei oikeastana aktiiviväestölle eikä asiantuntijoille, jotka eivät ole vielä eläkkeellä ja joilla ei näin ollen ole vielä päiviäkin vapaana. Myös jotkin isän hoitamat lapsiperheet kärsivät kyseisestä asenteesta. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 14.06 (UTC)

Tietääkseni äänioikeusraja on noin sata muokkausta. Käytäntö on kieltämättä huono, mutta parempaa on vaikea keksiä, koska muuten äänestyksiä olisi liian helppo manipuloida äänestämällä useaan kertaan. –Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 14.15 (UTC)

Tietääkseni on juuri osa ongelmaa. Virallista käytäntöä ei ole, joten ääniä voi hylätä mutu-tuntumalla. Jos sanotaan: "Äänioikeus on noin 100 ääntä" tulee heti ongelmia kun jollakulla (jonka ääni ratkaisee) onkin jotain 99 muokkausta tai vastaavaa... Siksi pitäisi saada selvä käytäntö X muokkausta X kuukautta rekisteröityneenä käyttäjänä. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 14.18 (UTC)

Eli siis kiistakysymyksissä käyttäjä A voi hylätä käyttäjä B:n äänen perustellen: "Mielestäni raja on sata muokkausta". Sitten käyttäjä C kumoaa käyttäjä A:n suorittaman hylkäyksen perustellen: "Tietääkseni raja on vain 90" Pahimmillaan asiasta syntyy riita. Jos ohjeissa lukisi: "Raja on X muokkausta" tällaiselta riidalta vältyttäisiin. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 14.20 (UTC)

Olen ihan samaa mieltä, raja pitäisi saada. Asiasta keskusteltiin hiljattain, mutta en muista missä. –Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 14.21 (UTC)

Olisiko ollut Joonasl:n oikeuksien poistosta käytävässä äänestyksessä Dragonin äänioikeudesta? Wikipedia:Poistettavat ylläpitäjät/Joonasl#Dragonin äänioikeus --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 14.22 (UTC)

Täällä on myös jotain keskustelua: Keskustelu Wikipediasta:Äänestys#Äänten hylkäämisestä. -Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 14.23 (UTC)

Tarkoittamani keskustelu olikin alempana: Keskustelu Wikipediasta:Äänestys#Äänestysoikeuden määrittäminen. Tuolla yritettiin saada läpi ehdotus, jonka mukaan äänioikeuden raja olisi sata muokkausta ja yksi kuukausi, mutta konsensusta ei saavutettu. -Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 14.29 (UTC)

Toisin sanoen kaikki rekisteröityneet saavat edelleen äänestää ja muunlaiset väitteet ovat mitättömiä. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.14 (UTC)

Ei pidä paikkaansa. Lue Kuka saa äänestää--Teveten 3. tammikuuta 2007 kello 18.10 (UTC)

Äänestysrajoitukset

Pääsääntöisesti äänestyksissä voivat äänestää kaikki Wikipedian rekisteröityneet käyttäjät. Tähän on kuitenkin eräitä yleisiä poikkeuksia:

Jos äänestys koskee jotain tiettyä henkilöä, kyseinen henkilö itse ei voi äänestää äänestyksessä.

- selvä jääviysperiaate

Äänet, jotka eivät edusta todellisten Wikipedian käyttäjien mielipidettä, saatetaan hylätä äänenlaskussa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi:

- Sellaisen henkilön äänet hylätään, joka luo uusia käyttäjätunnuksia manipuloidakseen äänestystä.

- käytännössä eivät henkilöt äänestä, vaan tunnukset

Käyttäjätunnuksien, jotka on ilmeisesti luotu äänestystä varten, äänet hylätään. - jokaisella yksi ääni

Käyttäjätunnuksien, joiden muokkaushistoria on miltei olematon, äänet hylätään.

- ´´miltei olematon on mielivaltainen määritelmä, se tulee poistaa

Käyttäjätunnuksien, joiden muokkaushistoria koostuu lähinnä äänestyksen kohteena olevaan henkilöön tai artikkeliin liittyvistä muokkauksista, äänet hylätään. - ´´lähinnä on mielivaltainen määritelmä, se tulee poistaa

Äänestyksen aloittamisen jälkeen luotujen käyttäjätunnuksien äänet hylätään. - tämäkään ei pidä paikkaansa, vaan on edellytetty neljän päivän rajaa, mistä siitäkään ei ole päätetty.

Nämä ohjeet ovat jonkin kopioimia muualta eikä äänioikeudesta ole missään päätetty.

81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 08.23 (UTC)

Äänestysperiaatteet

Äänestysperiaatteista kannattaisi keskustella. Kohtuullista olisi, että äänestäminen alkaisi vasta sen jälkeen, kun on ollut mahdollista muodostaa mielipidettä ja keskustella asiasta. Näin ollen äänestäminen saisi alkaa vasta sitten, kun asiasta kiinnostuneilla olisi ollut aikaa kiinnostua asiasta ja hankkia itselleen käyttäjätunnus äänestääkseen. On-line -gallup ei ole valistunutta demokratiaa, koska siinä ei ole mahdollisuutta keskustella esityksestä. Toinen asia on se, että äänestysvaihtoehdot ja äänestysaika pitäisi määritellä tarkkaan, jotta tuloksesta ei tulisi niin paljoa epäselvyyttä.Myös äänioikeuden poistaminen pitäisi perustella jo oikeusturvasyistä. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 14.09 (UTC)

Wikipedia ei ole tuomioistuin ja täällä ei tunneta käsitettä "oikeusturva". --Joonasl (kerro) 3. tammikuuta 2007 kello 14.14 (UTC)

Tietenkin Wikipedia on Yhdysvaltain lainsäädännön alainen ja Wikipediassa pätevät kaikki länsimaisen yhteiskunnan periaatteet, myös demokratia, Yhdysvaltain lainsäädännön mukaan. Ei pitäisi kuvitella, on voi luoda oman maailman, mikä on tyystin vapaa valtioista tai kansainvälisestä järjestelmästä. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.16 (UTC)

Tietääkseni Yhdysvaltojen lainsäädäntö ei määrää websivustoja noudattamaan oikeusvaltion periaatteita. —ilaiho (valita) 3. tammikuuta 2007 kello 18.21 (UTC)

No johan nyt :-) Täällähän on erikoisia käsityksiä siitä, mikä Wikipedia on. Wikipedia ei ole valistunut demokratia (tuskin demokratia ollenkaan, jos tarkkaan mietitään). Wikipedia on on-line-tietosanakirja, on-line-gallup on siksi juuri sopiva päätöksentekomuotokin. Wikipediassa äänioikeutta ei menetetä, vaan se saavutetaan. --Marimba 3. tammikuuta 2007 kello 18.58 (UTC)

Tuo ehdotus siitä, että äänestykset pitäisi järjestää vasta sitten kun asiasta kiinnostuneet olisivat ehtineet hankkia käyttäjtunnuksen on mielestäni aika huono. Eikö silloin kävisi niin, että jotkut loisivat käyttäjätunnuksen ja tekisivät tarvittavan määrän pikkumuokkauksia vain päästääksen äänestämään? Wikipedia ei hyötyisi paljon, koska muokkaukset eivät välttämättä olisi kovin laadukkaita. Lisäksi päätöstenteko hidastuisi entisestään kun pitäisi vatvoa kuukausia että joku epäaktiivinen saa nostettua muokkausmääriään. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 14.15 (UTC)

Äänestäminen edellyttää harkintaa, minkä vuoksi on aivan oikein yhdistyä, kokoontua ja järjestäytyä sekä hankkia äänestämiseen tarvittavat oikeudet. Joissain maissa, missä kaikki ei ole henkilötunnuksella jo valmiiksi rekisteröity, tulee erikseen rekisteröityä äänioikeutetuksi. Mitä taas tulee muokkausten laaduttomuuteen niin se on suoraa seurausta siitä, että ylläpitäjä-äänetyksissä nimenomaan arvostetaan suurta määrää laadutonta muokkaamista, minkä kirjoittajat saattavat kokea lähinnä kiusanteoksi. Sitä saa, mitä tilaa. Laaduton muokkaaminen on edellytys sille, että saa muokkauslaskuriin mahdollisimman paljon muokkauskertoja. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.18 (UTC)

Minusta ei ole hyvä jos jotkut luovat käyttäjätunnuksen pelkästään äänestyksiä varten. Sitä paitsi miten tällainen toisten rekisteröitymisen odottaminen järjestettäisiin? Lisättäisiinkö keskustelun loppuun kohta rekisteröitymättömät käyttäjät, jotka haluavat rekisteröityä ennen äänestyksen aloittamista, johon IP:t lisäisivät itsensä listaan ja sitten odotettaisiin kunnes heistä jokainen on luonut käyttäjätunnuksen? Kuulostaa todella typerältä (ainakin minun mielestäni), koska tällöin äänestystä ei pääsisi aloittamaan ennen kuin kaikki halukkaat ovat luoneet tunnuksen. Voin sanoa vastustavani tällaista käytäntöä. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 15.23 (UTC)

Minusta ei ole hyvä, että juuri samankaltaisista motiiveista ylläpitäjäehdokkaat muokkaavat sopimattomasti tarkistamatta asioita laajemmin. Muokkausaktiiviuudesta on tullut epidemia, mikä laskee toiminnan laatua. Jos äänetyksen aloittaminen kiellettäisiin ennen kuin viisi päivää on kulunut äänetysehdotuksesta, olisi aikaa keskustella ennen äänetystä. Oletko koskaan kuulluut äänestyksistä ilman kampanja-aikaa? Nehän eivät ole äänestyksiä, vaan on-line -gallupeita yleensä melko onnettomin kysymyksenasetteluin. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.40 (UTC)

Jos yli-innokkaat ylläpitäjäehdokkaat ovat ongelma, eise oikeuta luomaan lisää ongelmia (yli-innokkaat äänestäjät, jotka luovat tunnuksen vain äänestyksiä varten tuottaen kasan laaduttomia muokkauksia). --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 15.43 (UTC)

Äänestyksen järjestäminen siitä, ketkä ovat äänioikeutettuja

Pitäisikö siis tästä asiasta järjestää äänestys vai onnistuuko se keskustelemalla? Itse suosittelisin mediaaniäänestystä, jossa päätettäisiin vaadittavien muokkausten määrä, vaadittava aika rekisteröityneenä ja kuinka montaa eri artikkelia pitää muokata. Haluaisinkin nyt mielipiteitä asiasta. Omasta mielestäni tarvitaan äänestys, koska mikäli asia päätetään ratkaista keskustelemalla syntyy kuitenkin viikkoja kestävä väittely, eikä konsensusta silti synny. Mediaaniäänestys taas ratkaisisi asian nopeammin. No, jään odottelemaan muiden kommenttja. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 15.20 (UTC)

Kannattaisi lukea tarkkaan, mitä aikaisemmin asiasta on keskusteltu. Wikipediassa äänestysoikeuden raja menee tällä hetkellä siinä, onko äänestäjä todellinen Wikipedian käyttäjä, eikä missään muokkausmäärässä. Kuten aikaisemmin on keskusteltu, muokkausmäärällä tai tunnuksen iällä ei ole mahdollista määrittää äänioikeutta. Siitä huolimatta on keskusteluissa syntynyt sellainen näkemys, että n. kuukausi ja n. 100 muokkausta kertovat siitä, että käyttäjätunnuksen takana on henkilö, jota voidaan pitää Wikipedian todellisena käyttäjänä. -Samulili 3. tammikuuta 2007 kello 15.27 (UTC)

Syntynyt näkemys ei riitä. Asiasta pitää olla selvä käytäntö. Eihän uutta käytäntöä voida luoda niin, että keskustellaan asiasta ja sitten jätetään tekemättä päätöksiä. Juuri nyt jokainen äänen hylkääjä tekee päätöksensä sen perusteella, miten itse käsittää asian. Mielipiteitä on paljon erilaisia ja jossain vaiheessa äänen hylkääminen johtaa helposti riitaan. Mikäli hylätty ääni oli ratkaiseva, riidasta voi tulla todella iso. Siksi suosittelen uuden käytännön luomista. Riitoja ennaltaehkäistäisiin ja saataisiin selvä raja siitä, kuka saa äänestää ja kuka ei. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 15.40 (UTC)

Mielestäni määristä pitäisi olla selvä pykälä ohjeissa, sillä toistuvasti tuoreet käyttäjät pahoittavat mielensä kun heidän ääniään poistellaan. Nyt vedotaan vain käytyyn keskusteluun, mutta kun täsmälliset lukumäärät olisivat ohjeissa, ei syntyisi epäselvyyksiä. Ja siitä kai pitää olla äänestys, jotta sen voi ohjeisiin lisätä? --Ulrika 3. tammikuuta 2007 kello 15.34 (UTC)

Hyvä huomio, mutta uusista käyttäjistä ei tosiasiassa välitetä ja he jatkavat matkaansa - muualle Interentissä. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.37 (UTC)

Kyllä minusta äänestysoikeuteen voitaisiin jotkin vähimmäisrajat lisätä vaikka Green Bonsain ehdottamalla tavalla. --Wipu 3. tammikuuta 2007 kello 15.54 (UTC)

Jäin vielä miettimään, tuleeko joku valvomaan että vain äänioikeutettujen äänet lasketaan? Siinä voi olla jonkin verran hommaa jos manuaalisesti joutuu sen tekemään. --Wipu 3. tammikuuta 2007 kello 17.11 (UTC)

Tarkoitatko, että kuka tarkastaa montako muokkausta äänestäneellä on, eli onko hän äänioikeutettu? Sen ei pitäisi tuottaa pulmia, onhan meillä käytössämme muokkauslaskuri. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 17.17 (UTC)

Juuri tätä tarkoitin, jos joku nuo kolme seikkaa äänestyksen jälkeen tarkistaa, ainakin epäselvissä tapauksissa, niin asia on kunnossa. Luultavasti aina useampi kiinnostunut vielä tarkistaa. Toivottavasti ei tarvitse ääntenlaiskijoita valita. --Wipu 3. tammikuuta 2007 kello 20.18 (UTC)

Muokkauslaskuri oli vastikään monta päivää kaatuneena ja nytkin siinä on yli 4 vuorokauden viive. Se on siis kovin epäluotettava väline äänioikeuden määrittelyyn. Käsinlaskemista ryhdyttäisin varmastikin vaatimaan viiveen perusteella (tyyliin "Kyllä minulla on riittävästi muokkauksia, laskurin lukema on väärä"). --Marimba 3. tammikuuta 2007 kello 19.03 (UTC)

Kaikki rekisteröityneet äänestäjät ovat äänioikeutettuja, koska muuta rajoitusta ei ole asetettu. Se, että saisi äänestää vasta neljä päivää rekisteröitymisen jälkeen, pitäisi tarkistaa jostain, koska sille ei näytä olevan perusteita. Ei myöskään sille, ettei äänioikeus olisi oikeus, vaan että se pitäisi jotenkin ansaita muokkaamiseen liittyvällä työpalvelulla, jonka laatua ei kuitenkaan haluta valvoa. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.29 (UTC)

Ehdotat siis, että käyttäjä voi vapaasti luoda kasan sukkanukkeja ja äänestää n kertaa? -Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 17.23 (UTC)

Ei pidä paikkaansa. Lue voimassa oleva käytäntö Kuka saa äänestää--Teveten 3. tammikuuta 2007 kello 18.10 (UTC)

Ehdotus äänestyksen järjestämiseksi

Näemmä ainakin osa käyttäjistä on sitä mieltä, että asiasta kannattaisi saada selkeä käytäntö. Kelpaisiko siis, että järjestetään mediaaniäänestys, jossa päätetään seuraavaa:

Montako muokkausta tarvitaan, jotta olisi äänioikeutettu?
Kuinka kauan täytyy olla käyttäjänä, jotta olisi äänioikeutettu?
Kuinka montaa eri artikkelia täytyy muokata, jotta olisi äänioikeutettu?

Näin saataisiin luotua selkeä käytäntö, joka samalla ennaltaehkäisisi riitoja ja selkiyttäisi käytäntöjä. Vastustaako joku tätä ehdotusta? --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 17.04 (UTC)

Jokaista 5000 muokkausta kohden pitäisi saada kaksi ääntä käyttöön ;). Koska käyttäjämäärä kasvaa niin huomattavasti, ehdotan että 200 muokkausta, vähintään 20 eri artikkelissa, yli kuukausi käyttäjänä, ja ei yli 3kk muokkaustaukoja. Tämä olisi hyvä olla käytäntönä kaikissa äänestyksissä. Tätä äänestystä on turha järjestää uudestaan. --Zxc 3. tammikuuta 2007 kello 17.23 (UTC)

Öh, tarkoitatko siis, että tästä on jo järjestetty äänestys vai sitä, että jos nyt laitetaan tarpeeksi rima tarpeeksi korkealle, ei tarvitse myöhemmin äänestellä asiasta uudelleen kun käyttäjämäärä ja vähän muokkauksia tekevien määrä kasvaa? --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 17.26 (UTC)

Täsmälliset säännöt ovat aivan turhia, nykyisessä järjestelmässä ei ole mitään vikaa. Emme ole idiootteja, jotka tarvitsisivat tarkat numeraaliset säännöt päättääksemme, kuka on oikea tunnus ja kuka sock puppet. Ne rajatkin määrittyisivät äänestyksellä taas enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti ja kaikkia turhia äänestyksiä on muutenkin liikaa. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 17.29 (UTC)

Kolme kuukautta on naurettava vaatimus, vuosi vähintään. -Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 17.28 (UTC)

Juuri tällaisia asioita varten tarvitaan äänestys. Näkemyseroja on monia, joten tarvitaan (mediaani)äänestys jossa luodaan selvä käytäntö. Tuosta muokkaustaukojen pituudesta voidaan myös äänestää. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 17.31 (UTC)

Parempi olla ilman mitään absoluuttisia rajoja, mutta jotain suuntaviivaa olisi kiva olla. Viimeksi mielipidetiedustelussa se jäi noin 100 muokkaukseen ilman muita kriteereitä. Voisi sitä rajaa hieman nostaa. --Zxc 3. tammikuuta 2007 kello 17.35 (UTC)

Kyseisessä mielipidetiedustelussa tarkkojen rajojen asettaminen sai kuitenkin varsin vahvan kannatuksen juuri siksi, että muuten asiasta nousee haloo viikon välein. -Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 17.37 (UTC)

Eihän siitä nytkään nouse mitään viikottaista haloota. Mediaaniäänestys määrittää kynnykset oikeastaan täysin mielivaltaisesti tuollaisissa tapauksissa kuin "hyväksyttävä muokkaustauko", josta kenelläkään ei ole oikein mitään mielipidettä. On huomattavasti parempi katsoa tällaiset "monimuuttujaiset" asiat tapauskohtaisesti, jolloin käytössä ovat kehittyneet inhimilliset hahmotuskeinot. Monien muuttujien lukurajojen säätäminen on niihin verrattuna surkuteltavan kankeaa ja jopa koomista. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 17.57 (UTC)

Jos ei ole olemassa selvää käytäntöä, on suuri riski että syntyy suuri riita. Ongelmat tulevat vastaan heti kun jonkun käyttäjän ääni ratkaisee ja tämä käyttäjä on aivan rajatapaus. Kannattaisiko järjestää äänestys siitä, tarvitaanko selviä rajoja? --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 18.00 (UTC)

Kyllä äänioikeudesta herää ihmetystä aika lyhyin väliajoin, ja tämä on jo ainakin muutamas kerta kun tällaista käytäntöä ehdotetaan. -Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 18.09 (UTC)

Kannatan äänestyksen järjestämistä. Muussa tapauksessa tästä asiasta väännetään kättä muutaman kuukauden välein--Teveten 3. tammikuuta 2007 kello 18.28 (UTC)

Todellinen Wikipedian käyttäjä

Kannattaisi lukea tarkkaan, mitä aikaisemmin asiasta on keskusteltu. Wikipediassa äänestysoikeuden raja menee tällä hetkellä siinä, onko äänestäjä todellinen Wikipedian käyttäjä, eikä missään muokkausmäärässä. Kuten aikaisemmin on keskusteltu, muokkausmäärällä tai tunnuksen iällä ei ole mahdollista määrittää äänioikeutta. Siitä huolimatta on keskusteluissa syntynyt sellainen näkemys, että n. kuukausi ja n. 100 muokkausta kertovat siitä, että käyttäjätunnuksen takana on henkilö, jota voidaan pitää Wikipedian todellisena käyttäjänä. -Samulili 3. tammikuuta 2007 kello 15.27 (UTC)

Jotkut ovat lukeneet vanhat esitykset edellä mainitulla tavalla ja päätyneet siihen tulokseen, ettei mitään Wikipedian kunnon kansalaista eli Wikipedian TODELLISTA käyttäjää ole missään koskaan määriteltykään. Näin ollen monen äänetyksen tulos menee uusiksi siksi, että on perusteetta laitettu rekisteröityjen äänestäjien antamia ääniä hylkyyn siksi, että on oletettu, että äänioikeutta olisi rajoitettu jollain lailla, vaikka näin ei asia ainakaan todistettavasti ole. Missään demokraattisessa tai perustuslaillisessa järjestelmässä äänioikeutta ei ole määritelty kunnon kansalaisuuden, vaan kansalaisuuden mukaan ja kansalaisluottamuksen menettämisestä on laillisin kriteerein päätetty erikseen.

Mielipiteen tasolla voisi kuitenkin arvella, että Wikipedian todellinen käyttäjä on peruskoululainen tai lukiolainen, joka haluaa Googlea helpommalla päästä selville joistain asioista. Hän voi olla myös eläkeläinen, joka kouluaikanaan luki vain saksan. Lisäksi Wikipedian tosikäyttäjiä ovat nuoremmat toimittajat, jotka saavat Wikipediasta palstantäytettä tehden sen kuuluisaksi myös painetussa mediassa. Tässä lienevät tyypillisimmät tosikäyttäjät. 81.175.156.161

Wikipedian kirjoittajista on vaikea sanoa mitään, koska hajontaa on kuin haulikolla ampuisi. He ovat käyttäjien vähemmistö ja erikoistapaus. 81.175.156.161

Unohdat, ettei Wikipedian tarkoituksena ole toteuttaa demokratian ideaalia, vaan tuottaa tietosanakirja. Äänestyksillä on pelkästään välineellinen merkitys, eikä yksittäisen äänen hylkäämispäätös ole suuri periaatteellinen asia. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 17.17 (UTC)

Mikä on demokratian ideaali? Tieteellinen kirjoittaminen on sidottu kulloinkin tieteenalalla lähes oikeana pidettyyn tutkimusmenetelmään ja siitä seuraavaan teorianmuodostukseen. Toisin sanoen tieteessä teoria rajoittuu siihen, että hyväksytään tutkimusmenetelmän tuottamat tulokset tai kritisoidaan tutkimusmenetelmää saaden aikaan menetelmänkehitys seuraavalle askeleelleen. Selittäisitkö tarkemmin, mitä tarkoittaa, ettei Wikipedia ole demokratia? Tietenkin se on demokratia, koska Wikipediassa ei ole tieteellisesti pätevää tai jonkin tieteenalan koulukuntaan sitoutuneita käyttäjiä, vaan se on vapaan lähteen tietosanakirja. Se, mitä demokratia - jos sellaista olisi parlamentaarisessa mielessä Wikipedia foundationin kotimaassa, mistä hokema on ilmeisesti kotoisin, on tai olisi, ei tietenkään voi ennustaa, ei myöskään sitä, mitä demokratia aiheuttaisi maailmalle, mikäli sitä ryhdyttäisiin ensi maanantaina harjoittamaan esimerkiksi Kiinassa. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 17.33 (UTC)

"Selittäisitkö tarkemmin, mitä tarkoittaa, ettei Wikipedia ole demokratia?". Katso tuolta: Wikipedia:Mikä Wikipedia ei ole (Wikipedian yhteisö ei ole...). "Tietenkin se on demokratia, koska Wikipediassa ei ole tieteellisesti pätevää tai jonkin tieteenalan koulukuntaan sitoutuneita käyttäjiä, vaan se on vapaan lähteen tietosanakirja". Väärä dikotomia, joskaan ei kovin harvinainen. Wikipedian toiminnan idea on oikeastaan aika vaikeasti avautuva, ja monet näkevät juuri nämä vaihtoehdot: henkilö ja ääni-demokratia tai ylhäältä ohjattu despotia. Se on kuitenkin harhakäsitys. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 18.01 (UTC)

Kumpi on harhakäsitys? Sekö, että Wikipedia on deletististen oligarkkien despotiaa vai että se on vandalististen inklusitionaisten verkosto, jolla ei ole sääntöjä? 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 22.50 (UTC)

ML:lle: En jaksa lukea noita IP:n pitkiä jaaritusta mutta kommentoin lausettasi, ettei yksittäisen äänen hylkäämispäätös ole suuri periaatteellinen asia. Ei olekaan Wikipedian kannalta, mutta kyseisen äänestäjän kannalta on. Jos hän ensimmäistä kertaa wikipediassa ja saa tylyn torjunnan ilman perusteluja, Wikipedia voi menettää pahimmassa tapauksessa hyvän, asiantuntevan muokkaajan. --Ulrika 3. tammikuuta 2007 kello 17.37 (UTC)

Asiatekstin lukemiseen harjaantumiseen menee vuosia, mutta olethan vielä nuori. Äänioikeus on jokaisen perusoikeus ja se mitätöimien on vakava loukkaus yksilön ihmisoikeuksia kohtaan. Jos esimerkiksi Sinut pantaisiin turkulaisin konseptein banniin ikuisesti, pitäisit sitä varmaan merkittävänä tekona, mutta ilmeisesti lasket, että olet joka tapauksessa maailman tappiin aina voiman oikealla puolella. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 22.49 (UTC)

Eihän sitä tarvitsekaan tehdä tylysti, vaan voi muotoilla asian kohteliaasti. Äänioikeuden saaminen ei edes vaadi mitään erityisen pitkää harrastusta. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 18.01 (UTC)

Miten pitkään harrastusta se nykyään edellyttää ottaen huomioon, ettei mitään rajoituksia ole vielä edes olemassa? 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 22.49 (UTC)

En tarkoittanut muodoltaan tylyä vaan sitä että kyseinen äänestäjä kokee sen joka tapauksessa tylyksi, jos se on vain yksittäisen käyttäjän kommentti, vaikka se olisi kääritty kuinka silkkipaperiin ja hajustettu ruusuntuoksulla. --Ulrika 3. tammikuuta 2007 kello 18.12 (UTC)

No jätä toki tuoksut pois ja ilmoita selvästi kantasi. 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 08.27 (UTC)

Mutta miten asia perustellaan kyseiselle käyttäjälle? "Meillä Wikipediassa ei ole asiasta käytäntöä, mutta minusta tuntuu että äänesi kannattaa hylätä" ei kuulosta kovin järkevältä. Käytäntö asiaan tarvitaan. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 18.03 (UTC)

Meillä on olemassa asiasta nk. "rough consensus", joka on ew:ssä arkipäivää ja johon täälläkin soisi luotettavan enemmän. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 18.05 (UTC)

Mikä on karkea konsensus omasta mielestäsi? Ketkä ovat ne karkeat, jotka käyttävät konsensusta uusia ja pehmeitä vastaan? 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 22.56 (UTC)

Virallisen käytännön puuttuessa riitoja syntyy helposti. Olen tämän jo useasti ennenkin sanonut, mutta sanon sen uudelleen: Yhden käyttäjän äänen ratkaistessa äänestyksen ja käyttäjän ollessa rajatapaus on suuri riski että syntyy riita. Kysynkin ML suoraan: Vastustatko sinä virallisen käytännön luomista asiassa? --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 18.08 (UTC)

Jos virallinen käytäntö on kiertoilmaus kokoelmalle kiinteitä lukurajoja tyyliin "muokkauksia vähintään 200", "muokannut vähintään kahtakymmentä artikkelia", "käyttäjänä vähintään 3kk", "edellisestä muokkauksesta enintään 2kk", niin vastustan toki. Äänioikeuden arviointi on järkevämpi tehdä tapauskohtaisesti jonkinlaisten nyrkkisääntöjen pohjalta muun muassa siksi, ettei se jätä samanlaisia porsaanreikää sockpuppeteille ja muille häiriköille kuin tarkat rajat. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 18.24 (UTC)

Toisin sanoen ajattelit, että oma mielipiteesi riittää määrittelemään jonkun muun perusoikeuden poistamisen. Ei ihme, että tyytymättömyys vain lisääntyy. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 22.56 (UTC)

Mikä ihmeen "rough consensus"? Tällaisia konsensuksia tulee aina silloin tällöin eteen, ja ne ovat suomeksi mielivaltaa. Jotkut ylläpitäjät ovat erikoistuneet niihin. --Ulrika 3. tammikuuta 2007 kello 18.12 (UTC)

Alat vähitellen oppia. Rough concensus on suomeksi raakaa mielivaltaa. 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 08.32 (UTC)

Ks. [2]. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 18.25 (UTC)

"the "dominant view" of a group as determined by its chairperson", tätäkö tarkoitit? Ja kuka on se chairperson? Sinäkö? Tarkoitit siis varmaankin vitsiksi. --Ulrika 3. tammikuuta 2007 kello 18.43 (UTC)

Mitään konsensustahan ei täällä ole koskaan noudatettu, on vain tehty pääasiassa ilkivaltaa deletoimalla. Karkeiden konsensus voitaisiin suomentaa jonkinlaiseksi kovaäänisten huutoäänestykseksi, missä vähemmistö riittää enemmistöön ja dominointiin. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 22.56 (UTC)

Samaa mieltä ML:n kanssa: luotetaan enemmän tuohon summittaiseen konsensukseen. Tuntuu että fi.Wikipedian on vallannut jonkinlainen pakkomielle päättää äänestämällä kaikista mahdollisista asioista. Minusta meidän pitäisi keskustella enemmän ja turvautua äänestyksiin vain poikkeustapauksissa. Tuo käynnissä oleva mediaaniäänestys ylläpitäjyysäänestyskynnyksen laskemisesta on hieman hätiköidysti aloitettu, mutta menköön. Missään nimessä ei samasta asiasta pidä äänestää toista kertaa helmikuussa siksi että yhden käyttäjän mielestä tammikuu on huono äänestyskuukausi. --Lebha 3. tammikuuta 2007 kello 18.19 (UTC)

Ja tämä on suoraa seurausta siitä, että uusia tulijoita ei päästetä ylläpitäjiksi ennen kuin ovat veriteoin osoittaneet olevansa raudanlujia deletistejä. Samaa ilmiötä kuvastaa vanhojen oligarkkien poisäänestely ylläpitäjien keskuudesta. Suomalainen Wiki tulee teini-ikään, missä halutaan kokeilla oikeuksia. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 22.56 (UTC)

Jos päädytään joihinkin kankeisiiin tarkkoihin rajoihin, ne on asetettava korkeammalle, sillä matalat tarkat rajat mahdollistavat helposti useiden äänestysoikeudelisten käyttäjätunnuksien luomisen. Korkeista rajoista taas seuraa se ongelma, että tavallinen, vaikkakin kuinka todellinen käyttäjä, on pitkään äänioikeudeton. Mielestäni nykykäytäntö on hyvä, mutta pitäisi ehkä käyttää esimerkiksi ilmaisua vakiintunut todellinen käyttäjä. -- Piisamson 3. tammikuuta 2007 kello 18.33 (UTC)

Toisin sanoen todellinen käyttäjä ei riitä, vaan pitää olla vakiintunut todellinen käyttäjä. Mitäpäs jos vaatimukseksi asetettaisiin suoritettu ylempi korkeakoulututkinto ja 22-vuoden ikä tai vaikka reserviupseerin arvo? 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 22.56 (UTC)

Älkää nyt viitsikö. Wikipedia ei ole demokratia, ja täällä ei kenelleäkään ole mitään synnynnäisiä Jumalan antamia oikeuksia. Wikipedia on web-sivusto, jonka omistajalla eli Wikimedia Foundationilla on oikeus tehdä sille ihan mitä haluaa. Jos säätiö päättäisi, että äänioikeus on vain Jimmy Walesilla, niin kenelläkään ei olisi mitään perustetta ruveta änkyttämään mistään "oikeusturvasta" tai "kansalaisoikeuksista".

