Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto8

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Pähkinänkuoret

Kun nyt noita pähkinänkuoria on alettu kirjoittaa käytäntösivuille (esim: Wikipedia:Neutraali näkökulma), kannattaisiko ne kaikki kuoret kerätä jollekin sivulle? -tKahkonen 3. joulukuuta 2006 kello 12.38 (UTC)

Kannattaisi. --Agony (403) 3. joulukuuta 2006 kello 12.39 (UTC)

Medialle tarkoitetulle sivulle voisi kerätä ainakin keskeisimpien käytäntöjen tiivistelmät, mutta johonkin olisi hyvä saada kaikki käytännöt vaikkapa jonkinlaisessa tärkeysjärjestyksessä. Miten olisi vaikka Wikipedia:Käytännöt pähkinänkuoressa? --kompak 3. joulukuuta 2006 kello 13.07 (UTC)

Meillä on jo Wikipedia:Käytäntöjä. Pitäisikö sitä alkaa kasvattaa lisäämällä nuo pähkinänkuoret väliin vai tuleeko liian sekavaa? Jos tulee, niin sitten tuo mainitsemasi nimi olisi hyvä. -tKahkonen 3. joulukuuta 2006 kello 18.22 (UTC)

Ei ehkä väliin, mutta loppuun. Siellä on jo "käytännöt käytännössä". Sen jälkeen (tai sitä ennen) voisi hyvin pistää "käytännöt pähkinänkuoressa". --Hasdrubal 3. joulukuuta 2006 kello 18.26 (UTC)

Mikä tieto on tärkeää?

Huomasin mielestäni kauhistuttavan yksityiskohdan suomalaisesta wikipediasta. Etsin tietoja kuuluisasta sodanvastaisesta brittikirjailijasta Sigfried Sassoonista. En häntä löytänyt, mutta wikipedia tarjosi Otto Skorzenyä Waffen-SS everstiä, pohjimmiltaan pahaa ihmistä, mutta ei silläkään saralla kovin merkittävää. SS-everstistä suomalaisessa wikipediassa oli siis laaja artikkeli ja sodanvastaisesta brittikirjailijasta ei mitään..

Pistää miettimään minkälainen väki tätä tekee.. pitäisikö tulla itse mukaan ettei jää hörhöjen varaan?

--Kalle Konttinen 3. joulukuuta 2006 kello 20.22 (UTC) jäi edellisestä..

Miksi et ole kirjoittanut Siegfied Sassoonista artikkelia, vaan luet artikkeleita SS-Sturmbannfuhrereistä? Onko Sinulla jotain sympatioita? Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.14 (UTC)

Suora vastaus: kyllä pitäisi! Siitä vain artikkeli pystyyn ;-). --Marimba 3. joulukuuta 2006 kello 20.23 (UTC)

Senkus tulet sekaan vain =) Luulen, että wikipedia rakentuu suurimmalta osiltaan sen mukaan mitkä ovat käyttäjien mielenkiintona ja mistä he jo ennestään tietävät paljon. Onhan se selkeää (vaikkakin outoa), että paha kiehtoo ihmistä... --ELLusKa_86 3. joulukuuta 2006 kello 20.24 (UTC)

Kirjoita hänestä itse artikkeli. Jos et halua, voit lisätä myös artikkelitoiveisiin. --Jetman 3. joulukuuta 2006 kello 20.25 (UTC)

Wikipediaa täytetään käyttäjien kiinnostuksen perusteella, ja pahat ihmiset valitettavasti kiinnostavat enemmän kuin hyvät. Adolf Hitleristäkin on pitempi artikkeli kuin Äiti Teresasta. --ML 3. joulukuuta 2006 kello 20.30 (UTC)

Suurin osa Wikipedian kirjoittajista on fiksuja ihmisiä, jotka ovat valmiit lahjoittamaan aikaansa tiedon jakamiseen tähtäävälle vapaaehtoistyölle. Ongelmana on lähinnä väen vähyys, jonka takia kaikista tärkeistäkään asioista ei ole ehditty vielä kirjoittaa. Englanniksi Sassoonista jo artikkeli löytyykin: [1]. Suomeksi löytyy heti, kun joku punaista linkkiä klikkaa ja sen kirjoittaa: Siegfried Sassoon. --Hasdrubal 3. joulukuuta 2006 kello 20.36 (UTC)

Wikipedia-käytäntöjen mukaisuus huomioitavaksi päätöksenteossa

Olisi hyvä kehittää sellainen ratkaisumalli, joka huomioisi päätöksenteossa (esim. artikkelien ja luokkien nimiä koskien) käytäntöjen mukaisuuden. Nyt käytetään esim. artikkelin nimeämisessä sitovia äänestyksiä, jotka eivät välttämättä ole kovin hyvä tapa huomioimaan ja arvioimaan sitä, miten asiat ovat wikipedian käytäntöjen mukaisia. Tapa poikkeaa esim. en-wikipedian käytännöistä (vrt. Wikipedia is not a democracy), jossa kerrotaan että "Wikipedia ei ole demokratia" ja huomautetaan, että mielipidekyselyjä ja äänestyksiä tulisi käyttää varoen, äänestykset eivät ole sitovia, ja useimmiten ne eivät ole suositeltavia. En kovin konkreettista osaa tähän heti ehdottaa, ehkä voisi etsiä jotain sellaista menetelmää että kokeneet ja luotetut yhteisön jäsenet joiden tiedetään pystyvän pitämään omat näkemyksensä ja asiakysymykset erillään, arvioisivat tarvittaessa erikseen sitä, onko jokin asia jonkin käytännön mukainen. jkp 4. joulukuuta 2006 kello 06.45 (UTC)

Kuka totalitaristi on keksinyt hokeman:"Wikipedia ei ole demokratia!". Miksi joku demokraattisessa maassa elävä normaali-ihminen sen vielä uskookin kuin joku teokraatti? Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.16 (UTC)

Kuulostaa siltä, että puhut ArbComista. Artikkelien ja luokkien nimien suhteen tosin on olemassa nimeämiskäytäntö, joka pääsääntöisesti nojautuu Wikipedian ulkopuolisiin auktoriteetteihin ja johon kuuluu prosessi erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Mikäli viittaat tapaukseen Uskomuslääkintä kyseessä ei ollut tämän prosessin mukainen virallinen (sitova) äänestys vaan mielipidetiedustelu, jonka perusteella oli selvää, että suurella todennäköisyydellä äänestyksen tulisi voittamaan "uskomuslääketiede". Kuten sivulla on todettu, olet vapaa aloittamaan virallisenkin äänestyksen mikäli haluat. --Joonasl (kerro) 4. joulukuuta 2006 kello 07.24 (UTC)

Äänestys on jo käynnissä osoitteessa: Wikipedia:Äänestys/Uskomuslääkintä vai vaihtoehtolääkintä. Mielipidetiedustelu kartoitti vain erilaisia näkemyksiä sopivista nimistä, mutta äänestyksessä äänestetään vain kahdesta "virallisesta" versiosta, ja Wikipedian käytännön mukaan se on sitova, joten "Uskomuslääkinän" voitto ei ole lainkaan varmaa. --Alphaios 4. joulukuuta 2006 kello 07.29 (UTC)

En-wikipedian ArbCom on ymmärtääkseni jonkinlainen konfliktien välityselin, joten en puhu siitä. En viitannut mihinkään yhteen tapaukseen. Nimeämiskäytäntö näyttää olevan laadittu lähinnä kielenhuoltomielessä. Se on myös varsin ongelmallinen normina noudatettavaksi, koska mm. on sisäisesti aika pahasti ristiriitainen - ensin se toteaa heti alussa, että nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan yleiskielessä, ja että "Yleiskieli on kieliyhteisön eri ikä- ja ammattiryhmille yhteinen kielimuoto", mutta myöhemmin viittaa esim. yhden lääkäriyhdistyksen alakohtaiseen erityissanastoon nimistölähteenä. Jostain syystä kuitenkin auktoriteettiin vedoten viitataan tuohon käytännössä mainittuun erikoissanastoon, vaikka ko. käytännön mukaan tulisi käyttää nimenomaan yleiskielistä nimeä. Joka tapauksessa ko. käytäntö sopii huonosti valintaan eri konnotaatioita sisältävien käsitteiden välillä kielenhuoltoluonteensa vuoksi. jkp"

"Nimeämiskäytäntö näyttää olevan laadittu lähinnä kielenhuoltomielessä." Mielenkiintoinen tulkinta. Muista en tiedä, mutta niiltä osin kuin itse tuon käytännön laatimiseen osallistuin, tuo väite ei pidä paikkaansa. --Hasdrubal 4. joulukuuta 2006 kello 08.04 (UTC)

Mielestäni pitäisi pyrkiä virallisiin termeihin artikkeleissa. Jos virallinen termi on ristiriidassa yleiskielen kanssa, niin virallinen veisi voiton. Yleiskielen versio voitaisiin mainita toki heti artikkelin alussa vaihtoehtona. Virallisuus on minusta ainut oikea tie tietosanakirjaa tehtäessä. --Taulapaa 4. joulukuuta 2006 kello 08.10 (UTC)

Mikä on virallinen termi? Voidaanko virallisesti väittää jotain sitovasti? Onko virallinen sitä, että epävirallisesta tulee rikosoikeudellinen rangaistus? Holokaustin kieltäminen/Galileo Galilei. Miten esimerkiksi Iranista tulisi kirjoittaa? Niin kuin Irna - virallinen uutistoimisto - vai niin kuin CNN, joka on vain kaupallinen yritys? Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.19 (UTC)

Mitä tarkoitat termin virallisuudella? Mikä tekee termistä virallisen? Sen käyttö lainsäädännössä, jonkin viraston toiminnassa, jokin muu?jkp 4. joulukuuta 2006 kello 08.57 (UTC)

Esimerkiksi virallinen Korean demokraattinen kansantasavalta vs. epävirallinen Pohjois-Korea. --Taulapaa 4. joulukuuta 2006 kello 09.09 (UTC)

Vastaisitko Jkp:n kysymykseen? -tKahkonen 9. joulukuuta 2006 kello 22.01 (UTC)

No tietenkin on selvää, että sanomalehtikieliset ja puhekieliset väännökset pitäisi poistaa ja käyttää virallisia nimiä. Se, pitäisikö hyväksyä vain viralliset näkemykset niidenkin muuttuessa tilanteen mukaan on toinen asia. Korean demokraattinen kansantasavalta ja Korean tasavalta tai Kiinan kansantasavalta ja Kiinan tasavalta lienevät lähinnä oikeat ja viralliset nimitykset. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.21 (UTC)

