Veronika Honkasalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Veronika Honkasalo
Veronika Honkasalo vuonna 2019
Veronika Honkasalo vuonna 2019
Kansanedustaja
17.4.2019–[1]
Ryhmä/puolue Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Helsingin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt7. heinäkuuta 1975 (ikä 49)
Lappeenranta
Asuinpaikka Helsinki
Ammatti tutkija
Tiedot
Puolue Vasemmistoliitto
Koulutus valtiotieteiden tohtori[1]
Aiheesta muualla
Kotisivu

Veronika Honkasalo (s. 7. heinäkuuta 1975 Lappeenranta[1][2]) on suomalainen Vasemmistoliiton kansanedustaja, varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja nuorisotutkija. Hänet tunnetaan aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana, jonka ydinteemoja ovat ihmisoikeudet, rasisminvastaisuus ja feminismi. Koulutukseltaan Honkasalo on valtiotieteiden tohtori. Ennen valintaansa eduskuntaan hän työskenteli tutkijana Nuorisotutkimusseurassa.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkasalo syntyi Lappeenrannassa ja vietti lapsuutensa Siuntiossa, missä hän kävi ruotsinkielisen peruskoulun. Teatteriharrastus vei Honkasalon Kallion ilmaisutaidon lukioon, mistä hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1994[3]. Samana vuonna hän aloitti uskontotieteen opinnot Helsingin yliopistossa ja opiskeli sosiologiaa ja ranskaa Le-Mirailin yliopistossa Toulousessa 1998–1999. Honkasalo valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi 2002.[3]

Tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatko-opintojen aikana Honkasalon pääaine vaihtui sosiologiaksi, josta hän väitteli valtiotieteen tohtoriksi vuonna 2011.[3] Hän tarkasteli väitöskirjassaan Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo sitä, miten monikulttuuriset kysymykset ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu nuorisotyössä.[4]

Honkasalon tutkimusintressejä ovat muun muassa nuoret, rasismi, sukupuolten tasa-arvo, monikulttuurisuus ja seksuaalikasvatus. Hän on työskennellyt nuorisotutkijana Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksella vuosina 2004–2008 ja Nuorisotutkimusseurassa vuodesta 2008 alkaen[1]. Vuonna 2016 hän oli ehdolla Koneen Säätiön Vuoden Tiedekynä -palkinnon saajaksi artikkelistaan Se suuri ero. Kulttuuri ja seksuaalisuus terveystiedon oppikirjoissa.[5]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Honkasalo puhumassa palestiinalaisten tueksi järjestetyssä mielenosoituksessa Helsingissä syksyllä 2023.

Kansanedustajaksi 2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkasalo valittiin kansanedustajaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiiristä 5 846 äänellä.[6] Hänen kampanjassaan tärkeitä teemoja olivat eriarvoisuuden torjuminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kunnianhimoinen ilmastopolitiikka sekä ihmisoikeuksien puolustaminen.[7] Hän uusi paikkansa vuoden 2023 vaaleissa 6100 äänellä[8].

Honkasalo oli vasemmistoliiton ehdokas myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Helsingissä. Hän kampanjoi erityisesti julkisten peruspalvelujen, ympäristönsuojelun ja solidaarisemman yhteiskunnan puolesta.[9] Hän sai 5 369 ääntä ja jäi ensimmäiselle varasijalle.[10]

Keväällä 2024 Honkasalo ryhtyi keräämään nimiä aloitteeseen kirjojen vapauttamiseksi arvonlisäverosta kokonaan, koska lukutaidon on arvioitu heikentyneen kaikissa ikäluokissa. Orpon hallituksella on päinvastoin tavoitteena arvonlisäveron nosto 14:sta 24:ään prosenttiin.[11]

Joulukuussa 2024 Honkasalo arvioi termiä "arvopohjainen realismi" kriittisesti tuoden esiin oikeana pitämänsä linjaa, jossa esimerkiksi sekä Venäjän että Israelin toimia tulee voida arvostella eikä NATOn ydinsotaharjoituksia tule sallia Suomessa[12].

Kunnallispolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkasalo valittiin ensimmäisen kerran Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2012 kunnallisvaaleissa. Hän on kaupunginhallituksen jäsen vuodesta 2015. Honkasalo on varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja.lähde?

Honkasalo valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon uudelleen Vasemmistoliiton ehdokkaana vuoden 2017 kuntavaaleissa. Hänen äänimääränsä 4 084 oli Vasemmistoliiton toiseksi suurin Paavo Arhinmäen jälkeen.[13] Koko maassa äänimäärä oli 16. suurin. Honkasalo painotti kampanjassaan sitä, että Helsinki järjestäisi palvelut myös asunnottomille, paperittomille ja varattomille ihmisille, eikä ketään suljettaisi terveydenhuollon, sosiaaliturvan tai sivistyksen ulkopuolelle. Keskeisiä tavoitteita olivat myös asukkaiden ottaminen mukaan päätösten valmisteluun, oikeus kohtuuhintaiseen omaan kotiin sekä ilmastopäästöjen vähentäminen muun muassa julkista liikennettä kehittämällä ja uusiutuvan energian käytön lisäämisellä.lähde?