"Todellinen käyttäjä" (äänioikeutettu) voidaan määritellä ihan miten vain, vaikka niin että kristityillä ei ole äänioikeutta, ja siinä ei ole mitään väärää koska Wikipedia ei ole valtio. Wikipedia on yksityinen web-sivusto. Ja äänestys ei muutenkaan ole mikään kovin hyvä keino päättää asioista, ks. en:WP:DDV. - C₁₂H₂₂O₁₁ (puhe) 4. tammikuuta 2007 kello 08.37 (UTC)

Toisin sanoen autonomiasta on luovuttava ja ilmoitettava Jimmylle suoraan väärinkäytöksistä, esimerkiksi ylläpidossa tai osoitepaljastelussa. Mitähän Tukholmassa tästä ajateltaisiin? 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 08.35 (UTC)

Mistä "väärinkäytöksistä"? Ei sinulla tai kenelläkään muullakaan ole mitään "oikeuksia" joita voisi "väärinkäyttää". Enkä usko että säätiötä voisi vähempää kiinnostaakaan. Koita nyt ymmärtää että Wikipedia on yksityisen säätiön tuottama palvelu jonka käyttöehdot säätiö voi määritellä täysin itsenäisesti, ja sinun on ne hyväksyttävä jos haluat käyttää palvelua. - C₁₂H₂₂O₁₁ (puhe) 4. tammikuuta 2007 kello 08.40 (UTC)

Juuri näin. Minä voin luoda omalle koneelleni mielivaltapedian, jossa bännään käyttäjiä rodun, uskonnon, poliittisen vakaumuksen ja sairauksien perusteella. Siihen ei kenelläkään ole mitään sanomista.--Teveten 4. tammikuuta 2007 kello 10.01 (UTC)

Äänestys uuden käytännön tarpeellisuudesta?

Kannattaisiko nyt järjestää äänestys siitä, tarvitaanko tällaista uutta käytäntöä siitä, ketkä ovat äänioikeutettuja (tarvitseeko määrittää tarkat rajat muokkauksille yms.). Selvästi osa käyttäjistä vastustaa tällaisen käytännön käyttöönottoa ja osa kannattaa, joten voitaisiin äänestää asiasta. Ensin äänestettäisiin tarvitaanko tätä käytäntöä ja enemmistö voittaisi. Mikäli uusi käytäntö haluttaisiin ottaa käyttöön äänestettäisiin siitä, mitkä asiat huomioitaisiin äänioikeuden määrittämisessä (mm. muokkaukset, rekisteröityneenä olemisen aika yms.) ja lopuksi mediaaniäänestys uusista rajoista. Mitä mieltä ollaan tästä ehdotuksesta? --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 18.30 (UTC)

Siis kolme äänestystä. Hurraa... -Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 18.31 (UTC)

Kannatan äänestyksen järjestämistä äänioikeuskynnyksestä. Muussa tapauksessa tästä asiasta väännetään kättä muutaman kuukauden välein--Teveten 3. tammikuuta 2007 kello 18.28 (UTC)

Kannatan minäkin ensimmäistä äänestystä, mutta ehkä lopullisen päätöksen voisi tehdä jotenkin jouhevammin, mikäli 1. äänestyksen tulos on myönteinen. -Aslak 3. tammikuuta 2007 kello 18.38 (UTC)

Kannatan. Otetaan yksi neuvoa-antava, ja pistetään tämä kerralla kuntoon. Vaatiihan se hieman vaivaa, mutta siinäpähän sitten on. Se voi mennä tosin huonommaksi tilanteeksi kuin nyt, jos tehdään liian joustamaton paketti. --Ras 3. tammikuuta 2007 kello 18.39 (UTC)

Mikä on karkea konsensus tai rough concensus? 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.12 (UTC)

Vastustan. Tarkat rajat eivät paranna vaan heikentävät nykytilannetta. Tuottavat joutavaa laskemista ja antavat häiriköille mukavan porsaanreiän. Ja koko ehdotettu äänestysproseduuri on uskomattoman mutkikas ottaen huomioon asian toisarvoisuuden. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 18.41 (UTC)

Kannatatko siis nykytilannetta, missä äänestyksen järjestäjä määrittelee jo annettujen äänien perusteella, kenellä oli oikeus äänestää jälkikäteen vai sitä, ettei äänioikeutta pidä rajoittaa? 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

Entä jos määriteltäisiin tarkat, julkiset rajat, joita käytettäisiin rough consensuksen pohjana? Siinä olisi silti joustavuuselementti mukana. --Ras 3. tammikuuta 2007 kello 18.47 (UTC)

Vastustan. ML esitti erittäin nasevat perustelut. Nykykäytäntö ei ole ilmeisesti aiheuttanut väärinkäytöksiä, tai epäselviä tilanteita. --Marimba 3. tammikuuta 2007 kello 18.44 (UTC)

Näin on saattanut käydä, mutta kukaan ei ole vielä ryhtynyt puolustamaan oikeuksiaan tietäen jäävänsä toiseksi. 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.02 (UTC)

Kannatan. Koska sen jälkeen asiasta kinaaminen loppuu, ja lisäksi torjutuille äänestäjille on näyttää selvä pykälä. --Ulrika 3. tammikuuta 2007 kello 18.45 (UTC)

Mielivaltaisen moderaation vähentämiselle on siis kannatusta. 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.08 (UTC)

Kannatan luonnollisesti omaa ehdotustani. Perusteluni olen jo esittänyt keskustelun aikaisimmissa vaiheissa. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 18.47 (UTC)

Vastustan liikaa äänestämistä. En usko sen olevan rakentavaa wikiyhteisöllisyyden kannalta. --Lebha 3. tammikuuta 2007 kello 18.54 (UTC)

Vastustan kaikkia tarkkoja äänioikeuden rajoja. --—MikkoM (♫) 3. tammikuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

Eikö mielestäsi äänestäjällä ole oikeutta tietää, onko hänellä äänioikeutta vai ei? Mitäpäs jos vaikka maaliskuun eduskuntavaaleissa tuloksen paljastetuttua vaalilautakunnalle äänesi mitätöitäisiin sillä perusteella, että et ole ollut riittävän aktiivinen esimerkiksi sanomalehtien yleisönosastoilla tai Suomi24:ssä? 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 22.42 (UTC)

Wikipediassa ei ole äänestäjiä, vaan käyttäjiä. Jos tärkein kiinnostus on äänestäminen, kannattaa mennä äänestämään vaikka eduskuntavaaleihin. Mutta taisinpa taas trollautua. —MikkoM (♫) 3. tammikuuta 2007 kello 22.50 (UTC)

Tuon ajattelun perusteella ei siis ole yhteisöä, vaan Wikipedia foundation ja satunnaisia sen kuluttajia. Tuohon ajatukseen kaatui duuni.net, kun Talentum alkoi käyttää sitä kaupallisen materiaalinsa liitteenä sekä rajoittamaan. Äänestäjä on se, joka äänestää. Näin ollen se, että on käyttäjä, ei sulje pois sitä, että on myös äänestäjä. Itse asiassa äänestäminen on käyttäjistä, jolloin äänestäjät ovat käyttäjien osajoukko. Voisitko selventää hieman kantaasi, että se tulisi ymmärretyksi? 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 08.30 (UTC)

Selvennän toki. Tarkat äänestysrajat johtavat siihen, että ylläpitäjät/käyttäjät eivät voi enää käyttää harkintavaltaa, ja tämä tekee sockpupettaamisen helpoksi, mikä tuhoaa koko äänestysten idean. --—MikkoM (♫) 6. tammikuuta 2007 kello 16.39 (UTC)

Kannatan äänestyksen järjestämistä siitä, järjestetäänkö asiasta virallinen äänestys. --Jannex 3. tammikuuta 2007 kello 20.58 (UTC)

Vastustan, Wikipedia ei ole demokratia, ja äänestäminen on tyhmää. Päätökset tulisi tehdä konsensuksella, ja siinä ei todellakaan tarvita mitään tarkkoja rajoja "äänioikeudesta" koska sellaista ei ole. - C₁₂H₂₂O₁₁ (puhe) 4. tammikuuta 2007 kello 08.44 (UTC)

Tokihan äänestyksen 2. osa voidaan yhdistää osaan 3 (josta tulisi silloin osa 2). Osa 3:nhan olisi mediaaniäänestys, jossa päätetän muokkausten tarkat rajat. Tähän äänestykseen voitaisiin lisätä vaihtoehdoksi myös jonkinlainen ei rajoja tästä asiasta, jolloin äänestysten osaa 2 ei tarvittaisi. --Green Bonsai 3. tammikuuta 2007 kello 19.04 (UTC)

Kannattaisi tutkia, millä tavalla nykyinen käsitys mielivaltaisesta äänioikeuden rajoittamisesta on muodostunut. Todennäköisesti se on halpakäännös yhdysvaltalaisesta alkuteksististä, mutta sitä ei ole keskusteltu eikä hyväksytty missään. 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.10 (UTC)

Tällä hetkellä voimassa on se, että jokainen rekisteröitynyt käyttäjä on äänioikeutettu, mikäli on rekisteröinyt tunnuksen neljä päivää ennen äänestystä. Käsitykseni mukaan kaikki ne, jotka hylkäävät äänioikeutettujen ääniä ilman perusteita, pitäisi panna ylläpitäjyydestä poistolistalle, koska tietävät tai ainakin tulisi tietää, ettei mitään päätöstä äänioikeuden poistamisesta ole. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 22.44 (UTC)

Ei pidä paikkaansa. Lue voimassa oleva käytäntö Kuka saa äänestää. --Teveten 4. tammikuuta 2007 kello 05.54 (UTC)

Ensimmäinen äänestys koskee sitä, pitäisikö äänioikeutta rajoittaa. Mikäli äänioikeutta pitäisi rajoittaa, koskevat seuraavat äänestykset sitä, miten sitä pitäisi rajoittaa. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 22.45 (UTC)

Ei oikeastaan. Ensimmäinen äänestys koskee aihetta tarvitaanko suomenkieliselle Wikipedialle tarkat rajat siitä, ketkä saavat äänestää. Äänioikeutta on nykyisinkin rajoitettu, mutta rajat vain eivät ole tarkat. --Green Bonsai 4. tammikuuta 2007 kello 06.20 (UTC)

Vastustan koska Wikipedia ei ole demokratia, äänestäminen on pahasta ja asioista tulisi voida päättää konsensuksella. Lisäksi monivaiheiset äänestykset ovat syvältä sieltä itsestä. --Agony (403) 4. tammikuuta 2007 kello 08.54 (UTC)

Kertoisitko tällä kertaa aivan omin sanoin, mitä tarkoitat sillä, ettei Wikipedia on demokratia? 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.04 (UTC)

Demokratiassa asiat päätetään enemmistön mielipiteellä, äänestämällä. Wikipediassa käytetään käytännönläheisempää tapaa, keskustelua. Äänestyksiä ei voi luoda kuin yhdellä tapaa oikein, mutta usealla tapaa täysin perseelleen. Keskustelu ei taas voi soljua kuin oikeaan suuntaan, yleisen mielipiteen suuntaan. Tämän vuoksi Wikipediassa voi yksi ihminen luoda käytännön, ja yksi ihminen vastustaa käytäntöä. Demokratiassa yksi ihminen kuuluu joko massaan A tai massaan B, eikä yhdellä ihmisellä ole juurikaan vaikutusmahdollisuuksia muuten kuin jättämällä äänensä ja toivoa kuuluvansa voitokkaaseen massaan. Tätä itse tarkoitan kun käytän termiä "Wikipedia ei ole demokratia / Wikipedia ei ole demokraattinen kokeilu". --Agony (403) 4. tammikuuta 2007 kello 09.11 (UTC)

Wikipedian ongelma on nimenomaan siinä, että ei keskustella, muodosteta mielipidettä ja äänestetä, vaan niin kuin tässäkin tapauksessa onnettomien vaihtoehtojen pohjalta lähdetään äänestämään niin kuin jonkin lehden on line-gallupissa. Mielipidetiedustelu on eri asia kuin äänestäminen. Mielipidetiedustelu kuvaa mielipidettä jollakin melko lyhyellä ajanhetkellä kysymyksen asettajan näkökulmasta. Äänestäminen tarkoittaa sitä, että ei rynnätä toimenpiteisiin tai edes äänestykseen ennen kuin asiasta on keskusteltu, toisin sanoen vaihdettu mielipiteitä siitä, mistä on kysymys ja mihin pyritään. Tässä mielessä se, mitä väität demokratiaksi, ei ole demokratiaa, vaan on line-gallupointia ja se, mitä ilmoitat vastustavasi, on nimenoamaan kehittynyttä demokratiaa, missä tutkitaan ennen kuin hutkitaan ja muodostetaan mielipidettä ennen sen kannan ilmaisemista. Keskustelu ei taas voi soljua kuin oikeaan suuntaan, yleisen mielipiteen suuntaan. Onko yleinen mielipide oikea, ellei anneta aikaa sen muodostumiselle? 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.15 (UTC)

Ei ole minun vika että ei osata keskustella, rakentaa äänestyksiä tai mitään muutakaan mitä esitit epäkohtina. Valitettavasti kuvauksesi on Wikipedian demokratia, ja varmaan nyt ymmärrät miksi vastustan tätä kaikenlaista hötkyilyä ja perseilyä äänestyksien suhteen. Demokratia toimii valtioissa mutta ei Wikipediassa. --Agony (403) 4. tammikuuta 2007 kello 09.20 (UTC)

Wikipedia foundation lienee yhdysvaltalainen säätiö, sen palvelimet ovat Yhdysvalloissa ja se toimii palvelinmaan lainsäädännön mukaan. Tätä kautta Wikipediaan tulee palvelinmaan lainsäädäntö. Se, että foundation sallii ylläpitäjäoikeuksia, johtuu siitä itsestään, ei mistään muusta. Mikäli meno jonkinkielisessä Wikipediassa menee mahdottomaksi, löytyy kyllä köysi hyvin nopeasti väärinkäytöksiin Yhdysvalloista. Jos palvelin olisi kuussa tai Marsissa, olisi asia toinen. 81.175.138.138 4. tammikuuta 2007 kello 16.06 (UTC)

Ja höpö höpö. Yhdysvalloissa saa aivan vapaasti perustaa vaikka minkälaisen websivuston, kunhan ei levitä esimerkiksi lapsipornoa tai warezia. --ilaiho (valita) 11. tammikuuta 2007 kello 17.04 (UTC)

Kannatan. Täytyy saada selvät säänöt äänioikeudelle. Itse kannatan kaikille yhtäläistä äänioikeutta, eikä keinotekoisia esimerkiksi muokkausten määriin perustuvia rajoja. Rekisteröity nimimerkki riittäköön. --Taulapaa 4. tammikuuta 2007 kello 09.22 (UTC)

Vastustan. Tuolla annetaan ymmärtää, että uusia käytäntöjä voitaisiin väsätä äänestämällä yksinkertaisella enemmistöllä. Ei voida. Käytäntö voi syntyä vain jos on riittävä konsensus. --Hasdrubal 4. tammikuuta 2007 kello 09.39 (UTC)

Hasdrubal hyvä, tuollahan äänestetään aiheesta tarvitaanko uutta käytäntöä vai ei. Miksi siis käytännön vastustajilla olisi jonkinlainen "etulyöntiasema" muihin verrattuna? Onhan täällä ennenkin päätetty asioita enemmistöllä (esim. artikkelien nimeämisessä). --Green Bonsai 4. tammikuuta 2007 kello 09.42 (UTC)

Yksittäiset artikkelien nimet eivät ole päätöksiä käytännöstä vaan konsensuksella hyväksytyn käytännön soveltamista. Ilman konsensusta mitään käytäntöä ei synny. Wikipedian päätöksentekomallia voi opiskella esim. täältä: [3]. --Hasdrubal 4. tammikuuta 2007 kello 09.49 (UTC)

Kuka päättää kuinka suuri konsensuksen on oltava? Kenties 70 %? Ehkä 80 %? Sitäpaitsi nytkin ylläpitjyysäänestykssen äänikynnyksen laskemisesta järjestettiin äänestys ennen tuota mediaaniäänestystä, jossa ei saavutettu konsensusta ja juuri nyt äänikynnystä ollaan laskemassa. --Green Bonsai 4. tammikuuta 2007 kello 09.56 (UTC)

Vastustan --Joonasl (kerro) 4. tammikuuta 2007 kello 09.53 (UTC)

Vastustan -- Jniemenmaa 4. tammikuuta 2007 kello 10.09 (UTC)

Vastustan, tarkkoihin sääntöihin jää aina porsaanreikiä, joita voi käyttää hyväksi. -- Piisamson 4. tammikuuta 2007 kello 10.52 (UTC)

Vastustan, nämä äänestykset ja äänestyksien äänestykset alkaa mennä naurettavuuksiin. Äänestykset pitää rajoittaa minimiin. Ja miten voidaan tehdä 'sitovia' päätöksiä tulevien käyttäjien puolesta, varsinkaan kun niiden rikkomisesta ei ole mitään rangaistuksia. Äänestyksen tulokset hirttävät luovuuden. Niihin vedotaan sen jälkeen ikuisesti. Varsinkin kun "vanhoja" ylläpitäjiä on kuitenkin aina enemmistö(ylläpitäjissä) ja ristiriita tilanteissa he voivat antaa bannia vedoten historiallisiin äänestyksiin. Uudistuminen on muuttuvassa internet-yhteisössä elintärkeää ja tälläiset äänestykset ei sitä edistä. Summasummarum; ainostaan äänestykset joissa puretaan ja laimennetaan byrokratiaa on hyviä. Saku 4. tammikuuta 2007 kello 11.46 (UTC)

Vastustan. Aikuisina ihmisinä kykenemme päättämään asioista oikeudenmukaisuuden pohjalta ilman liian tiukkoja sääntöjä. Kasuistiikka ei ole oikea tapa lähestyä maailmaan. --M. Porcius Cato 4. tammikuuta 2007 kello 12.03 (UTC)

Vastustan. Ei byrokratian luomista byrokratian vuoksi. Ensin pitäisi keksiä todellinen ongelma, sitten kokeilla jotain muuta tapaa kuin äänestämistä ja vasta viime tilassa äänestämistä. Nyt tästä kolmevaiheisesta prosessista ei kahta ekaa ole vielä käyty. -Samulili 4. tammikuuta 2007 kello 16.11 (UTC)

Vastustan En näe nykyisessä käytännössä kaikesta huolimattakaan mitään väärää. Uskon, että Wikipedian käyttäjä osaa katsoa muokkaushistoriasta millainen on äänestäjä itse. --Justware 4. tammikuuta 2007 kello 16.12 (UTC)

Vastustan. Nykyinen käytäntö toimii hyvin, eikä sitä ole syytä lähteä muuttamaan. Se, että Auru Aro trollailee asiasta jatkuvasti useista eri IP-osoitteista, ei ole mikään syy muuttaa käytäntöä. --kompak 4. tammikuuta 2007 kello 19.36 (UTC)

Kannatan. Lievä kannatus, ei selittelyjä tällä kertaa. --Wipu 4. tammikuuta 2007 kello 20.57 (UTC)

Kannatan. (Olisi tästä äänestys-/mielipidekartoitussivusta voinut tehdä selkeämmän: erilliset kannatus- ja vastustusosiot ... ja mielipiteenilmaisuaikaraja!) --Kohko 4. tammikuuta 2007 kello 22.38 (UTC)

En kannata, byrokraattinen kiinteä raja johtaa vain porsaanreikiin ja äänestäminen on tyhmää. --Mikko Paananen 4. tammikuuta 2007 kello 22.51 (UTC)

Tyhjää täysin naurettavaa ja yli-byrokraattista äänestää järjestetäänkö äänestys.--Tigru 5. tammikuuta 2007 kello 07.51 (UTC)

Vastustan. Nykyinen käytäntö toimii tarpeeksi hyvvin. Sitä paitsi täällä ehkä päätetään asioista muutenkin liikaa puhtaasti äänestämällä. --Olli 5. tammikuuta 2007 kello 11.36 (UTC) ^{oikea käyttäjätunnus:5. tammikuuta 2007 kello 11.36 Orri - Lisäsi:--Ulrika 6. tammikuuta 2007 kello 13.20 (UTC)}

Kannatan. Kekkone 6. tammikuuta 2007 kello 16.32 (UTC)

Vastustan. Sen sijaan tarvitaan keskustelua siitä, tarvitaanko Wikipediassa tarkat rajat äänioikeudelle. --PeeKoo 8. tammikuuta 2007 kello 15.38 (UTC)

Vastustan. Kuten AM varmasti sanoisi, meillä suomalaisilla on ihmeellinen tarve nojata kirjoitettuihin pykäliin. Emmeköhän me kaikki ole riittävän aikuisia, että pystymme melko helposti havaitsemaan eron bona fide -käyttäjän ja sukkanukkeilevan pelleilijän välillä. Muistaakseni täällä oli tarkoitus tehdä tietosanakirjaa eikä harrastaa empiiristä tutkimusta verkkodemokratian toiminnasta. --Lendu 8. tammikuuta 2007 kello 23.17 (UTC)

Vastustan. Olen Lendun kanssa täysin samaa mieltä. --Faldion ^(Speak!) 9. tammikuuta 2007 kello 12.52 (UTC)

Vastustan. Tässä onkin esitetty jo paljon hyviä perusteita. Äänestyksiä tulisi yrittää välttää aina kuin mahdollista. Jos kuitenkin jostain joudutaan äänestämään, niin silloin on kyse mielipidetiedustelusta tietosanakirjan aktiivisten muokkaajien keskuudessa. Sitä, kuka nyt tällainen aktiivinen muokkaaja sitten on, ei taas ole tarvis mennä millintarkkaan määrittelemään. Kyllä jokaisella on yleensä sen verran tervettä järkeä, että pystyy useimmissa tapauksissa erottamaan aidon käyttäjän sukkanukesta tai vain äänestämistä varten täällä pyörivistä tunnuksista. --Litami 9. tammikuuta 2007 kello 23.14 (UTC)

Varsinaisen äänestysajan jälkeen jätetyt kommentit (ks. äänestysajasta käyty keskustelu alla) --PeeKoo 15. tammikuuta 2007 kello 18.47 (UTC)

Vastustan ja jyrkästi. --ilaiho (valita) 11. tammikuuta 2007 kello 17.06 (UTC)

Kannatan. Joku selvä raja pitäisi olla. --Velma 12. tammikuuta 2007 kello 07.17 (UTC)

Vastustan kaikkea. Käytäntöjä ei luoda näin. --Jaakonam 12. tammikuuta 2007 kello 08.26 (UTC)

Vastustan Tuohirulla 13. tammikuuta 2007 kello 15.08 (UTC)

Äänestys

Enemmistö kannatti äänestyksen käynnistämistä asiassa, joten teen aiheesta äänestyksen. --Green Bonsai 4. tammikuuta 2007 kello 08.46 (UTC)

Että ihan vuorokauden kartoituksen perusteella eh? Itse en ole vielä osallistunut ja/tai päättänyt vastustanko vai en koska en ole ehtinyt muutaman valveillaolotunnin aikana päättämään aiheesta... Vähintään viikko että ehtii jokainen halukas ilmaisemaan mielipiteensä. --Agony (403) 4. tammikuuta 2007 kello 08.52 (UTC)

No hötkyillään sitten, vastustan että päästään 50/50 -tilanteeseen. --Agony (403) 4. tammikuuta 2007 kello 08.54 (UTC)

Ei ole mitään syytä kiirehtiä. Pidetään 7 vuorokautta aikaa 11. tammikuta 2007 kello 08:46:een saakka. Ehdotan, että Green Bonsai laittaa etusivulle jonkin merkin siitä, että perutuslaillista keskustelua äänioikeuden uudelleen määrittelystä käydään, jotta kukaan ei tunne, että päätös tehtiin viekkaudella ja vääryydellä salassa ja nopeasti. 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.00 (UTC)

Konsensus löytyy nykyään yllättävän nopeasti, parhaimmillaan jopa tunnin keskustelun perusteella. Jotain rajaa tuolle hötkyilylle, kiitos! --Tve4 4. tammikuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

Voimmehan tietysti odottaa vielä viikon. Itse lähden lähipäivinä lomalle ja olisin toivonut, että tästä asiasta saataisiin ennen sitä äänestys käyntiin. Omasta mielestäni äänestys olisi nimittäin nopein tapa, koska jos nyt pyritään keskustelemaan asiasta keskustelu voi venähtää kuukausien mittaiseksi eikä silti välttämättä tulosta syntyisi. Äänestyksellä asia olisi päätetty kahdessa viikossa ja lopputulos ainakin syntyisi. --Green Bonsai 4. tammikuuta 2007 kello 09.04 (UTC)

Nopeat päätöset ovat yleensä huonoja, jotka ovat kivenä kengissä vuosia. Kypsyttäminen parantaa laatua. 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.06 (UTC)

No, annetaan tämän sitten kypsyä rauhassa. Ilmoitin asiasta juuri nyt käytävästä keskustelusta/äänestyksestä äänestysmallineeseen ja merkitsin päättymispäiväksi 11. tammikuuta. Se varmaankin kelpaa kaikille? --Green Bonsai 4. tammikuuta 2007 kello 09.12 (UTC)

Minulle sopii hyvin koska on hieman kiireitä, ja kohta poistun tauolle pariksi viikoksi. Aänestyksissä haluan jossain määrin perehtyä asiaan, tai jätän äänestämättä, siksi en olisi tähänkään ehtinyt kantaani ilmaisemaan. Viikkokin voi joskus tuntua lyhyeltä, artikkeleiden puolella lyhyehkö äänestysaika on tietysti välttämätön. --Wipu 4. tammikuuta 2007 kello 09.26 (UTC)

Haloo! Eihän tämä ole mikään äänestys, vaan mielipidetiedustelu. Tarkoitus lienee kartoittaa, syntyykö konsensusta sääntöjen tarkan määrittelyn tarpeesta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että konsensusta ainakaan siihen suuntaan ei synny. --Marimba 4. tammikuuta 2007 kello 17.26 (UTC)

Keskusteluaika

Tietenkin esityksen voi tehdä mistä tahansa keskustelematta, mutta olisi korrektia ilmoittaa aika, missä ajassa on otettava kantaa. Voihan olla, että kaikki eivät ole läsnä eli olisiko noin 7 vuorokautta sopiva aika katsoa, millaisia mielipiteitä asiasta tulee.

Kun teet esityksen, voisit määritellä, koska esitystä koskeva keskustelu alkaa (esityksen teon jälkeen) ja koska äänetys alkaa. Olisi hyvä, jos ensin keskusteltaisiin ja sitten vasta alettaisiin äänestämään, jottä ei käy niin, että ensimmäisten äänten antajat vaikuttavat äänensä julkistamisella niihin, joiden kannanmuodostus on heiveröistä.

Oleellista on nyt se, millä perusteella äänestämisen järjestäjät toimivat vaalilautakuntana ja hylkäävät ääniä. Siksi ensimmäisen äänestyksen pitäisi koskea sitä, tarvitaanko äänestysrajoituksia, minkä jälkeen toinen keskustelu olisi siitä, millaisia rajoituksia tarvitaan.

Omana kantanani on, ettei rajoituksia tarvita, mutta koska rajoituksia on jo ohjeellisessa muodossa mitenkään niitä hyväksymättä jo julkaistu, pitäisi rajoitusten olla yksiselitteisiä, jolloin äänestäjä tietäisi, mitä häneltä edellytetään äänioikeuden hankkimiseksi.

Jos rajana on kolme muokkausta päivässä, 90 muokkausta kuukaudessa tai 360 muokkausta vuodessa, saadaan Wikipediaan pakollisia käyttäjiä äänestäjien keskuuteen. Tämä lisännee joko artikkelien kirjoittamista tai vandaalimoderointia tai turhamuokkaamista, mutta jos määrälliset vaatimukset ovat pienet, ei tämä koitune ongelmaksi ainakaan siinä määrin kuin ylläpitoehdokkaiden ajoittain harjoittama roskamoderointi tai jopa vandaalimoderointi tai muokkauskiistailu. 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 08.57 (UTC)

Kuka saa äänestää?

