Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin
Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin | |
---|---|
Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Ere Kokkonen |
Käsikirjoittaja | Spede |
Tuottaja | Pertti Pasanen |
Säveltäjä | Jaakko Salo |
Kuvaaja |
Martti Kakko Eki Peltomaa Harri Laakso |
Leikkaaja | Eva Jaakontalo |
Lavastaja | Kristine Elo |
Pääosat |
Vesa-Matti Loiri Marjatta Raita Tapio Hämäläinen Marita Nordberg |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Filmituotanto Spede Pasanen Oy |
Ensi-ilta | 30. syyskuuta 1983 |
Kesto | 91 min |
Alkuperäiskieli | suomi, venäjä |
Katsojat | 381 181 |
Edeltäjä | Uuno Turhapuro menettää muistinsa |
Seuraaja | Uuno Turhapuro armeijan leivissä |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin on vuonna 1983 julkaistu kahdeksas Uuno Turhapuro -elokuva, joka on jatko-osa edellisenä vuonna julkaistulle Uuno Turhapuro menettää muistinsa -elokuvalle. Elokuva oli vuoden katsotuin elokuva, sillä se keräsi 381 181 katsojaa.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun Uunon muisti palailee pätkittäin, siitä seuraa tunnetusti harmia, kunnes hän kajahtaa taas ja pitää itseään äitinä, joka odottaa lasta. Kuitenkin kaiken myllerryksen keskellä itse Turhapuron ansiosta suunnitellaan uutta Tuntematon sotilas -elokuvan toista osaa, kun neuvostoliittolainen kauppavaltuuskunta saapuu Helsinkiin.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesku Loiri | … | Uuno Turhapuro |
Marjatta Raita | … | Elisabeth Turhapuro |
Tapio Hämäläinen | … | vuoristoneuvos A. Tuura |
Elli Castrén | … | Tuuran sihteeri |
Marita Nordberg | … | vuoristoneuvoksetar Tuura |
Simo Salminen | … | Sörsselssön |
Pertti Pasanen | … | Härski-Hartikainen |
Juhani Kumpulainen | … | autokorjaamon omistaja |
Aarno Sulkanen | … | työnjohtaja |
Tommi Rinne | … | psykiatri Sibelius |
Virve Kauste | … | pikku-Elisabethin äiti |
Anna Kokkinen | … | myyjätär |
Helena Notkonen | … | Elviira Sörsselssön |
Pekka Autiovuori | … | hengenpelastaja |
Yrjö Tähtelä | … | suomalaisen kauppavaltuuskunnan johtaja |
Esko Salmela | … | suomalaisen kauppavaltuuskunnan jäsen |
Matti Kuusla | … | ministeri Nitsikov |
Markku Huhtamo | … | neuvostoliittolaisen kauppavaltuuskunnan jäsen |
Heikki Kinnunen | … | parrakas ukko / tarjoilija |
Leena Uotila | … | hammaslääkäri |
Rose-Marie Precht | … | gynekologi |
Paavo Hukkinen | … | neuvostoliittolaisen kauppavaltuuskunnan jäsen |
Ari Määttänen | … | suomalaisen kauppavaltuuskunnan jäsen |
Aapo Vilhunen | … | Jaska, valintamyymälän kassa |
V-V Salminen | … | Sörsselssönin lääkäri |
Ere Kokkonen | … | kielikurssin johtaja |
Juhani Peräkorpi | … | suomalaisen kauppavaltuuskunnan jäsen |
Tarja Kottonen | … | kielikurssin osanottaja |
Heidi Kari | … | kielikurssin osanottaja |
Seija Marjoranta | … | kielikurssin osanottaja |
Marja Turpeinen | … | kielikurssin osanottaja |
Lea Martimo | … | kielikurssin osanottaja |
Asta Seppälä | … | lakiasiaintoimiston sihteeri |
Lena Paersch | … | sanomalehtiuutisen lukija |
Mirjam Himberg | … | sanomalehtiuutisen lukija |
Tekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ohjaus: Ere Kokkonen
- Käsikirjoitus: Spede
- Kuvaus: Martti Kakko, Eki Peltomaa ja Harri Laakso
- Leikkaus: Eva Jaakontalo
- Äänitys: Pekka Lampela ja Erkki Vesterinen
- Musiikki: Jaakko Salo
- Lavastus: Kristine Elo
- Valaisu: Kari Kekkonen ja Lasse Sinda
- Järjestäjä: Tauno Lahtinen
- Kuvaussihteeri: Marjut Ollila
- Tuottaja: Pertti Pasanen
- Jaakko Salon studio-orkesteri: Jaakko Salo (kapellimestari), Juhani Aaltonen, Tom Bildo, Unto Haapa-aho, Markku Hannola, Hannu Koistinen, Kari Kuusamo, Heikki Laurila, Seppo Peltola II, Lill-Jørgen Petersen, Simo Salminen ja Heikki Virtanen
- Negatiivinleikkaus: Leena Palmu
- Tuotantoyhtiö: Filmituotanto Spede Pasanen Oy, 1983
TV-esitykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päivämäärä | Kanava | Katsojamäärä |
---|---|---|
1.5.1987 | MTV1 | 1 208 000 |
22.2.1998 | MTV3 | 821 000 |
2.1.2004 | MTV3+ | |
31.12.2005 | MTV3 | |
1.5.2007 | MTV3 | |
9.11.2013 | MTV3 | |
1.5.2015 | MTV3 | |
8.7.2016 | MTV3 | 165 000[1] |
23.2.2018 | MTV3 | |
28.12.2018 | Sub | 163 000[2] |
30.12.2018 | Sub | 94 000[2] |
12.4.2019 | Sub | 89 000[3] |
2.7.2019 | Sub | 98 000[4] |
6.7.2019 | Sub | 25 000[5] |
1.1.2020 | Sub | |
24.6.2020 | Sub | 72 000[6] |
26.6.2020 | Sub | |
8.4.2021 | Sub | 94 000[7] |
28.7.2021 | Sub | 62 000[8] |
2.8.2022 | Sub | 25 000[9] |
27.8.2022 | Sub | 102 000[10] |
19.8.2023 | MTV Sub | |
18.7.2024 | MTV Sub |
Muuta tietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva on jatkoa elokuvalle Uuno Turhapuro menettää muistinsa (1982). Elokuva loppuu siihen, kun Uuno juoksee Moskovaan matkalla olevan junan perään, mikä mitä luultavimmin parodioi Loirin debyyttifilmiä Pojat (1962). Elokuvan loppuun Spede sijoitti vitsiksi tarkoitetun mainoksen, jonka mukaan sarjan seuraava elokuva tulisi olemaan Uuno Turhapuro – Leningradin lemmikki. Tämän nimistä elokuvaa ei kuitenkaan koskaan tullut.
Arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin Sanomien kriitikon Helena Yläsen mielestä Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin ei ollut samaa tasoa kuin sen edeltäjä: "Tämä on Turhapuro-sarjan välitöitä, niitä joissa Uunon hahmo ei kehity ja hauskanpidossa on rutiinin tuntua. – – – Tämän uuden filmin puute on, että se hajaantuu niin moniaalle. – – – Uuno on miltei sivuhenkilö omassa elokuvassaan. Se on suuri virhe, sillä yksikään toinen tämän komedian henkilöistä ei ole samanlainen, perushahmoltaan suorastaan nerokas hahmo. Uunon rinnalla ovat pelkkiä avustajia niin 'normaali' vaimo, roopeankkamainen appiukko kuin tupuna ja hupuna kiitävät Spede ja Simo."[11]
Monet kriitikot olivat alkaneet pitää Uunon hahmoa kiinnostavampana kuin itse elokuvia. Esimerkiksi Tiedonantajan Velipekka Makkonen kirjoitti: "Ajatus näyttää suomalaisen miehen ja naisen rooliasenteita Uuno Turhapuron kaltaisen hahmon kautta ei ole huono, mutta huonoa ja vastuutonta, yleisön todellista aliarvioimista ja pilkkaamista on kyvyttömyys nähdä Uunon kaltaisen hahmon todellisia ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia, niin ilmaisun kuin komiikan alueella. Elokuvat tehdään huolimattomasti niin teknisesti kuin ilmaisullisesti, jälki on uskomattoman krouvia eikä yleisölle totisesti jätetä vähäisintäkään löytämisen iloa."[11]
Porin Lehden Kari Levola pohti elokuvan kohdeyleisöä: "Turhapuroja on tähän asti pidetty jonkinlaisina perhefilmeinä. Nyt mukana alkaa olla jo sen verran rimaa alittavia aineksia, että sitäkin sietää jo harkita. – – – Tulee vain mieleen, että kun valtayleisö näyttää muodostuvan lapsista, voisi Spede säästää nyt ahkerasti viljellyt kaksimielisyydet ja pikkutuhmuudet jonnekin muualle."[11]
Kymmenestä suomalaisesta ensi-iltakriitikosta kaksi antoi elokuvalle yhden tähden, kolme ei sitäkään ja viisi ei ollut elokuvaa arvioinut. Keskiarvoksi tuli 0,4 tähteä neljästä.[12] Video-oppaassa vuodelta 1994 elokuva saa yhden tähden viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”huono”.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ TV-mittaritutkimuksen tuloksia - Viikko 27/2016 finnpanel.fi. Viitattu 14.7.2016.
- ↑ a b TV-mittaritutkimuksen tuloksia - Viikko 52/2018 finnpanel.fi. Viitattu 12.1.2019.
- ↑ TV-mittaritutkimuksen tuloksia - Viikko 15/2019 finnpanel.fi. Viitattu 15.4.2019.
- ↑ TV-mittaritutkimuksen tuloksia - Viikko 27/2019 finnpanel.fi. Viitattu 8.7.2019.
- ↑ Finnpanel - TV-mittaritutkimus web.archive.org. 8.7.2019. Viitattu 17.6.2020.
- ↑ Finnpanel - TV-mittaritutkimus www.finnpanel.fi. Viitattu 29.6.2020.
- ↑ Viikon katsotuimmat lähetykset kanavittain, Sub, viikko 14/2021 finnpanel.fi.
- ↑ Viikon katsotuimmat lähetykset kanavittain, Sub, viikko 30/2021 finnpanel.fi. Viitattu 6.8.2021.
- ↑ Viikon katsotuimmat lähetykset kanavittain, Sub, viikko 31/2022 finnpanel.fi. Viitattu 29.8.2022.
- ↑ Viikon katsotuimmat lähetykset kanavittain, Sub, viikko 34/2022 finnpanel.fi. Viitattu 29.8.2022.
- ↑ a b c Suomen kansallisfilmografia, osa 9 (vuosien 1981–1985 elokuvat), s. 256–260. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, 2000. ISBN 951-37-2677-0.
- ↑ Pistetaulukko (touko-syyskuun ensi-illat). (Arvostelijoina Asko Alanen, Pertti Avola, Mikael Fränti, Antti Lindqvist, Pentti Lumirae, Timo Malmi, Harri Moilanen, Mikko Piela, Hans Sundström ja Sakari Toiviainen.) Projektio, 1/1984, s. 2. Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL.
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin Elonet. (suomeksi)