Muut luottamustehtävät ja poliittinen tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2016 Honkasalo valittiin vasemmistoliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.[14]

Opiskeluaikanaan Honkasalo vaikutti Helsingin ylioppilaskunnassa muun muassa Sitoutumattomassa vasemmistossa ja HYY:n kulttuurivaliokunnassa, ja oli mukana Naisasialiitto Unionin toiminnassa. Unionin puheenjohtajana Honkasalo toimi vuosina 2005–2008.lähde?

Honkasalo on vasemmistolaisesta kodista, mutta innostus yhteiskunnallisiin vaikuttamiseen heräsi varsinaisesti vaihto-opiskelijana Ranskassa, missä politiikka ja aktiivinen vaikuttaminen olivat luonnollinen osa opiskelijaelämää.[15]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkasalo asuu Helsingin Pukinmäessä. Hänellä on kaksi lasta.[16]

Vaalimenestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eduskuntavaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
2015 Helsinki 5 369 varalla [17]
2019 5 846 valittu [6]
2023 6 100 [18]
Kunnallisvaalit
Vuosi Kunta Äänet Tulos
2012 Helsinki 829 valittu [19]
2017 4 084 [20]
2021 3 028 [21]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Veronika Honkasalo Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 8.6.2019.
  2. ↑ Veronika Honkasalo web.archive.org. 13.8.2020. Arkistoitu 13.8.2020. Viitattu 1.9.2021.
  3. ↑ a b c Veronika Honkasalo Nuorisotutkimusseura. Viitattu 7.4.2016.
  4. ↑ Honkasalo, Veronika: Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo Helda-arkisto. 2011. Viitattu 7.4.2016.
  5. ↑ Vuoden Tiedekynä 2016 -palkintoehdokkaat julkistettu 29.1.2016. Koneen Säätiö. Viitattu 9.6.2023.
  6. ↑ a b Valitut tulospalvelu.vaalit.fi. vaalit.fi. Viitattu 5.3.2020.
  7. ↑ Yle vaalikone Veronika Honkasalo Yle. 15.4.2019. Viitattu 16.4.2019.
  8. ↑ vaalit.yle.fi Yle Tulospalvelu. 2023. Viitattu 14.4.2024.
  9. ↑ Veronika Honkasalo HS Vaalikone 2015. Arkistoitu 26.9.2019. Viitattu 26.9.2019.
  10. ↑ Tulospalvelu – Vasemmistoliitto Helsingin Sanomat. 2015. Arkistoitu 9.10.2019. Viitattu 10.10.2019.
  11. ↑ Purra nimesi kulttuurin luksuspalveluksi – Nyt kirjojen arvonlisävero nousussa (verkkoviite) Kansan Uutiset. 10.4.2024. Helsinki: KU. Viitattu 14.4.2024.
  12. ↑ Arvopohjainen realismi ei saa tuhota arvoja: ”Suomen pitää pystyä tuomitsemaan niin Venäjän kuin Israelin toimia” (nettilehti) Kansan Uutiset. 9.12.2024. Helsinki. Viitattu 10.12.2024.
  13. ↑ Kuntavaalit 2017
  14. ↑ Veronika Honkasalo puheenjohtajistoon Kansan Uutiset. 11.6.2016. Viitattu 14.6.2016.
  15. ↑ Veronika Honkasalon kotisivu veronikahonkasalo.fi. Viitattu 21.10.2014.
  16. ↑ Veronika Honkasalo Veronika Honkasalon verkkosivut. Viitattu 9.6.2023.
  17. ↑ Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri 22.04.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 24.4.2015.
  18. ↑ Eduskuntavaalit 2023 - Tulokset - Helsingin vaalipiiri - valitut 15.5.2023. Oikeusministeriö. Viitattu 14.9.2023.
  19. ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat pxdata.stat.fi. Viitattu 5.3.2018.[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Tilastokeskus: Valitut Tulospalvelu. 13.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 14.4.2017.
  21. ↑ Oikeusministeriö: Kuntavaalit 2021 - Tulokset - Helsingin vaalipiiri - Helsinki - valitut Tulospalvelu. 22.6.2021. Oikeusministeriö. Viitattu 14.9.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Veronika Honkasalo.
Vasemmistoliiton kansanedustajat
Helsingin vaalipiirin kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veronika_Honkasalo&oldid=22886692”