Pääsääntöisesti äänestyksissä voivat äänestää kaikki Wikipedian rekisteröityneet käyttäjät. Tähän on kuitenkin eräitä yleisiä poikkeuksia:

Jos äänestys koskee jotain tiettyä henkilöä, kyseinen henkilö itse ei voi äänestää äänestyksessä.

esteellisyys 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.24 (UTC)

Äänet, jotka eivät edusta todellisten Wikipedian käyttäjien mielipidettä, saatetaan hylätä äänenlaskussa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi:
- Sellaisen henkilön äänet hylätään, joka luo uusia käyttäjätunnuksia manipuloidakseen äänestystä.

riittää, kun määritellään, että henkilöllä on yksi ääni käyttäjätunnuksien lukumäärästä riippumatta 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.24 (UTC)

- Käyttäjätunnuksien, jotka on ilmeisesti luotu äänestystä varten, äänet hylätään.

tälle pitäisi olla todisteita oikeusturvan vuoksi 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.24 (UTC)

- Käyttäjätunnuksien, joiden muokkaushistoria on miltei olematon, äänet hylätään.

tämä sääntö on mielivaltainen ja tarjoaa mahdollisuuden äänestyksen ylläpitäjälle väärentää tulos 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.24 (UTC)

- Käyttäjätunnuksien, joiden muokkaushistoria koostuu lähinnä äänestyksen kohteena olevaan henkilöön tai artikkeliin liittyvistä muokkauksista, äänet hylätään.

tämä sääntö on mielivaltainen ja tarjoaa mahdollisuuden äänestyksen ylläpitäjälle väärentää tulos 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.24 (UTC)

Äänestyksen aloittamisen jälkeen luotujen käyttäjätunnuksien äänet hylätään.

tämä sääntö ei pidä paikkaansa, koska on asetettu neljän vuorokauden lisärajoitus 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 09.24 (UTC)

Ensimmäisen äänestyksen ei tule koskea sitä, tarvitaanko tarkat, erittäin tarkat, ylimalkaiset, mielivaltaiset, tahdonvaltaiset jne. rajat, vaan ensimmäinen äänestys koskee tietenkin sitä, tarvitaanko rajat rajoittamaan äänioikeutta. Kun on ensin määritelty, että rajoituksia tulee olla, pitää määritellä, mitkä ne ovat. Ei pitäisi esittää liian yksityiskohtaisia esityksiä, koska se, joka haluaa turvallisesti määritellyt rajat ei tietenkään äänestä tarkkojen rajojen puolesta siksi, että arvelee mielivallan lisääntyvän, mutta hän voisi äänestää rajojen puolesta tietäessään pääsevänsä osallistumaan niiden määrittelyyn. 81.175.156.161 4. tammikuuta 2007 kello 08.41 (UTC)

Kansanedustajien luokittelu kunnanvaltuutetuiksi

Aiemmin on äänestetty ja poistettu luokat tyyliin Lietolaiset poliitikot. Nyt yksi käyttäjä ja yksi IP ovat väkisin ryhtyneet runnaamaan Wikipediaan luokkaa Lietolaiset kunnanvaltuutetut. Keskustelun he käyvivät tuolla, ja ryhtyivät sitten käytännön toimiin perustamalla luokkia suunnitelmansa mukaan aloittaen pääkaupunkiseudulta. Pitääkö tästä nyt järjestää uusi äänestys? Eikö tuo lietolaisäänestys kata tämänkin?--Ulrika 3. tammikuuta 2007 kello 20.13 (UTC)

Äänestys, jossa ei sanallakaan mainita kunnanvaltuustoja ei todellakaan kata luokkia kunnanvaltuustoista.--Ap4k 3. tammikuuta 2007 kello 20.46 (UTC)

Noihinhan ei voi tulla kunnolla sisältöä muuten kuin suurkaupunkien osalta mikäli nykyiset poistokäytännöt pysyvät voimassa --Ras 3. tammikuuta 2007 kello 20.27 (UTC)

Ja suurkaupunkien osalta niitä sitten onkin tulossa vaikka kuinka paljon ja jaottelu on mielekäs. Ei välttämättä pienempien kuntien kohdalla, mutta en minä niitäkään vastusta.--Ap4k 3. tammikuuta 2007 kello 20.46 (UTC)

Juu, kaksi ääri-inklua sopi keskenään käytännön, jonka mukaan valtuutettuluokkia on järkevä tehdä. Roskiksi vaan moiset. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 20.37 (UTC)

Jos tuo etenisi kaikkiin maaseutukaupunkeihin asti, niin noita täytyisi tehdä useampi sata (ja edes Hki:n luokassa ei ole/ollut paljon artikkeleita). --Ras 3. tammikuuta 2007 kello 20.40 (UTC)

Hah, järjestä asiasta keskustelua ja äänestys, jos ei vittu miellytä. Ei teitä ääri-deletistejäkään keskusteluun kovin paljon ole osaa ottanut.--Ap4k 3. tammikuuta 2007 kello 20.46 (UTC)

Olen ehdottomasti samaa mieltä ML:n kanssa. Riittää kun kunnassa todetaan, siis kuntartikkelissa, että kunnasta on valittu seuraavat kansanedustajat ja ehkä vielä lisätään, että jotkut ovat jopa valtuutettuja. Ei siinä mitään luokkia tarvita, ja kuka pitää yllä kaikkien kuntien kaippia valtuutettuja? Eli kannatan poistamista heti roskina. Muuten hyvä Ap4k, jos meikä on vaikkapa homo, niin ei sitä kovinkaan v-miellytä ;) --Alexius Manfelt 3. tammikuuta 2007 kello 20.49 (UTC)

No merkitse sitten itsesi Alexius Manfelt oikeaan luokkaan. Ei ole oikein, ettei käyttäjäsivuasi voida jostain hallinnollisesta syystä merkitä kaikkiin niihin ryhmiin, mihin se kuuluu. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 20.53 (UTC)

Mitä sinä höpötät, käyttäjäsivuni on ihan näköiseni, voit laittaa valituksia sen keskustelupalstalle, jos joku asia siellä ei sinua miellytä. --Alexius Manfelt 3. tammikuuta 2007 kello 21.07 (UTC)

En viitsisi summittain enkä Wikipedian tutkimusmenetelmällä luokitella sinua kaikkiin niihin vähemmistöihin, mihin saatat kuulua. Viittaan tällä vain edelliseen kommenttiisi. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 21.34 (UTC)

Luokka kunnanvaltuutetut ei luonnollisesti tarkoita että kaikki ko. valtuutetut olisivat merkittäviä yhtään enempää kuin luokka poliitikot tarkoittaa, että kaikki poliitikot olisivat. Se on tapa järjestää tietoa helposti haettavaan muotoon. Sadat helsinkiläiset kaupunginvaltuutetut, joista tänne vielä joskus artikkeli varmasti saadaan, ovat mainio esimerkki hyvin rajatusta ja hyödyllisestä luokasta.--Ap4k 3. tammikuuta 2007 kello 20.59 (UTC)

Ei ymmärretä sitä, että 1) Wikipediassa on VÄHEMMÄN TILAA kuin paperilla, koska näytönvieritys on puolet A4:sta. Koska on vähemmän tilaa, pitää yksi paperiartikkeli kirjoittaa kahdeksi Wikipedia-artikkeliksi. Tämä kokonaisuus puolestaan ei pysy koossa eikä luettavana ellei linkitetä ensiksi siten, että luokaan luokkia ja kun ne ovat vakiintuneita, luodaan navigointimallinteita. Luokittamisen estäminen on vanha luterilainen perinne täällä. Voimakkainta on ajankohtaisten artikkeleiden vastustaminen, vaikka nimenomaan ajankohtaisuus on se merkittävin etu sähköisessä viestinnässä. Ikämiessarjassa ajatellaan, että luetaan kuin Suomen kuvalehteä, rauhassa ja kerran viikossa eikä viittauksia tarvita, ksoka kaikki oleellinen on samoissa kansissa. Ei Internetissä ole mitään niittiä eikä kirjanselkää, vaan tuo on korvattava tehokkaalla viittausjärjestelmällä. Interaktiiviuuden vastustajat leimaavat Wikipedian hengen mukaista artikkelin jäsentämistä inklustionismisksi. Mitähän sekin oikein tarkoittaa? Ihmiset luovat tänne jonkinlaisen heimokulttuurin ja identiteetin, minkä kanssa ovat sitten koukussa kuin jonkin uususkonnon tai päihteen kanssa. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 21.19 (UTC)

Äänestys on aloitettu. Voitte sanoa mielipiteenne.--Ulrika 3. tammikuuta 2007 kello 21.23 (UTC)

Ulrikan käytäntö

Ulrika käyttää kyseenalaista menettelyä. Hän on poistanut ensiksi kaikki Helsingin vaalipiirin kansanedustajat luokasta, missä ne ovat olleet mainiosti jo vuorokauden ja vasta sen jälkeen merkinnyt yhden luokan roskaksi ilmeisesti osoittaakseen, että siellä ei ole kuin Eva Biaudet.

Olisiko rehellisempää käydä keskustelua luokista ja artikkelien merkittävyydestä eikä vastustaa päättäväisesti ja ehdottomasti Wikipedian jäsentämistä interaktiiviseksi?

Pitäisi nyt ymmärtää, ettei artikkelin merkittävyyttä määritellä luokalla, vaan artikkelin merkittävyys määritellään artikkelin sisällöllä. Niin kauan kuin intuitiivinen ehdottomuus on vallalla, ei voida keskustella asioista rakentavasti asiapohjalla, koska toisilla on niin vahva usko oikeassa olemisestaan. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 20.52 (UTC)

Olen harvinaisen samaa mieltä mieltä kanssasi kun toteat: "Pitäisi nyt ymmärtää, ettei artikkelin merkittävyyttä määritellä luokalla, vaan artikkelin merkittävyys määritellään artikkelin sisällöllä. Niin kauan kuin intuitiivinen ehdottomuus on vallalla, ei voida keskustella asioista rakentavasti asiapohjalla, koska toisilla on niin vahva usko oikeassa olemisestaan." Siis en ymmärrä miksi ajat jotain typerää luokitusta kuin kyytä pysyyn. Ja juuri sisältö on ratkaisea, ei mitkään luokat jne. Allekirjoitan tuon täudellisesti. --Alexius Manfelt 3. tammikuuta 2007 kello 20.56 (UTC)

Koska olemme asiasta yhtä mieltä, ei tietenkään liikoja luokkia tarvitse ryhtyä karsimaan, koska näin joudutaan määrittelyongelmaan. Jos haluat omistautua haitallisten artikkeleiden ehkäisylle pohtimalla jokaisessa 416 kunnaasta erikseen merkittävyyttä, mitä et tiedä kuin ehkä Janakkalan osalta tai muutaman muun asumasi kunnan osalta niin ehdottaisin, että siitä aloitettaisiin oma projektinsa. Yksi naishenkilö ryhtyi jo innokkaasti karsimaan vedoten, että luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut kuuluu samaan kategoriaan kuin luokka:Lietolaiset poliitikot . Minusta asia ei ole näin, mutta jään odottamaan Ulrikan perusteluja sille, miksi luokkana Lietolaiset poliitikot on sama asia kuin Helsingin kaupunginvaltutetut. Tässä kohtaa olisi suomenkielisen Wikipedian perinteiden mukaista muistuttaa karsijaa vandalismiepäilyllä hänen käyttäjäsivulleen ja jäädä odottamaan korkeimpien voimien apuun tuloa lähinnä Turusta ja Tukholmasta. Olisi tietenkin ihanne, mikäli asiasta voitaisiin keskustella, mutta tämän illan välitilinpäätös on se, että jo vuorokauden rauhassa olleita luokkia on ryhdytty tyhjentämään ja vedottu lietolaisiin poliitikkoihin. Kun tällä tavalla kunnostaudutaan myös ylläpitäjäehdokkuuksissa, on tietenkin selvää, millainen toimituskunta julkaisuun vakiintuu, koska uudet ajatukset eivät saa elää edes keskusteluasteelle. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 21.13 (UTC)

Äänestys on aloitettu, käykää ottamassa kantaa. --Ulrika 3. tammikuuta 2007 kello 21.19 (UTC)

Mihin kantaa? 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 21.35 (UTC)

Ulrika päätti tehdä ennakkotapauksen Kiteen nykyisistä kunnanvaltuutetuista. Olisit sinäkin voinut noudattaa hieman malttia noiden luokkien tekemisessä. Vaikka luokat Helsingin-, Turun-, Tampereen kaupunginvaltuusto olisi voinut luoda ensin ja katsella reaktioita, ja jakaa niitä vasta sitten, kun materiaalia alkaa niissä olla kunnolla. Saamme nyt sitten ennakkotapauksen siitä, ettei luokka noin 10 000 asukkaan kunnan nykyisistä kunnanvaltuutetuista ole merkittävä.--Ap4k 4. tammikuuta 2007 kello 14.35 (UTC)

Älä viitsi. Se koskee kaikkea, samalla tavalla ennakkotapauksena kuin Lietolaiset poliitikot. Luit kyllä poistoehdotukseni ja siellä sanotaan: "Poistetaanko luokat tyyliin (Nykyiset) Kiteen kaupunginvaltuutetut?" On huomattavaa että sana "nykyiset" on vaihtoehto. Siis sekä entiset että nykyiset, kaikki, ja edessä on vielä varmistuksena sana "tyyliin". Jos jatkat vääristelyä samalla tavalla, ihmisten vastenmielisyys poliitikkoartikkeleihin saattaa jopa lisääntyä. Sen sijaan järkevä tosiasioiden myöntäminen tuo enemmän ymmärrystä sinunkin näkökannoillesi. --Ulrika 4. tammikuuta 2007 kello 14.53 (UTC)

Poistoäänestyksesi koskee ainoastaan luokkia Kiteen kokoisen kaupungin nykyisistä valtuutetuista. Olisit opetellut tekemään äänestyksen kaikista luokista yhtäaikaa, ennen kuin alat asiasta itkemään. Toisaalta, tästä aiheesta todellakin pitäisi keskustella eikä noudattaa ärsyttävää kaikkipoisjaminäolenainaoikeassa-linjaasi. Vaikka äänestyksesi jostain kumman syystä koskisikin myös luokkaa Kiteen kaupunginvaltuutetut, se ei missään tapauksessa voi koskea luokkaa Kiteen kaupunginvaltuusto. Jos jatkat vääristelyjäsi, ihmiset saattavat toden teolla alkaa ärsyyntymään toiminnastasi wikipediassa.--Ap4k 4. tammikuuta 2007 kello 15.48 (UTC)

Ketkä ihmiset? Sinä ja IP:n takana piileskelevä? --Ulrika 4. tammikuuta 2007 kello 15.52 (UTC)

Heh, ihan kuin tämä olisi ensimmäinen konfliktisi muiden käyttäjien kanssa :O --Ap4k 4. tammikuuta 2007 kello 15.57 (UTC)

Mikä tässä mättää? Ensimmäinen poistoäänestysesitykseni, ja tämmöinen mekkala. Äänestystulos on tällä hetkellä 32-3, joten en minä ihan väärässä voi olla. Yritä nyt rauhoittua, keskustele asiallisesti ja hyväksy tosiasiat. Ei politiikkaa pidä ottaa henkilökohtaisesti. --Ulrika 4. tammikuuta 2007 kello 16.07 (UTC)

Kyllä se äänestykseen vienti oli oikea ratkaisu. Joku muu olisi saattanut lätkäistä suoraan roskaksi. --Tve4 4. tammikuuta 2007 kello 16.10 (UTC)

Täytyy tunnustaa että sitä yritettiin, minä ja jotkut muut, ensin roskamallineen kautta sen Lieto-äänestyksen tuloksen perusteella mutta meni palautussodaksi, joten ainoa keino saada asiaan ratkaisu oli kysyä mitä mieltä muut ovat. --Ulrika 4. tammikuuta 2007 kello 16.16 (UTC)

Oliko kyseinen luokka ainut mahdollinen äänestyskohde?--Ap4k 4. tammikuuta 2007 kello 16.22 (UTC)

Esimerkiksi johdatteleva ja henkilökohtaisia syytöksiä viljelevä poistoäänestyksen aloituskommentti, jossa mainitsit asiasta käydyn keskustelun ikään kuin suunnitelmaksi tuhota wikipedia, on omiaan viemään uskottavuutta toiminnaltasi. Et tainnut myöskään osallistua keskusteluun asiasta ennen kuin aloit poistelemaan luokkia. Kun toiminnastasi nousee kohu, syyttelet vastustajiasi vandaaleiksi tai lapsiksi, ilmoitat ettet jaksa lukea muiden kommentteja, et suostu keskustelemaan jne. Tällaisella toiminnalla saat aikaan mekkaloita varmasti tulevaisuudessakin.--Ap4k 4. tammikuuta 2007 kello 16.22 (UTC)

Kaikki tuo on varmasti totta, kun kerran sinä niin sanot. En käy puolustautumaan. Mutta hoidetaan tämä luokka-asia nyt kuntoon eikä pohdita enempää mitä virheitä minä (tai sinä tai IP) olen keskustelussa tehnyt. Sopiiko? Politiikka on raskas laji, paljon raskaampi kuin maastojuoksu, etenkin henkisesti. --Ulrika 4. tammikuuta 2007 kello 16.39 (UTC)

Toivoisin, että keskustelua jatkettaisiin täällä. Kerro toki, mitä mieltä olet ehdotuksistani.--Ap4k 4. tammikuuta 2007 kello 16.53 (UTC)

Ronald Reaganin aikaan puhuttiin moraalisesta enemmistöstä, kun tarkoitettiin oletettuja maan hiljaisia, jotka olivat kurkkua myöden täynnä kaikenlaisista kohkaajista. Suomen kielessä on käsite maan hiljaiset, mikä tarkoittaa rauhallista enemmistöä, joka ei pidä melskaajista tai tehosekoittajista. 81.175.138.138 4. tammikuuta 2007 kello 15.55 (UTC)

Kirjoitin luokan Suomalaiset poliitikot keskustelusivulle ehdotuksiani suomalaisten poliitikkojen luokittelemiseksi. Keskustelua olisi mielestäni hyvä jatkaa siellä eikä samanaikaisesti neljässä paikassa.--Ap4k 4. tammikuuta 2007 kello 15.48 (UTC)

Keskustelun keskittäminen lopettaa keskustelun hyvin lyhyeen. 81.175.138.138 4. tammikuuta 2007 kello 15.55 (UTC)

Onko hajautetutsa keskustelusta ollut mielestäsi jotain hyötyä? Minusta ei.--Ap4k 4. tammikuuta 2007 kello 15.57 (UTC)

Kun hierarkiaa puretaan tasa-arvoiseksi verkostoksi, viestintä laajennetaan sensuurin alta verkoksi, jolloin hierarkian on laajennettava kontrollirakenteita tai lopetettava tuhoisa toimintansa. 81.175.156.161 8. tammikuuta 2007 kello 12.59 (UTC)

Keskustelun hajauttaminen taas on yksi keinoista saada aikaan hajaannusta, koska kukaan ei sen jälkeen tiedä, missä mitäkin puhutaan ja mitä on päätetty (yhtäällä yhtä ja toisaalla toista). Keskustelut käydään sen vuoksi yhdessä paikassa, jotta sitä on helppo seurata myös jälkeenpäin. --Tve4 4. tammikuuta 2007 kello 15.58 (UTC)

Laajentamalla keskustelua kaikkiin niihin kontaktipisteisiin, mihin se kuuluu, pystytään aktivoimaan yhä laajempia ryhmiä asiasta kiinnostuneita kansalaiskeskusteluun, jotka eivät kokoontuisi yhdelle paikalle. Näin ollen voidaan muodostaa yleistä mielipidettä uudistuksien tueksi. 81.175.156.161 8. tammikuuta 2007 kello 13.01 (UTC)

Ja höpö höpö. Minä ainakaan en pysty seuraamaan kymmenissä eri paikoissa käytävää keskustelua. Mistä tahansa Wikipedian keskustelupaikasta pääsee mihin tahansa toiseen Wikipedian keskustelupaikkaan muutamalla hiiren klikkauksella. Se ei ole ongelma. —ilaiho (valita) 13. tammikuuta 2007 kello 05.50 (UTC)

tumppi varosen artikkelin muoto

olen saanut luvan Tumppi Varoselta käyttää heidän historia osuutta tekstinä Varosen artikkelissa.

Antakaa vinkkejä miten tuosta aineistosta saisi wikiin sopivan artikkelin. --Musamies 5. tammikuuta 2007 kello 04.49 (UTC)

Näyttää siltä että kannattaa kirjoittaa kokonaan uusiksi. --Zxc 5. tammikuuta 2007 kello 04.51 (UTC)

Ihan normaaliin tapaan käytät sitä juttua lähdemateriaalina ja kirjoitat artikkelin. Jätät löpinät pois ja yrität uuttaa siitä asiatiedot. Kiinnitä erityistä huolta kieliasuun, ettei lähdetekstin puhekielenomaisuus tartu mukaan. --Ulrika 5. tammikuuta 2007 kello 06.06 (UTC)

Lääketieteellinen nimeämiskäytäntö

Onko suomenkielisessä wikissä päätetty mitään lääketieteellisten artikkelien nimeämiskäytännöstä? Enkkuwikissä asiasta on annettu ohjeistus [4], jonka mukaan nimenä käytetään tieteellistä termiä, johon tehdään uudelleenohjaus (esim. artikkelin nimi on "sydäninfarkti", ja uudelleenohjaus sivulta "sydänkohtaus"). Tarvittaessa käytetään lähteinä WHO:n ICD-10-tautiluokitusta (joka on olemassa suomeksi). Tämä käytäntö kuulostaa mielestäni järkevältä. Kysymys nousi siitä, kun olen vängännyt meningomyeloseelen keskustelusivulla sairauden oikeasta nimityksestä (-seele vai -cele, ICD-10:n mukaan -seele). Jonkinlainen ohjeistus olisi varmaan hyvä olla olemassa. Hehkuviini 5. tammikuuta 2007 kello 17.49 (UTC)

Lääketieteestä ei taida olla sovittu muuta kuin mitä tyylioppaassa lukee. Pitää siis selata sanastolähteitä. En löytänyt kyseistä sairautta Duodecimin sanastosta enkä Kielitoimiston sanakirjasta, mutta YSA käyttää muotoa meningomyeloseele. Se on siis nimeämiskäytännön mukainen nimi ja artikkelin keskustelusivun perusteella ihan yleinen. Ehkä tuon ICD-10:n voisi lisätä nimistölähdesivulle, jonka asema tosin on hieman epäselvä. --Tsemii 5. tammikuuta 2007 kello 22.14 (UTC)

Täytyy lähteä siitä, ketä otsikko palvelee. Tavallinen käyttäjä ei tiedä lääketieteellisiä nimityksiä. Niistä voi tehdä uudelleenohjauksen, jos halutaan, mutta otsikko pitää olla suomenkielinen. Eikös suomenkielisessä Wikpediassa ole suomenkielisyydestä joku periaate? --Ulrika 6. tammikuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

P.S. Arkistoon voisi siirtää tätä artikkelia.--Ulrika 6. tammikuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

Lähtökohtana on noudattaa Nimeämiskäytäntöä. Suomenkielisyys ei siis ole mikään sääntö, mikäli suomenkielisessä asiatekstissä muun kielinen nimitys on käytetympi. --Teveten 6. tammikuuta 2007 kello 11.47 (UTC)

Totta kai nimen täytyy olla suomenkielinen eikä lääketieteellistä jargonia (esim. korvatulehdus eikä otiitti), mutta joskus on olemassa kansankielinen nimi ja tieteellisempi nimi, molemmat suomea - kumpaa käytetään? Kuten sanottu, englanninkielisessä wikissä on päädytty käyttämään tieteellisempää nimeä, koska kansankieliset nimet voivat joskus olla epätarkkoja. Esimerkkejä voisi olla sydänkohtaus vs. sydäninfarkti, aivohalvaus vs. aivoinfarkti (aivoinfarkti ei aina johda halvaukseen...). Joissain tapauksissa tieteellisen nimen käyttö lienee selvää, esim. diabetes eikä sokeritauti, epilepsia eikä kaatumatauti. Sitten on näitä epäselviä tapauksia - hepatiitti vai maksatulehdus?

Joten mitä mieltä olette, voisiko ICD-10:n lisätä nimistölähteisiin? Englanninkielinen versio löytyy täältä ja suomenkielinen täältä (jälkimmäinen tarvii kai käyttöoikeudet). ICD-10-luokitusta käytetään virallisissa lähteissä, mm. kuolintodistukset, sairaaloiden loppulausunnon, lääkärintodistukset jne. joten se on kyllä yleisesti hyväksytty tautiluokitus. Ja suomennos on hyvin tehty, siellä ei ole mitään vierasperäisiä väännelmiä. Hehkuviini 6. tammikuuta 2007 kello 17.15 (UTC)

Kannaottoni oli täsmentämätön, en tarkoittanut tietenkään kansanomaisia tautinimityksiä. Mutta jos vaihtoehtona on tieteellinen nimi ja yleiskielessä käytetty asiallinen nimi, niin tietenkin se yleiskielinen vaihtoehto. Välikorvantulehdus eikä otitis media. Ainakin se versio ICD-10:stä, joka koneellani sattuu olemaan, vaatisi muuten tarkistusta: ensin välikorvatulehdus, vähän myöhemmin välikorvantulehdus. --Ulrika 6. tammikuuta 2007 kello 17.29 (UTC)

Artikkeli pelkkää luetteloa?

Onko tällaisessa Tarja Filatov enää mitään järkeä? Onko se tietosanakirja-artikkeli? Ja mitä pitäisi tehdä? --Ulrika 5. tammikuuta 2007 kello 20.04 (UTC)

Tarkoitatko noita kolmea mallinetta? Ei mitään järkeä, fi-wikissä on aivan liikaa mallineita. Helpottaisi, jos laittaisi mallineet edes oletuksena kiinni. Toinen esimerkki on artikkeli Portugali, josta voisi poistaa ainakin Portugalinkielisten maiden yhteisön jäsenvaltioiden ja euroalueen mallineet ja laittaa muut (mahdollisesti Euroopan valtioiden mallinetta lukuun ottamatta) oletuksena kiinni. –Anchjo^(jutskaa) 5. tammikuuta 2007 kello 20.09 (UTC)

Jos haluat mielipiteeni, niin moisessa mallinemäärässä ei ole järkeä. Mutta jos tehdään maalline, johon sijoitetaan kaikki muut mallineet ja sitten paljastuisi tuo mallineiden rikas arkku. Mielestöntä! Korkeintään yksi ja senkin pitäisi mennä piiloon. --Alexius Manfelt 5. tammikuuta 2007 kello 20.12 (UTC)

Mallinteiden luomisesta on tullut itsetarkoitus. Sillä ikään kuin osoitetaan teknistä pätevyyttä. Ainoa syy mallinteen luomiseen voi olla se, että mallinnetta päivitetään tai että sitä todennäköisesti päivitetään. Suuri osa navigaatiokentistä koskee 6-10 artikkelia, joita koskevat artikkelit ovat saavuttaneet lähes lopullisen muotonsa. Näin ollen Ei ole olemassa tarvetta, että vajaa tusinaa navigaatiokenttää päivitettäisiin taajaan tulevaisuudessa. Kun navigaatiokentät mallinnetaan, tulee niistä roskan kaltainen paljousongelma mallinnehakemistoon, joka vaatisi luokittamista ja järjestämistä paljoutensa vuoksi. Käytäntö on alkanut elämään omaa elämäänsä. Ongelmana on se, että kaikki eivät osaa laatia edes mallista pudotusvalikollista navigaatiokenttää eikä juuri kukaan auta heitä tässä. 81.175.154.156 11. tammikuuta 2007 kello 18.37 (UTC)

Jos mallineet haluaa kiinni, ei muuta kuin pulttaamaan (kohtuu looginen) {{Avattava}} mallineeseen. Jos haluaa artikkelissa kaikki mallineet pohjalta piiloon, ei muuta kuin artikkeliin {{Avattava}}. Ulrika jo esittikin pyynnön keskustelusivullani että alkaisin piilottelemaan mallineita, mutta aikani ei ole vielä riittänyt urakkaan. --Agony (403) 5. tammikuuta 2007 kello 20.22 (UTC)

Ajattelin että asia on kutienkin hyvä tuoda laajemmalle foorumille, varsinkin kun urakka on kohtuuton, enkä ollut varma olitko valmis uhrautumaan. --Ulrika 5. tammikuuta 2007 kello 20.30 (UTC)

Mallineen "Hämeen vaalipiirin eduskuntapuolueiden piirijärjestöt" voi poistaa, koska Filatov ei ole piirijärjestö. SDP:n ministeriryhmämalline vaikuttaa aika huonolta idealta. Vaalipiirin voisi ilmaista luokalla. SDP:n eduskuntaryhmä-mallineen voisi laittaa avattavaksi... Pohdin kuitenkin, onko tietystä vaalipiiristä valittua poliitikkoa järkevää laittaa itse luokkaan Hämeen vaalipiiri. Hämeen vaalipiirin kansanedustajat olisi ehkä parempi, mutta nykyinen luokka:Kansanedustajat on mielestäni hyvä nykyisellään, ilman että sitä aletaan siis jakamaan. Sinne voisi tehdä alaluokan Kansanedustajat vaalipiireittäin?--Ap4k 5. tammikuuta 2007 kello 20.23 (UTC)

Ottaen huomioon yleisen poliittisen kokemattomuutesi, ehdotan, että pidättäytyt lisäehdotuksista. Ulrikan tavoitteena tuskin on interaktiivisuuden lisääminen, vaan mallinteiden poistaminen. Näin ollen jälleen saadaan tuhotuksi sisältöjä ja tehtyä Wikipedia yhtä köyhäksi kuin se oli ennen luokkia ja navigointimallinteita. Ellei ole tullut selväksi niin puolueiden piirijärjestöt asettavat kansanedustajaehdokkaat, joten jäsenäänestys tai muu valintatapa on eduskuntavaalien ensimmäinen kierros käytännössä. Näin ollen tämä pitäisi integroida jotenkin vaalipiiriin (joita pidettiin turhina artikkeleina) tai - ellei tila riitä - niin puolueen piirijärjestöihin (mitä pidettiin Hämeen Kokoomus-äänetyksen aikana vielä turhempana. Kun ottaa huomioon, että esimerkiksi Suomen politiikka-artikkelista ei tullut edes yhteistyöartikkelina mitään, on erittäin riskialtista ehdottaa vaalipiiriluokkien täsmentämistä, koska loppujen lopuksi tulos on se, että etelän suurimmista vaalipiireistä on luokat, kun taas itäiset ja pohjoisemmat vaalipiirit eivät ansaitse vertaistaan luokitusta, koska ovat merkityksettömiä. 81.175.156.161 7. tammikuuta 2007 kello 22.57 (UTC)

Kuten yllä jo sanottu, eli Näytä/Piilota ominaisuus käyttöön, lisäksi punainen väri pois, niin on jo paljon parempi. Mallineita en menisi vielä poistelemaan. --Wipu 5. tammikuuta 2007 kello 20.26 (UTC)

Jotakin hyvin koomista tässä hillittömässä luettelointi- ja luokitusinnossa on. Näyttää täysin itsetarkoitukselliselta: luetteloita luetteloiden vuoksi. Kuka niitä tarvitsee? Tekijä? --Ulrika 5. tammikuuta 2007 kello 20.28 (UTC)

Odotan innolla sitä hetkeä, kun laitat kaikki mallineet ja luokat poistoäänestykseen. Tästäkin keskustelusta olet kuitenkin (ehkä) huomannut, ettei muiden suhtautuminen näihin ole yhtä kielteistä. En itsekään kannata ylenmääräistä luokittelemista. Sinulle jo keskustelukin luokista tuntuu olevan tuskallista.--Ap4k 5. tammikuuta 2007 kello 20.40 (UTC)

Kai mallinteiden tarkoitus on helpottaa navigointia. Jos haluaa esim. tutkia Hämeen vaalipiirin kansanedustajia, on lista tähän tarkoitukseen sopiva. Kyseisessä artikkelin lukijan voisi olettaa seuraavan artikkeliin mahdollisesti lisättävää linkkiä Hämeen vaalipiiri, mikäli lukija haluaisi löytää piirin kansanedustajat. Joskus tällaiset listat voivat olla paikallaan, mutta nykyisellään suuri mallinemäärä vaikeuttaa ainakin minulla artikkelin hahmottamista, kun huomio kiinnittyy vain luetteloihin. – OM 5. tammikuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

Pienenä huomautuksena. Hämeen vaalipiiri -artikkelissa on jo kertaaleen luetteloitu kaikki vaalipiirin kansanedustajat. No miksi sitten tarvitaan vielä malline vaalipiirin kansanedustajista artikkelin persukseen. Se on täysin turha ja tarpeeton. Jos yksittäinen kansanedustaja mainitaan Hämeen vaalipiirin kansanedustajana, niin sille sivulle siirtymällä hän voi tarkastella edellisen kolleegoita. Siis miksi noitä tyhmiä mallinteita tarvitaan??? --Alexius Manfelt 5. tammikuuta 2007 kello 21.27 (UTC)

No ensiksi otat jonkin presidentin tai pitkäaikaisen pääministerin tai henkilön, joka on sekä urheilija että kansanedustaja ja katsot artikkelille sopivan pituuden. Sitten alat kirjoittamaan tekstiä sen verran (mielellään relevanttia eikä triviaa), että artikkeli alkaa näyttää joltain. Filatovilla on jonkin verran kommentteja työryhmistä ja pienistä parannuksista, joilla voi täyttää artikkelin.

