Pisararata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pisararata
Perustiedot
Reitti Pasila – Hakaniemi – keskusta – Töölö–Pasila
Rakennuskustannus 956 milj. euroa (vuoden 2020 hintatasossa)
Tekniset tiedot
Pituus 8,0 km
Raiteiden lkm 2
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys 25 kV 50 Hz
Pisararata (suunniteltu)
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Tikkurilaan
 Huopalahteen
0,0 Psl Pasila
Linnunlaulu
Hki Helsinki päärautatieasema
2,0 Töölö
2,4 Hakaniemi
←3,7 Helsinki keskusta
→4,1
Merkkien selitykset

Pisararata (ruots. Centrumslingan) on Helsingin keskustaan suunniteltu maan alla kulkeva paikallisliikenteen rataosuus, jolla purettaisiin päärautatieaseman ruuhkaa. Hanke on saanut nimensä suunnitellun radan muodosta. Pasilasta tuleva rata sukeltaisi maan alle Alppipuistossa ja Eläintarhassa. Maanalainen rataosuus kulkisi Hakaniemen, keskustan ja Töölön kautta takaisin Pasilaan muodostaen pisaran muotoisen lenkin.

Rakentamisen syyt ja kustannusarvio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin Pasilan ja päärautatieaseman välille ei ruuhka-aikaan mahdu juurikaan uusia junavuoroja. Pisara mahdollistaa junien läpiajon Helsingin keskustan ali, mikä lisää merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia ja toimintavarmuutta. Toteutuessaan Pisararata tarkoittaa sitä, että osa Helsingin seudun lähijunista (nykyiset K, P, I, A) siirtyy uudelle raideosuudelle Pasilan eteläpuolella.[1]

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 956 miljoonaa euroa vuoden 2020 hintatasossa.[1]

Linjaus ja asemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kantakaupungin alla kulkeva kaksiraiteinen raideyhteys olisi 8 kilometrin pituinen, josta tunneliosuus on noin 6 kilometriä.[2] Lenkki liittäisi toisiinsa Espoon ja Vantaankosken sekä Keravan suunnan radat. Pisararata toisi matkustajat keskustaan asti ja vaihtojen määrä vähenisi, kun junat pysähtyisivät myös Hakaniemessä ja Töölössä. Vaikka reitti on hieman nykyistä suoraa reittiä pidempi, niin matka-aika ydinkeskustaan pysyisi suunnilleen samana, sillä tunnelissa junien nopeudet olisivat suuremmat kuin nykyisellä ratapihalla.

Hakaniemen rautatieasema tulisi metroaseman yhteyteen. Keskustan asema tulisi kauppakeskus Forumin kulmalle ja Töölön rautatieasema on suunniteltu Töölöntorin lähelle. Keskustassa ja erityisesti Hakaniemessä olisi mahdollisuus vaihtoon metrolinjalle. Töölössä olisi mahdollisesti myös vaihtomahdollisuus Töölön metrolinjalle.

Tarkastellut vaihtoehdot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleissuunnittelussa ja YVAssa tutkittiin kolmea hankevaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 tunneleiden suuaukot ovat Eläintarhan kentän ja Linnanmäen kohdalla, ja uudet maanalaiset asemat tulevat Töölöön, Keskustaan ja Hakaniemeen. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 tunneleiden suuaukot ovat Eläintarhan kohdalla ja Hakamäentien pohjoispuolella. Vaihtoehdossa 2 uudet maanalaiset asemat tulevat Töölöön, Keskustaan, Hakaniemeen ja Pasilaan. Vaihtoehdossa 3 on lisäksi asema Alppilassa.

Yleissuunnittelussa suunniteltiin vaihtoehtojen toiminnalliset ratkaisut, kuten asemien ja ratatunneleiden sijainti sekä kulkuyhteydet ja arvioitiin rakentamiskustannukset. Väylävirasto hyväksyi Pisararadan yleissuunnitelman vuonna 2012. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin linjausvaihtoehto 1, jossa tunneliosuus alkaa Pasilan aseman eteläpuolelta Eläintarhan ja Alppipuiston kohdalta. Valittu linjaus todettiin taloudellisesti ja teknisesti parhaaksi vaihtoehdoksi.[3]

Vauhtitien silta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisararata kulkisi lähes kokonaan maan alla, joten muutokset kaupunkikuvaan ovat hyvin paikallisia. Näkyvimmät osat sijaitsisivat Pasilassa ennen kuin rata sukeltaa tunneliin Alppipuiston länsireunassa ja Eläintarhan kohdalla. Mikäli Pisararata toteutuu, Vauhtitien ylitse rakennetaan ratasilta.[4]