Punaiset linkit

Moi. Olen lähinnä aktiivinen saksankielisessä wikipediassa, mutta viime aikoina olen silloin tällöin eksynyt myös tänne fi.wikiin. Yksi juttu, joka minua ihmetyttää, kun luen täällä suositellut-sivut-äänestyksiä, on että punaisia linkkejä näytetään vieroksuvan aivan hirveästi. Voisiko joku selittää minulle miksi? Onko sitten muka parempi, että sinäänsä järkevä linkitys jätetään pois, vain koska kyseistä artikkelia ei (vielä) ole? Vai odotetaanko suositellun sivun kirjoittajalta, että hän askartelee kaikkiin linkitettyihin aiheisiin omat artikkelit? --BishkekRocks 4. joulukuuta 2006 kello 15.43 (UTC)

Tämä on jostain syystä vakiintunut käytännöksi. Ainoa peruste, jonka näin äkkiseltään keksin on, että punaisten linkkien vähyys tekee ulkoasusta paljon siistimmän. --Jetman 4. joulukuuta 2006 kello 15.44 (UTC)

Esteetikot ovat kaapanneet vallan eivätkä tunnusta, että keskeneräinen artikkeli kaipaa täydennystä. Kuitenkaan nämä asianomaiset tyylivirtuoosit eivät itse kirjoita aukkoja täyteen. Linjaus on väärä, koska se ei lisää sisältötuottajien, kirjoittajien määrää, vaan ainoastaan stilististä sensuuria. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.23 (UTC)

Tietenkin myös turhan vähäistä wikitystä vieroksutaan (ainakin itse silloin kun ehdin paneutua suositellut artikkelit -äänestyksiin). Punaiset linkit voisi tulkita siten, että kun täysin ummikko (aiheelle) tulee lukemaan suositeltua sivua, tulisi hänen (mielestäni) artikkelin luvun jälkeen tietää aihealue suurpiirteisesti. Jos artikkelissa viitataan Henkilöön XYZ, mutta siitä ei ole artikkelia, jää lukijalle epäselväksi (monessa tapauksessa), mikä henkilön rooli oikeastaan oli kun ei tiedä henkilöstä muuta kuin nimen. --Agony (403) 4. joulukuuta 2006 kello 15.55 (UTC)

Miten niin jää epäselväksi? Jos ajatellaan vakiokäyttäjiä niin Google kelpaa huonoksi perusteluksi mistä tahansa edes englannienkieltä kokeilematta, vrt. demokraattinen elokuva :-). Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.24 (UTC)

Olen täysin samaa mieltä, ja ihmetellyt tuota samaa itsekin. Punaisiin linkkeihin keskittyminen on hölmöä (varsinkin jos niitä oikeasti on mitättömän vähän), muutenkin sisältöä painotetaan suositellut artikkelit -äänestyksissä liian vähän suhteessa ulkoasuun. Jonkun artikkelin sinistäminen on aika iso taakka ja kohtuutonta jollekin, joka on jo tehnyt pitkään töitä sen kanssa. Puolet äänestäjistä vaikuttavat muuten välillä olevan yläastelaisia – ei minulla mitään ole nuoruutta vastaan kun en itsekään ole erityisen vanha, mutta kyllä se on oikeasti aikamoinen ongelma (tämä nyt on kyllä jo toinen juttu). --Olli 4. joulukuuta 2006 kello 16.34 (UTC)

No eihän artikkeleita kai ole tarkoitus yksin puurtaa siinä vaiheessa, kun ne ovat vertaisarvioinnissa, sehän ilmoitetaan vertaisarvioinnin ohjeessakin. Pari punaista linkkiä siellä täällä ei haitanne, mutta usein vertaisarvioinnissa olevissa artikkeleissa saattaa olla aika oleellisiakin linkkejä vielä punaisina -- hieman Agonyn ajatusta tässä siis mukailen. --Jaakonam 4. joulukuuta 2006 kello 17.29 (UTC)

Juu, tokihan se on suotavaa, jos lukija voi linkitettyjen artikkelien pohjalta perehtyä tarkemmin aihepiiriin. Toisaalta: Agonyn esimerkkiin palaten, jos Henkilön XYZ rooli on artikkelin aiheen kannalta olennainen, niin sen pitäisi todella hyvin kirjoitetun artikkelin kohdalla ilmetä myös artikkelistä itsestään. Pelkään myös, että punaisten linkkien kaihtaminen johtaa pikemminkin siihen että siinä punaiset linkit jätetään yksinkertaisesti pois sen sijaan että kirjoitettaisiin puuttuva artikkeli – ja sehän ei jaksa tuntua järkevältä. --BishkekRocks 4. joulukuuta 2006 kello 18.19 (UTC)

Käytännössähän pari punaista linkkiä siellä täällä ei haittaa, ja useimmiten suositellut sivut äänestykseen tuotavissa artikkeleissa jos punaisia linkkejä on, on niitä vain pari. Esimerkkini oli tarkoitettu tyyliin "Artikkeli Aleksanteri Suuri punaisella linkillä Makedonia". Makedoniaa on turha avata kovinkaan kummoisesti esimerkin artikkelissa, mutta se on kuitenkin niin keskeisessä osassa että siitä tulee olla oma artikkeli. --Agony (403) 4. joulukuuta 2006 kello 18.24 (UTC)

Muuten punainen linkki artikkelissa patistaa muuttamaan sen siniseksi, mitä taas vaikkapa minitynkään johtava sininen linkki ei tee. --Höyhens 18. joulukuuta 2006 kello 17.00 (UTC)

Juuri niin! Toisia vain häiritsevät tekemättömät työt niin paljon, että eivät kannustisi edes toisia työhön omasta puolestaan kokonaisuuden täydentämiseksi. Se ei ole verkostoajattelua eikä se ole nykyaikaa. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.26 (UTC)

Artikkelin aloitus

Olen ymmärtänyt että artikkelin pitäisi alkaa samalla sanalla kuin otsikko mutta lihavoituna. Valtatie 1 alkaa kuitenkin tien kuvatunnuksilla, samoin näköjään muut valtatiet. Onkohan Tiehallinto asialla? Kysyn kantaa ennen kuin siirrän ne alemmaksi. --Ulrika 6. joulukuuta 2006 kello 09.40 (UTC)

1800-luvulla satukirjat aloitettiin liioittelevalla alkukirjaimella. Ehkä se kuvastaa suomenkielisen Wikipedian esteettistä henkeä ja viihdyttävää luonnetta. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.29 (UTC)

Eikö tämä ole jo hieman hiusten halkomista? Artikkelin ensimmäinen _sana_ kuitenkin on Valtatie 1, missäänhän ei kielletä vasemmalle sijoittuvia mallineita. Tyylikäs artikkeli IMO. --Agony (403) 6. joulukuuta 2006 kello 09.48 (UTC)

Voi vaikuttaa hiusten halkomiselta, mutta pienistäkin asioista tulee ongelma, kun ne eivät ole kaikkien mielestä pieniä. Missä menee raja? Kuvat on näkemykseni mukaan aina sijoitettu joko oikealle tai sitten alemmaksi, jos niitä halutaan vasemmalle. Käytäntöä kysyn ja logiikkaa, en halo hiuksia. --Ulrika 6. joulukuuta 2006 kello 09.52 (UTC)

Samaa mieltä kuin Agony. Tuollainen pieni logo ei mielestäni vertaudu mihinkään valtavaan panoraamaan eikä häiritse luettavuutta, päinvastoin. Itekkin aloitin artikkelin tuolla tavoin. Missä tosiaan sanotaan että siinä vasemmalla ei saisi olla mitään..? --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 6. joulukuuta 2006 kello 09.58 (UTC)

Kyllä mielestäni visuaalisuus (etenkin mallineella tai kuvalla toteutettuna, jolloin visuaalisuus pysyy samana joka artikkelilla) on sallittua. Oikeassa olet siinä mielessä, että käytäntöjä olisi syytä noudattaa. Artikkelin aloituskäytäntö on mielestäni kuitenkin tarkoitettu estämään aloitukset muotoa "Suomen tiet ovat talvisäällä hyvin liukkaita, mutta onneksi näin ei kuitenkaan ole Valtatie 1 suhteen joka suolataan useasti...". --Agony (403) 6. joulukuuta 2006 kello 10.19 (UTC)

Minusta nuo kilvet ovat häiritsevän lähellä tekstiä Firefoxissani. --Silvonen 6. joulukuuta 2006 kello 10.23 (UTC)

Tuon ongelman voi korjata mallineista. Kasvatin nyt oikean puolen marginaalia, ja oma FF sekä Opera näyttää hyvältä, entä siellä päässä? --Agony (403) 6. joulukuuta 2006 kello 10.32 (UTC)

Kiitoksia kommenteista, annetaanpa sitten olla noin. --Ulrika 6. joulukuuta 2006 kello 11.04 (UTC)

Kysymyksiä: Miksi sen pitää olla vasemmassa reunassa? Eikö oikeakin kävisi? -tKahkonen 6. joulukuuta 2006 kello 11.22 (UTC)

Tuota minäkin mietin, mutta kun tyrmättiin heti hiustenhalkojana, niin ajattelin että olkoon:) Siellähän ne kaikki laatikotkin ovat. --Ulrika 6. joulukuuta 2006 kello 11.24 (UTC)

Muistaakseni ne ovat joskus olleet oikeassa reunassa(?) --Tve4 6. joulukuuta 2006 kello 11.26 (UTC)

Mallineessa on virhe: numeron lyhenne suomessa ei ole nr vaan nro tai n:o. Olisin itse sanonut no, mutta tarkistin. [2]--Ulrika 6. joulukuuta 2006 kello 11.32 (UTC)

Ei ole enää:) --Ulrika 6. joulukuuta 2006 kello 11.36 (UTC)

Aa, tarkoitit Eurooppatie- ja Valtatie-mallineita, oletin että tarkoitit mallineiden {{Eurooppatie Nr}} ja {{Valtatie Nr}} nimiä... --Agony (403) 6. joulukuuta 2006 kello 12.02 (UTC)

Hyvä huomio. Näitä mallineisiin liittyviä pikkuvikoja olisi hyvä kerätä esimerkiksi mallineprojektin keskustelusivulle josta näitä voi aina luppoajalla poimia ja korjailla. Mitä taas tulee vasen-oikea –keskusteluun: yleensähän malline tosiaan sijaitsee joko keskellä ylhäällä, oikealla ylhäällä tai keskellä alhaalla. Tässä tapauksessa en kuitenkaan itse koe visuaalisesti huonona ratkaisua sijoittaa mallineita vasemmalle (ja mielestäni on hiustenhalkomista alkaa veivaamaan mallinetta puolelta toiselle koska kokonaisuuteen nähden mikään ei muuttuisi, koskien myös Kahkosta :). --Agony (403) 6. joulukuuta 2006 kello 11.51 (UTC)

Ei kai se huonoa ole, kiinnostaisi vain perusteet sille, että kuva on vasemmalla. Tai siis, onko sille edes perusteita? Kyllä minä hyväksyisin minkä kuvan vain vasemmalle, jos sille olisi vaikkapa jokin taiton kannalta tärkeä syy. ... en siis vastusta mitään tässä :-) -tKahkonen 6. joulukuuta 2006 kello 20.36 (UTC)

