Jyrki Lappi-Seppälä
| Jyrki Lappi-Seppälä | |
|---|---|
 Jyrki Lappi-Seppälä Espanjan La Manchassa 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. joulukuuta 1945 Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | kääntäjä |
| Vanhemmat |
Jussi Lappi-Seppälä Aulikki o.s. Koskimies |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Puoliso | Kristina o.s. Särö |
| Lapset | Rosa Lappi-Seppälä |
Jyrki Juhani Lappi-Seppälä (s. 5. joulukuuta 1945 Helsinki) on suomalainen kääntäjä. Hän on etenkin espanjan- ja portugalinkielisen kaunokirjallisuuden suomentaja.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lappi-Seppälä oli jo lapsena hyvin kiinnostunut kielistä ja kirjallisuudesta ja käänsi 1960-luvulla espanjankielistä runoutta koulu- ja osakuntalehtiin. Hän oli monen vuoden ajan kuoro- ja soololaulajana Yleisradion ”Lastenkamarin iltasoitto” -ohjelmissa. Vuonna 1959 Jyrki Lappi-Seppälä näytteli elokuvassa Taas tapaamme Suomisen perheen[1] ja 1961 elokuvassa Tyttö ja hattu.[2] Lappi-Seppälä kirjoitti ylioppilaaksi Tehtaanpuiston yhteiskoulusta vuonna 1964. Hän valmistui Helsingin yliopistosta 1976 pääaineenaan yleinen kielitiede, romaaninen filologia sekä lehdistö- ja tiedotusoppi. Lappi-Seppälä on opiskellut lisäksi espanjan kieltä ja kulttuuria Tukholman yliopistossa ja Madridin Complutense-yliopistossa.
Lappi-Seppälä on käsikirjoittanut elokuvan Confiteor, joka oli yksi episodi elokuvasta Tunteita (1965), ja näytellyt siinä pääosaa.[3]. Hän on osallistunut yhdessä Jaakko Talaskiven kanssa myös muihin kokeellisiin elokuvahankkeisiin. Kirjallisuuden kääntämisen ohella Lappi-Seppälä on ollut 1970–1980-luvuilla päivätyössä kustannustoimittajana, kustantajana ja kirjapainon johtajana Suomessa sekä Kepan kehitysyhteistyöprojektin koordinaattorina Keski-Amerikassa. Suomen liityttyä 1995 Euroopan unioniin Lappi-Seppälä työskenteli kielialan päällikkövirkamiehenä Euroopan yhteisöjen eri elimissä, muun muassa EU-komission käännöstoimen pääosaston suomen kielen osastopäällikkönä ja kieliasioiden neuvonantajana EU:n Tallinnan-edustustossa.
Jäätyään eläkkeelle EU-virasta Lappi-Seppälä on jatkanut espanjan- ja portugalinkielisen kirjallisuuden suomentamista. Hänen tärkein työnsä on ollut Miguel de Cervantesin klassikon Don Quijote uusi suomennos. Lappi-Seppälä tunnetaan lisäksi muun muassa Isabel Allenden, Jorge Amadon, Alejo Carpentierin, Julio Cortázarin, Sergio Ramírezin, Luiz Ruffaton, Mario Vargas Llosan ja Manuel Vázquez Montalbánin teosten suomentajana.[4] Lappi-Seppälä on myös julkaissut omaelämäkerrallisen teoksen Tuulimyllyjä päin (2015).[5]
Espanjan kuningas Felipe VI on myöntänyt Lappi-Seppälälle Espanjan siviiliansioritarikunnan komentajamerkin.
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valtion kääntäjäpalkinto 1984
- Espanjan siviiliansioritarikunnan komentajamerkki 2014
- Valtion kääntäjäpalkinto 2015
- Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi 2015
- Filosofian kunniatohtori (Helsingin yliopisto) 2023[6]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyrki Lappi-Seppälän isä oli arkkitehti ja kokoomuksen kansanedustaja Jussi Lappi-Seppälä[7] ja äiti maisteri Aulikki Lappi-Seppälä (o.s. Koskimies), jonka vanhemmat olivat professori A. V. Koskimies ja runoilija Ilta Koskimies (o.s. Bergroth).[8] Lappi-Seppälän tytär on jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja Rosa Lappi-Seppälä.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taas tapaamme Suomisen perheen elonet.finna.fi. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Tyttö ja hattu elonet.finna.fi. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Confiteor finna.fi. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Jyrki Lappi-Seppälä kansalliskirjasto.finna.fi. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Jyrki Lappi-Seppälä Tuulimyllyjä päin Kiiltomato.net. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ 30 uutta kunniatohtoria vihitään Promootion riemuvuonna | Helsingin yliopisto www.helsinki.fi. Viitattu 7.6.2023.
- ↑ Pikkarainen, Juha: Jyrki Lappi-Seppälä: Tuulimyllyjä päin Yle Uutiset. 27.1.2016. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ Lappi-Seppälä, Jussi Porvarillisen työn arkisto. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ Virtanen, Ari: Kun kilpikonnat katosivat (vain tilaajille) 17.4.2021. Helsingin Sanomat. Viitattu 14.2.2023.