Pisararadan suunnittelussa järjestettiin 19. marraskuuta 2012 – 8. maaliskuuta 2013 suunnittelukilpailu koskien Vauhtitien ylitse rakennettavaa siltaa ja sen lähialuetta. Ratasillan ja sen aiheuttamien muutosten sovittamisella ympäristöön oli kilpailussa erityinen painoarvo. Mukaan kutsuttiin neljä eri suunnitteluryhmää. Tuomaristo päätti yksimielisesti valita voittajaksi Pöyry Finland Oy:n työryhmän kilpailuehdotuksen ”Chicaner”.[5][6]

Suunnittelutilanne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väylävirasto ja Helsingin kaupunki teettivät Pisararadan yleissuunnitelman (Arkistoitu – Internet Archive) ja ympäristövaikutusten arvioinnin. Tämän myötä saatiin tietoa hankkeen vaihtoehdoista, ympäristövaikutuksista ja kustannuksista, jotka toimivat suunnittelutyön pohja-aineistona. Väylävirasto hyväksyi Pisararadan yleissuunnitelman vuonna 2012. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin linjausvaihtoehto, jossa tunneliosuus alkaa Pasilan aseman eteläpuolelta Eläintarhan ja Alppipuiston kohdalta. Valittu linjaus todettiin taloudellisesti ja teknisesti parhaaksi vaihtoehdoksi.[7]

Helmikuussa 2015 Pisararadan rakentamispäätös lykkääntyi pitkällisen julkisen keskustelun jälkeen, kun Stubbin hallitus ei päässyt yksimielisyyteen hankkeen eteenpäin viemisestä. Rataa voimakkaasti puolustanut valtiovarainministeri Antti Rinne ilmaisi pettymyksensä päätökseen.[8] Myös helsinkiläispäättäjät katsoivat valtion pettäneen lupauksensa radan rakentamisesta.[9][10] Hankkeen kaatumisen on arvioitu rikkoneen valtion ja Helsingin välistä sopimusta ja johtavan mahdollisesti jopa valtion korvausvelvollisuuteen.[11][12] Pääministeri Alexander Stubb kuitenkin vakuutti hankkeen etenevän ja ilmoitti samalla hallituksen päättäneen hakea Pisararadalle Euroopan unionin liikennehankkeille suunnattua TEN-T-tukea.[13] Tuen saannin mahdollisuuksien kuitenkin katsottiin pienentyneen, koska rakentamispäätöstä ei tehty.[11]

Helsingin kaupunki jatkaa hankkeen valmistelua kaavoituksen osalta.[9] Kaupunginvaltuusto hyväksyi radan asemakaavan kesäkuussa 2015.[14] Pisararata oli myös Helsingin seudun liikenteen (HSL) mielestä tärkein seudulle suunnitelluista liikennehankkeista.[15]

Kapasiteettiselvitys 2022

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väyläviraston vuonna 2022 julkaiseman selvityksen mukaan Pisararataa ei tarvitakaan, koska hanke voidaan korvata uusimalla paikallisjunakalusto ja parantamalla junien kulunvalvontaa. Myös yksittäisiä vaihde- ja geometriamuutoksia tarvitaan päärautatieaseman ja Pasilan rautatiealueella.[16] Väyläviraston selvityksessä tarkasteltiin tilannetta, jossa lentorata, Riihimäki–Tampere-välin uusi oikorata ja Turun tunnin juna on toteutettu.[17]

Kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisararataa on pidetty turhana hankkeena ja on sanottu, että kannattavan hankkeen kustannus-hyötysuhteen olisi oltava 1,5–1,7, kun Pisararadalla se olisi vain 0,5.[18] Väylävirasto teettämän laskelman alhainen hyöty–kustannus-suhde aiheutti hämmennystä ja sen todenmukaisuutta on julkisuudessa epäilty.[15][12] HSL:n tilaaman selvityksen mukaan Pisararadan rakentaminen työllistäisi 10 000 henkilötyövuoden verran ja toisi 1,5 miljardin euron tuotoksen investoinnille. Tämän lisäksi vielä suurempia hyötyjä saataisiin radan käyttöönoton jälkeen muun muassa lisääntyneen asuntotuotannon kautta.[19]