Apunasi artikkelin täydentämisessä voit käyttää mm. näitä lähteitä

http://www.eduskunta.fi/triphome/...

http://vivisimo.com/search?tb=vivisimocom&query=Tarja+Filatov&x=0&y=0

http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,1:0:0:0:0:0:Tarja+Filatov

http://www.verkkouutiset.fi/haku.php?jarj=paino&flagit=12&words=Filatov&x=0&y=0 (lähdekritiikki: lähellä Kokoomusta oleva julkaisu)

Jos tarvitset muuta apua niin otathan yhteyttä! Onnea kirjoituksellesi! 81.175.156.161 7. tammikuuta 2007 kello 22.51 (UTC)

Ja itse asiassa Filatovissa on neljä luettelomallinetta. Yksi oli vain jäänyt tynkämallineen alle.--Ulrika 5. tammikuuta 2007 kello 20.16 (UTC)

Mallineet ovat yleensä sivun lopussa joten ne eivät yleensä häiritse itse artikkelia, paitsi jos malline ulkoasullaan rumentaa artikkelia tai niitä on enemmän kuin itse tekstiä. --Alphaios 5. tammikuuta 2007 kello 20.27 (UTC)

Ongelman voi korjata helposti tekemällä mallineet piilota/näytä-mallisiksi, silloin ne ei vie tilaa. Toinen ja suositeltava vaihtoehto on laajentaa artikkelia. --Zxc 5. tammikuuta 2007 kello 20.32 (UTC)

Eikö ihmisillä ole muuta puuhuaa kuin tehdä mitän mielettömimpiä luetteloita tai juuri näitä mallineita? Minusta voi vaikka luoettelot ja mallineet poistaa. Kulla Tarjan tekstistä varmaankin ilmi että hän on kansanedustaja ja ministeri? Se riittää kun tekstissä lukee niin. Älkäämme toimiko typerästi ja äläämme olko typeriä! --Alexius Manfelt 5. tammikuuta 2007 kello 20.35 (UTC)

No ei, koska luokkia ei saada perustaa. Nyt äänestellään jo mallinteitakin pois. Lopputulos on se, että on välttämätöntä tehdä nagivaatiokenttiä ilman mallinnetta. 81.175.156.161 7. tammikuuta 2007 kello 23.00 (UTC)

Yhden käytettävyyden peruskurssin suorituksen tuomalla asiantuntevuudella totean että se avattava himmeli sotii kaikki käytettävyyden alkeellisimpiakin sääntöjä vastaan piilottamalla informaatiota epästandardin käyttöliittymän taakse. Osaisiko isoäitisi avata sen mallineen siitä hyperlinkiltä näyttävästä "näytä"-tekstistä.

Mallineisiin on taas tungettu turhaa ja ylimääräistä informaatiota, joka vain monimutkaistaa asioita. Mallineessa nimeltä "Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ministeriryhmän ministerit Vanhasen hallituksessa" (kenellä tuo menee usemmalle kuin yhdelle riville?) ei tarvitse tai pidä mainita että Filatov on ollut "työministeri (2003-), aikaisemmin (2000-2003)". Tieto on tarkoitus kirjoittaa artikkeleihin ja mallineet jättää navigointia varten. Ministerit ovat sen verran tunnettuja että heistä riittää pelkkä sukunimi, ja jos ei satu muistamaan minkä alan ministeri se on, siitä linkistä pääsee tarkistamaan.--Mikko Paananen 5. tammikuuta 2007 kello 21.30 (UTC)

Hmmm, miksi pelkästään SDP:n ministerit on laitettu mallineeseen eikä kaikkia Vanhasen hallituksen ministereitä? --Mikko Paananen 5. tammikuuta 2007 kello 21.35 (UTC)

Jos sinne olisi laitettu kaikki ministerit, olisi Ulrika poistanut mallinteen ehkä siksi, että eivät ole sosiaalidemokraatteja. Mallinne kannattaa "ajaa sisään" siten, että ensiksi laitetaan sosialidemokraati ja projektoidaan mallinne sisään. Jos joku mallinne hyödyntää muita kuin sosialidemokraatteja, se poistetaan irrelevanttina.

Voisiko joku joka tuntee mallinteet, muuttaa ne avautuva-malliseksi ja laittaa järkevyyttä niihin, kyyllä sivulla pitää olla asiaakin, eikä mallinteita. --Musamies 6. tammikuuta 2007 kello 06.44 (UTC)

Sain avautuvaksi "Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen eduskuntaryhmän kansanedustajat", mutta puutteellisten taitojeni takia "Hämeen vaalipiirin kansanedustajat" ei onnistunut, fonttikin jäi vähän isommaksi, pitänee opetella asiaa joskus toisten. Onkohan parempi nyt? --Wipu 6. tammikuuta 2007 kello 17.02 (UTC)

Hyvä juttu. Rauhoitti ainakin Filatovin artikkelia. --Ulrika 6. tammikuuta 2007 kello 17.07 (UTC)

Näyttääkö nyt paremmalta, muutin nuo kaksi avautuviksi. --Musamies 6. tammikuuta 2007 kello 17.30 (UTC)

Aina paranee, ei tarvitse enää Filatovinkaan hävetä artikkelia. --Ulrika 6. tammikuuta 2007 kello 17.37 (UTC)

Ketkä muut sosialidemokraattiset kansanedustajat ovat valitelleet kurjaa esillepanoaan Wikipediassa? 81.175.156.161 7. tammikuuta 2007 kello 22.58 (UTC)

Ei kukaan kansanedustaja täällä ole valitellut. Sen sijaan että jatkat tuota kyllästyttävää puoluepoliittista räkytystäsi, voisit ehkä ottaa huomioon, että suurimmalle osalle meistä Wikipedian käyttäjistä "tietosanakirja-artikkeli" tarkoittaa kuitenkin oikeaa, enimmäkseen tekstimuodossa olevaa asiaa sisältävää artikkelia, eikä vain epämääräistä röykkiötä kaiken maailman mallineita. --Litami 9. tammikuuta 2007 kello 22.50 (UTC)

Eikös yksi tuleva kansanedustaja ole jo tehnyt esitutkintapyynnönkin viime vuoden puolella siitä, että yksityiselämää koskeva tieto oli ilmeisesti paljastattu ja että kunniaa oli ilmeisesti luokattu. En usko, Litami, että U:n kanssa kannattaa olla eri mieltä pitkään tai saa maksaa amerikkalaisia vahingonkorvauksia, ellei ole hankkinut oikeusturvavakuutusta, joka kestää vuosien prosessit oikeusasteissa. Jos kerran joku on tyytymätön itseensä ja elämästään kertovaan sivuun, voihan sitä esimerkiksi parannella niin kuin Jari Vilénin sivua paranneltiin - mistä myös irtonumroistaan elävät iltapäivälehdet tekivät lööppijulkisuutta. Täällä on läsnä melko paljon ihmisiä mala fide-mielessä. Itse asiassa kenenköhän socket puppet koleerinen naishenkilö oikein on? 81.175.154.156 13. tammikuuta 2007 kello 02.46 (UTC)

Olen Paanasen kanssa samaa mieltä mallineista ja vuosiluvuista. Luetellessa nykyisiä edustajia/ministereitä, vuosiluvut vain sotkevat ja heikentävät käytettävyyttä. Poistin vuosiluvut kaikista mallineista joissa niitä oli (siis tuossa Filatovin tapauksessa). --JTS 8. tammikuuta 2007 kello 11.14 (UTC)

Olet siis tyhjentänyt tutkittua tietoa esteetikkojen ja esseistien iloksi. Nyt ei sitten näe suoraan, onko kyseessä ensimmäisen kauden kansanedustaja, välillä eduskunnasta pois ollut kansanedustaja tai kansanedustaja, joka on ilmoittanut, että ei ryhdy ehdokkaaksi. Tämä koko tieto olisi nyt laitettava määrämuotoisesti jokaisen kansanedustajan artikkeliin erikseen, joten taulukointi lisääntyy. Korvaukseksi vahingosta voisit laati kansanedustajamallinteen, missä tuo tieto olisi oikeassa ylälaidassa helposti saatavilla. 81.175.156.161 8. tammikuuta 2007 kello 12.57 (UTC)

Kuten sanottua, mallineen tehtävä ei ole kertoa kuinka kauan kyseiset henkilöt ovat virassa toimineet, vaan kertoa sen että ketkä nyt ovat näissä viroissa (tietty siinä voitaisiin kertoa vaikka mitä tietoja henkilöstä, kirjoittaa vaikka kyseisen henkilön sotilasarvo siihen perään, mutta edelleen sekin heikentäisi mallineen selkeyttä, ja sitäkautta käytettävyyttä). Jos jotakuta kiinnostaa että kauanko Pekkarinen on ollut ministerinä, niin se tieto löytyy linkin takaa. Kyse ei ole esteettisyydestä, vaan käytettävyydestä. --JTS 8. tammikuuta 2007 kello 14.22 (UTC)

Eikös vuosiluku virkaanastumisesta kerro epäsuorasti, kuinka kauan henkilö on ollut tehtävässään? Monessa faktalaatikossa pyritään ilmaisemaan vuosiluvut ja päivämäärät tarkasti, jotta artikkeli toimisi luotettavana hakuteoksena. Käytettävyyden kannalta lienee aiheellista se, että tietoa ei jaeta turhaan, mikäli tilaa on, kovin moneen paikkaan. Mikäli tiedon esittäminen tiiviisti on mahdotonta tai sitä ei suvaita, on tietenkin seurauksena se, että todetaan no katso Googlesta. 81.175.154.156 11. tammikuuta 2007 kello 22.14 (UTC)

Navigaatiokentät, luokat ja mallinteet periaatteessa parantavat käytettävyyttä. On jotenkin ihmeellistä, että niistä äänestetään. Ne ovat osittain toistensa vaihtoehtoja. Edellä oli maininta siitä, että Tarja Filatov-artikkelissa oli neljä mallinnetta. Pienten navigaatiokenttien, jotka eivät päivity määräajoin, esimerkiksi kerran vuodessa tai kahdessa tai neljässä vuodessa, mallintaminen on melko turhaa. Jos otetaan esimerkki luokittelusta ja mallintamisesta, sellainen on Antti Kalliomäki: luokka: Nykyiset kansanedustajat, luokka: Suomen nykyiset ministerit (epäjohdonmukaisus, pitäisi olla Nykyiset Suomen ministerit, jotta luokka olisi samankaltainen kuin ministeriyteen johtaneessa kansanedustajuudessa), luokka: Suomen ministerit , luokka:Suomalaiset seiväshyppääjät (voi siis olla edustanut ulkomaitakin, vaikka on entinen suomalainen), luokka: Suomalaiset olympiamitalistit, mallinne:Suomen valtiovarainministeri, mallinne: Uudenmaan vaalipiirin kansanedustaja, mallinne: Vanhasen hallitus, malline: Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustajat (onneksi kukaan ei ole vielä keksinyt, että tämäkin pitäisi kirjoittaa sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustajat johdonmukaisuudeksi sosiaalidemokratialle aatteena). Jokainen voi miettiä, onko verrattasin vähän Antti Kalliomäestä urheilijana, voimistelunopettajana ja poliitikkona kertova artikkeli parempi ilman yhdeksää luokkaa, mallinnetta tai navigaatiokenttää. Kokeeksi voisi panna äänestykseen esimerkiksi sen, mitkä Antti Kalliomäen ulottuvuudet ovat turhia ja samalla poistaa hänet joistain kategorioistaan satunnaisen äänestyksen tuloksena. Olisiko esimerkiksi Alexius Manfeltilla mielipidettä siihen, mihin ryhmistään Antti Kalliomäki ei olisi oikeutettu? 81.175.154.156 11. tammikuuta 2007 kello 18.50 (UTC)

Luotettava lähde

Erääseen artikkeliin oli merkitty yksittäiseen asiaan lähteeksi lukion oppikirja. Toinen henkilö poisti tiedon perustellen poistoa, että lukion oppikirjat eivät ole Wikipedian lähteitä. Wikipediassa kyse ei ole tieteellisestä tutkimuksesta, joten perusteoksiakin voi minusta pitää lähteenä. Luotettaviahan ne aivan varmasti ovat. Mitä sanoo raati? Onko jossakin määritelty tieteellisyyden taso Wikipedian lähteille? --Ulrika 6. tammikuuta 2007 kello 14.21 (UTC)

Kyllä minun mielestäni lukion oppikirja on oikein hyvä lähde. En ymmärrä lainkaan, miten se ei kelpaisi.--Teveten 6. tammikuuta 2007 kello 14.23 (UTC)

Mielestäni "lukion oppikirja" tulee lähteenä yksilöidä (kirjan nimi, tekijä, kustantaja ja painovuosi), eikä vain mainita "lukion biologiankirja". Sen jälkeen se kelpaa hyvin. --Tappinen 6. tammikuuta 2007 kello 14.28 (UTC)

No ilman muuta tulee normaaliin tapaan ilmoittaa kirjan nimi, painos, kustantaja ja mielellään vielä sivu, jolta tieto löytyy.--Teveten 6. tammikuuta 2007 kello 14.30 (UTC)

Meillä tulee olemaan ongelmia lähteiden kanssa, jos lukion oppikirja ei kelpaa lähteeksi ellei sitten ole erityistä syytä epäillä tiedon paikkansapitävyyttä. Jos kirja on esimerkiksi erityisen vanha ja on syytä epäillä tietojen vanhentuneen, tai jos sen tiedot ovat ristiriidassa luotettavamman lähteen kanssa, niin sen voinee poistaa lähteistä. –Anchjo^(jutskaa) 6. tammikuuta 2007 kello 14.29 (UTC)

Ilman muuta lukion oppikirja kelpaa lähteeksi. –Aslak 6. tammikuuta 2007 kello 14.32 (UTC)

Oppikirja on ongelmallinen lähde siksi, että se ei ole tietokirja, vaan, mikäli kyse ei ole matematiikasta tai mekanistisesta fysiikasta, käsitykset aiheesta muuttuvat. Lisäksi oppikirjoissa näkökulma on opetuksellinen eli painotukset vaihtelevat esimerkiksi yhteiskuntatieteissä sen mukaan, minkä vuosikymmenen kirja sattuu käteen. Oppikirjoja uusitaan jatkuvasti painokoneiden työssä pitämiseksi sekä kuvituksella ja tehtävillä kikkaillaan, jotta saadaan edellinen painos vanhenentuksi. Oppikirja ei ole useinkaan täysin väärä, mutta oppikirjan painotukset "vievät" Wikipedian tekstiä suuntaansa, ellei kirjoittaja ole lukenut aiheesta vertaillen muista lähteistä, mikä on tyypillistä tietokirjoittamiselle tai asiatyylille. 81.175.154.156 11. tammikuuta 2007 kello 18.53 (UTC)

Kiitos kaikista kommenteista. Ne olivat yksiselitteisen myönteisiä. --Ulrika 6. tammikuuta 2007 kello 14.46 (UTC)

Olen törmännyt useampaakin kertaan Wikipedian eri sivuilla siihen, että lukion oppikirjat eivät ole kelvanneet lähteeksi. Luulenpa, että joillakin Wikipedian muokkaajilla on gradunteko-ohjeet tms. mielessä. Graduun ei tietenkään kannata laittaa lukion oppikirjaa lähdekirjallisuuden joukkoon (se saattaa jopa alentaa arvosanaa). Ei ehkä saakaan laittaa, sillä lukion oppikirjan pitäisi olla aivan perusperusperustietoa, joka rinnastuu yleisesti tiedettyihin asioihin, vai kuinka? Onko hyväksytty gradu muuten uutta tutkimusta vai vanhaa tutkimusta, jota voisi periaatteessa käyttää Wikipedian lähteenä? Kohko 8. tammikuuta 2007 kello 00.30

Vähän myöhästuneenä otan kantaa asiaan, sillä kokemuksesta teidän, että lukion oppikirjat tarkastetaan perusteellisesti niin tietelliseltä paikkansapitävyydeltä kuin pedagogisten asioiden puolesta. Eli kyllä niiden pitää lähteeksi kelvata. Sanoo monta lukion historian oppikirjaan kustantajalle tarkastuanut ;) --Alexius Manfelt 6. tammikuuta 2007 kello 15.15 (UTC)

Kiitos vahvistuksesta. Ehkäpä nyt saatiin tässäkin sellaisten henkilöiden kannanotot, ettei kenellekään ole epäselvää. --Ulrika 6. tammikuuta 2007 kello 15.20 (UTC)

Onko Eva Polttila tai Paavo Lipponen jo ottanut kantaa asiaan? Kuka? 81.175.156.161 8. tammikuuta 2007 kello 14.17 (UTC)

Oppikirjojen tarkastamisesta luovuttiin 1992

Lukion oppikirjoja ei muuten enää tarkasteta, vaan sokkona oletetaan, että kustantajat vastaavat työstään. Näin ollen ehkä matematiikan, fysiikan ja kemian oppikirjoja lukuunottamatta oppikirjoissa voi edelleen olla mitä tahansa.

Ota selvää http://www.oph.fi/frontpage.asp?path=1 :sta, miten asiat ovat.

Voit myös käyttää Googlea ja todeta, että oppikirjojen tarkastus loppui 1992

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Oppikirjojen+tarkastus&btnG=Hae&meta=

81.175.156.161 7. tammikuuta 2007 kello 23.03 (UTC)

Tässä puhun kustantajan sisäisestä tarkistuksesta, en kouluhallituksen tai opetushallituksen suorittamasta. Kirjan kirjoittavat siis eri henkilöt kuin sen sisällöllisesti ja pedagogisesti tarkistavat. Tämä on normaalia käytäntöä aina kun lasketaan uusi kirja tai kirjan uusi painos markkinoille. --Alexius Manfelt 8. tammikuuta 2007 kello 01.05 (UTC)

Vähän myöhästuneenä otan kantaa asiaan, sillä kokemuksesta teidän, että lukion oppikirjat tarkastetaan perusteellisesti niin tietelliseltä paikkansapitävyydeltä kuin pedagogisten asioiden puolesta. Oppikirjojen tarkastuksesta luovuttiin 1992. Se, että kirjalla on kustannustoimittaja ja että se oikoluetaan suurimmista kirjoitusvirheistä, ei ole oppikirjojen tarkastamista, kuten hyvin tietänet. Ellet tiedä, mitä oppikirjojen tarkastaminen on, kysy suoraan http://www.oph.fi 81.175.156.161 8. tammikuuta 2007 kello 14.03 (UTC)

Väännäkö rautalangasta? Tiedän että keskitetysti oppikirjojen tarkastuksesta luovuttiin 1992. Mutta kustantajat ovat säilyttäneet omat sisaiset tarkastusprosessinsa, ainakin historian oppikirjojen suhteen. Kirjan tekevät ensiksi oppikirjan kirjoittajat ja heidän kanssaan työskentelee kustannustoimittajat - tietty. Tämän jälkeen kun oppikirja on kuvitettu, kuvatekstietty ja kirjoitettu, niin eri kustantajilla on omat tapansa. Minä ainakin olen lukenut erään kustantajan oppikirjoja ja tiedän, että ne luetetaan vielä yhdellä tai kahdella muulla henkilöllä. Yleensä, siis yleensä, kirjoissa ei ole virheitä, mutta kyllä niitä satuu jokaiseen oppikirjaan parisen kappaletta. Noin siis sisäinen ja monipuolinen tarkstus toimii, vaikka virallista tarkastusta ei enää ole. Mitä tulee tietooni aiemmsta tarkastusprosessista, niin saaneen arvoisalla IP:lle huomauttaa, että olen sentäs suorittanut, yhtenä harvoista suomalaisista, kouluhallinnon ylimmän arvosanan, jota ei muuten enää voi suorittaa suorittajakandidaattien vähyyden vuoksi. --Alexius Manfelt 8. tammikuuta 2007 kello 14.32 (UTC)

Kommenttina oppikirjojen tarkastusasiaan: eri oppiaineissa kuten matematiikassa ja uskonnossa voi olla hyvinkin erilaisia totuusarvoja. Niiden tarkistettavuuskin kovin vaikeaa, tehdään se sitten valtion tai kustantajan toimesta. Eri uskontokuntien oppikirjoissa voivat esim. historiallisten tapahtumien kuvaukset olla toistensa vastakohtia (ks. Euroopan historia islamin ja krist.kirkkohistorian näkökulmista!). - Siksi abstraktilla tasolla vastaaminen Ulrikan kysymykseen on hyvin kyseenalaista ja Ulrikan suora toiminta tällä ohjeistuksella "kahvihuoneen asiantuntijoiden" selkeän lausunnon jälkeen voi olla diletantismia pahimmillaan. - Laitoin itse lukion uskonnon oppikirjan lähteeksi. En nähnyt siinä ongelmaa, koska mainittiin 1) vakaumuksen taho 2)lähdekirjan nimi. Ongelmaksi se tuli vasta siinä vaiheessa, kun vakaumuksen taho(ev.lut.kirkko) poistetaan ja jätetään ainoastaan kirjan nimi jäljelle. Näin kävi melko nopeasti tälle lukion uskonnon oppikirjalle ja olen surullinen, että sitä ylipäänsä sinne laitoin. --Evlut 9. tammikuuta 2007 kello 02.30 (UTC)

Olen ymmärtänyt, että oppikirjana saa käyttää käytännössä mitä tahansa riippumatta siitä onko sillä totuusarvoa vai ei. Eri asioiden historiallisetkin näkökulmat voivat olla toisistaan poikkeavia, mutta totuus on silti vain yksi. Ja ihmettelen minä, jos joku löytää vaikkapa euklidisesta geometriasta erilaisia totuuksia. --Höyhens 10. tammikuuta 2007 kello 15.57 (UTC)

Ystävä hyvä, olet ymmärtänyt täysin oikein, että mikä tahansa kirja käy oppikirjsta. Tai, ei tarvita mitään oppikirjaa, vaan erilaisin muin asuin selvitetään esim. historiassa tarvittavat asiat. Mutta tuolla ylempänä yritän perustella vain sitä, että kun oppikirjat ovat erinomainen bisnes, niin niiden tekijäyritykset purkivät mahdollisimman suureen totuuteen esim. historiassa ja siksi ne käyttävät omia tarkastajiaan. Olen oppinut vuorastamaan oppikirjojen käyttöä, miksiköhän? Ystävyydellä --Alexius Manfelt 10. tammikuuta 2007 kello 16.16 (UTC)

Kristiyhteisö-keskustelu näkyy rönsyilevän sinne sun tänne. Artikkelin olennainen ongelma on että Kristiyhteisö haluaa olla kristillinen, mutta kristilliset kirkot ja yhteisöt eivät hyväksy sitä kristilliseksi, siis ainakaan ne jotka ovat kantansa ilmaisseet. Tätä muiden näkemystä on yritetty kyseisessä artikkelissa esittää otsikon "Muiden näkemyksiä" alla. Kaikista näkemyksistä on lähdeviite, jossa on täsmällisesti ilmoitettu mistä näkemys on peräisin. Jostakin syystä se ei kelpaa, vaan kristiyhteisöläiset (tai heidän edustajansa tai jotkut...) haluavat valita muodon. Minä ole hyvin surullinen, että muiden näkemyksiä pyritään jatkuvasti sabotoimaan. Toivoisin, että niille annettaisiin tässä kiistanalaisessa kysymyksessä sijansa. Minä loin tuon otsikon "Muiden näkemyksiä", kun se aiemmin oli muodossa "Kristiyhteisön luokittelua". Ajattelin, että näin se on vähemmän leimaava ja kristiyhteisöläisetkin voivat hyväksyä sen. Myöhemmin siirsin sen vielä artikkelin loppuun, ettei olisi siinä alussa heti häiritsemässä kenenkään silmiä. Mikään ei kelpaa. Olen hyvin surullinen. --Ulrika 10. tammikuuta 2007 kello 16.40 (UTC)

Wikipediassa on paljon aatteellisia ja uskonnollisia artikkeleita, joissa näkyy enemmistön näkökulma, koska sitä on saatavissa helposti. Esimerkiksi monet uskonnollisista liikkeistä kertovat artikkelit korostavat sitä, että yksi on virallinen kirkko ja muut ovat lahkoja. Kuitenkin YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa, minkä kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet, on lähtökohtana uskonnonvapaus ja uskontojen tasavertaisuus. Esimerkiksi artikkelissa Jehovan todistajat paistaa läpi se, että ei ole oikein perehdytty teologian ja uskontietieteen välisiin eroihin, vaan yksien jumaluusoppien eli teologioiden perusteella väitetään, että argumentti on uskontotieteellinen. Maassa, missä on kaksi valtionkirkkoa, pitäisi viimeksi peistata suoraan oppikirjasta uskonnollisia liikkeitä koskevaa tekstiä suoraan, vaikka uskonnollisten liikkeiden itsensä tekstit olisivat vielä vieraampia ja käsittämättömämpiä. 81.175.154.156 11. tammikuuta 2007 kello 18.58 (UTC)

Poistoäänestyksen ääntenlaskennasta

Nyt on ilmennyt että ainakin minulla ja parilla muulla on epäselvyyttä siitä, miten poistoäänet lasketaan, katso keskustelua tuolta. Pitäisikö ohjeita selventää, mahdollisesti äänestää, jos on epäselvää mitä ohjeilla todellisuudessa tarkoitetaan tms? --Ulrika 8. tammikuuta 2007 kello 09.23 (UTC)

Ei pliis äänestyksiä, mihin on hävinnyt vanha kunnon keskustelu? Ei tuossa omasta mielestäni ole mitään epäselvää: poistoehdotus lasketaan poistoääneksi kun ei muuta mainita ja kun ehdotuksen tekijä on oikeutettu äänestämään, sitten vaan lasketaan poistoa puoltavien ja poistoa vastustavien äänet ja heivataan artikkeli bittitaivaaseen jos 70% tai enemmän kannattaa poistoa... helppoa ja yksinkertaista. --Agony (403) 8. tammikuuta 2007 kello 09.29 (UTC)

Kannattaisiko lopettaa vihdoin hämmentäminen ja laskea äänet äänestyskentästä? 81.175.156.161 8. tammikuuta 2007 kello 14.14 (UTC)

Asiasta on kaksi tulkintaa. Ensimmäisen mukaan äänet lasketaan äänestyskentästä. Toisen tulkinnan mukaan esityksen tehneen jaa-ääni hylätään, koska esityksen tekijän on pakko olla samaa mieltä esityksensä kanssa. Toisen tulkinnan vaihtoehdon mukaan esityksen tekijän voi olla eri mieltä esityksensä kanssa, jos hän sen erikseen mainitsee. Näin ollen muodostuu tilanne, minkä mukaan se, miten äänet lasketaan riippuu siitä, mitä mieltä esityksen tekijä ei ilmoita olevansa. Kaikkein mielenkiintoisemmaksi tulkinta menee silloin, kun tuotoksen tekijä itse äänestää sen poistamisen puolesta. Näin ollen kanta muodostuu esityksestä, mutta ei tekemisestä, jolloin oikeastaan tullaan perimmäisen äärelle eli vandalismiin; henkilö tekee artikkeleita ja mallinteita, joiden poistamista hän aidosti kannattaa, vaikka toki voisi korjata ne kelvolliseen muotoon tai olla edes tekemättä. 81.175.154.156 11. tammikuuta 2007 kello 22.18 (UTC)

Juu ei tästä mitään äänestystä tarvitse järjestää. Tuota kohtaa ohjetta voidaan (pitää) luonnollisesti selventää. --Joonasl (kerro) 8. tammikuuta 2007 kello 09.32 (UTC)

No siis selventää, äänestysehdotus oli vähän pilke silmäkulmassa tehty. Selventäkää, en jouda nyt, ja voi tulla väärä sanamuoto, mutta siis niin, että ehdotuksen voi tehdä vaikkei kannatakaan mutta että siitä pitää erikseen huomauttaa ettei kannata.--Ulrika 8. tammikuuta 2007 kello 09.35 (UTC)

Mitäpä jos pilke silmässä aloittaisit artikkeleiden kehittämisen etkä vain karsisi sieltä pois esimerkiksi faktalaatikoita niin kuin tänään? Et arvaa, miten paljon työtä kirjoittajille tuottaa seurata muokkauslaskuriasi lihottavia siistimisiä, jotka ovat itse asiassa tyhjennyksiä. Vaikka et henkilökohtaisesti pitäisi lay-outista, säästä edes asiatiedot ja kirjoita ne artikkeliin, miten tahdot tai esteettisenä pidät. 81.175.156.161 8. tammikuuta 2007 kello 14.16 (UTC)

mitäs mieltä näistä kauheista palkeista

esimerkki kauheista palkeista Raimo Vistbacka, mitäs olette mieltä sopiiko tuollaiset artikkeleihin --Musamies 8. tammikuuta 2007 kello 16.17 (UTC)

Ei ne varsinaisesti haittaakaan. Kannattaa laajentaa artikkelia niin ei häiritse niin paljoa. --Zxc 9. tammikuuta 2007 kello 03.00 (UTC)

Saman voisi sanoa lyhyemmin tekstissä, mutta tekijä ilmeisesti olettaa noiden tuovan arvovaltaa, kun useiden hallitsijoiden ja valtiojohtajien artikkeleissa on tällaisia palkkeja. Todellisuudessa ne saavat kohteensa näyttämään lähes naurettavalta, kun kyse on ihan tavallisesta pikkupoliitikosta. --Ulrika 9. tammikuuta 2007 kello 04.44 (UTC)

Minun mielestä tuollaiset palkit voisi ottaa pois --Musamies 9. tammikuuta 2007 kello 05.12 (UTC)

Olen kauhiast samaa mielt Musamiehen kanssa. Ne usein pilaa artikkelin ja ovat jopa haitaksi asian ymmärtämiselle. Asia voitaisiin ihan hyvin kertoa jo itse artikkelissa. --Alexius Manfelt 9. tammikuuta 2007 kello 05.49 (UTC)

Piiloon vaan, kun mallineet vie puolet tai jopa yli artikkelin kokonaisuudessaan käyttämästä tilasta, on ne sama piilottaa oletuksena. Nyt alaosa näyttää hieman paremmalta. --Agony (403) 9. tammikuuta 2007 kello 06.41 (UTC)

Millä perusteella tehdään luokkia?

Tein juuri kolmesta Bob Dylanin kokoelma-albumista artikkelin. Dylanin albumeille on oma luokka. Millä perusteeella tehdään jonkun artistin levyistä oma luokkansa? Tietääkseni moni muukin laulaja on tehnyt yhtä paljon albumeja kuin Dylan? Eihän esim. Elviksen levyilläkään (joita on tosi paljon) ole omaa luokkaa?

