Vaasan yliopisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vaasan yliopisto
lat. Universitas Wasaensis
engl. University of Vaasa
Perustettu 1968
Tyyppi Julkinen
Rehtori Minna Martikainen
Henkilökunta 656 (2023)
Opiskelijoita 5 589 (2023)
Jatko-opiskelijoita 296 (2023)
Sijainti Vaasa, Suomi
Osoite Wolffintie 32, 65200 Vaasa (käyntiosoite)
Sivusto https://www.uwasa.fi/
Opiskelijoita Vaasan yliopiston kampuksella.
Yliopiston pääsisäänkäynti.

Vaasan yliopisto (lyhenne VY[1]) on suomalainen yliopisto Vaasassa, jossa voi opiskella kauppatieteitä, tekniikkaa sekä hallinto- ja viestintätieteitä.[2] Yliopiston strategiset painoalat ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko.[3][4] Vaasan yliopistossa on noin 5 000 opiskelijaa, ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita yli 300. Tammikuusta 2023 lähtien rehtorina on ollut Minna Martikainen.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasalainen teekkari.

Vaasan yliopisto on perustettu vuonna 1968 nimellä Vaasan kauppakorkeakoulu. Vuonna 1980 nimi muutettiin Vaasan korkeakouluksi. Toiminnan edelleen laajetessa otettiin vuonna 1992 käyttöön nykyinen nimi Vaasan yliopisto.

Vaasan yliopistossa on järjestetty viisi tohtoripromootiota. Ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1988, toinen 1998, kolmas 2006, neljäs vuonna 2011 ja viides yliopiston juhlavuonna 2018. Kunniatohtoreiksi on promovoitu muun muassa professori Bengt Holmström, yliasiamies Esko Aho, arkkipiispa John Vikström, kauppaneuvos Eero Lehti, puheenjohtaja Jorma Ollila, terveystieteiden tohtori Paula Risikko ja pääjohtaja Timo Ritakallio.

Yliopiston vuosikymmenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1961 – Vaasan Kauppakorkeakoulun Säätiö perustetaan
  • 1966 – Valtioneuvosto hyväksyy Vaasan kauppakorkeakoulun valtionavun saajaksi
  • 1968 – Ensimmäiset 150 opiskelijaa aloittavat Vaasan kauppakorkeakoulussa
  • 1975 – Ensimmäinen tohtorinväitöstilaisuus
  • 1977 – Korkeakoulu valtiollistetaan
  • 1980 – Humanistisen alan koulutus alkaa, nimi muuttuu Vaasan korkeakouluksi
  • 1983 – Yhteiskuntatieteellisen alan koulutus alkaa
  • 1988 – Teollisuusekonomikoulutus alkaa
  • 1988 – Järjestetään yliopiston ensimmäinen promootio
  • 1990 – DI-koulutus alkaa yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa
  • 1991 – Vaasan korkeakoulusta tulee Vaasan yliopisto
  • 1994 – Uusi kampus Palosaarelle
  • 1996 – Tekniikan tutkimuskeskus Technobothnia valmistuu ylläpitäjinään yliopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Svenska yrkeshögskolan (nyk. Novia)
  • 1998 – Toinen promootio
  • 2001 – Tiedekirjasto Tritonia valmistuu Vaasan yliopiston sekä Hankenin ja Åbo Akademin Vaasan yksiköiden yhteiseksi kirjastoksi ja oppimiskeskukseksi
  • 2004 – Yliopisto saa oikeuden antaa DI-tutkintoja
  • 2006 – Kolmas promootio järjestetään tohtoripromootiona, maistereille on ensimmäisen kerran oma valmistujaisjuhla
  • 2006 – Yhteistyösopimus TAIKin kanssa Länsi-Suomen muotoilukeskus Muovasta
  • 2010 – Humanistinen ja Hallintotieteellinen tiedekunta yhdistetään Filosofiseksi tiedekunnaksi
  • 2011 – Neljäs promootio
  • 2018 – Yliopiston rakenne uudistui. Aiempien tiedekuntien sijaan Vaasan yliopistossa on 1.1.2018 lähtien neljä akateemista yksikköä: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö. Yliopistoon perustettiin kolme uutta tutkimusalustaa: Digitaalinen talous, InnoLab ja VEBIC.
  • 2018 – Viides promootio