Vielä kommentti: huvittuneena huomasin, että italialaiset jotka nyt perinteisesti eivät mitään sääntöjen orjia ole, voivat näköjään sujuvasti laittaa kuvan alkuun vasemmallekin: it:Palazzo Vecchio --Ulrika 6. joulukuuta 2006 kello 19.01 (UTC)

...mikä tekee artikkelista aika karun näköisen. Huhhuh... --Jaakonam 7. joulukuuta 2006 kello 13.01 (UTC)

... vain, koska sisällysluettelo menee huonosti. Hieman suuremmalla kirjasimella asia korjaantuu. -tKahkonen 7. joulukuuta 2006 kello 13.30 (UTC)

Ystäväni Kahkonen, kyllä kuvan sijoittamiseslle vasemmalle on peruste, jopa perinteinen ja ikääntynytkin. Perinteisesti lehden taittaja ei saanut ja ei voinut sijoittaa oikealle katsovaa kuvaa oikeaan laitaan. Tällöin kuva katsoisi ns. päin seinää. Tällainen kuva piti sijoittaa siis vasemmalle. Kuten vasemmalle katsova kuva piti sijoittaa tietenkin oikeaan laitaan. Tämä koskee tietenkin vain henkilökuvia. --Alexius Manfelt 9. joulukuuta 2006 kello 22.22 (UTC)

Kiitoksia, enpä tuollaista tiennytkään. K. J. Ståhlberg kattelee seiniä. -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 20.07 (UTC)

(On sääntöä sovellettu maisema- tai väkijoukkokuvissa. Ja siitä johtuvat myös mm. lehdissä joskus näkyvät horisontaalisesti käännetyt kuvat (minkä seurauksena t-paitojen teksit ovatkin "ambulanssitekstiä", katukylteissä tekstit peilikuvana jne.), mutta silloin ei ole kysymys taittajan kyvyttömyydestä vaan repron asiantuntemattomuudesta, kun on unohdettu kääntää myös tekstit lukijaystävälliseen suuntaan.) --Jaakonam 11. joulukuuta 2006 kello 22.03 (UTC)

Työaikaa

Käytössä on Työn alla-malline, hyvä niin. Sen käyttö on tarkoitettu vain muutaman tunnin mittaiseksi. Parempi sekin kuin ei mitään. Mutta kuka kirjoittaa artikkelin muutamassa tunnissa, parissa tai kolmessa? Miksi meillä suomalaisessa Wikipediassa ei ole pidempiaikaista artikkelin rauhoittamista? Nyppii kun joku on heti lisäämässä tai korjaamssa jotain ja sitten taas menee homma sekaisin ja tulee teksti, että joku on käyttänyt samaan aikaa, no, siinä sitä sählätään. Fransuilla on esimerkisi kääntämiseen[3] oma malline, ja se kertoo paljon informatiota. Miksi meillä ei voi olla vastaavaa? Miksi meillä ei voi olla vaikka viikon projektityön rauhoittavaa mallinetta? Kysyy --Alexius Manfelt 8. joulukuuta 2006 kello 12.57 (UTC)

Siksi kun meillä on niin vähän vandaalien perässä juoksevia ikääntyneitä ylläpitäjiä, jotka unohtavat seuraavaan päivään mennessä, mistä oli kyse. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista alentamalla ylläpitäjyyshyväksymiskynnystä, koska se toisi lisää valvontavoimaa, jotta kirjoittajalle voitaisiin myöntää lisää aikaa. Tällä menetelmällä tuotetaan tynkiä, silloin kun työrauha myöntämällä voitiasiin saada artikkeli ja minitykiä silloin, kun voitaisiin saada tynkä. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.32 (UTC)

Ihan mielivaltaisen pitkään artikkeleita ei voi "suojata", siinä menevät Wikipedian periaatteet. Mutta itse en näkisi mitään ongelmaa siinä, että ne työn alla-mallineen "muutamat tunnit" muuttaisi "muutamiksi päiviksi". --ML 8. joulukuuta 2006 kello 13.01 (UTC)

Ongelma on siinä, että luodaan periaatteiden vastaisia käytäntöjä. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.32 (UTC)

Jos aloitat aivan uuden artikkelin, miksi se pitää tehdä Wikipediassa? Kuten joskus mainitsinkin, olen itse tehnyt laajemmat artikkelit aina ensin liki valmiiksi tekstinkäsittelyssä, jolloin samalla voin käyttää oikolukutoimintoa. Sitten vasta olen tallentanut sen Wikipediaan. Aina tietysti senkin jälkeen löytyy typoja yms. --Ulrika 8. joulukuuta 2006 kello 13.03 (UTC)

Montako nopeaa ja ajankohtaista artikkelia saat valmiiksi tuolla tavalla kuukaudessa? Moniko niistä on interaktiivinen luokkineen, wikilinkkeineen tai mallinteineen? Jos kirjoitat yhden aineen etkä interaktivoi sitä, ei muodosto artikkelisarjaa jatkajiesi toimesta, vaan kyseessä on vain oma kirjoitelmasi. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.33 (UTC)

Jos muiden säheltäminen häiritsee voi artikkelin kirjoittaa valmiiksi vaikka vain käyttämällä esikatseluominaisuutta. Jos sitä ei tallenna aikaisemmin, tuskin kukaan tulee sitä myöskään muokkaamaan. Artikkelien "varaaminen" pitkäksi aikaa on Wikipedian periaatteiden kannalta ongelmallista. --Joonasl (kerro) 8. joulukuuta 2006 kello 13.04 (UTC)

No msiksi suurissa sivistysmaissa on huomattu, että tietopitoisen artikkelin kirjoittaminen ja viimeisteleminen interaktviiseksi edellyttää aikaa? Miksi valvonnan helpottavaa käytäntöä väitetään periaatteeksi? Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.35 (UTC)

Voi myös kirjoittaa artikkelisi sivulla Käyttäjä:Alexius Manfelt/Hiekkalaatikko ja siirtää se artikkeliksi vaasta kun olet sen kanssa valmis. -- Jniemenmaa 8. joulukuuta 2006 kello 13.05 (UTC)

OpenOffice on ilmainen tekstinkäsittelyohjelma, johon voi ladata erillisen oikolukuohjelman Soikko taikka Voikko. Siis tässä: OpenOffice.org--Ulrika 8. joulukuuta 2006 kello 13.10 (UTC)

Kun tuli oikoluku puheeksi, suosittelen samalla Firefoxia ja sen oikolukutoimintoa. Kätevä Wikipediassa, kun oikoluku toimii suoraan muokkausikkunassa. --Hasdrubal 8. joulukuuta 2006 kello 13.11 (UTC)

Ai sellainen on saatavissa, yritin joskus aiemmin etsiä, mutta ei löytynyt. Kiitos tiedosta. Tarkoitin tuota FF:n oikolukua, itse FF on. --Ulrika 8. joulukuuta 2006 kello 13.13 (UTC)

Tuossapa. Tuo perustuu Soikkoon. Joillain on ollut vaikeuksia saada toimimaan, mutta minulla toimii. --Hasdrubal 8. joulukuuta 2006 kello 13.18 (UTC)

No nyt on asennettu. Heti herää kysymys, saako sitä halutessaan nappia painamalla pois, kun en löytänyt painiketta mistään? Ja huom, vaatii kaksi Firefoxin käynnistystä ennen kuin toimii! --Ulrika 8. joulukuuta 2006 kello 13.28 (UTC)

Voit poistaa oikoluvun tilapäisesti käytöstä Lisäosat-valikon kautta (löytyy Firefoxin valikkoriviltä työkalujen alta). –Kooma 8. joulukuuta 2006 kello 13.32 (UTC)

Nopein painike löytyy painamalla hiiren oikeaa nappia editointikentän päällä ja kytkemällä ominaisuus pois päältä. Englanninkielisessä Firefoxissa rasti pois kohdasta "Spell check this field". --Harriv 8. joulukuuta 2006 kello 13.39 (UTC)

Kiitos vinkeistä. Ehkäpä se nappi tulee joskus tuohon valikkoon, niin kuin OOo:ssa.--Ulrika 8. joulukuuta 2006 kello 13.48 (UTC)

Toimii muuten vaan Firefoxin versiolla 2.0, joten vaatii yleensä selaimen päivityksen. --Joonasl (kerro) 8. joulukuuta 2006 kello 13.20 (UTC)

Itse ainakin jätän artikkelin rauhaan mikäli yläosassa majailee {{Työn alla}}. Enkä koe parin tunnin sääntöäkään pakkona, itse roikotin mallinetta PHP:tä paikatessa päri päivää eikä kukaan hermostunut välillä :) --Agony (403) 8. joulukuuta 2006 kello 13.16 (UTC)

Silläkin riskillä että kuulostan ilkeältä, Wikipediaa ei ole tarkoitettu henkilökohtaiseksi tekstinkäsittelyohjelmaksi. Jos käyttäjä haluaa yksityisesti kirjoitella juttujaan, hän voi tehdä tämän omalla tietokoneellaan ja tallentaa työn Wikipediaan kun se on valmis (muiden raiskattavaksi). Wikipedian artikkelit on tarkoitettu yhteistyössä muokattavaksi. --—MikkoM (♫) 8. joulukuuta 2006 kello 13.17 (UTC)

Jos kerran asia on niin henkilökohtainen niin eikö sen voi kirjoituttaa luottamuksella vaikka sanomalehteen? Sana tekstinkäsittely tuo mieleen nutturatukkaisen tytön, jolla on konekirjoitusnopeus 450 merkkiä minuutissa, mutta jonka multimediataidot ovat opettelutasolla. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.37 (UTC)

Kyllä kuulostat. Asian voi ilmaista yhtä helposti ystävällisesti. --Ulrika 8. joulukuuta 2006 kello 13.26 (UTC)

Ystävät rakkaat, on aika kommentoida keskustelua, johon yllätyksellisesti osallistui moni arvostamani käyttäjä. Siis kiitos kaikille osallistuneille.

ML ja Agony, en todellakaan tarkoittanut esimerkkinä mainitussa ranskisten artikkelissa olevan kaltaista aikaa, sillä työ on ollut käännöksen alaisena reilusti yli kuukauden. Olen samaa mieltä, että muutaman päivän aika riittäisi.

Ulrika kiltti, kyllä minä teen Word 2003 teksturilla tekstit, mutta ei se minun teksteilleni pysty ihmeitä tekemään. Samulili korjasi juuri tuon erheen: kirjoitin tuon alla kun piti olla että työn alla, näin ne virheet pääsee julki ja itse en moisia huomaa.