Kyseisten albumien nimet alkavat Dylanista kertovasta artikkelissa Bob Dylan's Greatest.... Kumminkin levyissä, joista tallennukset tein, on niminä

Greatest Hits
More Bob Dylan Greatest Hits
Bob Dylan's Greatest Hits Volume 3

Onko mahdollisesti kyseisen nimisiä kokoomalevyjä tehty useilla eri nimillä? Kumminkin julkaisuvuodet täsmäävät omien levyjeni ja Dylan-artikkelissa maimittujen kesken. --KaTu 9. tammikuuta 2007 kello 15.13 (UTC)

Luokka tehdään, jos joku haluaa sen tehdä. EI siihen mitään käytäntöjä ole. Jos taas joku katsoo, että mokoma luokka on tarpeeton, merkkaa sen roskaksi, tai vähintäänkin laittaa poistoehdotuksen. Eli Luokkia voi luoda ihan samalla lailla kun uusia artikkeleja.--EsaL-74 9. tammikuuta 2007 kello 23.24 (UTC)

Tarkennuksena: luokan luomisesta ja siitä mikä on hyvä luokitteluperuste on käytäntö sivulla Wikipedia:Luokittelu. Lisätietoja on myös poistokäytännön suuntaviivoissa. --Hasdrubal 10. tammikuuta 2007 kello 06.50 (UTC)

Vaikka luokkia voi tehdä kuten artikkeleita, luokat eivät ole artikkeleita. Luokat ovat tapa järjestää tietoa ja siten auttaa tiedon löytymistä. -Samulili 10. tammikuuta 2007 kello 09.40 (UTC)

Albumien nimistä sen verran että Greatest Hits Vol.II:ta on julkaistu manner-Euroopassa tuolla mainitsemallasi nimellä. Linkit molempiin: Bob Dylan's Greatest Hits Vol.II ja More Bob Dylan Greatest Hits. Tämä ei ole käsittääkseni mitenkään harvinaista kokoelma-albumien ja uusintajulkaisujen kohdalla, studioalbumit ovat tietysti sitten asia erikseen. Myös albumien kansikuvat poikkeavat usein toisistaan julkaisumaasta riippuen. --Jukka Kolppanen 11. tammikuuta 2007 kello 12.43 (UTC)

Suojatut ja osittain suojatut sivut

Oletteko kiinnittäneet huomiota erääseen seikkaan, monesti suojatut tai osittain suojatut sivut jäävät suojatuiksi kohtuuttoman pitkäksi ajaksi haitaten Wikipedian avoimuuden periaatetta, että kuka tahansa saa muokata sivuja. Suojaukset poistetaan huomattavasti nopeampaa tahtia esimerkiksi enkkuwikissä, mutta täällä ne jäävät jostain syystä kummittelemaan sivuille jopa liiankin pitkäksi aikaa (levykevandaalisivut poislukien).

Onko näin, että suojauksen tehnyt ylläpitäjä ei vaivaudu pistämään sivua esimerkiksi tarkkailulistalleen, jospa vaikka keskustelusivulle sattuisi tulemaan parannusehdotuksia tai vastaavaa kommenttia konsensuksesta tilanteen eteenpäin viemiseksi. Yksi epäkohta tässä myös on että ylläpitäjät voi oman mielensä mukaan mielivaltaisesti suojata sivun kun siltä itsestä tuntuu, tosin en nyt tästä valitakaan, hyvää työtä on tehty. Olisi hyvä jos suojaukset poistettaisiinkin samaa tahtia. Vaiko onko syynä kenties jokin kynnys poistaa ylläpitäjätoverin äskettäin tekemä suojaus tai pelkkä laiskuus ja asian hautaaminen.

Olisiko mahdollista tehdä esimerkiksi luettelo suojatuista sivuista, jonka voisi vapaaehtoisesti mahdollisimman moni ylläpitäjä pistää tarkkailulistalleen ja jonka keskustelusivulle voisi pistää kommenttia mikäli jokin sivu näyttää unohtuneen kohtuuttoman kauaksi aikaa suojatuksi.

Esimerkiksi tuota sivua Keskustelu:Ennätystehdas ei ole kukaan ylläpitäjä viitsinyt kommentoida tai tehdä asian hyväksi mitään. Tällainen laiskuus ja välinpitämättömyys jo haittaa Wikipedian kehittymistä.

**Suojatut sivut**
Sivu	Suojattu	Suojaaja	Syy
Atlantis	23. joulukuuta 2006	Harriv	Muokkassota luokasta
Ennätystehdas	30. joulukuuta 2006	Tve4	tapelkaa keskustelusivulla
Fiskars (kylä)	21. joulukuuta 2006	Linnea	muokkaussota
Kalevalan maantiede	5. tammikuuta 2007	Agony	Ei helvetti toista muokkaussotaa...
Kalevala	3. tammikuuta 2007	Tve4	muokkaussota

**Osittain suojatut sivut**
Sivu	Suojattu	Suojaaja	Syy
Aivot	17. joulukuuta 2006	Harriv	vandalismi
CD-levy	20. marraskuuta 2006	Tbone	syytä rajoittaa
DVD	20. marraskuuta 2006	Tbone	syytä rajoittaa
HD-DVD	23. joulukuuta 2006	Jetman	tapavandaalin seuraava kohde
Levyke	28. syyskuuta 2006	Joonasl	suojataan taas
Muistikortti	4. kesäkuuta 2006	Tve4	vandalismin kohde
Oikeus omaan kieleen	1. marraskuuta 2006	Joonasl	ei toiminut
Pakkoruotsi	1. marraskuuta 2006	Joonasl	ei toiminut
Reikäkortti	23. joulukuuta 2006	Jetman	vandalismi
RuneScape	28. marraskuuta 2006	Agony	jatkuva vandalisointi
Saddam Hussein	30. joulukuuta 2006	Tve4	tarpeeksi sotkettu tälle päivälle
Universal Media Disc	29. syyskuuta 2006	Jetman	vandalismi

Wikipedian, vapaan tietosanakirjan puolesta. --Zxc 10. tammikuuta 2007 kello 23.48 (UTC)

Viisi artikkelia suojattuna melkein 95 000:sta? No on meillä pienet ongelmat. Pakkoruotsi- ja levykeartikkelit ovat olleet toistuvasti vandalismin kohteena ja niiden pitäminen osittain lukittuna on siksi perusteltua. --Joonasl (kerro) 11. tammikuuta 2007 kello 09.02 (UTC)

Mikä siinä on sitten on vaikeaa pitää silmällä viiden sivun keskustelusivuja? Yleensäkään sivuja ei pitäisi suojata kokonaan kuin äärimmäisissä tilanteissa ja suojaus pitäisi ottaa pois mahdollisimman pian, vaikka mitään keskustelua ei syntyisikään. Sivun voi suojata aina uudelleen muutamalla hiiren klikkauksella. Eikö näin olekin. Osittain suojatut sivut hankaloittavat anonyymien muokkausintoa.

Otettakoon vielä yksi esimerkki enkkuwikissä: Semi-protection should not be used: As a preemptive measure against vandalism before any vandalism has occurred. Onko todellakin fi-wikin ylläpito niin ylityöllistettyä?

Tässä on tarkoitus huomauttaa kohtuuttoman pitkistä suojausajoista ja ylläpitäjien reagoimattomuudesta suojattujen sivujen keskustelusivuilla käytyihin keskusteluihin. Tällainen toiminta ei tiettävästi kuulu Wikipedian politiikkaan. Pieniä ongelmia ei tiettävästi kuulu lakaista maton alle. --Zxc 11. tammikuuta 2007 kello 15.43 (UTC)

Kyllä tuon Atlantiksen ainakin luulisi voitavan jo vapauttaa, pelkkä yksittäinen muokkaussota eikä systemaattista vandalismia. --ML 11. tammikuuta 2007 kello 19.06 (UTC)

Voisiko nyt joku viisas ylläpitäjä kertoa miksi pitää Saddam Husseinia, Ennätystehdasta ja Atlantista suojattuna. Käytäntöön voisin viikonlopun jälkeen lisätä ainakin kohdat ettei ennakoida suojaamalla sekä maksimissaan viikon mittainen suojaus tapauksessa kuin tapauksessa, tarvittaessa uudelleen mikäli häiriöitä ilmenee. Ei tästä muuten mitään näytä tulevan, eikä kukaan mielellään viitsi häiritä turhilla viesteillä suojauksen laittajia, ellei pakko ole, joten sen olisi sujuttava nohevasti. Nykyisessä suojauskäytännössä on aivan liikaa valtaa yksittäisillä henkilöllä artikkelien suojauksen suhteen, se rikkoo varmasti jotakin Wikipedian aatetta vastaan. Vaikka siellä saivarrellaankin vain viiden artikkelin olevan suojattuna, on tämä tärkeä periaatekysymys. --Zxc 12. tammikuuta 2007 kello 01.59 (UTC)

Joo, ei todellakaan mitään yli viikon mittaisia suojauksia missään tapauksessa. Muokkaussotatapauksissa voi aina estää sotivia käytäjiä 3RR-säännön nojalla, ja vandalismia vastaan ei pidä edes käyttää muuta kuin semi-protectia (eikä sitäkään montaa päivää yhtäjaksoisesti, eikä todellakaan mitään "ennakkosuojauksia"). - C₁₂H₂₂O₁₁ (puhe) 12. tammikuuta 2007 kello 15.17 (UTC)

Sinäkö olet vapaaehtoinen tarkkailemaan 24/7 RuneScapea, sillä siellä on kokeiltu lyhyitä, vähän pidempiä ja vielä pidempiä estoja, aina ollaan epäonnistuttu heti kun esto on poistettu. Toinen vaihtoehto on bannata kaikki IP-osoitteet joita käyttää alle 15-vuotiaat RuneScapen pelaajat... --Agony (403) 12. tammikuuta 2007 kello 15.58 (UTC)

Recentchanges on olemassa sen takia että vandalismia voidaan torjua nopeasti. Sivun historian perusteella suojaus ei muuten näytä estävän vandalismia, vaan sitä vandalisoidaan käyttäjätunnuksilla. Mutta joo, ymmärrän kyllä tällaisen yksittäistapauksen, en-wikissäkin on en:George W Bush pysyvästi semi-protected, mutta en hyväksy sitä, että vähäisen vandalismin takia suojataan sivuja pitkiksi ajoiksi, enkä varsinkaan sitä että jonkun yksittäisen muokkaussodan takia estetään kaikkia muita kuin ylläpitäjiä muokkaamasta artikkeleja moneen viikkoon. Wikipedian perusidea on se, että sitä voi kuka tahansa muokata. Siihen liittyy vandalismin riski, mutta tuon riskin takia ei pidä rajoittaa tuota alkuperäistä ideaa. Olennaista ei ole se, onko noita suojattuja artikkeleita viisi vai viisisataa, koska kuten Zxc sanoi, kyse on tärkeästä periaatteesta. - C₁₂H₂₂O₁₁ (puhe) 12. tammikuuta 2007 kello 17.55 (UTC)

Suomenkielisessä Wikipediassa on tällä hetkellä 32 ylläpitäjää. Kyllä varmaan joku joukosta löytyy, joka havaitsee toistuvan vandalismin tietyssä artikkelissa ja lukitsee sen uudelleen parhaimmalla katsomallaan tavalla. Ylläpitäjillähän on mahdollisuus merkitä vieläpä sivuja tarkastetuiksi, jota ominaisuutta tiettävästi ei moni taida käyttää, sillä Paanasen Mikko usein löytää muilta huomaamatta jääneitä sotkuja myöhemmin. Tällaiset tapaukset kuten pakkoruotsi, levykkeet ja RuneScape nyt ovat vielä jotenkin ymmärrettävissä, että ne estetään osittain pidemmäksi aikaa (tosin väärin sekin on), mutta tuossa artikkelien kokonaan suojaamisessa pitkiksi ajoiksi ei ole mitään järkeä. Varsinkaan jos jokin artikkeli suojataan kokonaan ensimmäistä kertaa, eikä siellä aiemmin ole esiintynyt heti vandalismia suojauksen poistamisen jälkeen. Tätä käytäntöä pitäisi tehostaa eikä tehdä kiusaa muokkaajille. Edelleenkin muistutan tästä mitä edellinen kommentoija sanoi: Wikipedian perusidea on se, että sitä voi kuka tahansa muokata. Tätä käytäntöä rikkovat karkeasti sanoen laiskat ylläpitäjät, liekö pahempi rikos kuin RuneScapen vandalisointi. Pitäisikö tätä kysyä metasta ja ottaa selville käytännöt muista Wikeistä? Toivottavasti tiedotusvälineissä ei tulevaisuudessa nähdä uudestaan otsikoita 'Wikipedian kaikkia tietoja ei voi enää muokata vapaasti'. --Zxc 13. tammikuuta 2007 kello 05.42 (UTC)

Voiko/eikö voi mainita kansanedustajaehdokkuutta?

Vaalit lähestyy ja vaalikampanja Wikipedian kautta kiihtyy. Minä olen sitä mieltä että 21.3.2007 vanhentuvaa tietoa ei pidä hyväksyä artikkeleihin, ja näin olen ymmärtänyt muidenkin kannanotoista. Kyse on sitä paitsi vaalimainoksesta. Mutta jos toinen kanta saa vahvemman kannatuksen, lisätään sitten kaikkiin ehdokkaisiin. --Ulrika 11. tammikuuta 2007 kello 08.57 (UTC)

Ei kai se, että henkilön mainitaan olevan ehdokkaana ole mikään mainos. Eikä se, että on asetettu ehdokkaaksi ole mitenkään erityisemmin vanhentuvaa tietoa, kyllä ehdokkaaksiasettaminen säilyy faktana myös vaalien jälkeen. Eli mielestäni asiasta voidaan aivan hyvin artikkelissa mainita. --Joonasl (kerro) 11. tammikuuta 2007 kello 08.59 (UTC)

Ehdokkuus vanhenee, tietenkin sanamuodolla voi pelleillä. Mutta tosiasiahan on että 21.3. jälkeen kukaan ei ole ehdokas. --Ulrika 11. tammikuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

Hän on aina ollut ehdokas ja se on mainitsemisen arvoinen asia. --Jaakko Sivonen 11. tammikuuta 2007 kello 09.03 (UTC)

Hmm.. miten lause "Puolue X asetti henkilön Y ehdokkaasi pp.kk. vvvv vuoden 2007 eduskuntavaaleihin" vanhenee? --Joonasl (kerro) 11. tammikuuta 2007 kello 09.03 (UTC)

Ehdokkuus vanhenee, tosi on, mutta eikö historiaakin voi Wikipediassa kertoa? Esimerkiksi vastaavasti urheilijan arvokisaosallistuminen on vanhaa tietoa heti kisojen päätyttyä. -tKahkonen 11. tammikuuta 2007 kello 09.06 (UTC)

Tämä riippuu hyvin paljon siitä, toimitetaanko iltapäivälehteä vai tietosanakirjaa. Joidenkin mielestä Wikipedia on ajankohtaisten tapahtumien uutispalvelu, mihin kirjoitetaan ne taustat asioista, mitä ei suomenkielisistä uutislähteistä saa. Toiset taas ovat sitä mieltä, että riittää, kun joku vuosisadan vanha tietosanakirja kopioidaan Wikipediaan sähköiseksi tietosanakirjaksi. Näin ollen tarjolla on tietoja, joista isoisoisä olisi ollut todella iloinen, mikäli hänellä olisi ollut kotonaan öljylampun lisäksi sähkö ja tietokone sekä tietoliikenneyhteys. 81.175.154.156 11. tammikuuta 2007 kello 21.29 (UTC)

Ajattelin juuri lisätä keskustelun tänne itse, mutta käy se näinkin. Kyse ei ole mainonnasta vaan mielestäni ehdokkuus on osa henkilön elämää, eikä minusta ole mitään syytä olla mainitsematta sitä. Asian voi kirjoittaa niinkin ettei lauseen sisältä vanhene: ei kirjoiteta "on tulossa ehdokkaaksi" vaan "nimettiin ehdokkaaksi". -tKahkonen 11. tammikuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

Sinun mukaasi siis käyttäjien oletetun (sinun olettaman) laiskuuden takia ei oleellista tietoa pitäisi lisätä? Eikö presidentinvaaliehdokkaidenkaan artikkeleihin olisi pitänyt lisätä tietoa ehdokkuudesta ennen vaaleja? --Jaakko Sivonen 11. tammikuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

Nyt ajatellen ei. Tosin heitä ei ollut monta, mutta perustelujen logiikka sanoisi näin. Ja tosin kyse on eri kokoluokan asiasta, mutta ehkä silti. En ollut silloin aktiivinen, enkä jälkikäteen asiaan osaa ottaa samalla tavalla kantaa. Mietin kantani tarkemmin, kun tulee seuraavat presidentinvaalit. Kysy uudestaan sitten. --Ulrika 11. tammikuuta 2007 kello 10.15 (UTC)

Miksi Wikipedian pitäisi olla historiankirja? Miksi siellä ei voi kertoa tapahtumista tässä ajassa niin kuin muukin sähköinen viestintä tekee? Millä perusteella Wikipediassa pitää olla vain tapahtuneita asioita? Eihän tällöin olisi merkitystä "ajankohtaista"-luokalla. 81.175.154.156 11. tammikuuta 2007 kello 21.31 (UTC)

2000 henkilöstä ei luoda artikkelia ehdokkuuden takia, vaan tieto ehdokkuudesta lisätään jo olemassa oleviin artikkeleihin henkilöistä, jotka asettuvat ehdolle. Perusteillasi mistään ajankohtaisesta ei voisi kirjoittaa Wikipediassa. --Jaakko Sivonen 11. tammikuuta 2007 kello 09.05 (UTC)

Ehdokkuuden voi mainita, mutta sitä ei pitäisi käyttää poistoäänestyksessä poiston perusteena. --Taulapaa 11. tammikuuta 2007 kello 11.35 (UTC)

Monet poistoäänestysten perustelut ovat epäkonsistetteja ja epädiskreettejä. Monet merkitsevät minityngät roskiksi, vaikka olisi olemassa artikkelia varten myös minitynkä-mahdollisuus siksi, että artikkeli oikeastaan vain varaa luokassaan hakusanan. Monet ryhmiä koskevat artikkelit ovat tällaisia. Ei hallita asiakokonaisuutta, mitä moderoidaan siksi, että ei ole olemassa navigointikenttää, joka osoittaisi asiayhteyden, luetteloartikkelia tai kokooma-artikkelia. Ristiriita on siinä, että artikkeleita katsotaan artikkeleina liian lyhyinä tai irrelevantteina, vaikka kokonaisuus, mihin ne kuuluvat tai mihin ne kuuluisivat, mikäli moderoinnissa ei hätäiltäisi, on itsessään merkittävä. Yritykset poistaa ongelma tulevat torjutuksi luetteloartikkeleissa, missä kauhistutaan sitä, että luokkansa vähäpätöisimmätkin osat "saavat oman artikkelin". Toisin sanoen moderoinnissa otetaan paljolti jo ennakkoon kantaa sellaisiin asioihin, joita ei vielä tunneta eikä moderoinnilla anneta edes mahdollisuutta tutustua. Aulis Eskola mainitsi jotain vastaavankaltaista hätäisestä moderoinnista toisessa yhteydessä. 81.175.154.156 11. tammikuuta 2007 kello 21.26 (UTC)

~~Täh?~~ Ytimekkäämmin, kiitos. -tKahkonen 11. tammikuuta 2007 kello 21.29 (UTC)

Ytimekkyydet ovat loukkaavia ja hyvän tavan vastaisia. Lisäksi ne tulkintaan usein myös henkilökohtaisiksi loukkauksiksi. 81.175.154.156 11. tammikuuta 2007 kello 21.32 (UTC)

Viestisi asiasisältö menee tuolla pelillä hukkaan. --Ulrika 12. tammikuuta 2007 kello 06.42 (UTC)

Luulin, että tässä päästiin sopuun, mutta edelleenkään Ulrikan mielestä ehdokkuutta ei saa mainita1. Itse en ymmärrä, miksi jokin yksittäinen elämän osa olisi pannassa. Onko vielä mielipiteitä? -tKahkonen 28. tammikuuta 2007 kello 09.32 (UTC)

On järkevää kertoa tilanne sitten vaalien jälkeen. se on uutinen, ehdokkuuden mainostaminen on vaalimainosta. Se joka ei päässyt eduskuntaan, tuskin haluaa että hänestä sanotaan Wikipediassa hamaan maailman tappiin, että hän yritti eduskuntaan, mutta ei raukka päässyt. Sen sijaan vaalien jälkeen voidaan päässeiden kohdalla kertoa että on valittu kansanedustajaksi (jälleen) 2007. Lupaan ryhtyä kanssasi talkoisiin heti vaalien heti kun vaalitulos on vahvistettu. --Ulrika 28. tammikuuta 2007 kello 09.47 (UTC)

On järkevää kertoa tilanne heti. Meidän ei tarvitse kysellä ihmisiltä, mitä saamme kirjoittaa heistä Wikipediaan. Kysyn uudestaan: miksi juuri ehdokkuus on vaalimainosta ja sellainen osa elämää ettei siitä saa mainita? Eikö kaikki muu artikkelissa myös ole vaalimainosta? Koko artikkeli on vaalimainos: tietoisku näkyvällä paikalla netissä! Yksi ehdokkuuden mainitseminen siinä ei paljon paina. -tKahkonen 28. tammikuuta 2007 kello 09.56 (UTC)

Sinä katsot ilmeisesti asiaa vaaleihin valmistautuvan ehdokkaan näkökulmasta, minä katson sitä toisesta vinkkelistä. Tieto vanhenee, vaalien jälkeen kaikkien läpipääsemättömien ehdokkaiden artikkeleihin pitäisi mennä täydentämään tieto, ettei päässytkään tai poistamaan tieto ehdokkuudesta, kumpi vain, joka tapauksessa se on minusta sellaista turhaa työllistämistä, jota pitäisi välttää, kun Wikipediassa on niin loputtomasti tekemistä muutenkin. Tieto pääsystä selviää vajaan kahden kuukauden kuluttua, odota kärsivällisesti.--Ulrika 28. tammikuuta 2007 kello 10.07 (UTC)

Kiitos älä arvaile minun näkövinkkeleitäni. Se on sellaista turhaa ja merkityksetöntä. Mutta voinpa kertoa. Lähestyn tätä asiaa Wikipedian näkökulmasta: jos ehdokkuutta ei mainita, se on puute Wikipedian tiedoissa. -tKahkonen 28. tammikuuta 2007 kello 10.17 (UTC)

~~Ei täällä velvoiteta ketään artikkelin aihetta muokkaamaan artikkeliaan. Itse asiassa sitä jopa paheksutaan. Siksi on vähän kumma pyyntö lisätä tietoa tuloksesta.~~ (luin hieman väärin) Mutta miksi ihmeessä tieto pitäisi poistaa vaalien jälkeen? En ymmärrä taaskaan. -tKahkonen 28. tammikuuta 2007 kello 10.19 (UTC)

Olen huomannut että ilmaisen itseäni jotenkin epäselvästi, kun et ymmärrä tai ymmärrät väärin. Silkkilangasta: onhan hassua että sivulla lukee asettui ehdokkaaksi silloin ja silloin, mutta ei ole tietoa tuloksesta. Sen sijaan hoidetaan asia kertarysäyksellä vaalien jälkeen, eikä tarvitse merkitä kuin kahteensataa edustajaksi päässeeseen artikkeliin. Mitä puoluetta edustitkaan?--Ulrika 28. tammikuuta 2007 kello 10.42 (UTC)

Kuten sanoin, sinulla on paha tapa tehdä päätelmiä henkilöiden arvelemistasi vaikuttimista. Jos sinua kuitenkin jotenkin helpottaa, niin arvaile näistä puolueeni: [5], [6], [7], [8], [9]. En näe mitään hassua siinä, että kerrotaan osa henkilön historiaa. Pikemminkin on hassua, että jätetään kertomatta. Wikipedia on puutteellinen. Se on pysyvä fakta. Vähentäkäämme kuitenkin tätä puutteellisuutta kertomalla henkilöstä kaikki mitä voidaan. -tKahkonen 28. tammikuuta 2007 kello 11.12 (UTC)

Näyttää nyt kuitenkin, että minä ilmaisen itseni selvästi ja ymmärrettävästi, sinulta vain puuttuu halua ymmärtää. Mitä voin enää sanoa? Olen jo kysynyt kuka käy täydentämässä heti vaalien jälkeen kaikkien niiden ehdokkaiden tiedot, jotka eivät päässeet eduskuntaan, mutta se urakka ei näy sinua huolettavan. Väenvängällä haluat mainostaa ehdokuuutta, vaikka sen voi käydä kurkistamassa vaalisivuilta, joita riittää. Jokaisella itseään kunnioittavalla ehdokkaalla on lisäksi omat Internet-sivut, joilla hän voi kertoa ehdokkuudestaan ja mitä hän aikoo tehdä, jos pääsee eduskuntaan sekä kaikkia muita kauniita sanoja, joihin äänestäjät ehkä uskovat. Käydään vaalitaisto muualla, kerrotaan tulokset Wikipediassa. --Ulrika 28. tammikuuta 2007 kello 11.59 (UTC)

Ei huoleta. Wikipedia on puutteellinen eikä sitä puutteellisuutta auta se, että poistetaan tietoa. Netissä on lukemattomia sivuja, joilta löytyy Wikipediassa olevat tiedot. Kuka ne tiedot täydentää? Satunnainen artikkelia lukeva tai mahdollisesti jonkin projektin osallistuja. Kuitenkaan ei ole mitään pakottavaa tarvetta täydentää, koska läpi pääsy tai pääsemättömyys ei muuta tietoa siitä, että on ollut ehdokkaana. (Ei tähän Wikipediaan kukaan pakolla osallistu, toivottavasti.) -tKahkonen 28. tammikuuta 2007 kello 12.58 (UTC)

Ehdokkuuden saa mainita. Jos pelätään, että Wikipediassa voisi joskus olla vanhentunutta tietoa, ei tänne saisi kirjoittaa kuin hylätyistä luonnonlaeista. Samulili 28. tammikuuta 2007 kello 12.16 (UTC)

Tuo on sinun näkemyksesi. Kuitenkin jos artikkelissa on ollut esimerkiksi henkilön ikä tai tänä vuonna tai juuri nyt tms., ne on poistettu sillä perusteella että tieto vanhenee. Tämä ehdokkuus taas vanhenee alle kahdessa kuukaudessa, minkä jälkeen artikkeliin pitää päivittää tieto, tuliko valituksi vai ei. Siksi on parempi, että vasta vaalien jälkeen 21.3. kirjataan tiedot valituista, ja jos joku haluaa välttämättä tiedon siitä, ettei tullut valituksi, lisätköön itse. --Ulrika 28. tammikuuta 2007 kello 12.41 (UTC)

Jos artikkelissa on kirjoitettu "on 50-vuotias", se vanhenee. "On syntynyt 2.4.1940" ei vanhene. "On ehdokkaana" vanhenee, "nimettiin ehdokkaaksi" ei vanhene. -tKahkonen 28. tammikuuta 2007 kello 12.58 (UTC)

Ketä kiinnostaa enää vaalien jälkeen "nimettiin ehdokkaaksi"? Sen sijaan 21.3. jälkeen kiinnostaa, ketkä pääsivät eduskuntaan. Puolueita tietysti kiinnostaa mahdollisimman kova menteli ennen vaaleja. Sen jälkeen saa taas olla lähes neljä vuotta rauhassa, ainakin eduskuntavaalien osalta. --Ulrika 28. tammikuuta 2007 kello 13.03 (UTC)

Ketä kiinnostaa yhtään missään vaiheessa yhtään mikään tieto? Jotakuta. -tKahkonen 28. tammikuuta 2007 kello 13.30 (UTC)

Itsetarkastamaton moderointi

Kansanedustajaa koskevasta artikkelista on poistettu maininta, että sotilaspastorina toiminut kansanedustaja on toiminut rovastina. Moderaattori on sitä ennen korjannut, että rovasti on varmaan ollut kenttärovasti, koska on ollut sotilaspastorinakin. Lopulta koko tietoa siitä, että asianomainen on rovasti, on tyhjennetty sivulta. Sanotaanko missään moderaattorin ohjeissa, että kannattaisi katsoa kirjoittajan lailla ensin lähteet eikä muuttaa artikkelin sisältöä omin mielikuvain tarkistamatta asiaa? Tässä tapauksessa on artikkelia ensiksi täydennetty väärällä tiedolla, vaikka artikkelin sisältämä oikea tieto oli artikkelissa olevassa linkissä ja kun epävarmuuskynnys on ylittynyt, koko tieto on tyhjennetty sivulta. Itsetarkastamaton moderointi tuottaa lopulta sivun tyhjentymistä jo kirjoitetusta ja tutkitusta asiasta. 81.175.154.156 12. tammikuuta 2007 kello 05.04 (UTC)

No eipä tuo alkuperäinenkään täysin oikeellinen ollut: [10]. Oinonen määritellään sotilaspapiksi, vaikka hän on viimeksi ollut sitä vuonna 1990. On totta että poistin aiheetta rovastiuden, koska en huomannut sitä eduskuntamatrikkelin lopussa. Muuten artikkeli muuttui mielestäni parempaan suuntaan pienen hakemisen jälkeen . --ML 12. tammikuuta 2007 kello 05.13 (UTC)

Jokainen artikkeli näyttää siistimmältä, kun se vakioidaan navigaatiomallinteiksi, faktalaatikoksi, luokiksi ja luetteloksi. Itse asiassa täältä on jo kauan aikaa sitten kadonnut tarkan työn tekemisen meininki, ja oikeastaan vain räävitään tyylikysymyksistä. Mitä tulee Oinoseen niin epäilen, vaikkakaan en ole toki varma, että hänen profiilinsa kansanedustajaehdokkaana ei perustunut niinkään siihen, että hän olisi ollut joku määräaikainen tms. kappalainen tavallisessa seurakunnassa, vaan siihen, että 1990-luvulla pelättiin George Pailen edustamaa Vladimir Zhironovskia niin paljon, että hankittiin varmuuden vuoksi maakentille Yhdysvaltain lentotukialuehävittäjiä maataisteluominaisuuksien vuoksi. Lisäksi valmistauduttiin nälkäpakolaisiin jne. jne., jolloin tuli - ensimmäistä kertaa Suomen poliittisessa historiassa - edulliseksi korostaa, olevansa, ei pappi, vaan sotilaspappi eikä lääkäri, vaan sotilaslääkäri. Yleensähän etuliite sotilas- tarkoittaa jotain vähemmän akateemisissa ammateissa kuin vain "aivan tavallinen" sellainen. Pitäisi tietenkin olla jotain vaalimainoksia ja vaalilista, jotta voisi päätellä, miten mielikuva Keuruun varuskunnassa palvelleesta isänmaallisesta sotilaspastorista muodostuu tai muodostui aikanaan. Jos nyt haluta lukea lisää esimerkiksi sotilaspastoreista muutakin kuin sen, että kuokkavieraat häiritsivät Oinosen taksia yksillä linnanjuhlilla ja saivat hänet parlamentaarisiin reaktioihin kansanedustajana tai miten Oinonenkin vanhemman kansan miehenä tekstailee SMS:iä melko nokkelasti, suosittelen Jaroslav Hasekin kirjaa Kunnon sotamies Svejk. Siellä Itävalta-Unkarin sotilaslääkärit ja sotilaspastorit kuvataan sellaiseksi viiteryhmäksi, että ei paremmasta väliä. 81.175.154.156 13. tammikuuta 2007 kello 02.55 (UTC)

Joitain moderointivirheitä

Minitynkä merkitään roskaksi (toisin sanoen ei tarkisteta, mihin ja miten artikkeli liittyy)
Minitynkä merkitään poistoäänestykseen, vaikka samankaltaisia artikkeleita samasta aiheesta ja samaan pääartikkeliin liittyen on jo olemassa (sama kuin roskaksi merkitseminen)
Täydennetään artikkelia omilla olettamuksilla, joita ei tarkisteta, vaikka ei tunneta aihetta tai aihepiiriä
Kun ollaan tarpeeksi epävarmoin tiedoin liikkeellä eikä edelleenkään tarkisteta, tyhjennetään sivua tiedoista, jolloin artikkeli lähenee tynkää tai minitynkää eikä täysimittaista ja täysipainoista artikkelia: vain luokat ja mallinteet kollottavat yksin lukijaa. 81.175.154.156 12. tammikuuta 2007 kello 05.08 (UTC)

Hopi hopi äänestämään

Pistin nyt sitten vihdoin äänestyksen Keskustelu Wikipediasta:Muutosten tarkastaminen. Jos jotain kiinnostaa kyseinen softan piirre ja se millä menetelmällä tuo oikeus annetaan, kannattaa käydä äänestämässä. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 13. tammikuuta 2007 kello 07.23 (UTC)

Hapo Ulrikan menetelmällä

Hapo käyttää Ulrikan menetelmää poistaakseen luokkia. Poistaakseen Nykyinen -luokan aihepiirin osalta, on ensiksi tyhjennetty luokka noin kymmenestä jäsenestään ja vasta sen jälkeen luokka on merkitty roskaksi, vaikka kyseinen menettelytapa vastaa muiden aihepiiriin väljästi kuuluvien artikkeleiden menetelmää ajankohtaisen tuomiseksi paremmin saatavaksi esille. 81.175.154.156 13. tammikuuta 2007 kello 14.25 (UTC)

Rivikansanedustajat

Ovatko kaikki henkilöt, jotka ovat joskus olleet Suomessa kansanedustajina, merkittäviä eli Wikipedia-kamaa? Onko esim. jotain ennakkotapauksia? Ajattelin, että olisi hyvä aloittaa edes tyngät niistä lopuistakin, mutta tämä olisi tärkeä ensin selvittää :). (Muistelisin, että aiheesta olisi ollut joskus jossain keskustelua, mutta en löytänyt sitten haullakaan.) --Jetman 13. tammikuuta 2007 kello 21.28 (UTC)

Ovat merkittäviä. Samulili 13. tammikuuta 2007 kello 21.58 (UTC)

Oli keskustelua: [11] Siitä vain tekemään, matrikkeli on oiva apu. -tKahkonen 13. tammikuuta 2007 kello 22.04 (UTC)

H vai B?