Yksiköt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akateemiset yksiköt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistoon valitaan vuosittain n. 700 uutta opiskelijaa. Yliopiston rakenne uudistui 1.1.2018. Aiempien tiedekuntien sijaan Vaasan yliopistossa on nykyisin neljä akateemista yksikköä: Johtamisen yksikkö, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö, Markkinoinnin ja viestinnän yksikkö sekä Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö.[6]

Erillislaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täydennyskoulutusta tarjoaa Levón-instituutti[7], joka myös vastaa Vaasan yliopiston avoimen yliopiston tarjonnasta. Vuonna 2018 toimintansa aloittanut Kielikeskus Linginno on erikoistunut monipuoliseen kielten ja viestinnän opetukseen. Tiedekirjasto Tritonia on yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun sekä Yrkeshögskolan Novian Vaasan ja Pietarsaaren yksiköiden yhteinen kirjasto.[8]

Tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan yliopisto määrittelee itsensä vastuulliseen liiketoimintaan suuntautuneeksi, tehokkaaksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi tiedeyliopistoksi, jonka painopistealueita ovat johtaminen ja muutos, energia ja kestävä kehitys sekä rahoitus ja taloudellinen päätöksenteko.[4][9] Yliopisto kertoo yhdistävänsä vahvan tieteenalakohtaisen osaamisensa kauppatieteissä, tekniikassa, hallinto- ja viestintätieteissä globaaleihin muutostrendeihin monitieteisissä tutkimusalustoissaan. Yliopisto edistää tutkimusalustojen avulla monitieteisyyttä, tieteidenvälisyyttä ja poikkitieteisyyttä, jotta tutkimuksella voitaisiin parhaiten ratkaista monimutkaisia yhteiskuntaa kohtaavia ongelmia. Yliopisto on sitoutunut tekemään eettisesti kestävää ja vastuullista tutkimusta.[9]

Kampusalue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopisto sijaitsee merenrantakampuksella Palosaarella. Osa yliopiston tiedekunnista ja laitoksista toimii vanhan puuvillatehtaan uudistetuissa tiloissa. Yliopiston uudet rakennukset ovat suunnitelleet arkkitehdit Käpy ja Simo Paavilainen.[10]

Entisen Vaasan puuvillatehtaan länsipäädyn neljä kerrosta ovat yliopiston käytössä. Tämän Fabriikiksi nimetyn rakennuksen peruskorjaus valmistui vuoden 2008 syyskuussa.[11]

Yliopisto uudistaa parhaillaan Palosaaren kampustaan allianssimallilla.[12] Tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen ja vetovoimainen kampus.[13][14] Osana kampuskehitystä yliopisto ja Vaasan kaupunki ostivat yliopiston käyttämät rakennukset ja maa-alueen huhtikuussa 2019.[15]

Alumnitoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden alumnin tunnustuksen ovat saaneet:[16]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistokollegio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan yliopiston korkein valvoja on yliopistokollegio. Vaasan yliopiston yliopistokollegio on 15-jäseninen toimielin, jotka edustavat professoreita, muita opettajia, tutkijoita, muuta henkilökuntaa sekä opiskelijoita.[18]

Hallitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston ylin päättävä elin on yhdeksänjäseninen hallitus, joista neljä edustaa yliopistoyhteisöä ja viisi on sen ulkopuolelta. Hallituksen valitsee vaaleilla valittu yliopistokollegio. [19][20][21]

Hallituksen kokoonpano 2022–2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mari Kiviniemi, toimitusjohtaja, Kaupan liitto (hallituksen puheenjohtaja)
  • Juha Kytölä, teknologiajohtaja, Wärtsilä (hallituksen varapuheenjohtaja)
  • Mervi Airaksinen, toimitusjohtaja, Microsoft Oy
  • Timo Aukia, toimitusjohtaja, Timo Aukia Oy ja Jaakko Aukia Oy
  • Marko Kohtamäki, professori, Vaasan yliopisto
  • Susanna Kultalahti, tutkijatohtori, Vaasan yliopisto
  • Timo Rothovius, professori, Vaasan yliopisto
  • Aleksi Sandroos, opiskelija, Vaasan yliopisto (2022–2023)
  • Tommi Sottinen, professori, Vaasan yliopisto
  • Markku Stenborg, finanssineuvos, Valtiovarainministeriö
  • Marja Vettenranta, koulutusvastaava, Vaasan yliopisto

Hallituksen toimikausi on nelivuotinen. Opiskelijan osalta toimikausi on kaksivuotinen, jonka jälkeen suoritetaan opiskelijajäsenen uudelleenvalinta.