Joonasl ja Jniemenmaa, niin olen omaksunut tavan, että kirjoitan teksturilla siirrän tekstiä Wikipediaan. Näin säilyy paremmin kontrolli, joka kohdallani pettää liian helposti. Toisaalta artikkelin varaamisesta toistan sen mitä kirjoitin ML:lle. Mikä muuten on Wikipedian periaate ja missä se on sanottu kun kysessä on varaamisaika. Nuo fransut eivät ole moksiskaan yli kuukauden ajasta, ja se on kuitenkin yksi suurimmista Wikipedioista. Jniemenmaa muistutti omasta hiekkalaatikostani, jonka ole aivan unohtanut. Onneksi on vielä minua itseäni fiksumpia ihmisiä! Ilmeisesti teksti pitää sieltä siirtää leikkaa ja liimaa periaatteella?

No, MikkoM ei se nyt minua ainakaan loukkaa, Wikipedian teksturi on niin kehno, että ei kukaan järkevä käytä sitä oikeana aikuisten teksturina, ei varmaa edes insinööri ;) Toisaalta varmaan suuri osa artikkeleista kirjoitetaan omalla tietokoneella, harvoi lainatulla tai tilapäisesti varastetulla. Ja kuten edellä selostin, niin olen omaksunut eräänlaisen tavan toimia. En minä pelkää raiskatuksi tulemista, se on ikä opettanut. Vain harvoin, todella harvoin tulee näkemysero korjaajan kanssa ja aina niistä on selvitty. Kun ei mitään vaadi, niin palautuksetkin tulee kuin itsestään. Pääsääntöisesti siis ainakin minun käsieni jäljiltä julki tulleet artikkelit ovat vain parantuneet kun niitä on ”raiskattu”! Ja tietenkin Mikkoseni, ymmärrän myös, että artikkelit on tarkoitettu muokattaviksi, mutta kun se on pahasti kesken, niin eivät edes omat ajatukset ole vielä järjestyksessä. Ehdotan siis välirauhaa ja sen jälkeen parantelua ja korjailua, sitä näet jäljiltäni riittää.

Ystävyydellä Alexius Manfelt 8. joulukuuta 2006 kello 14.20 (UTC)

Niin, en varsinaisesti tarkoittanut puhua siitä oikoluvusta, vaan lähinnä juuri että kun itse käännän artikkelia vieraasta kielestä, pyrin tekemään sen omalta osaltani tekstinkäsittelyohjelmassa mahdollisimman valmiiksi tai ainakin mahdollisimman pitkälle, etten ihan heti rupea töihin sen kanssa. Jos on jonkun muuan aloittama artikkeli, siihen tulee helposti räpellellyksi jatkoa pätkissä(katso vaikka Kana-artikkelia). Mutta jokaisella on oma tyylinsä. Esimerkiksi niissä Firenze-artikkeleissa sormet syyhysivät heti tekemään jotakin, eikä varmaan kukaan osannut jäädä odottamaan, että vieläkö teet niihin lisää. Mutta teet kaiken kaikkiaan hienoja artikkeleita, älä lannistu. Asiantuntemuksesi on korvaamaton. --Ulrika 8. joulukuuta 2006 kello 14.35 (UTC)

Ulrika kiltti, jäljiltäni on tehtävissä työtä ja työtä ;) Olen toki suunnitellut, että teen kaikista aloittamistani Fireze-artikkelista niin kunnollisia kuin pystyn - huh! Mutta kyllä niitä voi ja saa korjata, olen kehitellyt menetelmää, joka sallii juuri tuon tavan toimia. Toisaalta, lupasin Velmalle tehdä rahasäkin kaikki punaiset pois, ja niitä on vaielä aikamoinen määrä. Kaikkeen sitä muka asinatuntijana tulee lupauduttuakin! --Alexius Manfelt 8. joulukuuta 2006 kello 15.53 (UTC)

olisiko minitynkä ja tynkä mallinteet turhia

Wikissä on minitynkä ja tynkä mallinteet ja niitten käyttö tuottaa seuraavia ongelmia

1. mietitään onko artikkeli minitynkä vai tynkä, siitä kiistellään
2. kun artikkeli parantuu niin mietitään voidaanko tynkä ottaa pois, siitä kiistellään
3. kun artikkelin tulee kunnolliseksi niin kukaan ei uskalla ottaa tynkä mallinetta pois kun pelkää että siitä tulee palautus-sota.

emmekö voisi luopua molemmista mallineista koska kyllä lukijat näkevät jos artikkeli on lyhyt ja heillä on siihen lisätietoa niin he editoivat ja täydentävät. --Musamies 11. joulukuuta 2006 kello 18.19 (UTC)

Voitaisiin korvata molemmat vaan mallineella jossa lukee, että "Tämä artikkeli on kesken. Voit täydentää." Ja sitten turhat hilavitkuttimet kuten kuvat ja eri aihepiirit pois. – linnea 11. joulukuuta 2006 kello 18.21 (UTC)

Ei täällä tietääkseni ole kiistelyä ollut koska voidaan malline ottaa pois tai lisätä, voitko antaa esimerkin. --Zxc 11. joulukuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

Ei ole valitettavasti antaa kunnon esimerkkiä kuin tuohon viimeiseen, pitäis käydä tynkä mallinteella olevia artikkeleja läpi ja laittaa se tänne. --Musamies 11. joulukuuta 2006 kello 18.32 (UTC)

Kannatan minitynkä- ja tynkämallineiden poistamista, koska ne edelleen rikkovat räikeästi Wikipedian periaatetta avoid self-references. —MikkoM (♫) 11. joulukuuta 2006 kello 19.02 (UTC)

Paitsi jos määritellään periaatteeseen niin, että ne eivät riko. Niin on jo tehty tämä artikkeli -tekstin kanssa. Ensimmäistä muokaa-linkkiä painoin tynkämallineesta. -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 19.39 (UTC)

Muut mallineet rikkovat sitä yhtä lailla. Kaikkia mallineita ei voi poistaa kuitenkaan. --ML 11. joulukuuta 2006 kello 19.49 (UTC)

Artikkelit ilman lähteitä: Wikipediaa Vai Pahkasikaa?

Siirretty sivulta Keskustelu:Etusivu

Miksi niin paljon artikkeleita joissa ei lainkaan lähteitä, puhumattakaan kunnollisista lähteistä? Tehdäänkö tässä hauskaa kokoelmaan mieleen juolahtaneista jutuista, vaiko tietosanakirjaa? Mukaudu tai kuole: lähteettömät artikkelit pois! Kuolema lähteettömille artikkeleille! :) --Shell 11. joulukuuta 2006 kello 18.22 (UTC)

Minulla on sinulle parempi ehdotus. --Jaakonam 11. joulukuuta 2006 kello 21.54 (UTC)

Mielestäni erittäin huono idea paikkaamaan laiskojen muokkaajien laiskuutta! Typeryyttä suorastaan. ··Tällä tavalla kun ollaan liikenteessä, aletaan katselemaan maailmaa samoin kuin piru raamattua. Tällainen lähtökohta on myös jyrkässä ristiriidassa nykyaikaisen tieteellisen ajattelun kanssa. ··Eli ensin kirjoitetaan oman todellisuuskuvan mukainen selitys, ja sitten etsitään perustelut? Sama kuin poliisi päättäisi ensin kuka on syyllinen ja etsisi vasta sitten todistusaineistoa tukemaan tätä näkökulmaa?!?!? Ei helvetissä! En kannata tällaisen ajattelun tai toiminnan tukemista tai edistämistä, varsinkaan jos yritetään tehdä jollain tavalla objektiivisia havaintoja sisältävää materiaalia (esim. Wikipedia). ··"Copy-paste-todellisuus" väistää yleensä todellisia havaintoja puhumattakaan arvolatauksien purkamisesta. "Selitysten" pitäisi aina seurata (monipuolisen) "todistusaineiston" tutkimista, eikä toisin päin!! --Shell 20. joulukuuta 2006 kello 01.27 (UTC)

Keskustelu jatkuu tuolla -> täällä --Shell 20. joulukuuta 2006 kello 01.42 (UTC)

Mallineesta {{käyttäjäsivu}}

Jetman tuossa aloitteli täällä tämän tarpeellisuudesta. Muidenkin näkemyksiä toivotaan. --MiPe ^(wikinät) 12. joulukuuta 2006 kello 18.57 (UTC)

Apua enkkuwikin mahdolliseen väärään tietoon liittyen esikristillisten suomalaisten aseistukseen

Enkkuwikin väkipuukko-artikkelissa väitetään, että esikristillisessä Suomessa miekat olisivat olleet äärimmäisen harvinaisia, ja että väkipuukko olisi ollut tavallinen ase. Syynä on muka metallurgian primitiivisyys. Minusta tämä ei vaikuta oikealta, miekka on yleinen hautalöytö, niitä tuotiin muualtakin, ja väkipuukoista tuskin olen kuullutkaan. Tietoni eivät kuitenkaan riitä asiantuntijana esiintyvän henkilön tietojen ja lähteiden kumoamiseen. Tarvitsen apuanne. Voisitteko katsoa artikkelin ja korjata mahdolliset väärät tiedot? Tuohirulla 13. joulukuuta 2006 kello 15.01 (UTC) [4]

Riippuu nyt ajasta.

Pronssikauden 1700-500 eKr ajalta on pronssiesineitä kirveitä ja niiden valinmuotteja (ks. lapinrauniot) lähde Jouko Vahtola Suomen historia s.18.

Rautakaudella: Ainakin 300-luvulta eKr. on Lapista Savukoskelta ns. käyrät skyyttalaiset tikarit, olisivat Suomen vanhimmat tunnetut rauta -esineet,Jouko Vahtola Suomen historia s.19.:(Huom. nämä saamelaiset eivät ole porosaamelaisia/-lappalaisia (eli pohjois-saamelaisten)--vaan "suomalaisten" eteläsaamelaisten, ennen lappalaisiksi sanottujen hämäläisten-karjalaisten metsästäjä/turkiskauppiaiden jäännöksiä. Näistä on vallala vääriä johtopäätelmiä, ja monta saman nimistä nimitystä).

Merovigiajalta 6-800jKr.: Haudoissa pitkät aseet, veitset, keihäänkärjet ja miekka, jotka aina eneen hautausta ja polttamista, taitettiin ja tehtiin kelvottomiksi, lähde prof. J. Vahtola Suomen historia s. 23 (vaurainta aikaa 700 luvun pikkujääkauteen mennessä, polttohautaus jatkui Suomessa 1200 luvulle saakka). Onko näistä mitään apua. --Seppoilmari-suomalainen 13. joulukuuta 2006 kello 18.17 (UTC)

No jos tosi sanotaan, on Suomessa ollut kristillisyyttä jo ennen kuin Birger Jaarli hyökkäsi Hämeeseen. Koko historiankirjoituksen vääristää kysymys ruotsin kielen ja Ruotsin kulttuurin roolista nyky-Suomessa. Vikaa on niin svekomaaneissa kuin fennomaaneissakin, mutta erityisesti enemmistössä. Suomessa oli elämää 600-800-luvuilla ja suomalaisita osa oli Varsinais-Suomessa jo kristittyjä ennen ruotsalaisritareiden tuloa. Y2007 3. tammikuuta 2007 kello 00.40 (UTC)

Suomen wikipedian kokeellinen tuoreet muutokset

Meillä on täällä suomessa ainutlaatuinen ohjelmallinen mahdollisuus partioida tuoreita muutoksia kuten monet tietävät. Tämä kokeilu ei kuitenkaan toimi ihan tarkoitetulla tavalla eikä niin että siitä saisi täyden hyödyn tai edes hyödyllistä tutkimustietoa johtuen ylläpitäjien määrän köyhyydestä. Olen ajatellut voitaisiko harkita sitä että joko riittävän pitkään muokanneet ja tai muiden käyttäjien suhteellisen selväjärkisiksi katsomat (mutta vielä ei ehkä tarpeeksi hyvää tuntemusta toimintaperiaatteistamme, jotka tulevat vain muokkausmäärän runsaslukuisuuden myötä) vapautettaisiin osallistumaan näiden muokkauksien merkintään partioiduksi. Miten on, olisiko tälläiselle partioijien lisäykselle kannatusta?