Eli tässä olisi tarvetta käytännölle, joka kertoisi kumpaa suomen kielisessä wikissä' tulisi käyttää H:ta vai B:ta. Aiheesta on jo keskusteltu Wikikirjastossa. Kysymys siis on kumpi on suomen kielessä juuri sävel, H vai B. Itse olen tottunut H:n käyttöön juurisävelestä ja B:n käyttöön alennetusta H:sta, Wikipedia, Wikikirjasto ja Wikisanakirja (Wikiaineistoahan tämä nyt ei koskekkaan) ovat kyllä kansainvälisiä projekteja, mutta suomen kieliiä joten sen takia kannatan H:ta juurisävelenä.

Lisää eri näkökantaa kannattavien käyttäjien argumentteja voitte lukea tuolta Wikikirjastosta. --Tigru 14. tammikuuta 2007 kello 06.22 (UTC)

Kyllähän se B on, itse en ikinä käytä B:tä, vaan minulle se on aina ollut ja aina tulee olemaan H, mutta Wikin tarkoituksena ei ole jymähtää viime vuosituhannelle, vaan pysyä ajankohtaisena. Googlefight (vaikka en täysin sen algoritmeja tunne) on hyvä apu nykytilanteen määrittelyssä, ja tässä tapauksessa tilanne on aika selvä. Myös Googlesta hakemalla vain suomenkielisiä sivuja, tilanne on EADGHE 272 vs. EADGBE 118 eli yli kaksinkertainen ero mutta määrällisesti melko mitätön. --Agony (403) 14. tammikuuta 2007 kello 08.01 (UTC)

Minusta tuntuu aika absurdilta edes keskustella asiasta. Suomen kielessä asteikon sävel on ilman muuta ollut ja on edelleen H (kunnes toisin todistetaan), tämä on suomenkielinen Wikipedia, joten täällä käytetään H:ta. Alennettu H on puolestaan B. Ja Bach sävelsi h-mollimessun, ei b-mollimessua. Jotkut pop-puolen ihmiset ovat kyllä päätyneet käyttämään B-systeemiä, koska ovat niin usein tekemisissä englanninkielisen aineiston, englanninkielisten ja englanninkielisten ihmisten kanssa (englanninkielisistä laulujen sanoista puhumattakaan), mutta en usko pätkääkään tuota Wikikirjastossa epäsuorasti esitettyä väitettä, että musiikkioppilaitoksissa oltaisiin voittopuolisesti siirtymässä B-systeemin käyttöön. En tunne Wikikirjaston sivulla mainittua oppikirjaa, Tohtori Toonikaa, mutta sen tekijät paljastuivat google-etsinnässä Pop & Jazz Konservatorion ihmisiksi, joten oletan, että kirjan kohderyhmä on myös sillä puolella. Wikikirjastossa esitetyt väitteet, joiden mukaan H:n käyttö "on käsittääkseni muuttumassa, ellei jo suurimmaksi osaksi muuttunut" tai että "suomenkielisyys siis sittenkin vain puoliksi puoltaa H:n käyttöä, ja puoliksi vastustaa", ovat täysin perusteettomia ja osoittavat, että väitteen tekijä tuntee vain pop-piirien käytäntöjä. Minulle on jokseenkin samantekevää, mitä systeemiä yksittäisessä Wikikirjaston artikkelissa käytetään, vaikka minusta henkilökohtaisesti B-tyyli näyttääkin tavattoman pöljältä. Kunhan ei vaadita, että Wikipedian musiikinteoria-artikkeleissa (jotka muuten ovat sanalla sanoen vasta lapsenkengissään) pitäisi käyttää B-tyyliä. --Tero V. 14. tammikuuta 2007 kello 17.32 (UTC)

Minusta vaikuttaa aivan itsestäänselvältä että H-tyyli tulee kokemaan saman kohtalon kuin amerikkalaisten tai brittien vielä satunnaisesti käyttämät mittayksiköt, jotka poistuvat väistämättä loogisemman metrijärjestelmän tieltä. Tämän vuoksi ehdotin B:n käyttöönottoa H:n tilalle tuolla Wikikirjaston Kitarakirjassa. Lisäksi se on loogisempi, mikä helpottaa oppimista, mikä puolestaan on oppikirjassa selvä etu. Wikipedian tarkoituksena on olla mahdollisimman tarkka kuva ulkopuolisesta maailmasta, joten käytännöllä on täällä hieman erilainen merkitys, josta syystä B-käytäntöön ei Wikipediassa ole syytä siirtyä. Musiikinteoria-artikkeleihin voisin esittää sellaisen ehdotuksen että tämä H vai B kysymys selitettäisiin perinpohjaisesti omassa artikkelissaan. Sanotaan että musiikin kieli on yleismaailmallinen, mutta tässä tapauksessa se ei valitettavasti pidä paikkaansa, vaan pohjoismaalainen tai saksalainen ei välttämättä ymmärrä muuta maailmaa, ellei tätä asiaa selitetä. Vastauksena pariin väitteeseen: Jos pop-piireissä käytäntö on B, niin silloinhan suomenkielisyys puoliksi puolustaa B:tä (ja se klassinen puolikas vastustaa), joten väitteet eivät suinkaan ole "täysin perusteettomia". Ja minusta aakkosten väärinkirjoittaminen (eli A B C D E:n sijaan A H C D E) puolestaan näyttää pöljältä. Tommi S. 14. tammikuuta 2007 kello 19.52 (UTC)

Wikipediassa voidaan sitten siirtyä B-tyyliin kun H-notaatio on ennustuksesi mukaisesti hävinnyt. Nykyisin kuitenkin niin koulujen musiikinopetuksessa, musiikkiopistojen ja konservatorioiden teoriaopetuksessa kuin alan kirjallisuudessakin täysin systemaattisesti käytetään H-notaatiota ja siksi sitä tulee käyttää Wikipediassakin. --Joonasl (kerro) 14. tammikuuta 2007 kello 20.19 (UTC)

En väitä, etteikö ABCDE olisi tietyllä tavalla loogisempi kuin AHCDE. Mutta vertaus amerikkalaisten ja brittien mittajärjestelmiin ja niiden tulevaisuuteen oli kyllä aika kaukaa haettu. On turha odottaa, että H-tyyli klassisella puolella poistuisi "väistämättä" B-tyylin tieltä. Niin voisi tapahtua vain siinä tapauksessa, että alan asiantuntijat ja päättäjät panisivat alulle varsinaisen megareformin, joka koskisi myös koulujen musiikinopetusta ja musiikkioppilaitosten teorianopetusta. Ja sellaista ei ole luvassa, sillä kukapa H:hon tottunut nyt haluaisi heittää vanhan ystävänsä romukoppaan. Ihan kiinnostuksesta vielä pari kysymystä Tommille: Miten B-tyylissä lausutaan suomeksi alennettu B? Ja voidaanko mielestäsi pop-piireissä B-tyylin tosiaan katsoa vakiintuneen - eli eikö siellä kukaan enää käytä H-tyyliä? --Tero V. 14. tammikuuta 2007 kello 21.49 (UTC)

ABCDE ei ole vain tietyllä tavalla loogisempi, vaan se on yksiselitteisesti kaikin tavoin loogisempi kuin AHCDE. Mutta kuten sanoin aiemmin, ja johon sinäkin viittasit, Tero, Wikipedian käytäntö on aivan eri asia kuin yksittäisen Wikikirjaston kirjan käytäntö, joten B-tyyliä ei kannata ottaa Wikipedian käytännöksi. Lausumisesta: Alennetun sävelen pääte on -es, joten järkevä lausumistapa olisi Bes. Tämä koko asia on kuitenkin niin vähäpätöinen (kaksi sävelnimeä kahdestatoista) että siihen törmää erittäin harvoin, ja lähinnä vain kirjoitetussa muodossa, ja uskon että suurin osa tuntee molemmat tavat. Jopa artikkelissa Sävelasteikko koko asia kierretään kirjoittamalla pentatonisesta asteikosta cdgae, ja vaihtamalla do,re,mi,so-tyyliin diatonisen asteikon kohdalla, ja historiaa tutkimalla huomaa että B-tyyliäkin on lipsahtanut kirjoitukseen jossain vaiheessa, joten selvästi ilmaistulle käytännölle tuntuisi olevan tarvetta. Minulla ei ole toistaiseksi enempää sanottavaa Wikipedian käytännöstä, joten palautan keskustelun toisen haaran Wikikirjaston Kitarakirjaan, jossa voi esittää hyviä perusteita H-tyylin käyttämiseksi Kitarakirjassa. Tommi S. 15. tammikuuta 2007 kello 17.13 (UTC)

Vanhaan aiheeseen. ABCDE ei ole millään tavalla loogisempi kuin AHCDE. Väite perustunee latinalaisiin aakkosiin, joissa ei ole mitään logikkaa sinänsä. Mutta asiaan. Musiikissa ABCDE on anglismi, joita meidän ei tule erityisesti suosia suomenkielisessä wikipediassa. Sitten kun Bachin h-mollimessu muuttuu Bachin b-mollimessuksi kirjallisuudessa, harkitaan asiaa. Eli Joonasl:n sanoin. --Höyhens 20. helmikuuta 2007 kello 20.44 (UTC)

Tämä väite taas perustunee vähäiseen ymmärrykseen logiikan olemuksesta. ABCDE on loogisempi kuin AHCDE. AHCDE muuttuu loogisemmaksi siinä vaiheessa kun puhelinluettelossa Aaltosten ja Ahlbergien jälkeen tulevat Heikkilät ja Hietaset, kun kirjastojen hyllyissä Juhani Ahon jälkeen tulevat Pentti Haanpään teokset (kirjailijaesimerkit otin Wikipediasta, jossa ne oli järjestetty ABCDE:n mukaiseen järjestykseen), kun tietosanakirjoissa 'auringon' jälkeen tulee 'haaksirikko' jne. Aakkoset ovat järjestelmä jossa tietyt nimet (kirjaimet) ovat tietyssä järjestyksessä. Jos tämä järjestys rikotaan, jäävät jäljelle vain mielivaltaiset nimet joita ei voi yhdistää mihinkään muuhun, jolloin sävelet voisivat olla yhtä hyvin nimeltään Liisa, Pekka, Matti, Maija jne. tai do,re,mi,fa,so (mikä joissain maissa onkin käytäntönä). AHCDE on perinteisempi, mutta loogisempi se ei vain yksinkertaisesti ole, missään tapauksessa. Tommi S. 6. maaliskuuta 2007 kello 08.27 (UTC)

Ylä- ja Alaikäraja

Onko Wikipediassa käytäntöä siitä, minkä ikäinen käyttäjän tulee olla? --Ilmapelt 14. tammikuuta 2007 kello 12.07 (UTC)

Ei. –Anchjo^(jutskaa) 14. tammikuuta 2007 kello 12.09 (UTC)

Wikipedia on kaikille avoin. Ikärajoista foorumeilla yms. on muutenkin vain huonoja kokemuksia :). --Jetman 14. tammikuuta 2007 kello 12.14 (UTC)

Kovin nuorien olisi hyvä tajuta itse pysyä poissa muokkaamasta, koska useimmiten aiheuttavat enemmän sotkua kuin parannusta artikkeleihin. Annan vielä vinkin: kannattaa olla hereillä äidinkielen tunneilla. Varsinaista ikärajaa ei ole. --Zxc 14. tammikuuta 2007 kello 12.20 (UTC)

mitä hyötyä minityngistä voi olla

Keskustellaan täällä julkisella puolella että muutkin löytää helpommin.

Wikissä muristaan siitä että täällä on minitynkiä. Mutta ajatellaan asiaa positiivisesti seuraavan esimerkin valossa:

joku etsii henkilöstä x tietoa, wikissä ei ole sitä, hän etsii muualta ja unohtaa wikin, ei viitsi aloittaa artikkelia henkilöstä vaikka tietäisi..

joku etsii henkilöstä x tietoa, wikissä on minitynkä siitä, etsijä huomaa että minullahan on lisää tietoa tästä ja täydentää artikkelia.

Koko minitynkämallinne pitäisi poistaa ja laittaa tynkä kaikkiin merkiksi että artikkeliin toivotaan täydennystä.

Me kulutetaan aikaamme vaan turhaan siihen että mietitään onko artikkeli minitynkä vai tynkä.

Minun mielestä tärkeä tieto wikin suhteen on se että wikissä kerrotaan henkilön koko nimi ja syntymäaika ja paikka. Siitä sitten voidaan katsoa myöhemmin miksi artikkeliin ei ole tullut lisää ja miettiä sitä että kuka täydentäisi näitä artikkeleita. --Musamies 14. tammikuuta 2007 kello 12.23 (UTC)

Olen motkottanut sinulle asiasta useaan otteeseen. Väitit ettet osaa kirjoittaa. Lupasin korjata. Todellisuudessa yllä oleva tesktisi on aivan riittävän hyvää suomea Wikipediaan. Ei ole suuri vaiva kirjoittaa nimen ja syntymäajan perään vielä lyhyt luonnehdinta kenestä on kysymys. Esim. näin

"Maija Meikäläinen (s. 25. lokakuuta 1981) on suomalainen kitaristi, joka on saanut mainetta erityisesti Daywish-yhtyeen kitaristina. Hän on nyttemmin perustanut oman yhtyeen Morningwish.

Lähde

M. Teikäläinen, Suomalaisen kitarataiteen vuosikirja. 2006.

Luokka:Suomalaiset kitaristit.

Siinä se, eikä muuta tarvita. --Ulrika 14. tammikuuta 2007 kello 12.35 (UTC)

Samaa mieltä, mutta en kannata mallineen poistoa. On mukava etsiä sen avulla artikkelinalkuja, joihin voisi tiedon tai pari lisätä. -tKahkonen 14. tammikuuta 2007 kello 13.55 (UTC)

Ulrikan käytäntö 2

Ulrika jättää laatimatta äänestysesityksensä, jolloin äänestyksen lopputuloksen perustella ei ole tietoa, mikä oli esitys ja miten se vaikuttaa esimerkiksi linjaavasta ennakkotapauksena. 81.175.154.156 14. tammikuuta 2007 kello 22.31 (UTC)

Minusta taas on suorastaan käsittämätöntä, miten kauan Wikipediassa on siedetty tällaista järjetöntä paskanjauhantaa. -Samulili 14. tammikuuta 2007 kello 22.39 (UTC)

Onko tuo asiallinen kommentti? Onko se henkilökohtainen hyökkäys? 81.175.157.82 15. tammikuuta 2007 kello 16.34 (UTC)

Ei ole henk.koht. hyökkäys. Mikä oli avausviestin pointti? --Jetman 15. tammikuuta 2007 kello 16.36 (UTC)

Vaikea sanoa. Ilmeisesti se, että esityksen vaatija ei ole tehnyt itse esitystään, vaan on pannut jonkun toisen asialle. Ongelmaksi tulee kannanmuodostus ja vastuu toimenpiteestä siksi, että jonkin, sinänsä virheellisen, käsityksen mukaan esityksen teko on samalla äänen antaminen. Näin ollen esityksen tekijä voi muodollisesti jättäytyä puolueettomaksi ja toisaalta sijaisesittäjä on jonkinlainen socket puppet esityksen vaatijalle, ellei esitä tätä eksplisiittisesti niin kuin kyseisessä tapauksessa. 81.175.157.82 15. tammikuuta 2007 kello 16.44 (UTC)

Poistoäänestyksen keskustelusivun tyhjentämien

Keskustelussa Kärkimedia-mallinne oli eilen tai toissapäivänä paljon enemmän tekstiä.. Millä perusteella sivua on tyhjennetty siten, että tyhjennystä ei ainakaan näy logissa? 81.175.157.82 15. tammikuuta 2007 kello 16.34 (UTC)

Katso "historia" muokkaa-nappulan oikealta puolelta. Eivät tekstien osittaiset poistot mihinkään lokeihin jää. --Jetman 15. tammikuuta 2007 kello 16.36 (UTC)

Artikkelissa oli eriteltyinä kommentteja äänestyksessä esitettyihin kommentteihin. Nyt ne ovat poissa eikä logissa näy jälkiäkään. Kuka voi poistaa siten, että logiin ei jää jälkiä? 81.175.157.82 15. tammikuuta 2007 kello 16.41 (UTC)

Jimbo Wales ja Illuminati. --Jannex 15. tammikuuta 2007 kello 16.45 (UTC)

minkälaisia henkilöitä syntyneitä tai kuolleita listaan

noissa päivien dokumenteissa on syntyneitä ja kuolleita, minkälaisia henkilöitä niihin voi laittaa, mitkä on kriteerit --Musamies 16. tammikuuta 2007 kello 19.54 (UTC)

Joskus on tainnut olla periaate "jos henkilöstä löytyy artikkeli suomenkielisestä wikissä, voi henkilö olla listassa". Eli ei ainakaan Pekko Perustallaajia. --Agony (403) 16. tammikuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

entäs kun listasta tulee pitkä jos me lisätäään kaikki artikkeleissa olevat henkilöt --Musamies 16. tammikuuta 2007 kello 20.52 (UTC)

"olla periaate jos henkilöstä löytyy artikkeli suomenkielisestä wikissä, voi henkilö olla listassa". Tällainen periaate on mielestäni hölmö seuraavista syistä: Suomenkielisessä Wikipediassa voi olla Naurun ja Palaun presidentit, mutta sieltä puuttuvat Intian, Saksan, Ruotsin, Tanskan ja Ranskan presidentit, kuninkaat tai pääministerit. Siten syntymäpäivälistaan ei saisi tämän logiikan mukaan kirjoittaa näitä suurvaltojen johtajien nimiä, mutta Naurun presidentin sinne saisi kirjoittaa. Yhdysvaltalaisesta curling-pelaajasta oli tehty artikkeli Wikipediaan, mutta ei brittiläisestä estejuoksun olympiavoittajasta tai uudesta ruotsalaisesta yleisurheilun maailmanmestarista. Amerikkalaisia näyttelijöitäkin näköjään joku poistaa innokkaasti syntymäpäivälistoilta. Itse olen joskus lisännyt sellaisia näyttelijöitä, jotka ovat esiintyneet monessa elokuvassa tai tv-sarjassa ja varsinkin jos ne on esitetty Suomessa. Tunnetuista William Conradista tai Fernandelista kukaan ei ole kirjoittanut mitään artikkelia. Amerikkalaisten baseball-pelaajien nimet ovat tarpeettomia noilla listoilla varmaan kaikkien mielestä. Joten minusta sinne listalle voi lisätä sellaisiakin nimiä, joista ei ole tehty artikkelia suomenkieliseen Wikipediaan, jos nimet ovat mielestäsi tunnettuja. Sitten toivotaan, että joku tekee niistä artikkelin.

Käyttäjä:Taulapaan äänioikeus

Kun käyttäjän aktiivisuus ilmenee lähinnä vain äänestyksissä, voiko äänen poistaa? Joskin äänestyksestä oli esimerkiksi juuri Taulapään ääni taannoin poistettu, ilman rutinoita.--Ulrika 17. tammikuuta 2007 kello 06.35 (UTC)

Kyllähän tuo jotain rajaa jo alkaa hipomaan, mutta keskustellaan ensin. --Harriv 17. tammikuuta 2007 kello 06.42 (UTC)

Minulla on useita satoja muokkauksia artikkeleihin, ja muistaakseni raja oli 50 tai 100. Kuka oli poistanut ääneni ja missä äänestyksessä? --Taulapaa 17. tammikuuta 2007 kello 06.49 (UTC)

Et välttämättä vastaa enää "todellista" Wikipedian käyttäjää, koska viime aikojen muokkauksistasi yli 90 % painottuu äänestämisiin. Lähinnä sen perusteella voidaan epäillä onko tunnus luotu äänestämistä varten. Sinun ensimmäinen muokkauksesikin kohdistui äänestämiseen. --Zxc 17. tammikuuta 2007 kello 15.26 (UTC)

On melko omituista osallistua projektin päätöksentekoon osallistumatta sen (varsinaiseen) kehittämiseen. Luulisi itsekritiikinkin jo pelaavan näissä. --ML 17. tammikuuta 2007 kello 15.33 (UTC)

Äänestäminen on kenties tärkein vaikutuskanava yksittäiselle käyttäjälle. Äänestyksissä kuitenkin ratkaistaan suuret linjat. En nyt keksi, minkälainen käyttäjä voisi olla minua "todellisempi" käyttäjä. On paljon sellaisia, jotka muokkaavat paljon, mutta joilla ei ole kokonaiskuva hanskassa lainkaan. Sen taas huomaa äänestyksissä. Ehkä teemme äänestyksen Taulapaa äänestysoikeudsta? --Taulapaa 17. tammikuuta 2007 kello 15.51 (UTC)

No kylläpä nyt veditte nipolinjan, kaivetaan esiin siis käytäntökortti: "Käyttäjätunnuksien, jotka on ilmeisesti luotu äänestystä varten, äänet hylätään.". Kuten huomaatte, äänestys on yksikössä jolloin sillä tarkoitetaan yhtä tiettyä äänestystä, käyttäjätunnusta _äänestämistä_ varten luomisesti ei puhuta mitään. Niponipovalivaliplörgöäärgh... vastustan kaikkia jotka kannattaa Taulapaan ehdotuksen vastustamista. --Agony (403) 17. tammikuuta 2007 kello 16.41 (UTC) PS: Suomeksi: eiköhän tehdä tietosanakirjaa pilkunviilaamisen sijasta :)

Toinen asia on, miksi edes pitäisi olla vaikuttamassa projektin suuntaan, kun ei kuitenkaan tee mitään projektin hyväksi. --ML 17. tammikuuta 2007 kello 16.43 (UTC)

Myös keskusteleminen on projektin hyväksi toimimista. Sitä tapahtuu poistoäänestyksissäkin, yleensä. -tKahkonen 17. tammikuuta 2007 kello 17.06 (UTC)

Kuten aiemmin jo sanoin, olen aktiivisen äänestämisen ja keskusteluun osallistumisen lisäksi tehnyt satoja muokkauksia. Mielestäni äänestäminen ja keskustelu ovat tärkeitä tapoja kehittää Wikipediaa. Toki uusien artikkelien luominen ja muokkaukset ovat tärkeitä nekin, mutta ei muokkausmääriä kannata liikaa tuijottaa. --Taulapaa 17. tammikuuta 2007 kello 17.12 (UTC)

Äänestyksillä on hyvin suuri merkitys projektiin, sillä ne määrittävät sitä suuntaa mihin Wikipediamme on menossa. Täten ymmärrän hyvin että kiireisillä ihmisillä prioriteetti keskittyy ensimmäisenä nimenomaan äänestyksiin, vaikka muihin asioihin Wikipediassa ei aikaa/tarmoa riitäkään. Eli Taulapään ääniä ei saa poistaa. --JTS 17. tammikuuta 2007 kello 17.19 (UTC)

Äänestyksillä on hyvin suuri merkitys projektiin, sillä ne määrittävät sitä suuntaa mihin Wikipediamme on menossa ja juuri sen takia ihmisillä, jotka haluavat vaikuttavat projektiin vain äänestämällä, ei sitä oikeutta tule olla. Samulili 18. tammikuuta 2007 kello 10.22 (UTC)

Näin on näreet. Äänestyssääntöihinhän tuo asia on kirjattu. Ulrika taisikin olla enemmän kiinnostunut alustuksessaan siitä, voiko muokkaustauolla oleva käyttäjä osallistua äänestyksiin. --Taulapaa 18. tammikuuta 2007 kello 11.01 (UTC)

Siis miten siitä, että jollain sellaisella tunnuksella jolla on aiemmin tehty satoja muokkauksia nykyään lähinnä vain äänestetään, voidaan muka päätellä, että se olisi luotu vain äänestämistä varten? Mielestäni sadat muokkaukset historiassa oikeuttavat äänestämään, koska henkilö on ainakin joskus ollut aktiivinen Wikipediassa muutenkin kuin äänestyksissä. Mielestäni tämä on riittävä meriitti. Vastustan jyrkästi äänioikeuden poistamista, ellei mitään sockpuppet-näyttöä ole. --SLi 17. tammikuuta 2007 kello 22.52 (UTC)

Julkisesti esitetyn sockpuppet-epäilyn johdosta tein osoitetarkistuksen. Tulos on epäselvä. —MikkoM (♫) 17. tammikuuta 2007 kello 17.50 (UTC)

Ai? Millä tavalla epäselvä, mitä se tarkoittaa? --Marimba 17. tammikuuta 2007 kello 17.59 (UTC)

Tuloksesta ei voi kovin suurella varmuudella sanoa mitään suuntaan tai toiseen. Oikeusturvan nimissä asia ei tietenkään johda mihinkään. —MikkoM (♫) 17. tammikuuta 2007 kello 18.01 (UTC)

Yllättävä tulos, sillä en muista ennen nimimerkkini rekisteröintiä juurikaan muokanneen Wikipedia-artikkeleita. Muokkauksia olen nimimerkillä tehnyt kahdesta eri paikasta. Muutto oli vuodenvaihteessa. --Taulapaa 17. tammikuuta 2007 kello 18.49 (UTC)

Eduskuntavaalien ehdokkaista kertovat artikkelit

Aikaisemmissa keskusteluissa on päätetty, ettei ehdokkuus tämän vuoden eduskuntavaaleissa tee ihmisestä merkittävää. Olen perustanut ei-merkittäviä ehdokkaita varten erityisen vaaliwikin. Voitaisiinko poistettavat ehdokasartikkelit siirtää vastaisuudessa Vaaliwikiin? —ilaiho (valita) 17. tammikuuta 2007 kello 06.58 (UTC)

Hyvä idea, silloin kaikki ovat varmaankin tyytyväisiä. Myös se IP, joka niitä urakoi.--Ulrika 17. tammikuuta 2007 kello 07.01 (UTC)

sinne vaan --Musamies 17. tammikuuta 2007 kello 15.22 (UTC)

Pitäisikö aiheesta tehdä virallinen käytäntö? —ilaiho (valita) 18. tammikuuta 2007 kello 14.04 (UTC)

Eiköhän näitä Wp:n tekstejä saa kuka vain kopioida minne vain? -tKahkonen 18. tammikuuta 2007 kello 15.15 (UTC)

Pienet luokat

Wikipediassa näyttäisi olevan melko paljon luokkia joissa on vain yksi tai kaksi artikkelia. Wikipedian ohje kuitenkin sanoo: "Luokkia tulee luoda vain tarpeeseen, jos useampi artikkeli kuuluu selvästi samaan ryhmään. Yhden tai kahden artikkelin luokkia ei tule luoda." Onko nyt siis tarkoitus, että tehdään luokka ikäänkuin tulevaisuutta varten, eli laitetaan sinne yksi artikkeli siinä uskossa että sinne jatkossa kertyy lisää artikkeleita? Monissa tapauksissa tämä yksinäinen artikkeli saa pysyä omassa rauhassaan melko pitkän ajan ennenkuin seuraksi tulee toinen, ja silloinkin luokka on vielä Wikipedian käytännön vastainen. Mielestäni ainoa syy yhden artikkelin luokan tekemiseen on se, että artikkelia ei voi järkevästi sijoittaa mihinkään muuhun luokkaan, ja silloinkin pitäisi olla odotettavissa että seuraksi joskus tulisi jokin toinen artikkeli. Olisiko aiheellista laittaa botti käymään läpi kaikki yhden tai kahden artikkelin luokat, siirtämään ne pääluokkaan (jos niitä on vain yksi) ja merkitsemään tyhjän luokan roskaksi? Luokkaprojektin perustamisestakin on aiemmin ollut hieman keskustelua, mutta asia ei tainnut edetä pidemmälle. --Alphaios 18. tammikuuta 2007 kello 13.34 (UTC)

Riippuu luokasta ja sen mielekkyydestä. Jos luokka on aiheeltaan ok ja todennäköisesti sellainen, että siihen saisi mahtumaan useampiakin artikkeleita, ei ongelmaa. --Jetman 18. tammikuuta 2007 kello 13.36 (UTC)