Rehtorit ja johtoryhmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston käytännön toimintaa johtaa hallituksen valitsema rehtori, joka vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisuudesta, taloudellista ja tehokkaasta hoitamisesta.[22] Rehtorin tukena tehtävässä on johtoryhmä.[23] Vararehtorit toimivat rehtorin sijaisena ja edustavat yliopistoa tutkimuksen ja opetuksen verkostoissa.[24]

Rehtorit
Tryggve Saxén 1968–1970
Mauri Palomäki 1970–1987
Ilkka Virtanen 1987–1994
Ari Salminen 1994–1998
Matti Jakobsson 1998[25]–2014
Suvi Ronkainen 2015–2017[26][5]
Jari Kuusisto 2015–2022
(viransijainen kesäkuu 2015 – tammikuu 2017)[5]
Minna Martikainen 2023–

Kunniatohtorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunniatohtorit vuoden 1988 promootiossa

1988 promootio
Filosofian kunniatohtori lehtori Heribert Picht, Kööpenhamina
Hallintotieteiden kunniatohtori kansliapäällikkö Jaakko Numminen, Helsinki
Kauppatieteiden kunniatohtori professori George Foster, Stanford
Kauppatieteiden kunniatohtori professori Bengt Holmström, Yale
Kauppatieteiden kunniatohtori pääjohtaja Jaakko Lassila, Helsinki
Kauppatieteiden kunniatohtori professori Mauri Palomäki, Vaasa
Kauppatieteiden kunniatohtori kouluneuvos Martti Ulkuniemi, Vaasa

Kunniatohtorit vuoden 1998 promootiossa

1998 promootio
Hallintotieteellinen tiedekunta professori Brainard Guy Peters
Hallintotieteellinen tiedekunta pääjohtaja Vappu Taipale
Humanistinen tiedekunta professori Joaquim Arnau
Humanistinen tiedekunta professori Hartwig Kalverkämper
Kauppatieteellinen tiedekunta professori Jean-François Hennart
Kauppatieteellinen tiedekunta konsernijohtaja Matti Ilmari
Kauppatieteellinen tiedekunta professori Baruch Lev
Kauppatieteellinen tiedekunta vuorineuvos Matti Sundberg

Kunniatohtorit vuoden 2006 promootiossa

2006 promootio
Hallintotieteellinen tiedekunta yliasiamies Esko Aho
Hallintotieteellinen tiedekunta professori Christopher Pollitt
Hallintotieteellinen tiedekunta alivaltiosihteeri Juhani Turunen
Humanistinen tiedekunta professori Pirkko Nuolijärvi
Humanistinen tiedekunta professori emeritus Sauli Takala
Humanistinen tiedekunta arkkipiispa emeritus John Vikström
Kauppatieteellinen tiedekunta professori Chris Brewster
Kauppatieteellinen tiedekunta kauppaneuvos Eero Lehti
Kauppatieteellinen tiedekunta professori Robert W. Scapens
Teknillinen tiedekunta professori emeritus Pentti Malaska
Teknillinen tiedekunta professori Dušan Malindžák, Slovakia
Teknillinen tiedekunta toimitusjohtaja (eläkkeellä) Heikki Miilumäki

Kunniatohtorit vuoden 2011 promootiossa

Neljännessä promootiossa promovoitujen 43 yliopistossa väitelleen tohtorin lisäksi kunniatohtoreiksi vihittiin seuraavat kunniatohtorit.

2011 promootio
Filosofinen tiedekunta professori György Jenei, Unkari
Filosofinen tiedekunta professori emerita Merrill Swain, Kanada
Filosofinen tiedekunta ministeri Paula Risikko
Kauppatieteellinen tiedekunta professori Eva Liljeblom
Kauppatieteellinen tiedekunta professori Klaus G.Grunert, Tanska
Kauppatieteellinen tiedekunta hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila
Kauppatieteellinen tiedekunta johtaja Jouko Havunen
Teknillinen tiedekunta professori Paul Geladi, Ruotsi
Teknillinen tiedekunta professori emeritus Pertti Järvinen
Teknillinen tiedekunta toimitusjohtaja (eläkkeellä) Mikko Niinivaara