Samaan syssyyn olen toisaalta ajatellut, että jos voisimme järkeistää partiointikäytäntöjä siten, että voisimme ruveta merkitsemään palautetut vandalismit partioiduiksi. Vanhoja versioita jotka on jo palautettu, ei nähdäkseni ole mitään järkeä pitää punaisen huutomerkin takana.

Nämä kaksi käytäntöjen liberilasointia tekisi tuoreet muutoksen huomattavan paljon käytettävämmiksi pitkässä juoksussa. Voitaisiinkö sopia kuten yllä ehdotan? Yksityiskohdista toivoisin keskustelua, jos ehdotuksiani voisi mahdollisesti parantaa entisestään. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 13. joulukuuta 2006 kello 20.45 (UTC)

Kannatan molempia. Itseäni on häirinnyt tuon työkalun käytössä se, että Merkitse tarkastetuksi -klikkauksen jälkeen en pääse suoraan takaisin Tuoreisiin muutoksiin vaan saan typerän ilmoituksen tarkastuksen onnistumisesta. Joudun siis klikkaamaan kahdesti, mikä on hitaalla yhteydelläni ylivoimaisen suuri riesa. -Aslak 13. joulukuuta 2006 kello 20.50 (UTC)

Mielestäni järkevä ehdotus. En tietysti itse näe noita huutomerkkejä, mutta kun tässä taannoin yhtenä unettomana yönä partioin ja tekemisen puutteessa hutkin vandaaleja, huomasin, että pienelläkin muokkaajamäärällä se käy työstä. Voin vain kuvitella, mitä tuo artikkelien tarkastaminen on silloin kun muokkauksia on paljon. Jos vielä ohjeistetaan, että epäselvissä tapauksissa pitää antaa muutoksen olla tarkastamaton ja jättää se jollekin kokeneemmalle, niin uskon, että se vapauttaisi resursseja tärkeämpiin hommiin, eikä kardinaalivirheitä pääse sattumaan. Kuvauksen perusteella myös tuo palautusten automaattinen merkitseminen tarkastetuksi säästäisi turhalta työltä. Nythän on itseasiassa niin, että kun vandaali iskee, joku tekee palautuksen ja vielä joku toinen käy hyvässä lykyssä merkitsemässä palautuksen tarkistetuksi. Jos ei muuta, niin ainakin nykymenetelmällä vandaali on onnistunut tekemään riittävästi kiusaa. Ajatushan ymmärtääkseni on, että vandalismin torjunnan pitäisi olla vähemmän työlästä kuin itse vandalismin. -- JeeJee 13. joulukuuta 2006 kello 21.30 (UTC)

Jos tämä on vain mahdollista niin mahdollisimman pian käyttöön. Vähentää turhaa työtä merkittävästä. On muuten turhauttavaa alkaa palauttamaan vandalisointia kun joku toinen juuri 2 sekunttia sitten ehti ensin, puhumattakaan lukuisista muista turhista tarkastuksista joita ei ikinä tule tietoon koska huutomerkit eivät näy tavallisille käyttäjille. --Zxc 13. joulukuuta 2006 kello 21.39 (UTC)

Tämä ominaisuushan oli jo aikaisemmin käytössä kaikilla rekisteröityneillä käyttäjillä, mutta käyttäjät siitä valittivat ja koko homma poistettiin käytöstä. Myöhemmin tämä sitten otettiin uudestaan käyttöön pelkästään ylläpitäjille. --kompak 13. joulukuuta 2006 kello 23.40 (UTC)

Kuulisin tästä mieluusti lisää mitä perusteluja valitukselle oli. En missään nimessä (jos luet tarkasty yllä-olevan) esitä että olisi tarkoituksenmukaista antaa se *kaikille* rekisteröityneille käyttäjille. Ymmärtääkseni ohjelmallisesti seon ehken parhaiten säädettävisä siten etta olisi esimerkiksi kahtalainen kriteeri; samanaikaisesti vaadittaisiin tietty aika rekisteröitymisestä, sekä tietty määrä muokkauksia lukumääräisesti. Syy miksi tämä olisi helpoin tie, on että tälläiselle on olemassa jo moduuli, jota käytettiin johtokuntavaaleissa, ja olisi suhteellinen lepsulla otteella sovellettavissa. Kuitenkin toistan jankutuksen uhallakin, että nykyinen systeemi, jossa aivan minimaalinen joukko väkeä on aktiivisesti kaiken kantajana partiointitoiminnassa, ei ole paras mahdollinen, ja siksi rekrytoisin väkeä joka jo muutenkin näitä muokkauksia käy lävitse ja tekee hyvää työtä vantaalien tuotteiden torjumisessa. Kunhan sitä namiskukkelia ei saisi ihan joka jannu, en näe mitä väärää siinä on. Jos muokkausmäärä nostetaan sopivalle tasolle, jossa vastuullinen ote työhön on selkeä jo puhtaasti ahkeruudesta, en näe mitä ongelmaa on. Trolli ja vandaalitunnukset eivät muutenkaan kuuluisi olla pitkää työrupeamaa tekemässä. Ja jos joku nössö muokkaisi vain sen vaadittavan, ja sitten heti muuttuisi päivässä pelleksi vain siitä ilosta että saisi merkata roskaa partioiduiksi muokkauksiksi, ei muuta kuin banaania vaan apinalle. Mutta minä en kyllä usko sellaiseen pitkäjänteisyyteen. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 14. joulukuuta 2006 kello 05.23 (UTC)

Sivuhuomautuksena: Miten tälläinen apina huomattaisiin? Tarkistuksesta ei jää mitään logia minnekkään. Mistään ei näe kuka on tarkastnaut ja milloin ja mitä. Eli tuollainen terrorisoiminen olisi mahdollista anonyyminä. Muuten ihan hyvä idea joistain kohdin. – linnea 14. joulukuuta 2006 kello 09.26 (UTC)

Olet aivan oikeassa siinä suhteessa että sitä ei saataisi selville kuka on pilaamassa systeemiä kaikkien muiden vakavasti vandalismia torjuvien kiusaksi. Kylläkin normaalin tarkkailulista-toiminnan puitteissa varmasti tultaisiin suht nopeasti huomaamaan jos joku tekee tätä oikein urakalla; jolloin tietenkin tulisi kyseeseen paluu vanhaan järjestelmään jossa vain ylläpitäjillä on tuo väline - mikä olisi luonnollisesti todella sääli. Silti perustavammin pohjaisin yleiseen ihmisluonnon hyväntahtoisuuden uskoon, ja valistuksen tehoon. Jos ohjeet käytännöistä ovat riittävän selkeät, ja niistä muistutetaan riittävän usein ja näkyvissä paikoissa... Tietysti tämän valistuksen ja neuvonnan kohdentaminen juuri niihin jotka tämän vimpaimen käytön piiriin kuuluvat, vaatii pientä tarkkaavaisuutta sen suhteen kuka missäkin vaiheessa siihen on oikeutettu. Valistuksen automatisointi lienee liki mahdotonta. Tältä kantilta katsottuna toinen mahdollisuus tietysti olisi, että tehtäisiin asia niinpäin että ei automatisoitaisi sen luovutusta, vaan luotaisi nimenomainen hyväksi nähtyjen käyttäjien luokka. Tässä lähestymistavassa olisi se hyvä puoli että samassa softanpätkässä joka suo tämän namiskukkelin käytön, voisi samalla vaivalla antaa joitain vähemmän kriittisiä keinoja myös (esimerkiksi muutoksien automaattinen palautus yhdellä klikkauksella) mitä nyt sitten yhdessä päättäisimme. Olen kyllä saanut puolittaisen lupauksen, että tämäkin mahdollisuus olisi, jos hiukan suostuttelisimme jotain kilttiä koodaajaa, vaikka se olisi koodaajalle se työläämpi työpuhde, koska tämmöisen ylläpitäjää alemman käyttäjästatuksen, jonka me ylläpitäjät tai byrokraatit voisimme suoda, olisi ohjelmoitava ilman valmista moduulia johon tehdä pikkuviilaus. Yksi mahdollisuus olisi, että kokeilisimme ensin siltä pohjalta, että se tulisi muokkausmäärä- ja muokkausaikapohjalta, ja sitten jos väärinkäytöstä esiintyisi, siirryttäisiin äänestämään jokaisen käyttäjän kohdalla, ja ehken mietittäisiin mitä muita keinoja tälläisellä hyvä-jannu/janiina käyttäjille voitaisiin suoda nykyisin ylläpitäjille rajoitetuista vipstaakeista. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 14. joulukuuta 2006 kello 12.48 (UTC)

Kauanko tämän ehdottamasi uudistuksen käyttöönotossa kestää, viikkoja, kuukausia? Itse asiassa ei täällä hörhöilevä ylläpitäjäkään voi saada tuhoa aikaan, sillä kaikki poistotkin ovat palautettavissa. Ainoastaan byrokraatti tai osoitepaljastelija voi saada merkittävää tuhoa aikaan. --Zxc 14. joulukuuta 2006 kello 22.53 (UTC)

Ja mitä sellaista ne voi saada aikaan, mitä ei voisi palauttaa? Eihän byrokraatilla ole paljoa enempää "valtaa" kuin ylläpitäjällä. Osoitevilauttelija sen sijaan ei voi tehdä mitään. Hän vaan näkee sukkanuket. – linnea 15. joulukuuta 2006 kello 14.25 (UTC)

Byrokraatti jakaa mielipuolisesti oikeuksia vandaaleille (oikeuksien poistaminen hankalampi toimenpide), osoitepaljastelija tutkii vaivihkaa kaikkien käyttäjien IP-osoitteita ja lähettelee niitä juorulehdille (osoitepaljastelijan toimintaa eivät voi ulkopuoliset tarkastaa mistään lokeista, +muita mahdollisia väärinkäytöksiä). --Zxc 16. joulukuuta 2006 kello 13.45 (UTC)