Sellaisiakin tietysti on. Tarkoitus ei ole nipottaa Wikipedian säännöistä, vaan otin asian esille siksi että mainitsemani pienet luokat eivät paranna Wikipedian käytettävyyttä ja tiedon etsintää, vaan päin vastoin heikentävät sitä. Olen siksi sitä mieltä että sellainen luokka jossa on vain yksi artikkeli eikä muita luokkia, pitäisi poistaa ja luoda uudelleen vasta sitten kun siihen löytyy tarpeeksi artikkeleita. Kahden artikkelin luokkien voi odottaa laajentuvan kohtalaisen ajan kuluessa vaadittavaan kolmeen, joten niihin ei välttämättä tarvitse puuttua. Saisiko joku ylläpitäjistä selvitettyä paljonko Suomen Wikissä on yhden artikkelin luokkia, tai voisiko erikoissivuille lisätä laskurin? --Alphaios 18. tammikuuta 2007 kello 21.42 (UTC)

"Käyttämättömät luokat" sekä "Luokat joissa on eniten artikkeleja" siellä jo on, laskurin saisi varmaan tehtyä niiden pohjalta? --Alphaios 18. tammikuuta 2007 kello 23.22 (UTC)

Joku ylläpitäjistä voisi jo kommentoida. --Alphaios 19. tammikuuta 2007 kello 15.46 (UTC)

No, jos ei kommentteja tule tätä kautta niin pitänee tehdä asiasta äänestys. --Alphaios 20. tammikuuta 2007 kello 16.50 (UTC)

En näe suurta ongelmaa näissä pienissä luokissa. Mielestäni luokkia ei pitäisi luoda, jos sinne on vain yksi artikkeli, mutta niiden jahtaaminen on turhaa. Kannattaa mielummin huomauttaa niiden luojia. Kahden artikkelin luokka on jo luokka ja saattaa selkeyttää asiaa. Ellei kyse ole jostain Artistin X albumit -luokasta. Se on muuten suomenkielinen ei Suomen Wikipedia. ;) Äänestystä on turha tehdä. Jos ihmisiä ei kiinnosta kommentoida keskustelussa, niin äänestys on tuskin hyvä vaihtoehto. – linnea 20. tammikuuta 2007 kello 16.53 (UTC)

Pieniä luokkia ei pitäisi oikopäätä poistaa. Jälkikäteen niihin on sitten mahdotonta enää kaivella kaikkia asiaan liittyviä artikkeleita. Jos on ihan älykkään tuntuinen luokka johon tulee todennäköisesti lisää, sen pitäisi antaa olla. Esimerkiksi luokkaan Luokka:Tanskalaiset taidemaalarit tulee takuulla lisää, sillä Tanskassa on enemmän kuin yksi taidemaalari. Siksi rohkenin tehdä sen. En nyt ihan vasiten sen vuoksi rupeaisi juuri tällä hetkellä tekemään artikkeleita lisää, ettei yksi riitä, kun on muutakin tekemistä. --Ulrika 20. tammikuuta 2007 kello 16.56 (UTC)

Ainakaan urheilijaluokkiin ei tule koskea. Urheilijoiden suhteen on päästy konsensukseen siitä, että heidät luokitellaan edustamansa valtion ja lajin mukaan. Esimerkkinä vaikka luokka Suomalaiset saappaanheittäjät, jossa on tällä hetkellä vain yksi artikkeli eikä tietoa, tuleeko siihen koskaan enempää. Kuitenkaan luokan sisältämää artikkelia ei ole syytä siirtää mihinkään pääluokkaan. --Jannex 20. tammikuuta 2007 kello 17.05 (UTC)

En sano että kaikki yhden artikkelin luokat olisi järkevää poistaa, kuten nyt vaikka nuo urheilijat. Mutta jos laskuri olisi olemassa niin näitä luokkia voisi edes päästä selaamaan, ja onhan sekin mahdollisuus että luokkaan löytyisi lisää artikkeleita. En keksi mitään erityistä käyttöä toiminnolle "Luokat joissa on eniten artikkeleja", mutta sellainen siellä silti on. Miksi siis ei vastaavaa toimintoa voisi olla yhden artikkelin luokista? Muutenkin on vähän turha alkaa arvailemaan minkälaisia pikkuluokkia suomen Wikissä on ja voisiko niille mahdollisesti tehdä jotain vai ei, kun asia selviää sillä että tehdään laskuri ja katsotaan mitä sieltä löytyy. En minä ainakaan näe mitään erityistä syytä, miksi sellaista laskuria ei voisi olla. --Alphaios 20. tammikuuta 2007 kello 17.15 (UTC)

No siitä vaan kirjoittamaan bugzillaan tai koodaamaan itse tai sitten haet fi.wp:n dumbit ja ajat tietokanthaun siitä. – linnea 20. tammikuuta 2007 kello 19.00 (UTC)

Vaikka koodaisinkin, en voi lisätä koodia erikoissivulle. Varmaankin joku ylläpitäjistä saisi muokattua sen melko pienellä vaivalla valmiista koodista. --Alphaios 20. tammikuuta 2007 kello 20.52 (UTC)

Sulla on vähän väärät käsitykset ylläpitäjistä. Ylläpitäjät poistavat roskia ja estävät häirikkökäyttäjiä. Ei meillä ole konsteja koodata tätä ohjelmistoa. Taino yhtäläinen keino kuin kenellä tahansa muulla: liittyä kehittäjiin ja ruveta koodaamaan. – linnea 20. tammikuuta 2007 kello 20.56 (UTC)

No kuka sen sitten lopulta päättää, voiko sellaisen koodin pätkän lisätä suomenkieliseen Wikiin? Äänestetäänkö siitä? --Alphaios 20. tammikuuta 2007 kello 21.13 (UTC)

Oletusarvoisesti säilytetään, jos joku kyseenalaistaa tarpellisuuden, poistoäänestykseen. --Jetman 20. tammikuuta 2007 kello 21.14 (UTC)

Tässä on oikein hyvä esimerkki: Luokka:Bahrainilaiset henkilöt. Pääluokka mukaanluettuna luokkia on kymmenen, ja niissä on yhteensä vain kahdeksan artikkelia. Yhtä lukuunottamatta kaikki luokat sisältävät vain yhden artikkelin tai pelkästään alaluokan. Vastaavia on varmasti aika paljonkin. --Alphaios 20. tammikuuta 2007 kello 22.24 (UTC)

Vaikka, jos oikein katsoin, kukaan asiaa (pienet luokat) kommentoinut ei alustavasti kannattanut ristiretkeäsi, päätit silti ryhtyä omin päin toimiin ([12]). Ei kovin järkevää mielestäni. Itse en näe mitään mieltä poistella luokkia jossa toistaiseksi on vain yksi artikkeli, mutta tulevaisuudessa varmasti useampi. Luot vain turhaa työtä muille. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 20. tammikuuta 2007 kello 22.58 (UTC)

En kannata pienten luokkien poistamista jos voidaan olettaa että niihin tulee 5 vuoden sisällä artikkeleita kaksi tai enemmän. Turhaa työtä, etukäteen on kätevä luokitella mikäli oletetaan luokan täyttyvän. Jos luokka luodaan vasta myöhemmin lisää se kamalasti työtä siirtää ja etsiä sinne artikkeleita. --Zxc 20. tammikuuta 2007 kello 23.01 (UTC)

Samaa mieltä Zxc:n kanssa. --Kyzyl 20. tammikuuta 2007 kello 23.05 (UTC)

Samaa mieltä. Artikkelin kohteelle on eduksi, että se on luokiteltu tarkasti eikä epämääräisesti. Linkkiäkään ei jätetä tekemättä siksi että se loistaa punaisena. Mitään suurta ongelmaa ei ole, tapauskohtaisesti voi poistaa jos on tarvetta. --Thi 20. tammikuuta 2007 kello 23.08 (UTC)

Wikipediassa kommenteilla on tapana tulla vasta siinä vaiheessa kun toimeen on jo ryhdytty, sehän on huomattu ennenkin. Ihmettelen vain, mitä säännöissä on tarkoitettu kun sanotaan että alle kolmen artikkelin luokkia ei pidä tehdä? Jos kyse on sellaisista luokista, joihin ei voi luokitella mitään muuta kuin yhden asian, niin mitä ne ovat? Jotta tilanne olisi sellainen, pitäisi luokka rajata äärimmäisen tiukasti, eli esim. "Bahrainin yli 50-vuotiaat pääministerit joiden etunimi alkaa R-kirjaimella". Ja tuollaisia luokkiahan ei kukaan tosissaan voi tehdä. Säännöllä tarkoitetaankin juuri sitä, että luokka pitäisi luoda vasta sitten kun siihen löytyy tarpeeksi artikkeleita. Siten siis Wikipedian ainoaa Bahrainin pääministeristä kertovaa artikkelia ei pidä laittaa luokkaan "Bahrainin pääministerit", vaan luokkiin "pääministerit" ja "Bahrainilaiset henkilöt". Jos niitä taas on useampi, ne kuuluvat luokkaan "Bahrainin pääministerit", joka kuuluu luokkaan "Pääministerit maittain". Nykyinen tapa on näemmä muodostunut sääntöjen vastaiseksi käytännöksi, ja se on mielestäni huono. Zxc:n mainitsema 5 vuotta on kyllä melko pitkä aika hankaloittaa tiedon etsimistä turhilla pikkuluokilla. Se on jossain määrin hyväksyttävissä jos todellakin odotetaan luokan täyttyvän, mutta voidaanko odottaa, että esim. Grönlannin pääministereistä tai Tadzikistanilaisista säveltäjistä on koskaan tulossa toista artikkelia?

Tällaiset henkilöt olisi alun perinkin pitänyt jättää maakohtaiseen "henkilöt"-luokkaansa, mutta jos yleinen mielipide ei ole asian oikaisemisen kannalla niin en ala käymään mitään ristiretkeä yksin. Asia saa sitten jäädä niinkuin se on. Wikipedian ohjeista olisi kuitenkin aiheellista kyseistä kohtaa tarkentaa siten, että säännöt ja käytännöt eivät ole enää näin pahassa ristiriidassa. --Alphaios 20. tammikuuta 2007 kello 23.25 (UTC)

Ehkäpä ohjeita pitää päivittää vastaamaan nykyistä käytäntöä. Mitä hyötyä epämääräisistä luokista on? Jos haluan etsiä tietoa Grönlannin pääministereitä on niiden löytäminen tarkasta luokasta huomattavasti helpompaa kuin klikkailemalla summittaisesti henkilöitä luokasta Grönlannin poliitikot. En tiedä ainuttakaan grönlantilaista poliitikkoa nimeltä. --Zxc 21. tammikuuta 2007 kello 00.14 (UTC)

Näinhän se tietysti on, jos etsii luokista käsin. Kyseinen heppu löytyy kuitenkin helpoimmin kun naputtelee hakukenttään "grönlannin pääministeri". Nyt hän on luokassa "Grönlannin pääministerit" joka on luokassa "Grönlantilaiset poliitikot" joka on luokassa "Grönlantilaiset henkilöt" joka on luokassa "Grönlanti". Jos etenee kohti pääministeriä artikkelista "Grönlanti" niin saa availla luokkia melkoisen määrän, ja lopulta tämän luokkaviidakon takaa paljastuu vain tämä yksi ainoa Grönlantilainen henkilö, josta on suomenkielisessä Wikissä artikkeli. :) --Alphaios 21. tammikuuta 2007 kello 00.45 (UTC)

turhat linkit loistaa punaisena artikkeleissa

Mitä mieltä ollaan näistä linkeista artikkeleissa jotka loistaa punaisena ja joitten takana ei ole sivua..

Pitäisikö artikkeli olla ilman näitä linkkejä ja linkki lisätään vasta kun toinen sivu on tehty --Musamies 19. tammikuuta 2007 kello 19.42 (UTC)

Ei minun käsittääkseni, punaisuus on vain kosmeettinen haitta. Parempi tehdä artikkeli tältä osin valmiiksi, muita artikkeleita tulee sitten aikanaan. Wikipedia on luonteeltaan keskeneräinen, vielä tässä vaiheessa. --Thi 19. tammikuuta 2007 kello 19.45 (UTC)

otetaan käytännön esimerkki, joku tekee artikkelin ja laittaa sinne paljon linkkejä, toinen lukee ja painaa linkkiä ja kas vain hän on editoimassa uutta sivua, säheltää vähän aikaa ja tallettaa ja niin meillä on roska. Jos linkkejä ei olisi niin roska-artikkeleita ei syntyisi niin helposti --Musamies 19. tammikuuta 2007 kello 19.49 (UTC)

Koko wikipedian ideahan on se, että punaisen linkin nähdessään lukija kirjoittaa siitä artikkelin jos osaa. Välillä syntyy roskaa, mutta se kuuluu wikipedian luonteeseen.--Teveten 20. tammikuuta 2007 kello 08.50 (UTC)

Mistähän sitten löytyy kaikki artikkelit, joihin tämän linkin voisi lisätä? Parempi vain antaa Wikipedian näyttää, siltä mitä se on. Näin sitä on helpompi täydentääkin. --Nikita 19. tammikuuta 2007 kello 19.51 (UTC)

Punalinkin tarkoitushan on ilmoittaa aihe, josta pitäisi olla artikkeli, mutta josta sitä ei vielä ole, ja omalta kohdalta sanoisin sen toimineen tässä monin verroin paremmin kuin esim. toivotut artikkelit-listan (olen tehnyt monet kerrat artikkelin punalinkin inspiroimana). Muuten linkit olemattomiin artikkeleihin olisi varmaan piilotettu kokonaan. Mutta linkityksessä kannattaa noudattaa jotain harkintaa, eikä esimerkiksi linkittää selvästi epämerkittäviä aiheita tai aiheita, joista ei saa kuin lyhyen määritelmän, jonka voi aivan hyvin kertoa itse kyseisessä artikkelissa. --ML 19. tammikuuta 2007 kello 19.59 (UTC)

90% luomistani artikkeleista on saanut sysäyksensä punalinkistä. Säästetään punalinkit. Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 20. tammikuuta 2007 kello 02.20 (UTC)

Ilman muuta punaiset linkit pitää olla. Nehän ovat olennainen osa artikkelia. Kuka muuten arvaisi tehdä artikkelin esimerkiksi Imatran taidemuseosta. --Ulrika 20. tammikuuta 2007 kello 08.23 (UTC)

Punaiset linkit ovat hyvästä. JOs linkitettäisiin vasta artikkelin laatimisen jälkeen, niin sehän olisi käytännössä hyvin hankalaa, koska pitäisi pohtia, mitkä kaikki sivut saattaisivat kyseiseen artikkeliin viitata. Tod. näk. suuri osa asiallisista linkeistä jäisi laatimatta ja wikipedian laatu huononisi.--Teveten 20. tammikuuta 2007 kello 08.49 (UTC)

Riippuu tilanteesta. Esimerkiksi välillä jätän täysin tuntemattomat olympiamitalistit wikittämättä (Jääkiekko talviolympialaisissa 1928), joskus taas kansallisen tason urheilijat on linkitetty, jos on oletettavissa, että heistä kirjoitetaan artikkeli (Kalevan kisat 1998). --Jannex 20. tammikuuta 2007 kello 08.58 (UTC)

Tuosta muuten tulikin mieleen yksi hyvä kikka jolla voi välttää pitkälti mitättömistä asioista luotavat artikkelit. Sanotaan että jossain artikkelissa mainitaan tuntematon suuruus nimeltä vaikkapa "Matti Meikäläinen" josta kaiken ensyklopedisen tiedon voi lisätä juuri kyseiseen artikkeliin, eikä tosiaankaan kaipaa omaa itsenäistä artikkeliaan. Paras tapa ennakkoehkäistä tämä on merkitä ''' merkeillä tyyliin Matti Meikäläinen, ja sitten mennä ja tehdä uudelleenohjaus sivu kyseiseen artikkeliin. Silloin jos joku yrittää luoda Matti Meikäläisestä artikkelia tyhjästä, ohjautuu hän sinne mihin tiedot hänestä voidaan lisätä (tai ainakin teoriassa tämän pitäisi toimia pienenä vinkkinä). -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 27. tammikuuta 2007 kello 18.58 (UTC)

Muistutus käynnissä olevasta äänestyksestä.

Muistutan että 27. tammikuuta päättyy äänestys Suomenkielisen wikipedian muokkausten tarkastamis-oikeuden suomisesta laajemmalle käyttäjäkunnalle sopivien ehtojen toteutuessa. Jos et ole vielä käynyt äänestämässä, ehdit vielä. Ja äänestyshän on käynnissä sivulla Keskustelu Wikipediasta:Muutosten tarkastaminen. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 21. tammikuuta 2007 kello 07.47 (UTC)

Artikkelit suunnitelmista

Olen ymmärtänyt että wikipediaan kirjoitetaan artikkeleita toteutuneista asioista. Suunnitelmat jotka joko joskus toteutuvat tai eivät toteudu olleen, eivät sen mukaan kuuluisi Wikipediaan. Luokka:Perusrakennehankkeet näyttää kuitenkin sisältävän suunnitelmia, joista osa peräti on jo todettu etteivät ne toteudu. Rovaniemen tietoturvaklusteri poistettiin, koska sellaista ei vielä ollut. Sillä perusteella olin nämäkin suunnitelma merkinnyt roskaksi ja nyt niistä on poistettu roskamerkintä. Pitääkö jokaisesta äänestää erikseen, vai vai ovatko ne suunnitelmat poikkeus siitä että suunitelmista ei tehdä artikkeleita? Vai mitä näille tehdään? Lisään vielä, että konsultit ja virkamiehet tekevät näitä työkseen, mutta onko Wikipedia niiden paikka? --Ulrika 21. tammikuuta 2007 kello 14.13 (UTC)

Tuskin yksikään tuossa luokassa olevista artikkeleista on (edes vähäisessä määrin) verrannollinen Roin klusterin kanssa. Perusrakennehankkeet ja niiden toteutuminen tai toteutumatta jättäminen koskettavat ihmisiä paljon laajemmalla alueella kuin joku pikkuinen tietoturvaklusteri. --213.216.199.6 21. tammikuuta 2007 kello 14.17 (UTC)

IP-tunnuksella kirjoitetut näkemykset eivät ole kovin vakavasti otettavia. --Ulrika 21. tammikuuta 2007 kello 14.25 (UTC)

IP:llä kirjoitetut näkemykset ovat aivan yhtä vakavasti otettavia kuin rekisteröidyllä tunnuksellakin. - C₁₂H₂₂O₁₁ (puhe) 21. tammikuuta 2007 kello 16.00 (UTC)

No takuulla eivät ole. Täällä on muutama vaihtelevia IP:tä käyttävä, joilla on ns. leipä eli kaupalliset näkökohdat mielipiteidensä takana, ei se että he arvioisivat neutraalisti artikkeleiden merkitystä, kuten nyt on vaalien alla jokainen nähnyt. Käyttäjätunnuksien näkemysten merkitystä taas oppii ajan myötä arvioimaan, ja yleensä pitempään kirjoittavat käyttäjätunnukset esittävätkin edes jossakin määrin järkevästi perusteltuja ajatuksia ja selvästi omia mielipiteitään, ei puoluetoimiston tai muun toimeksiantajan. --Ulrika 21. tammikuuta 2007 kello 16.07 (UTC)

Jokainen määrittää itse mitä näkemyksiä pitää vakavasti otettavina. Jos käyttää Wikipediaa IP:llä laajamittaisesti, se on varmasti tietoinen valinta jossa on otettu tämä "uskottavuus -ongelma" huomioon. --Harriv 25. tammikuuta 2007 kello 13.21 (UTC)

Et kai oikeasti ole sitä mieltä, että esim. Pisara-rata on merkittävyydeltään samaa luokkaa kuin tuo poistettu artikkeli, tai että niitä voi ylipäänsä jotenkin verrata? Ei missään lue, ettei suunnitelmista tehdä artikkeleja, eikä sillä perusteella ainakaan artikkeli ole roskaa. Jos haluat poistaa niinkin merkittävän aiheen kuin Pisara-radan Wikipediasta, niin kyllä siitä on äänestettävä. - C₁₂H₂₂O₁₁ (puhe) 21. tammikuuta 2007 kello 15.59 (UTC)

Täytyy nyt vaihteeksi olla Ulrikan kanssa eri mieltä artikkelien merkittävyydestä. Se Rovaniemi-juttu oli pienen piirin juttu ja suht utopistinen. Kaikki perusrakenne-luokassa olevat artikkelit eivät välttämättä ole sitä merkittävämpiä, mutta monet niistä oikeasti ovat. Pisara-radan lisäksi siis ainakin Kehä IV, Kehärata, Länsimetro ja Vuosaaren satamarata. Niin, myönnän olevani pääkaupunkiseutulainen, joukkoliikenteen ahkera käyttäjä ja tehneeni liikennesuunnittelua ihan työkseni. --Velma 21. tammikuuta 2007 kello 16.09 (UTC)

On suunnitelmia ja on suunnitelmia. Toiset ovat yksityishenkilöiden taideprojekteja, toiset merkittävien yhteiskunnallisten toimijoiden tarkkaan ja pitkään harkittuja yhteiskunnallisesti merkittäviä aikeita. Ensimmäisille voi sanoa "ei", jälkimmäisille "kyllä". Siihen väliin sijoittuville useinmiten "ei". Samulili 21. tammikuuta 2007 kello 18.04 (UTC)

Yleis- ja erisnimet

Onko olemassa käytäntöä tilanteisiin, joissa jokin sana on sekä yleis- että erisnimi ja erisnimessä on useita isoja kirjaimia? Tästä esimerkkinä absoluuttinen nollapiste ja Absoluuttinen Nollapiste (yhtye). Mitä tällaisessa tapauksessa tulisi olla sivulla Absoluuttinen Nollapiste? --Mystiko 23. tammikuuta 2007 kello 16.21 (UTC)

Tuossa on varmaankin ajateltu että yhden kirjaimen ero ei vielä riitä, ja Mediawikin ominaisuuteen kuuluu että hakiessasi artikkelia hakukentän avulla siirrytään pienellä kirjoitettuun artikkeliin jos isolla kirjoitettuna ei löydy vastinetta (voit kokeilla itse kirjoittaa hakuun "Absoluuttinen Nollapiste" niin huomaat että artikkeliksi tulee Absoluuttinen nollapiste). --Agony (403) 23. tammikuuta 2007 kello 16.28 (UTC)

Kun taas kirjoittaa suoraan linkiksi Absoluuttinen Nollapiste, niin ei löydy yhtään artikkelia: "Wikipediassa ei ole tämän nimistä artikkelia". Joten ehkä tuo olisi paras uudelleenohjata absoluuttinen nollapisteeseen. – linnea 23. tammikuuta 2007 kello 17.17 (UTC)

Eikös tuohon avuksi voisi tehdä vanhan kunnon täsmennyssivun? --Marimba 24. tammikuuta 2007 kello 19.41 (UTC)

Miksi ihmeessä? Kun samannimisiä artikkeleja on kaksi ja niistä toinen on selvästi paljon merkittävämpi, on täsmennyssivu täysin tarpeeton. Yhtye on lämpötilaa sen verran paljon merkityksettömämpi, että sitä hakevat voivat aivan hyvin klikata tämä artikkeli -mallineen linkkiä. --Litami 24. tammikuuta 2007 kello 19.45 (UTC)

saako wikipediassa ennustaa tulevia tahtumia

välillä näkee sivuja missä selvästi mainostetaan tulevaa esim tämä on yksi malliesimerkki, minkälaista rajaa meillä vedetään, pittääkö asian olla tapahtunut ennen kuin se voidaan laittaa wikiin vai voiko se tapahtua tänään vai voiko se tapahtua joskus tulevaisuudessa. --Musamies 24. tammikuuta 2007 kello 19.15 (UTC)

Wikipedia:Mikä_Wikipedia_ei_ole#Wikipedia_ei_ennusta_tulevaisuutta - lähes varmoista asioista voi kirjoittaa, mutta arvailu siitä mitä saattaa tapahtua ei oikein käy. Antamasi esimerkki lienee ok, jos lähdemerkintä pitää paikkansa ja lähteessä kerrotaan sama tieto. --Harriv 24. tammikuuta 2007 kello 19.36 (UTC)

mutta kun lehti ei ole vielä ilmestynyt Karjalainen 23.2.2007 --Musamies 24. tammikuuta 2007 kello 19.43 (UTC)

Eiköhän tuo kuule ole ihan vain puhdas kirjoitusvirhe ja tarkoita 23.1.2007 ilmestynyttä Karjalaista. Tuskinpa muokkaaja väittää tulevaisuuden lehtiä lukevansa. Voithan kysyä asiaa häneltä itseltäänkin. --Litami 24. tammikuuta 2007 kello 19.55 (UTC)

Linkitys tekstin seasta toiseen Wikipediaan

(siiretty Wikipedia:Kieltenväliset linkit-keskustelusivulta.)

Artikkelissa sanotaan: "Kielilinkin saa näkymään missä tahansa tavallisen linkin tapaan kirjoittamalla kaksoispisteen kielitunnuksen eteen. Esimerkiksi nl:Hond näkyy muodossa nl:Hond. Näin linkitetään muuta aihetta käsittelevään muunkieliseen artikkeliin." Tarkoittaako tämä nyt sitä, että tekstin seassa saa linkittää vain muuta aihetta käsittelevään artikkeliin, eli siis ei vaikkapa saman artikkelin tiettyyn osaan, esim. #Books". Linkit-artikkelissa näin kiellon "Älä linkitä muihin kieliin artikkelin tekstiosassa." Ilmeisesti tällä tarkoitetaan vain muita internetsivuja, ei Wikipedian sivuja? Jos nyt samaan artikkeliin (tai sen osaan) linkittäminen tekstin seasta on kielletty, haluaisin tietää miksi? Mielestäni artikkelin osaan linkittäminen olisi perusteltua muun muassa silloin, kun jotain pitkähköä listaa (esim. vieraskielisistä teoksista) ei ole järkevää kopioida sellaisenaan suomenkieliseen artikkeliin. --Alphaios 24. tammikuuta 2007 kello 23.15 (UTC)

Yleinen linkitys muihin kieliversioihin tekisi Wikipedian sekavaksi. Poikkeustapauskin saattaa antaa huonon esimerkin uudelle ja kokemattomalle käyttäjälle. --Thi 25. tammikuuta 2007 kello 00.00 (UTC)

Sääntöjä ja käytäntöjä tulee mielestäni noudattaa etenkin jos ne on laadittu yhteisesti ja ne ovat yleisessä tiedossa, mutta nyt on melko epäselvää, onko tässä asiassa jokin sääntö tai käytäntö ja jos on niin millainen, ja onko siitä mainittu missään? --Alphaios 25. tammikuuta 2007 kello 09.12 (UTC)

De-facto -käytäntö näyttäisi olevan että tekstin seasta ei tehdä muita linkkejä kuin samaan Wikipediaan. Muihin Wikipedioihin linkitetään IW -linkkien perusteella, harvoin muutoin. Muihin www -sivustoihin linkitetään joko lähdeviitteistä tai "Aiheesta muualla" osiosta. Normaaliin wikipediatyyliin hyvin perustellusti voi tehdä muutoinkin ja on monia artikkeleita jotka pitäisi korjata tältä osin. --Harriv 25. tammikuuta 2007 kello 13.17 (UTC)

Suomenkielisessä Wikipediassa on kuitenkin ohjeet, kuinka kieltenvälisiä linkkejä luodaan, ja mm. enWikipedia kertoo tekstin seassa olevista linkeistä laajemmin: "However, if a topic does not have its own page in the English Wikipedia, but has in another language version of Wikipedia, then linking to that is useful, from a page that mentions the topic, and/or covers a more general topic. For example, Movie theaters in the Netherlands links inline to nl:Tuschinski Theater, because there is no article Tuschinski Theater yet. This stimulates and facilitates people to write or translate the article, after which the interlanguage link can be replaced by a link to the new article." EnWiki pitää linkittämistä toisiin Wikipedioihin siis hyödyllisenä, mikäli kyseistä artikkelia ei ole oman kielisessä Wikipediassa.

Suomenkielisessä Wikipediassa sanotaan ulkoisista linkeistä "Ulkoiset linkit on hyvä kerätä artikkelin loppuun", ja tämä varmasti onkin useimmiten paras ratkaisu, mutta ei siis mikään ehdoton sääntö. Edelleen haluaisin tietää mitä tarkoitetaan Ohje:Tyyliopas/Linkit-sivulla olevalla huomautuksella "Älä linkitä muihin kieliin artikkelin tekstiosassa"? Kyselen tätä asiaa siksi, koska minulle on sanottu että "ylläpito ja vakikäyttäjät" ovat poistelleet enWikiin johtavia linkkejä. En itse kuitenkaan ole huomannut tällaista käytäntöä. Sille ei myöskään näytä löytyvän mitään tukea wikipedian säännöistä eikä se tunnu olevan edes yleisessä tiedossa.

Jos nyt siis on joku ryhmä joka on omaksunut tällaisen käytännön, niin asiasta voisi keskustella että muutkin tietävät missä mennään, ja että Wikipedian säännöt saataisiin ainakin tältä osin tarkennettua ja ajantasalle. --Alphaios 26. tammikuuta 2007 kello 03.15 (UTC)

"This stimulates and facilitates people to write or translate the article" on varsin outo väite (ja eikä toisiin Wikipedioihin mielestäni de facto en.wikissä edes linkitetä). Punaiset linkithän ihmisiä stimuloivat artikkeleiden kirjoittamiseen. Muutenhan fi.wikin kaikki punaiset linkit pitäisi korvata linkillä en.wikiin. Tämä sotii kuitenkin ainakin jollain tasolla Wikipedian fundamentaaleja vastaan (Wikipedia ei viittaa itseensä lähteenä). Kielilinkkiohje on kuitenkin hyvä olla, koska erikielisiin Wikipedioihin kyllä viitataan usein esimerkiksi artikkelin keskustelusivulla. --TBone 26. tammikuuta 2007 kello 06.15 (UTC)

Niinhän se kyllä on noiden punaisten linkkien kanssa, enkä itsekään ole tuollaisia linkkejä yleensä tehnyt. Vasta kuitenkin tein yhden ja se poistettiin, joten ajattelin tarkistaa asian kun säännöistä ei löydy mitään varsinaista kieltoa. --Alphaios 27. tammikuuta 2007 kello 02.56 (UTC)

Asiasta keskusteltiin lyhyesti myös täällä kun samaa asiaa selvittelin itselleni. Sen pohjalta ja koska asia vaikutti selvältä, lisäsin ohjeeseen Ohje:Tyyliopas/Linkit "Älä linkitä muihin kieliin artikkelin tekstiosassa", eikä kukaan ole lisäykseen puuttunut. Itse toivon ettei näitä linkkejä olisi tekstin seassa, jos haluaa kieltenvälisiä niin ne voisi lisätä muualle kuin artikkelin sekaan. --Wipu 26. helmikuuta 2007 kello 10.55 (UTC)

onkos äänestysaika viikko jos ei ole mainittu

Poistoäänestyksessä Wikipedia:Poistettavat kuvat Käyttäjän Uzo21 tallentamat kuvat on viikko mennyt jos se on äänestysaika --Musamies 26. tammikuuta 2007 kello 05.12 (UTC) fix--Musamies 26. tammikuuta 2007 kello 05.13 (UTC)

Alapään asiat eli mallineista ja luokista

Missä järjestyksessä erilaiset mallineet ja luokat tulee olla artikkelin alalaidassa? Tulevatko mallineet ennen luokkia? Entä kuuluuko mahdollinen tynkämalline laittaa ennen navigointimallinetta? Saako tynkämallineita olla useampia (siis eri aihepiireistä)? Missä järjestyksessä navigointimallineet laitetaan artikkeliin, jos niitä on useampia? Entä missä järjestyksessä luokkien pitää olla? --Elena 27. tammikuuta 2007 kello 12.02 (UTC)

Luokat laitetaan yleensä mallineiden jälkeen, vaikkei sillä artikkelin ulkoasun kannalta mitään merkitystä ole.

