Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta on yksi Helsingin yliopiston yhdestätoista tiedekunnasta. Se on Suomen ainoa eläinlääkärikoulutusta antava yksikkö. Eläinlääkäreitä koulutettiin 1945–1995 Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa, joka liitettiin Helsingin yliopistoon vuonna 1995, jolloin se sai nykyisen nimensä eläinlääketieteellinen tiedekunta. Eläinlääketieteellinen tiedekunta muutti vuonna 2004 Hämeentieltä Helsingin Hermannista Helsingin yliopiston Viikin kampukselle.
Tiedekunnan osastot ja yksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on neljä osastoa vuodesta 2009 alkaen: elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto ja eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto.
Oleellinen osa tiedekunnan toimintaa on tutkimus- ja opetussairaalana toimiva Yliopistollinen eläinsairaala. Eläinsairaalaan kuuluu Viikissä toimivat Pieneläinsairaala ja Hevossairaala sekä Mäntsälässä Saarella toimiva Tuotantoeläinsairaala.
Tiedekunnan yksiköihin kuuluu lisäksi Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaiset eläinlääkärit hankkivat koulutuksensa pitkään ulkomailta: Tukholmasta, Kööpenhaminasta, Viron Tartosta tai Saksasta. Suomessa oli eläinlääkäreistä jatkuva pula, joka kärjistyi talvi- ja jatkosodan vuosina kun suuri osa eläinlääkäreistä oli rintamalla. Sodan jälkeisen valuuttapulan takia opiskelu ulkomailla tuli myös entistä kalliimmaksi.
Eläintieteellinen korkeakoulu perustettiin vuoden 1945 lailla, jonka mukaan Suomessa koulutettaisiin kandidaattitutkintoon asti ja jatko-opinnot hoidettaisiin Tukholmassa. Koulu sai sijaintipaikakseen 6,5 hehtaarin louhikkoisen tontin Helsingin Hermannista, Sörnäisten vankilan vierestä. Alueella toimi ennestään eläinlääkintälaboratorio, josta myöhemmin tuli valtion eläinlääketieteellinen laitos (VELL). Pitkään korkeakoulu toimi vuokratiloissa eri puolilla Helsinkiä sekä vuonna 1956 opetus- ja koetilaksi saadun Hautjärven kartanon tiloissa Mäntsälässä. Hermannissa rakentamaan päästiin vasta 1950-luvun lopulla, ja töitä hidasti vankityövoiman käyttö rakennustöissä. 1960-luvun alkupuolella aluetta vähitellen laajennettiin uusilla rakennuksilla väljän puistomaisesti. Lopullisessa koossaan tilat kattoivat 66 500 neliömetriä. Ensimmäiset kokonaan Suomessa opiskelleet eläinlääkärit valmistuivat 1968.[1][2]
1980-luvun lopulla eläinlääketieteellisellä kampuksella Hermannissa sijaitsivat hallinto- ja instituuttirakennus kirjastoineen ja juhlasaleineen sekä anatomian, mikrobiologian ja patologian laitostiloineen. Isossa klinikkarakennuksessa toimivat kirurgian, sisätautiopin, farmakologian ja fysiologian laitokset sekä leikkaussalit ja röntgenosasto. Lisäksi alueella oli kotieläinhygienian ja biokemian rakennus, elintarvikehygienian rakennus, eläinanatomian rakennus, pieneläinklinikka, suureläinpotilasosasto talleineen, navettoineen ja sikaloineen, kotieläinhygienian navetta, tarttuvien tautien klinikka sekä Yliopiston apteekki.[3]
Korkeakoulua yritettiin 1970-luvulta asti siirtää Kuopioon hajasijoittamisen hengessä. Vuonna 1992 opetusministeri Riitta Uosukaisen johdolla tehtiin periaatepäätös Eläinlääketieteellisen korkeakoulun siirtämiseksi Kuopion yliopiston tiedekunnaksi, samalla kun Kuopiosta lopetettaisiin hammaslääketieteen opetus.[4] Laaja vastustus johti päätöksen perumiseen kesäkuussa 1993[1], mutta lobbausta Kuopion puolesta jatkettiin vielä vuonna 2010[5][6].
Tiedekunnan siirryttyä Viikkiin valtaosa Hermannin kampuksen rakennuksista purettiin ja tilalle rakennettiin asuinkerrostaloja. Korkeakoulun historiasta muistuttavat alueen nimistössä Eläinlääkärinpuisto, -katu ja -kuja.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Yli 100-vuotias unelma toteutuu. Eläinlääketieteen korkeakoulun rakennukset valmistuvat tarkoitukseensa vuonna 1965-66. Helsingin Sanomat, 7.3.1962, s. 28. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ 50 vuotta eläinlääkärikoulutusta Suomessa Lääkärilehti. 1.6.1995. Viitattu 5.5.2023.
- ↑ Toppari, Kirsti: Eläinlääketieteen linnake kohosi Hermannin kallioille. Helsingin Sanomat, 17.4.1989, s. 24. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Hammaslääkärikoulutus lakkaa Kuopiossa vuoteen 1996 mennessä. Tilalle siirtyy Eläinlääketieteellinen korkeakoulu Helsingistä. Helsingin Sanomat, 5.6.1992, s. 5. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Eläinlääketieteellinen pysynee Helsingissä MTV3. 21.1.2000. Viitattu 5.5.2023.
- ↑ Eskanen, Jukka: Eläinlääkärit erikoistumaan Kuopioon? Yle Uutiset. 14.10.2010. Viitattu 5.5.2023.
- ↑ Helminen, Katri: Julius Holmberg, Eläinlääkäriliiton ensimmäinen puheenjohtaja. Suomen Eläinlääkärilehti, Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 5.5.2023.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karemaa, Outi: Vanhan tieteenalan nuori korkeakoulu, EKK 1945–1995. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu 1995. ISBN 951-834-046-3.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