Kunniatohtorit vuoden 2018 promootiossa

2018 promootio
Humanistiset tieteet professori Jan Engberg, Tanska
Hallintotieteet Leena Niemistö
Kauppatieteet professori Pervez Ghauri, Britannia
Kauppatieteet professori Eric von Hippel, Yhdysvallat
Kauppatieteet professori Annamaria Lusardi, Yhdysvallat
Kauppatieteet pääjohtaja Timo Ritakallio
Teknilliset tieteet johtaja Vesa Laisi
Teknilliset tieteet apulaisjohtaja Clare Lavelle, Britannia
Teknilliset tieteet johtaja Sirinnapa (Mui) Saranwong, Singapore

[27][28][29][30]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lyhenneluettelo: V, W Kielitoimiston ohjepankki. Viitattu 4.11.2024.
  2. ↑ Vaasan yliopisto Vaasan yliopisto. 12.11.2019. Viitattu 9.6.2021.
  3. ↑ Vaasan yliopisto: Vaasan yliopiston tavoitteet ja painoalat www.uva.fi. 27.1.2012. Viitattu 21.6.2017.
  4. ↑ a b Yliopistojen sopimukset - OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 9.6.2021.
  5. ↑ a b c Vaasan yliopiston rehtoriksi Minna Martikainen Vaasan yliopisto. 30.8.2022. Viitattu 2.1.2023.
  6. ↑ Uutiset: Vaasan yliopistolle uusi organisaatiorakenne www.uva.fi. 1.1.2018. Viitattu 22.1.2018.
  7. ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/institutions/levon/continuing/
  8. ↑ Tritonian verkkosivu Tritonia. Viitattu 9.6.2021.
  9. ↑ a b Strategia ja arvot Vaasan yliopisto. 13.3.2020. Viitattu 9.6.2021.
  10. ↑ http://www.uva.fi/fi/about/campus/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ http://issuu.com/universityofvaasa/docs/tilaesite_v8_painovalmis_final
  12. ↑ Kaj Nordgren: Allianssilla hiilineutraaliksi korjausrakentamisessa. www.businessfinland.fi. Viitattu 9.6.2021.
  13. ↑ Kampuskehityshanke Kampuskehityshanke. Viitattu 9.6.2021.
  14. ↑ Kampuskehityshanke Vaasan yliopisto. 23.2.2021. Arkistoitu 9.6.2021. Viitattu 9.6.2021.
  15. ↑ Vaasan yliopisto ja kaupunki ostivat kampusalueen Rakennuslehti. 3.5.2019. Viitattu 9.6.2021.
  16. ↑ Vuoden alumni Vaasan yliopisto. Viitattu 23.6.2023.
  17. ↑ Sari Essayah Vaasan yliopiston vuoden alumni Helsingin Sanomat. 26.1.2004. Viitattu 23.6.2023.
  18. ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/collegium/
  19. ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/board/
  20. ↑ Markku Stenborg ja Hannes Torppa Vaasan yliopiston hallituksen uusiksi jäseniksi - ePressi www.epressi.com. 15.11.2019. Viitattu 11.10.2020.
  21. ↑ Sami Vähämaa Vaasan yliopiston hallitukseen - ePressi www.epressi.com. 22.4.2020. Viitattu 11.10.2020.
  22. ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/rector/
  23. ↑ http://www.uva.fi/fi/about/organisation/
  24. ↑ Rehtori ja vararehtorit Vaasan yliopisto. 10.5.2020. Viitattu 30.8.2022.
  25. ↑ http://www.uva.fi/fi/about/history/
  26. ↑ Siirilä, Merja: Vaasan yliopiston rehtoriksi Suvi Ronkainen Yle. 29.9.2014. Viitattu 29.9.2014.
  27. ↑ https://archive.today/20131005213505/http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
  28. ↑ http://www.uva.fi/fi/news/tohtoripromootio_on_osallistujilleen_hauska_juhla_ja_pitkan_uurastuksen_paatos/
  29. ↑ http://www.uva.fi/fi/news/yliopisto_myontaa_kymmenen_kunniatohtorin_arvoa_promootiossaan_26--28-5/
  30. ↑ <https://www.univaasa.fi/fi/news/kunniatohtorit_2018/ (Arkistoitu – Internet Archive)>

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vaasan_yliopisto&oldid=22748228”