Tynkämallineet siirrän itse aina viimeiseksi, koska ne ovat turhaa tietoa eivätkä auta navigoinnissa. Muut mallineet kannattanee laittaa sellaiseen järjestykseen, että tärkeimpänä pidetty kokonaisuus tulee ensimmäisenä. Esimerkiksi Portugali-artikkelissa on ensimmäisenä Euroopan valtioiden malline, joka lienee se kokonaisuus, jota useimmin navigoidaan mallineiden kautta. Vastaavasti euromaiden ja portugalinkielisten maiden mallineet ovat alimpina. Jotkut ovat joskus poistaneet useampia tynkämallineita artikkelista ja kehottaneet laittamaan pelkästään vastaavat tynkäluokat tilalle.

Luokissa en ole ainakaan itse noudattanut minkäänlaista järjestystä.

Noita navigaatiomallineita tehdään muuten aina ihan liikaa. –Anchjo^(jutskaa) 27. tammikuuta 2007 kello 12.08 (UTC)

Minusta luokkien olisi hyvä olla aakkosjärjestyksessä, näyttää siistimmältä. --Tomisti ^{(disputaatiot)} 27. tammikuuta 2007 kello 12.11 (UTC)

Ainoa helposti toteutettava järjestys luokille on tosiaan aakkosjärjestys. --TBone 27. tammikuuta 2007 kello 12.24 (UTC)

Minäkin kannatan aakkosjärjestystä, joskus olen yrittänyt laittaa "ensisijaisia" luokkia ensimmäiseksi, mutta järjestely on kestämätön. --Thi 27. tammikuuta 2007 kello 23.09 (UTC)

Helppous on toki helppo valinta, mutta minä kannatan sitä, että ensisijaiset luokat ovat ensimmäisenä. Saadaan lisää tapeltavaa. -tKahkonen 27. tammikuuta 2007 kello 12.32 (UTC)

Mikä ihme voi olla "ensisijainen luokka"? Lukijalle ei-aakkosjärjestyksestä tulee kuvitelma satunnaisesta järjestyksestä, koska hän ei voi tietää säännöstöä luokkien järjestyksestä. --TBone 27. tammikuuta 2007 kello 13.17 (UTC)

Jäin miettimään samaa asiaa. Politiikasta kiinnostuneen mielestä politiikkaluokitukset ovat tietenkin "ensisijaisia luokkia". Katsokaapa vaikka Claes Anderssonia. Ensin on politiikka, sitten kirjallinen toiminta, muusikkous on näköjään unohtunut kokonaan, samoin lääkärinammatti. Heh, on siinä ollut tekijöillä arvojärjestys luokituksessa.--Ulrika 27. tammikuuta 2007 kello 13.39 (UTC)

Tuo oli minusta ilkeästi sanottu. Mistä tiedät, että artikkelin on luokitellut nimenomaan politiikasta kiinnostunut? Kai yhtälailla voidaan olettaa, että kirjallisuudesta tai lääketieteestä kiinnostuneet voisivat laittaa ”omat” luokkansa ensimmäiseksi? Artikkelin ensimmäisessä virkkeessä poliitikkous on kuitenkin vasta kolmantena tittelinä. --Elena 27. tammikuuta 2007 kello 13.46 (UTC)

Oliko ilkeästi? Jos oli, se kohdistui myös minuun itseeni, sillä olen ollut itsekin muokkaamassa sitä tajuamatta puutteita. Ensimmäisenä siinä on automaattisesti tuleva tynkyys, jonka järjestykseen ei voine vaikuttaa. Seuraavana on ministeriys, ja ministerinä Andersson oli sentään vain kolme vuotta, ja sitä paitsi ministerithän ovat poliitikkoja, ellei kyse ole virkamieshallituksesta. Sitten tulee puolueet, peräti kahteen kertaan. Sitten tulee kirjailijuus eri muodoissan. Missä on muusikkous, missä on lääkäriys? Lisäsin ne nyt sinne, aakkosjärjestyksessä. Sv.wikissä arvojärjestys on tämä:Finlandssvenskar | Finländska författare | Svenskspråkiga författare | Finländska politiker. Lääkäriksi ja muusikoksi häntä ei sielläkään muisteta. --Ulrika 27. tammikuuta 2007 kello 14.04 (UTC)

Kannattaa panna merkille, että hän oli kansaedustajakin 12 vuotta, mutta sitä ei ole myöskään luokituksessa muistettu, ei taida olla tärkeä...--Ulrika 27. tammikuuta 2007 kello 14.19 (UTC)

Varmasti on tärkeää. Muokkaushistoriaa katsomatta veikkaan, että se on vain unohtunut tai ko. luokka on perustettu myöhemmin. Onneksi asian voi korjata. --Elena 27. tammikuuta 2007 kello 15.55 (UTC)

Voisin kannattaa ensisijaisten luokkien laittamista ensimmäisiksi, jos vain päästäisiin yhteisymmärrykseen siitä, mitkä luokat ovat missäkin yhteydessä tärkeimpiä. Toisaalta esim. henkilöartikkeleissa on jo ensimmäisellä rivillä tittelit tietyssä järjestyksessä, joten luokkajärjestys voisi olla sama. Jos tästä ei kuitenkaan päästä yhteisymmärrykseen, kannatan aakkosjärjestystä. --Elena 27. tammikuuta 2007 kello 13.51 (UTC)

Mikä on tietty järjestys titteleille? --TBone 27. tammikuuta 2007 kello 14.11 (UTC)

En ole löytänyt ohjeita sille, mikä on suositeltu järjestys. Itse olen pyrkinyt laittamaan ne siihen järjestykseen, missä henkilö on toiminut eniten tai missä se on tunnetuin. Esimerkiksi Anni Sinnemäki on ensisijaisesti kansanedustaja ja toissijaisesti sanoittaja, Kaisa Leka on ensisijaisesti sarjakuvapiirtäjä ja toissijaisesti poliitikko. --Elena 27. tammikuuta 2007 kello 14.46 (UTC)

Siksi aakkosjärjestys olisi paras. Sinulle Sinnemäki on poliitikko, mutta paitsi sanoittaja, hän on monelle, ehkä vielä useammalla muusikko, ja sitä sinä et mainitse ollenkaan. --Ulrika 27. tammikuuta 2007 kello 15.20 (UTC)

Muusikko?! Kansanedustajana toimiminen on Sinnemäen päätyö, sanoittaminen ja runojen kirjoittaminen sivutyö tai harrastus. (Ja jos henkilökohtaisuuksiin mennään, Anni Sinnemäki oli mulle aiemmin ensisijaisesti sanoittaja, sitten poliitikko ja nyt hyvä kaveri.) --Elena 27. tammikuuta 2007 kello 15.53 (UTC)

Anteeksi tuli livautetuksi epätotuus. Minulla ei ole kunnia tuntea häntä. Olen vain tavannut hänet muutaman kerran muksuna, enkä se muksu ollut minä.--Ulrika 27. tammikuuta 2007 kello 16.18 (UTC)

Tämähän kirvoitti ihan mukavasti keskustelua. Aakkosjärjestys on hyvä, senkin puolesta, että homman voi antaa jollekin botille tehtäväksi. -tKahkonen 27. tammikuuta 2007 kello 14.43 (UTC)

Jos päädymme siihen, että luokat laitetaan jonkinlaiseen tärkeysjärjestykseen, niin eiköhän muokkaaja voi sen itse päätellä ilman mitään erityisiä ohjeita tai keskusteluja. Se olisikin kaiken huippu, kun saisimme aikaan muokkaussodan luokkien järjestyksestä. Hyvä esimerkki ensisijaisuusjärjestyksestä ovat esimerkiksi kieliartikkelien luokat. Mielestäni kielten tapauksessa ensisijainen luokka on kieliryhmä tai -kunta, ja vasta sen jälkeen tulisi tulla nämä typerät X:n kielet -luokat, jotka voisi kyllä hyvin mielin poistaa kokonaankin.

Myös aakkosjärjestys on ihan ok, joskin noissa kielitapauksissa se voi olla hiukan huono. –Anchjo^(jutskaa) 27. tammikuuta 2007 kello 15.12 (UTC)

Esimerkiksi jos artikkeli on jonkun luokan pääartikkeli, tuo luokka olisi mielestäni fiksua laittaa ensimmäiseksi. Samoin Anchjon esimerkissä "ensisijainen luokka" on aika helposti määriteltävissä. Siksi en kannata ajatusta, että botti laitettaisiin ajamaan kaikkien artikkelien luokat aakkosjärjestykseen. –Aslak 27. tammikuuta 2007 kello 15.22 (UTC)

Kyllä tässä terve harkinta riittää. Ei liene niin väliä, jos joku haluaa kovasti luokkia järjestellä. Mutta kun aikoinaan oli tapana tituleerata "Tasavallan presidentti ja rouva Mauno Koivisto", niin kai se tasavallan presidentti oli ensisijainen ja rouva toissijainen? --Höyhens 20. helmikuuta 2007 kello 22.31 (UTC)

Kannatan tärkeysjärjestystä, kukin muokkaaja voi itse valita sen oman makunsa mukaan, mutta jos tulee tasavahvaa sotaa järjestyksestä niin laitetaan kyseisessä artikkelissa aakkosjärjestykseen niiltä osin kuin on kiistaa. --Wipu 26. helmikuuta 2007 kello 11.39 (UTC)

(Koitan nyt tehdä vähän yhteenvetoa. --Elena 2. maaliskuuta 2007 kello 22.07 (UTC))

Mallineet

Pääsimme ilmeisesti konsensukseen siitä, että artikkelin mallineista tärkein laitetaan ylimmäs ja mahdollinen tynkämalline alimmas. Saako tynkämallineita olla useampia (eri aihepiireistä)? Kaikki mallineet tulevat ennen luokkia. Voisiko joku kirjata nämä nyt ohjeisiin? --Elena 2. maaliskuuta 2007 kello 22.07 (UTC)

Luokat

Aakkosjärjestys vai tärkeysjärjestys? Tästä ei taidettu päästä yhteisymmärrykseen... Jos artikkelissa on tynkämalline, tynkäluokka tulee automaattisesti ensimmäiseksi. --Elena 2. maaliskuuta 2007 kello 22.07 (UTC)

Jos tynkämallineen lisää luokkien jälkeen, tulee tynkäluokka viimeiseksi.--Kyzyl 2. maaliskuuta 2007 kello 22.16 (UTC)

No, en lukenut koko keskustelua vaan tuon viimeisen kommentin, joten siksi moinen kommentti.--Kyzyl 2. maaliskuuta 2007 kello 22.27 (UTC)

Käynnistetty mediaaniäänestys kriteereistä jolla annamme muutosten tarkistusoikeuden rekisteröityneille käyttäjille. Ei muuta kuin äänestämään.

Käykääpäs äänestämässa sivulla Keskustelu Wikipediasta:Muutosten tarkastaminen. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 27. tammikuuta 2007 kello 18.49 (UTC)

Mediawikin noincluden ja {{:Artikkeli}} hyödyntäminen

Tänään kikkaillessani Mediawikin kanssa, tulin keksineeksi (ainakin omasta mielestäni :) loistavan idean: jos artikkeleissa käytettäisiin tagia <noinclude>...</noinclude> johdannon ulkopuolella, pystyisi artikkelista ottamaan "johdantovedoksen" missä tahansa artikkelissa sisällytyksellä {{:Artikkeli}}. Tulin tuumineeksi tätä aluksi ratkaisuna kirja-artikkeleihin, joissa on tapana pitää lyhyttä johdantoa kirjailijasta itsestään, ja jos käy vaikka niin että joku lukuisten kirjojen kirjoittaja vaikka kupsahtaisi, olisi edessä päivitystyö pahimmillaan jopa usealle tusinalle artikkeleita.

Kun mainitsemaani kikkaa käytettäisiin, riittäisi että kirjailijasta kertovaan artikkeliin päivitettäisiin kupsahtamisaika (johdantoon) ja tieto päivittyisi automaattisesti artikkeleihin jotka käyttäisi sisällytystoimintoa hyväkseen. Tätä voitaisiin hyödyntää myös mm. etusivun suositeltu artikkeli -laatikossa, johon manuaalisesti kirjoitetun johdannon sijasta tehtäisiin vain merkintä {{:Suositellun artikkelin nimi}}. Myös tällöin etusivun johdanto eläisi artikkelin mukaan, ja typojen korjaukset ym. päivittyisi välittömästi kaikkialle.

Tein esimerkkiä varten muutoksia artikkeliin Stephen Hawking (johon lisäsin siis noinclude-tagit ja linkitin hänen nimensä lihavoinnin sijasta) ja hänen tekemäänsä kirjaan Ajan lyhyt historia. Kommentoikaa puolesta ja vastaan. --Agony (403) 28. tammikuuta 2007 kello 12.40 (UTC)

Kommentoin puolesta: pitkästä aikaa jotain todella hyödyllistä. --Tve4 28. tammikuuta 2007 kello 12.45 (UTC)

Miten tämä eroaa tilanteesta, jossa meillä olisi malline Hawking-johdanto, joka olisi sisällytetty Hawking-artikkeliin ja kirja-artikkeliin? --Jannex 28. tammikuuta 2007 kello 12.51 (UTC)

Ohessa muutama pointti mallinetta vastaan:

~~Mallineet ovat erillisiä sivuja, jos Hawking kupsahtaisi, pitäisi tieto muistaa päivittää kahdelle sivulle~~ Ajatusvihree, tietenkin artikkelissa käytettäisiin johdantona mallinetta
Mallineratkaisussa ei voisi käyttää erillistä väliotsikkoa (esimerkiksi ===Hawkingin julkaisemat kirjat===) <includeonly>...</includeonly> -tagien avulla
Malline jokaista kirjailijaa varten kuulostaa... no ei kuulosta kovin järkevältä

EDIT: Ja tällä ratkaisulla (kuten Stephen Hawking-artikkelista voi havaita) voidaan poimia myös muuta dataa kuin pelkästään johdanto, mistä tahansa kohtaa artikkelia. Tämän toteuttaminen vaatisi kaksi mallinetta: Hawking-johdanto ja Hawking-julkaisut. --Agony (403) 28. tammikuuta 2007 kello 13.01 (UTC)

Mikäs siinä, kunhan sitä käytetään harkiten ja tarpeesta. Jos sitä aletaan laittamaan joka artikkeliin, se lähinnä vain sotkee ja sekavoittaa. Malline tuntuu paljon huonommalta ajatukselta, koska sitä on niin hankala päästä muokkaamaan artikkelin kautta. Ps. en ymmärrä, mihin kirja-artikkeleissa tarvitaan kirjailijan lyhyttä esittelyä (muuten kuin tuomaan keinotekoista pituutta suositeltukandeille). Tärkeimpien kirjojen esittelyn kirjailija-artikkelissa ymmärtää kyllä. --ML 28. tammikuuta 2007 kello 13.24 (UTC)

Jaa-a, näin vaan neuvotaan kirjan artikkelimallissa, mutta luonnollisesti: vain tarpeen vaatiessa (esimerkiksi juuri kirjailijoiden, joiden julkaisuista on tehty artikkeleita sekä suositelluksi sivuksi päässeiden (sikäli mikäli tekniikka otetaan käyttöön suositelluille sivuille) kohdalla). --Agony (403) 28. tammikuuta 2007 kello 13.29 (UTC)

Ilmeisesti tuo malli onkin kokonaan Erkkimonin omaa tekoa. Ei vaikuta minusta järin onnistuneelta muutenkaan. Kirjat tuskin edes tarvitsevat artikkelimallia. --ML 28. tammikuuta 2007 kello 13.33 (UTC)

En kyllä pidä lainkaan järkevänä sitä, että kirja-artikkeleissa olisi kirjailijan lyhyt esittely. Wiki-muotohan nimenomaan mahdollistaa sen, ettei tällaista turhaa saman tiedon toistoa monessa paikassa tarvita, kun sen linkin kautta voi mennä lukemaan haluamansa tiedot sieltä kirjailija-artikkelista. --Marimba 28. tammikuuta 2007 kello 14.24 (UTC)

Siten eroaa, että olisi "turhia" mallineita, jotka vain sotkisivat sisällysluetteloita ja tuoreet muutokset -listaa. Kirjailijan muiden kirjojen luettelemista kirja-artikkelissa en pidä kovinkaan tarpeellisena. Järkevämpi olisi suhteuttaa kirja muuhun tuotantoon, eikä sellaisessa luettelo ole hyvin kuvaava. -tKahkonen 28. tammikuuta 2007 kello 13.28 (UTC)

Vaikkei tämä kirja- tai kirjailija-artikkeleihin sopisikaan, on se hyvä suositeltujen sivujen johdannon sisällyttämiseen. Koska sisällytettyyn tekstiin ei kuitenkaan pääse helposti käsiksi, pitää sisällytyksen yhteydessä lisätä manuaalisesti muokkauslinkki. -tKahkonen 28. tammikuuta 2007 kello 15.04 (UTC)

Nimeäminen: Fiktiivinen vai kuvitteellinen?

Nimeämisohje ei ota kantaa kumpaa täsmennettä tai luokkanimeä tulisi käyttää. Tämän vuoksi muun muassa fiktiivisten henkilöiden luokassa on nyt sekaisin fiktiivisiä ja kuvitteellisia hahmoja ja alaluokkia. Jonkinlainen järjestys ja yhtenäinen nimeämiskäytäntö pitäisi saada myös kuvitteellisille maailmoille ja henkilöille. --Tve4 1. helmikuuta 2007 kello 20.14 (UTC)

Kerrotko mitä eroa on fiktiivisellä ja kuvitteellisella henkilöllä? --Taulapaa 1. helmikuuta 2007 kello 20.55 (UTC)

Homma on kesken siltä osin. Niitä voi vaihdella kuvitteelliseksi jos haluaa auttaa. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 1. helmikuuta 2007 kello 20.58 (UTC)

Tein fiktiivisistä toimittajista kuvitteellisia ja muuta pientä. Jatkan jos muistan sitten kun ehdin. --Ulrika 2. helmikuuta 2007 kello 06.42 (UTC)

Kuvitteellinen ja fiktiivinen ovat synonyymejä, joten teet turhaa työtä. --Taulapaa 2. helmikuuta 2007 kello 09.29 (UTC)

Juu, kyllä tiedän, mutta jos saataisiin pois tuo fiktiivinen, että olisi suomenkielinen sana. Ymmärsin että tässä ajettiin sitä takaa. Mutta olen nyt kyllä muissa hommissa kiireinen, joten saatoinen käsittää väärin. Suosittelisin kyllä suomenkielistä luokkaa ja artikkelinimiä, jolloin se aukenisi jokaiselle. --Ulrika 2. helmikuuta 2007 kello 09.51 (UTC)

Jep, saattaahan tuo sitäkin tarkoittaa. --Taulapaa 2. helmikuuta 2007 kello 10.01 (UTC)

Käsitit aivan oikein. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 2. helmikuuta 2007 kello 11.47 (UTC)

turhat uudelleenohjaukset kun on käytetty siirto toiminnetta

turhat uudelleenohjaukset kun on käytetty siirto toiminnetta, mikä on käytäntö, hyvän kuvan siitä saa katsomalla siirtolokia miten paljon vanhoille nimille on jäänyt sivuja, onko tarkoitus poistaa turhat vai miten on ajatus toimia. --Musamies 2. helmikuuta 2007 kello 14.28 (UTC)

Riippuu tapauksesta. Jos artikkeli on kirjoitettu nimellä A, mutta tunnetaan yleisemmin nimellä B, A jätetään uudelleenohjaukseksi. Jos artikkeli on väärällä nimellä (esimerkiksi sukunimi pienellä), tulisi vääränniminen uudelleenohjaus merkitä roskaksi. Yleisimmistä kirjoitusvirheistä voi kuitenkin jättää uudelleenohjauksen (esimerkiksi Coctail). --Agony (403) 2. helmikuuta 2007 kello 14.44 (UTC)

Uudelleenohjaukset ovat hyödyllisiä. Jos joku on kirjoittanut artikkelin "väärällä" nimellä ja se sitten siirretään "oikealle" nimelle, niin sehän jo todistaa, että on mahdollisuus, että joku toinenkin kirjoittaa hakusanan väärin ja uudelleenohjaus on tarpeen. Lisäksi, jos artikkeli siirretään toiselle nimelle ja uudelleenohjaus poistetaan, niin artikkelin alkuperäinen kirjoittaja ei enää välttämättä löydä sitä. Mielestäni uudelleenohjaukset on pääsääntöisesti aina syytä säilyttää ja ne parantavat wikipedian laatua. Monesti artikkelin "oikea" nimi ei ole itsestään selvä, ja jos uudelleenohjauksia ei ole, niin artikkeli saattaa jäädä löytymättä.--Teveten 4. helmikuuta 2007 kello 20.40 (UTC)

Esimerkiksi tämä uudelleenohjaus. Jos tuo poistettaisiin, niin artikkelia ei välttämättä löytyisi. Ei satunnainen wikipedian lukija tiedä, käytetäänkö täällä ry päätettä rekisteröidyistä yhdistyksistä kertovissa artikkeleissa vai ei.--Teveten 4. helmikuuta 2007 kello 20.50 (UTC)

Wikipedian kehittämiseksi löytyy varmasti paljon hyödyllisempääkin tekemistä kuin tarpeettomien uudelleenohjauksien etsimistä ja roskaksi merkkaamista. --Harriv 4. helmikuuta 2007 kello 21.12 (UTC)

Varsinkin kun "tarpeeton uudelleenohjaus" on uskoakseni suuri harvinaisuus. Erittäin paljon suurempi ongelma on tarpeellisten uudelleenohjausten puuttuminen.--Teveten 4. helmikuuta 2007 kello 21.14 (UTC)

Etunimi isolla, sukunimi pienellä -ohjaukset eivät ole tarpeettomia! Ne ovat vääriä artikkelinimiä, mutta kovin käyttökelpoisia, jos kirjoittaa vahingossa nimen väärin vaikka linkkiin. Ite se käytän wikipedian selaamiseen tyyliä, että kirjoitan osoiteriville "fi Hanna Pakarinen" ja joskus jää isot kirjaimet pois. Ja tällöin tulee vaan sivu eteen, jossa sanotaan ettei artikkelia ole. jne. – linnea 5. helmikuuta 2007 kello 08.58 (UTC)

Itse poistelen turhia uudelleenohjauksia usein. Niistä todellakin on haittaa, sillä ne tukkivat Kaikki sivut-toiminnon lähes käyttökelvottomaksi. Useista uudelleenohjauksista ei ole mitään hyötyä, kun ne ovat niin omituisia, ettei niihin käytännössä edes voi eksyä. Tällaisia ovat muun muassa:

Isoilla Kirjaimilla kirjoitetut artikkelin nimet niiltä ajoilta, kun artikkelit vielä näin nimettiin
Turhat tai väärinkirjoitetut täsmenteet (vaikkapa Saskatoon(Kaupunki))
Harvinaiset kirjoitusvirheet

Se, että joku joskus mahdollisesti saattaisi ehkäpä jopa vahingossa kirjoittaa George Bushin George Buhsiksi ei ole mikään ongelma. Varmaan hän huomaa virheen pikimmiten ja kokeilee uudelleen oikealla nimellä. Sitä paitsi väärinkirjoitetut linkit on vain helpompi löytää, kun linkit ovat punaisia. Itse ainakin olen käyttänyt tätä virheiden löytämiseen artikkelin esikatselussa. –Anchjo^(jutskaa) 12. helmikuuta 2007 kello 14.38 (UTC)'

Kuinka monen wikipedian satunnaisen lukijan arvelet käyttävän Kaikki sivut-toimintoa? Tuskin kovinkaan monen. Kyllä paljon suurempi ongelma on, että artikkelia ei välttämättä löydy, jos ei tiedä miten se tulee tarkalleen kirjoittaa.--Teveten 12. helmikuuta 2007 kello 14.42 (UTC)

No siihen on linkki etusivultakin, ja useampia linkkejä tulisi olla (mm. valikossa). Wikipedian käyttäjiltä voi olettaa kohtuullista kirjoitustaitoa. Vierasperäisten nimien ja sanojen kohdalla voi olla hieman höllempi. –Anchjo^(jutskaa) 12. helmikuuta 2007 kello 14.53 (UTC)

Pyrimme molemmat luonnollisesti siihen, että wikipedia olisi mahdollisimman hyvä tietosanakirja, josta tieto olisi mahdollisimman helposti löydettävissä. Oma käsitykseni on, että mitä enemmän uudelleenohjauksia, sitä parempi. Toki halventavia tai aivan alatyylisiä uudelleenohjauksia voi poistaa.--Teveten 12. helmikuuta 2007 kello 15.03 (UTC)

Jos nyt minäkin vielä lisään mielipiteeni, niin minusta uudelleenohjauksia kannattaa olla kaikista sellaisista muodoista, joita normaaliälyisen voi kuvitella käyttävän muutenkin kuin vahingossa. Sen sijaan George Buhs -tyyppisistä uudelleenohjauksista on enemmän haittaa kuin hyötyä. --Mb 12. helmikuuta 2007 kello 22.11 (UTC)

Kyllä uo:a kannattaa olla myös yleisistä kirjoitusvirheistä. Läheskään kaikki normaaliälyiset ihmiset (esim. minä) eivät aina tiedä, miten jokin vierasperäinen nimi tai asia tulee kirjoittaa.--Teveten 13. helmikuuta 2007 kello 06.50 (UTC)

Silvosen keskustelusivulta siirrettyä

Hei! Mielestäni esim tämä uo ei ole turha. Yleisistä kirjoitusvirheistä kannattaa olla uo. Koska artikkelin aloittaja kirjoitti nimen väärin niin se tarkoittaa, että tod. näk. joku muukin kirjoittaa. Lisäksi on huomattava, että jos tuo uo poistetaan, niin artikkelin luoja ei välttämättä enää löydä artikkelia vaan luulee että se on poistettu.terv--Teveten 22. helmikuuta 2007 kello 08.03 (UTC)

Oliko näistä yleisempää konsensusta? (Keskustelu näyttää vielä aika tuoreelta.) ”Etunimi sukunimi” -tyyppiset uo:t on ainakin aiemmin merkitty kategorisesti roskaksi, ja minusta tämä oli melkein vastaava tapaus. Hakutoiminnollahan Battlefield Evolution löytyy, vaikka sen kirjoittaisi kokonaan pienellä. Tämän nimen kirjoittaminen johonkin muuhun artikkeliin väärin on toki jonkin verran todennäköisempää kuin ”Etunimi sukunimi” -virhe henkilönnimissä. --Silvonen 22. helmikuuta 2007 kello 08.21 (UTC)

Ei varmaankaan mitään varsinaista konsensusta ole, ja tuo ylläkirjoittamani on vain minun mielipiteeni.--Teveten 22. helmikuuta 2007 kello 08.26 (UTC)

Ps. jos hakutoiminto löytää niin se on toki ratkaisu. Se ei vain aina tunnu toimivan kovin hyvin.--Teveten 22. helmikuuta 2007 kello 08.27 (UTC)

Millä lailla se ei toimi hyvin? Itse en ole havainnut ongelmia isojen ja pienten kirjainten käsittelyssä, kun hakusanan kirjoittaa tuohon vasemman laidan hakulaatikkoon. Hakutoiminto ei toki pure Tarja halonen -tyylisiin linkkeihin artikkeleissa, vaan ne jäävät punaisiksi. --Silvonen 22. helmikuuta 2007 kello 08.51 (UTC)

No ehkä se nykyään toimii. Muistan että tullessani wikipediaan se oli suuren osan ajasta pois käytöstä palvelimen ylikuorman vähentämiseksi.--Teveten 22. helmikuuta 2007 kello 08.54 (UTC)

Tällaiset tapaukset, jotka rikkovat suomen kielen normaaleja oikeinkirjoitussääntöjä, on hyvä säilyttää uudelleenohjauksina. Siis englanniksi kirjoitetaan Battlefield Evolution eikä Battlefield evolution, mutta suomeksi kirjoitetaan Taistelukentän evoluutio eikä Taistelukentän Evoluutio. Samulili 22. helmikuuta 2007 kello 10.25 (UTC)

Joo, ehkä niin on hyvä. Nimiä kirjoitetaan kuitenkin väärin myös artikkeleihin (ja wikitetään) eikä vain hakulaatikkoon. --Silvonen 22. helmikuuta 2007 kello 12.26 (UTC)

Ruotsin kieli

Tässä pari käytännön asiaa on jäänyt askarruttamaan. Esimerkiksi YYA-sopimus-artikellissa nimi on myös Vänskaps-, samarbets- och biståndsavtalet, VSB-avtalet. Miksi? Onko sekin lailla määrätty kaksikieliseksi? Ymmärtääkseni tämä Wikipedia on suomenkielinen, ei mitenkään "Suomenmaalainen", vaan ihan kokonaan suomeksi. Eikä suomen kieli ole sidoksissa ruotsiin. Ei täällä tarvitse ruotsia kirjottaa, ellei sitten kaupungin yms. virallinen nimi ole. Esimerkiksi Oulun nimeä on turha ilmoittaa ruotsiksi, se on yksikielinen ja sillä on vain yksi virallinen nimi. Eli vaikka Suomi onkin kaksikielinen, suomen kieli ei ole kaksikielinen. --Pudeo 3. helmikuuta 2007 kello 13.30 (UTC)

YYA-sopimuksen tapauksessa ruotsinkielisellä nimellä on virkaa kai vain, jos sopimus on alun perin tehty sekä suomeksi että ruotsiksi (ja tietysti venäjäksi, joka muuten puuttuu artikkelista). Suomen paikkakuntien tapauksessa suomenkielisissä tietosanakirjoissa on aina esillä sekä suomen- että ruotsinkielinen nimi, jos sellainen on olemassa, eikä Wikipedian pidä tehdä poikkeusta. --Tomisti ^{(disputaatiot)} 3. helmikuuta 2007 kello 19.35 (UTC)

Oulu on yksikielinen, mutta sillä on virallinen ruotsinkielinen nimi ja toki se pitää artikkelissa kertoa. YYA-sopimus on Suomessa lainvoimainen kansainvälinen sopimus, jonka eduskunta vahvisti. Tämän vuoksi siitä on virallinen ruotsinkielinenkin versio kuten kaikesta muustakin Suomen lainsäädäntömateriaalista. --Joonasl (kerro) 5. helmikuuta 2007 kello 09.08 (UTC)