Mediassa on epäilty, että Helsingin kaupunki haluaa metron sijaan pisararadan, koska se tulee sille edullisemmaksi. Kaupunki joutuisi maksaisi metrosta 70 prosenttia valtion osuuden ollessa 30 prosenttia, kun taas Pisara-radasta kaupunki maksaisi 30 prosenttia ja valtio 70 prosenttia.[20][21] Valtio maksaa pisararadasta enemmän, koska sen on katsottu hyödyttävän koko maata. Taustalla on se, että Helsingin ratapihan tukkoisuudesta johtuvat ongelmat heijastuvat myös kaukojunaliikenteeseen.[22][23]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pisararata 31.12.2012. Liikennevirasto. Arkistoitu 12.9.2015. Viitattu 3.3.2015.
  2. ↑ Pisararata 13.2.2013. Liikennevirasto. Arkistoitu 2.3.2013. Viitattu 13.2.2013.
  3. ↑ Yleissuunnitelman hyväksymispäätös 2/2012 (pdf 1,7 MB) (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Pisararadan uutiskirje 12.12.2012. Liikennevirasto. Viitattu 31.12.2012.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Vauhtitien siltakilpailu ratkesi – Chicaner teki vaikutuksen 11.6.2013. Liikennevirasto. Arkistoitu 12.9.2015. Viitattu 12.8.2013.
  6. ↑ Liikennevirasto järjestää kilpailun sillan suunnittelusta Pisararadalle 30.10.2012. Rakennuslehti. Viitattu 31.12.2012.
  7. ↑ Tietoa Pisararadasta 31.12.2012. Liikennevirasto. Arkistoitu 24.2.2015. Viitattu 31.12.2012.
  8. ↑ Pisararataa ei tule – ainakaan nyt Yle Uutiset. 24.2.2015. Viitattu 24.2.2015.
  9. ↑ a b Sinnemäki: Näyttää, että hallitus petti pääkaupunkiseudun Yle Uutiset. 24.2.2015. Viitattu 24.2.2015.
  10. ↑ Helsinki menetti uskonsa valtioon – "Tässä tuli särö kaupungin ja valtion suhteisiin" Helsingin Sanomat. 26.2.2015. Arkistoitu 26.2.2015. Viitattu 26.2.2015.
  11. ↑ a b Valtio voi joutua korvaamaan Pisararadan kustannukset Helsingille Yle Uutiset. 2.3.2015. Viitattu 3.3.2015.
  12. ↑ a b Poliittinen draama nimeltä Pisararata – näin Rinne runttasi ja näin kokoomuksen pasmat sekosivat Helsingin Sanomat. 8.3.2015. Arkistoitu 9.3.2015. Viitattu 9.3.2015.
  13. ↑ Keskustalaiset tyytyväisiä Pisararadan siirtymiseen – pääministeri vakuuttaa hankkeen etenevän Yle Uutiset. 24.2.2015. Viitattu 24.2.2015.
  14. ↑ Pisararadan asemakaava hyväksyttiin, rahoitus yhä jäissä Yle Uutiset. 18.6.2015. Viitattu 18.6.2015.
  15. ↑ a b Joonas Laitinen: Helsingin seutu haluaa yhä Pisararadan Helsingin Sanomat. 9.3.2015. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 9.3.2015.
  16. ↑ Helsinki–Pasila kapasiteettiselvitys / Väliraportti, tiivistelmä 6/2022 (PDF) (s. 31) 2022. Väylävirasto. Viitattu 18.6.2022.
  17. ↑ Valtanen, Tero: Yllätyskäänne: Helsingin alle suunniteltua jättimäistä junatunnelia "Pisararataa" ei välttämättä tarvitakaan Yle Uutiset. 16.6.2022. Viitattu 18.6.2022.
  18. ↑ http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/pisararata+on+turha+hanke/a2287988 (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Terveisiä hallitusneuvotteluihin: Pisararata toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja maakuntiin 8.5.2015. Yle Uutiset. Viitattu 8.5.2015.
  20. ↑ http://summa.talentum.fi/article/te/4-2015/129570 (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/helsinkia+himottaa+pisarassa+valtion+rahoitus/a2293371 (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Keskustan kaihtama Pisararata on koko valtakunnan hanke Helsingin Sanomat. 15.11.2014. Arkistoitu 26.2.2015. Viitattu 24.2.2015.
  23. ↑ Pekonen pitää Pisararataa välttämättömänä Kansan Uutiset. 24.2.2015. Viitattu 24.2.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pisararata&oldid=22444873”