Vanha oikeisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vanha oikeisto (engl. Old Right) tarkoittaa erityisesti Yhdysvaltain New Deal -vastaisia 1930- ja 1940-luvuilla vaikuttaneita konservatiiveja. Vanha oikeisto oli löyhä yhteenlittymä, joka muodostui yritysjohtajista, konservatiivisista republikaanipolitiikoista, journalisteista sekä protestanttisten kirkkojen kaikkein fundamentalisimmasta ja konservatiivisimmasta papistosta. Vanha oikeisto sisälsi useita erilaisia ryhmittymiä ja painotuksia, joista kaikki eivät säilyneet toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan.[1]

Vanha oikeisto vastusti Franklin D. Rooseveltin valtiojohtoisuutta ja maan ennakoitua osallistumista toiseen maailmansotaan.[2] Vanhan oikeiston keskeinen vaatimus oli maksimoida taloudellinen, paikallisyhteisöllinen ja yksilöille kuuluva vapaus sekä pitää liittovaltio mahdollisimman heikkona suhteessa kansalaisyhteiskunnan instituutioihin. Tämä vaatimus on ollut yhdysvaltalaisen konservatismin ydin. Vanhan oikeiston alkuperäinen ja pitkään merkittävin järjestö oli American Liberty League.[1]

Toisen maailmansodan jälkeen monet eristäytymispolitiikkaa kannattaneet vanhat oikeistolaiset suostuivat maan sotilaallisiin ja diplomaattisiin ponnisteluihin neuvostokommunismin leviämisen hillitsemiseksi ja liittyivät uuteen kylmän sodan konservatismiin, joka hylkäsi eristäytymispolitiikan.[2]

Marxilaisen tulkinnan mukaan vanhan oikeiston loivat nimenomaan Yhdysvaltain kapitalistiseen eliittin kuuluneet suuryritysten johtajat. Vanhan oikeiston toimintaa ja tavoitteistoa ei voi täysin erottaa luojiensa omista luokkaeduista.[1]

  1. a b c Ruotsila, Markku: Sydänmaiden kapina. Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu, s. 34–35. Helsinki: Gaudeamus, 2018. ISBN 978-952-495-488-4
  2. a b Paleoconservatism Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.7.2024. (englanniksi)