Suomen lain mukaan palveluntarjoajat eivät voi paljastaa IP -osoitteen haltijaa muuta kuin poliisille. Kovin kummoista skandaalia ei saa aikaiseksi otsikosta "Zxc on Soneran asiakas".. --Harriv 16. joulukuuta 2006 kello 15.51 (UTC)

Suomen laki kieltää monia muitakin asioita ja koko ajan niitä rikotaan. Ihmisiä kai nämä osoitepaljastelijatkin ovat. Mihin tämä Cimon Avara nyt hävisi ehdotuksineen. En ole Soneran asiakas, olen muokannut lähinnä kahden muun palveluntarjoajan yhteydellä. --Zxc 16. joulukuuta 2006 kello 15.57 (UTC)

Paljon suurempi kohu tulee otsikosta "Operaattori ABC vuotaa tietoa asiakkaistaan". Eli eiköhän kaikki liiketoiminnasta kiinnostuneet palveluntarjoajat noudata lakia. --Harriv 17. joulukuuta 2006 kello 21.34 (UTC)

Kun nyt näyttäisi siltä että pahempia vastalauseita ei ole, voisimmeko siirtyä hyvässä järjestyksessä kuin äidin pienet porsaat hyväksymisäänestykseen. Ainoa asia josta olisin toivonut enemmän keskustelua on se valitsemmeko sen joka on helpommin sovellettavissa vai sen joka olisi ehkä laajempi paketti. Luulisin että voisimme soveltaa ensin helpompaa käytäntöä, mutta en todellakaan halunut olla päsmäröimässä ylimpänä. Vaikka ehdotus on minun, vain hyvällä sen tein. Kiiressä syntyy vain jne. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 20. joulukuuta 2006 kello 18.30 (UTC)

keskustearkiston nimimimitta

onko mitään ohjetta milloin oman keskustelun voi siirtää arkistoon kun joillakin on tapana siirtää hyvinlyhyitä keskusteluja arkistoon --Musamies 17. joulukuuta 2006 kello 21.01 (UTC)

Ainoa nykyinen ohje kuuluu näin: Jos keskustelusivu kasvaa huomattavan suureksi, vanhat kommentit voi siirtää arkistoon. Löytyy sivulta Wikipedia:Keskustelusivu. Ehkäpä tuossa kuvaamassasi tapauksessa on hieman hätiköity, varsinkin kun on arkistoitu alle viikon vanhoja kommentteja. --Zxc 18. joulukuuta 2006 kello 05.55 (UTC)

Wikipedian kielet

Minulla on tapana käyttää vain englanninkielistä Wikipediaa, vaikka puhunkin suomea äidinkielenäni. Minusta on paras osallistua kaikkein aktiivisimpaan Wikipediaan, jotta saavutettaisiin eniten synergiaa monimuotoisuudella ja konfrontaatiolla. Meidän tulee luoda omankielisemme Wikipedia mieluummin käännöksenä kuin alkuperäisenä versiona. Olen kuitenkin saavuttanut olennaisen dilemman, että historiaa käsittelevät artikkelit näyttävät kirjoitetun yksinomaan alkuperäiskielellä. Tämä vaikuttaa asialliselta mieluummin kuin antaa muita äidinkieliä puhuvia tehdä se meidän puolestamme. Olisimme välinpitämättömiä omaa kulttuuri-identiteettiämme ja kieltämme kohtaan, jos kirjoittaisimme oman historiamme muilla kielillä. Englanti on ilmeisesti maailman yleisin kieli. Tämän voi todeta havainnoimalla ne maailman alueet, joissa ihmiset osaavat puhua englantia. Kysyn siis, että pitäisikö meidän kirjoittaa oma historiamme omalla kielellämme, vai kirjoittaa se ensin englanninkieliseen Wikipediaan, jossa sen tekeminen olisi tiedollisesti rikkaampaa, ja sitten kääntää se suomenkieliseen Wikipediaan? Teemu Ruskeepää 18. joulukuuta 2006 kello 11.53 (UTC)

I'm used to use only the English Wikipedia, although my native tongue is Finnish. I think it's best to participate to the most active Wikipedia in order to gain the most synergia through diversity and confrontation. We should build our native Wikipedia as a translation, not as an original version. But I've discovered a boundary, namely that history articles seem to be written only in the native language, and it seems appropriate to do so rather than to leave it for other nationalities. It would be negligence towards one's own cultural identity and linguistic distictiveness to write the history of his own culture in a foreign language. English is probably the most wide-spread language in the world. This can be measured by defining the areas of the world where some fixed percentage of people who know English. Thus I ask, should we write our own history in our own language, or write it first in English, while having a comfort of the idea that it's going to be translated?

http://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Main_Page#Languages_of_Wikipedia

P.S. En muuten juo kahvia!

Minun mielestäni oma historia pitää kirjoittaa omalla kielellä.--Vilkkuu 18. joulukuuta 2006 kello 11.56 (UTC)

Et lukenut viestiäni. Oletko sitä mieltä, vaikka se merkitsisi sitä, että menetämme synergian? Teemu Ruskeepää 18. joulukuuta 2006 kello 12.03 (UTC)

Menetämme sitä koko ajan. Molempia voidaan muokata, joten artikkelien kieliversiot kasvavat erilleen joka tapauksessa. -tKahkonen 18. joulukuuta 2006 kello 12.06 (UTC)

Keskustelu ei ole paha asia. On silti parempi luoda Wikipediaa satojen miljoonien ihmisten kanssa mieluummin kuin kaikkien suomalaisten Wikipedistien kanssa. Teemu Ruskeepää 18. joulukuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Samalla logiikalla kaiken suomenkielisen kirjallisuuden, elokuvien, runouden jne. julkaiseminen olisi turhaa. Ihmiset haluavat lukea ja kirjoittaa asioista omalla äidinkielellään ja hyvä niin. --Joonasl (kerro) 18. joulukuuta 2006 kello 12.16 (UTC)

Logiikan käyttäminen ei ole tuomittavaa. Sanon tämän sen vuoksi, koska meillä on täällä tapana arvostella itsenäisiä ajattelijoita. On totta että kulttuuri on se mitä me teemme ja jos teemme sen englanniksi, menetämme periaatteessa hetkellisesti suomalaisuuden. Mutta Wikipedia ei ole kulttuurifoorumi vaan tietofoorumi, jonka koottuamme voisimme siirtää löydetyt tiedot suomalaiseen Wikipediaan ja sitä kautta omaan kulttuuriimme. Teemu Ruskeepää 18. joulukuuta 2006 kello 12.20 (UTC)

Itsenäinen ajattelu ja logiikan käyttö ovat suorastaan suositeltavia, mutta tulee muistaa, ettei Wikipedia ole paikka harjoittaa yksityisajattelua vaan kertoa mitä muut ovat asioita ajatelleet. Tämä meiltä usein pääsee unohtumaan. --Joonasl (kerro) 18. joulukuuta 2006 kello 12.32 (UTC)

On hienoa että Suomea koskevia artikkeleita kirjoitetaan en.Wikipediaan, sillä harvalla meistä on minkään kielen taito niin hyvin hanskassa, että rohkenee lähteä kirjoittamaan artikkeleita vieraalla kielellä. Kirjoittele siis rauhassa vaan englanniksi, mutta eihän se estä sinua tekemästä artikkeleita myös suomenkieliseen Wikipediaan. Kirjoita kuitenkin kielten nimet englanniksi isolla: English, Finnish etc. Lisäys: synergia on mennyttä jo alun alkaen. Enkä näe että siihen pitäisi pyrkiäkään. Näkökulmat ovat niin erilaisia. --Ulrika 18. joulukuuta 2006 kello 12.07 (UTC)

En kirjoita sinne kielitaitoni vuoksi vaan synergian vuoksi. Ulrika, synergia on onneksi ainoa asia, mikä luo Wikipediaa. Kieltämällä sen et pysty luomaan tietosanakirjaa. On olemassa joko egon tieto tai sitten kaikkien tieto. Tietosanakirja, jollainen Wikipedia on, edustaa jälkimmäistä, eli synergiaa. Hauskaa, että pääsimme jo näin pahaan ristiriitaan. Teemu Ruskeepää 18. joulukuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Tuntuu kyllä, että aika monissa Suomea käsittelevissä aihealueissa enkkupuolen artikkelit ovat muutenkin jo parempia ja kattavampia kuin meillä. Tämä johtuu siitä, että monet osaavimmat suomalaiset kirjoittajat kirjoittavat mieluummin englanniksi. Asioiden ajaminen vielä enemmän tuohon suuntaan tietoisesti on siis aika turhaa, varsinkin kun tämä on suomenkielinen Wikipedia, ei pelkästään jonkinlainen suomenkielinen johdanto (englanninkieliseen) Wikipediaan tms. (Ps. unohda Vilkkuun kommentoinnit) --ML 18. joulukuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Miksi minun kommentoinnit pitäisi unohtaa?--Vilkkuu 18. joulukuuta 2006 kello 12.15 (UTC)

Jaaha....Ja voisisko ML vastata ylempänä esittämääni kysymykseen?--Vilkkuu 18. joulukuuta 2006 kello 12.23 (UTC)

Anna olla. --Joonasl (kerro) 18. joulukuuta 2006 kello 12.25 (UTC)

Annetaan sitten olla kun kysymykseen ei saa vastausta!--Vilkkuu 18. joulukuuta 2006 kello 12.27 (UTC)

Suomenkielisen Wikipedian kehittäminen jonkinlaiseksi osittaiseksi käännösreferaatiksi englanninkielisestä on paras tapa tehdä siitä täydellisen irrelevantti. --Hasdrubal 18. joulukuuta 2006 kello 12.21 (UTC)

IMO tiedefoorumeita ovat tiedelehdet, joiden kieli on englanti. Wikipedia on kansansivistystyötä ja oma isäni ei saa mitään synergiaa englanninkielisestä wikipediasta kun ei saa siitä selvääkään. -Samulili 18. joulukuuta 2006 kello 12.29 (UTC)

"jossa sen tekeminen olisi tiedollisesti rikkaampaa" - olisiko? Väitteeseesi sisältyy oletus siitä, että englanninkielisessä Wikipediassa tiedettäisiin asioista enemmän. Olen eri mieltä. Varsinkin yleensä Suomen asioista tiedetään varmasti Suomessa paljon enemmän kuin muualla maailmassa. Tästä esimerkkinä heimosodat, joille ei edes ole englanninkielistä nimeä - muita kun ei kaukaisen pohjoisen maan rajakahakat kiinnosta. -tKahkonen 18. joulukuuta 2006 kello 12.41 (UTC)

Mielestäni englanninkieliseen Wikipediaan panostaminen on suomalaisesta näkökulmasta hyödytöntä, sillä suurin osa suomalaista ei osaa niin hyvin englantia, että voisi sitä käyttää tietolähteenä. --Taulapaa 22. joulukuuta 2006 kello 10.40 (UTC)

Eurobarometri-tutkimusten mukaan 60 % suomalaisista sanoo pystyvänsä keskustelemaan englanniksi [5], ja melkein kaikki heistä lienevät lukutaitoisia... Englanninkieliseen Wikipediaan keskittyminen on silti mielestäni ajatuksena outo. --Silvonen 22. joulukuuta 2006 kello 11.28 (UTC)

No small talk varmaan onnistuu, mutta vähänkään monipuolisemmin kirjoitetun englanninkielisen artikkelin sisällön ymmärtäminen ei kyllä saavut 60 %:a suomalaisista. Suomen osaa sentään liki 100 % suomalaisista netin kättäjistä. --Taulapaa 22. joulukuuta 2006 kello 14.03 (UTC)

Tulee mieleen että jos keskustelun aloittaja on muutakin kuin nettipersoona, kannattaa harkita mitä kaikkea tietoa itsestään antaa Internetissä. Nyt on jo puhelinnumerosi julkinen. Muista että kaikki tiedot ovat siellä hamaan maailman tappiin. Jos joskus saat sen haikailemasi opiskelupaikan, ammatillisesti ei välttämättä ole eduksi, että on esintynyt omalla naamallaan Internetissä. --Ulrika 18. joulukuuta 2006 kello 12.43 (UTC)

Täällä ei ole enää yhtään mielekästä vastausta. Tähän keskustelu loppui. Teemu Ruskeepää 19. joulukuuta 2006 kello 11.50 (UTC) Siis se loppui mitättömään tulokseen. Ei vastauksia, ei ratkaisuja. Vain egoismia ja naiviutta. Teemu Ruskeepää 22. joulukuuta 2006 kello 10.28 (UTC)

Sinäpä sen sanoit. --Taulapaa 22. joulukuuta 2006 kello 10.38 (UTC)

tuoreet muutokset ja luku suluissa

mitä tarkoittaa luku tuoreet muutokset listassa esim 19.33 . . (+695) --Musamies 19. joulukuuta 2006 kello 20.58 (UTC)

Varmaankin artikkelin tavumäärän muutosta. Plussaluvut siis tarkoittavat, että artikkeli on edellistä versiota pidempi, miinusluvut taas toisin päin. –Anchjo^(jutskaa) 19. joulukuuta 2006 kello 21.00 (UTC)

Tuo on MediaWiki -ohjelmiston laajennuksia ja tarkoittaa juuri tuota lisättyjen merkkien määrää tai vähentämistä. --Cartman 19. joulukuuta 2006 kello 21.05 (UTC)

Minulle se yleensä on turha tieto ja on siten häiritsevämpi kun hyödyllisempi, varsinkin näin numerotietona. Kai siihen täytyy yrittää totutella. Fonttikin on niin iso. --Wipu 20. joulukuuta 2006 kello 08.34 (UTC)

Käyttäjä:Agony/monobook.css löytyy tyylit jolla tuon saa pienennettyä, jos on mielestäsi turha, laita tyylien sisälle display: none; . Edit: se on sitten mw-pluminus-neg, ei mw-plusminus-neg :) --Agony (403) 20. joulukuuta 2006 kello 08.43 (UTC)

Kiitos, toimii, valittamisesta on joskus hyötyä :-) --Wipu 20. joulukuuta 2006 kello 09.10 (UTC)

Olepa hyvä ja tervetuloa valittamaan uudestaankin :) --Agony (403) 20. joulukuuta 2006 kello 09.11 (UTC)

Kielten väliset linkit artikkelin tekstin seassa

Onko vältettävää, neutraalia vai suositeltava tapa laittaa artikkelin tekstin sekaan kielten välisiä linkkejä kuten Kissa artikkelissa on Tapetum lucidum kohdassa "kissan silmä toimii peilin tavoin (Tapetum lucidum), mikä parantaa hämäränäköä" ? --Wipu 20. joulukuuta 2006 kello 13.38 (UTC)

Ei ole missään tapauksessa suositeltavaa, korjaa heti linkit punaisiksi. Muuten ei tämän Wikipedian koko kasva ikinä. --Zxc 20. joulukuuta 2006 kello 13.40 (UTC)

Vältettävää. Kieltenväliset linkit kuuluvat inter-wiki osioon, eivät tekstin sekaan. --Joonasl (kerro) 20. joulukuuta 2006 kello 13.43 (UTC)

Ok, joku olikin sen jo korjannut. En löytäny ohjeista selvää tietoa tälläisestä tapauksesta. Muuten täällä http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohje:Tyyliopas/Linkit ohjeessa on tällä hetkellä "Vieraskieliseen artikkeliin voi viitata näin: [[:en:Help:Link]]".

Suositeltu tähti liian pieni?

Haluaisin jälleen kiinnittää huomiotanne suositeltu-tähden kokoon artikkeleissa. Tällä kertaa en tarkoita suositeltujen artikkeleiden oikeassa yläkulmassa olevaa tähteä, vaan kielilinkeissä olevaa pientä tähden sirusta, joka kertoo olemmassa olollaan, että missä muussa/muissa wikissä kyseessä oleva artiikkeli on suositeltu. Mielestäni tämä tähti on nyt hieman liian pieni ja näkymätön (se on myös jotenkin haalean oloinen). Ei sen kovin iso ja silmään pistävä pitäisi olla, mutta mielestäni olisi hyvä, jos se olisi esimerkiksi sen kokoinen kuin Saksan wikipediassa eli . Mitä mieltä olette, kannattaisiko tähteä vähän vahvistaa?--Rommel2 20. joulukuuta 2006 kello 19.59 (UTC)

Vaihdoin tähden pienempään juuri siksi, että tuo ehdottamasi tähti suorastaan kirkuu silmille. Artikkelin suositeltavuuden ei mielestäni tarvitse herättää huomiota, vaan näkyä vain silloin, kun joku tarkoituksella etsii suositeltuja artikkeleita muista kieliversioista. Vanha tähti huusi huomiota puoleensa vaikkei artikkelin suositeltavuus muissa wikeissä kiinnostaisi pätkääkään, nykyisen taas näkee (minä ainakin näen) selvästi, jos sitä alkaa sieltä listasta etsiä (ja muussa tapauksessahan sitä ei tarvitsekaan näkeä). Sitä paitsi se edellinen oli ruma ja vei tilaa. –Anchjo^(jutskaa) 21. joulukuuta 2006 kello 15.19 (UTC)

Minusta se vanha ei ollut ruma eikä näkynyt liian selvästi, se oli juuri sopiva. Mielipiteitä tietenkin on monia, mutta osaatko vastata tuohon kysymykseeni onko mahdollista saada se takaisin muokkaamalla omia asetuksia. --Zxc 23. joulukuuta 2006 kello 10.58 (UTC)

Minä en tuota uutta huomaa ja suositellut sivut muualla kiinnostavat, joten voisitko antaa monobookkiin koodin jolla saa näkyviin vanhat tähdet. --Zxc 21. joulukuuta 2006 kello 17.52 (UTC)

Minustakin entinen tähti oli hyvä: näki nopeasti vilkaisten, mistä löytyy hyvä artikkeli.--Ulrika 22. joulukuuta 2006 kello 20.44 (UTC)

Tuota pientä tähteä ei meinaa huomata ollenkaan, entinen oli hyvä. Minuakin kiinnostaa suositut sivut muualla, mutta nyt niitä on vaikeampi huomata. --Cartman 22. joulukuuta 2006 kello 21.40 (UTC)

Jos tähtien koosta ei synny sopua, niin voitaisiinko ainakin niitä tähtiä edes vähän tummentaa, jotta näkyisivät? Kannatan kuitenkin vähän isompia tähtiä, kuin näitä nykyisiä pikkuisia.--Rommel2 25. joulukuuta 2006 kello 18.11 (UTC)

Myös minun mielestäni nykyinen tähti on liian pieni tai huomaamaton. --Kohko 25. joulukuuta 2006 kello 19.38 (UTC)

Kannatan myös tummentamista ja huomautan eräästä asiasta ylläpitäjiä ja vastaavia joille muu yhteisö on suonut tavallista enemmän oikeuksia: Notice to Administrators! Any changes to Monobook.css or Common.css should be first proposed to Wikipedia:Kahvihuone. Thank you.

Asian ehkäpä voi korjata muokkaamalla omaa Special:Mypage/monobook.css -tiedostoa ja lisäämälle sinne seuraavan tekstin

li.FA {
list-style-image:
url("http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/6/60/LinkFA-star.png");
}

--Zxc 25. joulukuuta 2006 kello 19.40 (UTC)

Tuo ei taidakaan toimia odotetulla tavalla kaikissa selaimissa. --Zxc 25. joulukuuta 2006 kello 19.46 (UTC) Päivitys: Nyt lisäsin commonsiin pienemmän kuvan, joka ehkäpä on vähän liian suuri vieläkin. Toimii välttävästi. --Zxc 25. joulukuuta 2006 kello 19.56 (UTC)

No ei näköjään... Pientä säätöä kaipais. --Cartman 25. joulukuuta 2006 kello 19.48 (UTC)

Nyt tuo toimii hyvin noiden säätöjen jälkeen, ainakin minulla. --Cartman 25. joulukuuta 2006 kello 20.25 (UTC)

Kuka ja miksi tähden on pienentänyt? Eikö joku voisi nyt ilman kyselemisiä palauttaa sen ennalleen? On kohtuutonta edellyttää että jokainen käyttäjä käy nyt oman koneensa uumenissa tekemässä säätöjä, kun ainakaan minä en tiedä edes missä moinen monokirja on ja mitä muuta vaikutusta sillä on. --Ulrika 25. joulukuuta 2006 kello 20.34 (UTC)

Tähden on pienentänyt näemmä Anchjo -> [6] ja [7] --Cartman 25. joulukuuta 2006 kello 20.37 (UTC)

Missä noin lukee? Palautin nyt vanhan tähden, kun niin moni halusi sen takaisin. –Anchjo^(jutskaa) 25. joulukuuta 2006 kello 20.44 (UTC)

Niin, näemmä nyt palautit sen ennalleen. Missä noin lukee? No esim. tuolla itse sanot että kokeilit pienempiä tähtiä ja tuolla järjestelmäviestin yhteenvedossa luki kokeillaan söpöjä iw-listan ss-tähtiä --Cartman 25. joulukuuta 2006 kello 20.48 (UTC)

Kysyin Zxc:ltä ja tarkoitin kohtaa ”Notice to Administrators --”. –Anchjo^(jutskaa) 26. joulukuuta 2006 kello 15.13 (UTC)

Minusta nuo uudet tähdet voi ottaa käyttöön, ei mitään sitä vastaan kun voin omilla asetuksilla kuitenkin pitäytyä vanhoissa, ja niin voi muutkin helposti. Kompromissi tietenkin voisi olla hieman tummentaa tuota uutta tähteä. Vanhan koiran on vaikea oppia uusille tavoille ;). --Zxc 26. joulukuuta 2006 kello 13.19 (UTC)

Vanha tähti oli ruma, uudet pienet paljon siistimpiä. -Aslak 26. joulukuuta 2006 kello 13.27 (UTC)

Avoimet proxyt

Lisäsin eilen illalla sivulle Keskustelu käyttäjästä:82.114.68.194 Proxy-mallineen varoitukseksi muille vandalisointia siivoaville, koska monien blacklistien mukaan tuo osoite on jonkintason avoin välityspalvelin kuten mallinekin sanoo ("IP-osoite kuuluu yleiselle välityspalvelimelle"). Kuitenkin Cartman palautti tuon muutoksen yhteenvedolla "ei open proxyihin tuollaisia laiteta".

Eli, mikä on sitten oikea tapa merkata löytämänsä avoimet proxyt? --Jupaju 21. joulukuuta 2006 kello 16.53 (UTC)

Ilmoitus paikallaolevalle ylläpitäjälle niin avoin proxy estetään ikuisesti. --Agony (403) 21. joulukuuta 2006 kello 17.06 (UTC)

Toivotonta touhua http:www.samara.ru , http://www.steganos.com 81.175.153.179 22. joulukuuta 2006 kello 06.51 (UTC)

turhanpäiväiset käyttäjän alasivut

nyt kun täällä poistetaan noita turhanpäiväisiä käyttäjän alasivuja niin mites esim tällainen, jos joku törmää tällaisiin niin mitä pitää tehdä, merkata roskaksi vai mitä. --Musamies 22. joulukuuta 2006 kello 20.36 (UTC)

Kuka niitä alasivuja on poistellut? Minullakin on tuollainen etusivu itsellä ollut turhana jo kauan, kun joskus siellä testasin uusia kuvakkeita etusivulle. No tuo esimerkkisi on siinä ja siinä onko turhanpäiväinen, liekö testannut tekniikkaa. --Zxc 23. joulukuuta 2006 kello 11.01 (UTC)

Mitä sillä poistamisella voittaa? --Harriv 25. joulukuuta 2006 kello 20.21 (UTC)

mistä sopiva monobook.js koodi josta apua

mistä sopiva monobook.js koodi josta olisi apua, antakaa suosituksia mitä kannattaisi käyttää --Musamies 25. joulukuuta 2006 kello 22.00 (UTC)

Mihinkäs kaipaisit apua? Vilkaise vaikka aluksi omaani täällä tai enkkuwikissä. Enkkuwikin puolelta skriptejä löytyy lisää sivulta en:WP:JS. Useimmat toiminevat täälläkin ainakin pienin muutoksin. —Ilmari Karonen 26. joulukuuta 2006 kello 18.45 (UTC)

Lukukelvoton artikkeli

Mitä sanotte tästä? Ja katsokaa sivu loppuun asti. Samaa linjaa noudattavia artikkeleita on useita. Tarkoitus on varmasti hyvä. --Ulrika 26. joulukuuta 2006 kello 06.32 (UTC)

Onneksi niitä ei ollut kuin kolme (mitä nopeasti katsoin). Ohjeiden paikka ei tosiaan ole artikkelissa, joten nyt tilanne aavistuksen parempi. --Agony (403) 26. joulukuuta 2006 kello 07.07 (UTC)

::Pitäisikö poistaa se pitkä tekstimallinekin mallineluettelosta. Sellainen ohje kuuluu lähinnä Wikipedian Ohjeisiin eikä yksittäiseen artikkeliin. --Ulrika 26. joulukuuta 2006 kello 07.27 (UTC)

kuka poistaa commonsista epäselvät kuvat

seuraava kuva on merkattu 8. joulukuuta epäselväksi, kukahan sen poistaisi sieltä --Musamies 26. joulukuuta 2006 kello 18.22 (UTC)

Commonsin ylläpito. Kyseisessä tapauksessa mielestäni kysymykseen kuvan lähteestä on vastattu. Kuvan tallentaja sanoo "I, the author...", jolloin lähde on kyseinen Commonsin käyttäjä. Jos haluat kyseenalaistaa väitteen, kannatta etsiä joku toinen malline ja esittää asia keskustelussa. --Hautala 26. joulukuuta 2006 kello 22.43 (UTC)

Käytäntö avunpyynnöille muunkielisten wikipediain muokkaussotiin

Olen joitakin kertoja pyytänyt apua tällä palstalla enkkuwikin muokkauskiistoihin aiheista,jotka koskevat suomalaisia ja Suomea, ja joiden oikea laita on siksi hyvin suomalaisten tiedossa. Kiistoja onkin saatu tälla tavoin ratkaistua. Tämä palsta ei kuitenkaan vaikuta oikealta paikalta näille avunpyynnöille. Pitäisikö näille avunpyynnöille luoda erityinen paikka? Tuohirulla 27. joulukuuta 2006 kello 20.45 (UTC)

Omaa paikkaa tuolle tuskin tarvitaan. Voihan niitä täällä kertoa, mutta ajatus että suomalaiset tietäisivät suomalaisten asiat oikein, on aika yksioikoinen. Toki suomalaisilta löytyy keskimääräisesti eniten suomalaisten aiheiden asiantuntemusta, mutta niin löytyvät myös lukkiutuneimmat harhakäsitykset, ja väittäisin että enkkupuolenkin suomalaisaiheisiin vääriä tietoja ja huonoa materiaalia sinnikkäästi tuuppaavista enemmistö on suomalaisia. Hyvässä lykyssä täältä voi toki löytää jonkun aidon asiantuntijan, mutta huonommalla tuurilla houkuttelee vain aiheen kimppuun lisää noita sinivalkoisia besserwissereitä. --ML 28. joulukuuta 2006 kello 13.25 (UTC)

Esimerkiksi suomalaisten historiaa, sukulaissuhteita ja alkuperää koskevat käsitykset ovat monilla enkkuwikin muokkaajilla aivan retuperällä. Jokin meille aivan ilmeinen asia saattaa olla enkkuwikissä väärin silkan tietämättömyyden ja vanhojen ennakkoluulojen vuoksi. Monilla suomalaisilla on arvokasta ensi käden tietoa joihinkin asioihin, joista vallitsee yleinen tietämättömyys muualla maailmassa. Esimerkiksi käsityksiä suomalaisten "uralilaisesta rodusta" ja aasialaisista piirteistä on joutunut useampaan kertaan torjumaan. Joillekin ei ole selvää mitä tarkoittaa itämerensuomalainen (Finnic), jopa eräässä enkkuwikin kartassa siihen sisällytetään esimerkiksi saamelaiset ja marit. Finnic-artikkelissa suomalaisten väitettiin olleen ennen historiallisesti nomadisia metsästäjä-keräilijöitä. Väitteen esittäjä oli siis täysin tietämätön Suomessa jo kauan vallinneesta maanviljelyskulttuurista, joka on meille yleistietoa. Väkipuukko-artikkelissa miekkoja väitettiin erittäin harvinaisiksi esikristillisessä Suomessa täysin tietämättä siitä miten paljon miekkoja on Suomesta löydetty. Tässä vain joitakin esimerkkejä tapauksista, joissa suomalais-apu on ollut ja on edelleen tarpeen. Tämän avun tarve on joskus niin huutava, että sille pitäisi perustaa jokin oma kanava tai käytäntö. Tuohirulla 28. joulukuuta 2006 kello 15.34 (UTC)

Tuon väkipuukkojutun kirjoittaja oli muuten ilmeisesti suomalainen, käsittääkseni sama, joka lisäisi tännekin hieman turhan omintakeisia juttuja keskiajasta yms. Että siinäkin: MOT. Esimerkiksi artikkeliin suomen puhekieli [8] yksi suomalainen lisäili aivan käsittämätöntä tuubaa, miten Suomen yleispuhekieli on peräisin Jyväskylän seudun murteesta yms. eikä meinannut millään hyväksyä niiden poistoa. Taitavat olla nämä jutut siellä enemmän tai vähemmän taas. Toinen poisti artikkelista "suomen kieli" kiistattoman faktatiedon, että Raamattu on venäläinen laina perustellen tietävänsä asian, koska on suomalainen. Kaikki kveeni- ja Suomen kuningasjutut ovat oma lukunsa. --ML 28. joulukuuta 2006 kello 17.36 (UTC)

Riippumatta siitä onko väärän tiedon lisääjä suomalainen vai ulkomainen on suomalaisten hyvin tuntemissa aiheissa muiden suomalaisten asiaan puuttuminen tarpeellista. 83.133.121.12 28. joulukuuta 2006 kello 18.16 (UTC)

Tapparan huonosti muotoillut pelaajatyngät

Mitä mieltä muut ovat näistä erään käyttäjän lisäilemistä pelaaja-artikkeleista? Käytännössä siis isompi läjä juuri SM-liigamiehistöön nostettuja pelaajia joista ei ole kirjoitettu mitään muuta tietoa kuin mitä Tapparan pelaajaesittelyissä on. Sekavat tilastot artikkeleissa on suoraan kopioitu artikkeliin Tapparan sivulta muotoilematta niitä mitenkään. Kyseessä siis muutamia mainitakseni muun muassa nämä: Matti Koistinen, Teemu Virkkunen, Petri Kontiola, Marko Kauppinen jne jne. Merkkasin yhden tuollaisen artikkelin roskaksi lisättyäni eilen useampaan luokan ja korjattava-mallineen. Mielestäni kuitenkin nuo kaikki saisi poistaa ellei joku ota asiakseen korjata niitä, mielestäni ei ole mitään järkeä säilyttää puolta joukkueellista tuollaisia korjausta vaativia tynkiä. --Jupaju 28. joulukuuta 2006 kello 07.24 (UTC)

Nämä ei vain valitettavasti ole roskaa (SM-tason pelaajat on määritelty merkittäviksi, copyviot sitten erikseen), eikä edes surkeita minitynkiä. Tee kuten minä: kun tekee tarpeeksi monesta käyttäjän X artikkelista joulukuusen ongelmamallineilla, muuttuu linja hyvin useasti :) --Agony (403) 28. joulukuuta 2006 kello 08.00 (UTC)

Muuten hyvä vinkki, mutta huomasin ohimennen että ko. käyttäjä oli näköjään ainakin yhdestä artikkelista käynyt poistamassa korjattava-mallineen kun joku muu oli sen sinne laittanut. Uusien artikkelien tyylistä ja tietojen kopioinnistakin ko. käyttäjälle on jo huomauteltu. Mutta eipä siinä mitään, eivät nuo jääkiekkoilijat nyt niin paljoa kiinnosta - kunhan taas törmäsin yhteen luokittelemattomissa sivuissa. --Jupaju 28. joulukuuta 2006 kello 08.30 (UTC)

Joskus tulee näitä jääräpäitä joiden mielestä "Artikkeli hipoo täydellisyyttä". Niihin toimii T1-T2-T7-jäähy. --Agony (403) 28. joulukuuta 2006 kello 08.37 (UTC)