Turun kulttuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin johdanto ei ole riittävän hyvä johdatus artikkelin aiheeseen.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin johdantoa. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Osa artikkelisarjaa
Historia
malline:
Aurajoen ranta iltavalaistuksessa.

Turku on monipuolinen kulttuurikaupunki. Vuoden ympäri järjestetään erilaisia konsertteja, näyttelyitä, teatteriesityksiä ja festivaaleja. Vuonna 2011 avattu Logomo tarjoaa tiloja tuhatpäisille joukoilleja siellä on pidetty tilaisuuksia oopperaesityksistä jazzfestivaaleihin. Turku toimi Tallinnan kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2011.[1]

Vuonna 1790 perustettu Turun Soitannollinen Seura oli Suomen ensimmäinen musiikin edistämiseen keskittynyt yhdistys. Seuralla on ollut alusta alkaen oma orkesterinsa, jonka seuraaja on Turun filharmoninen orkesteri.[2] Turun piirustuskoulu oli Suomen ensimmäinen taideoppilaitos.[3] Koulu on nykyisin osa Turun ammattikorkeakoulua ja sen osana toimivaa Turun Taideakatemiaa. Oppilaitos kouluttaa kuvataiteilijoiden lisäksi taiteilijoita sirkuksen ammattilaisista tanssijoihin ja elokuvantekijöihin. Musiikin perusopetusta järjestää muun muassa Turun seudun musiikkiopisto. Musiikin ja kuvataiteen lisäksi Turku tunnetaan muun muassa arkkitehdeistä, kirjailijoista, urheilusta ja teatteritarjonnasta. Suomen vanhin yhä vielä käytössä oleva teatteritalo toimii Turun ruotsalaisen teatterin eli Åbo Svenska Teaterin tyyssijana[4].

Turun taiteilijoiden markkinointia edistää Arsnet-palvelu, jossa ovat lähes kaikkien esiintyvien turkulaisten taiteilijoiden yhteystiedot.

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun keskiaikamarkkinoita vietetään Vanhalla suurtorilla joka kesä.
Joulurauha on julistettu tiettävästi ensimmäistä kertaa Turun Vanhalla Suurtorilla jo vuonna 1320.[5]

Turussa järjestetään tapahtumia ympäri vuoden. Turun Soitannollinen Seuran joka neljäs vuosi helmikuisin järjestämä valtakunnallinen Turun sellokilpailun on lajissaan Suomen ainoa[6]. Alkuvuodesta maaliskuussa on myös Turku Jazz -tapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 1969 eri tapahtumapaikoissa ympäri kaupunkia. Vuonna 2018 jazzit painottuivat enemmän Logomoon.[7] Kevään perinteitä on myös Aurajoen varressa pidettävät Saaristolaismarkkinat, joka kerää rantaan kalastajia ja käsityöläisiä erityisesti Turun saaristosta.[8] Turun messu- ja kongressikeskuksessa järjestetään keväällä useita messuja, muun muassa Turun taide- ja antiikkimessut ja Piha- ja puutarhamessut.[9] Urheilun osalta perinteinen kevään tapahtuma on huhtikuussa järjestettävä Turun Sanomien kortteliajot -pyöräkilpailu, jonka Turun Urheiluliitto on vuodesta 1957 asti järjestänyt.[10] Toukokuun lopulla juostaan Naisten Kuntovitonen. Kevään muita apahtumia ovat muun muassa Suomalaisen elokuvan festivaalit[11] sekä toukokuussa järjestettävät Turku Biennaali -nykytaiteen näyttely[12].

Kesän lähtee käyntiin Neitsytperunafestivaaleilla Panimoravintola Koulun pihalla, jossa maistellaan uuden sadon perunoita.[13] Seikkisrock, lasten kaksipäiväinen taide- ja musiikkijuhla järjestetään kesäkuun puolivälissä Kupittaan Seikkailupuistossa. Samoihin aikoihin, kaupungin tunnetuimman urheilijan Paavo Nurmen syntymäpäivän tienoilla, on paljon urheilutapahtumia. Näihin lukeutuvat Paavo Nurmi Games -yleisurheilutapahtuma sekä Paavo Nurmi Marathon. Kesäkuun lopettaa vuosittain valtavasti kävijöitä keräävät Turun keskiaikaiset markkinat, jotka on järjestetty vuodesta 1996 Vanhalla suurtorilla. Heinäkuun alussa Ruissalon saarella järjestetään Euroopan toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti jatkunut rockfestivaali Ruisrock[14]. Rauhallisemman musiikin ystäville on tarjolla Brinkhallin kartanolla kamariorkesteri Refugium musicumin järjestämä Brinkhall soi -festivaali, jonka tarkoituksena on elävöittää kulttuurihistoriallisesti merkittävän kartanon miljöötä. Elektronisen musiikin festivaali Turku Modern, jatkaa kaupungissa järjestettävien tanssimusiikin festivaalien perinnettä. Heinäkuun lopettaa kaupunkifestivaali Down By The Laituri (DBTL)[15].

Elokuussa on kaksi viikkoa kestävät Turun musiikkijuhlat. Ohjelmatarjonta keskittyy Turun filharmonisen orkesterin konsertteihin sekä oopperaan, kamarimusiikkiin, resitaaleihin, jazziin, ulkoilmatapahtumiin ja lasten konsertteihin. Elokuun alussa pidetään jokirannassa myös Aura Fest, joka kuuluu Suomen suurimpien hiphop-festivaalien joukkoon. Kun musiikkijuhlat päättyvät, pidetään kaupungissa Turun taiteiden yö. Urheilurintamalla koetaan vielä Turku Touring -pyöräily[16] ja tietysti koko vuoden ympäri pyörivät turkulaisten suosikit joko jalkapallo- tai jääkiekkomatsit. Elokuun lopussa Luostarinmäen käsityöläismuseossa järjestettävät Käsityötaidon päivät on museon vuoden kohokohta.[17]

Syksyllä vietetään Turun omaa kotiseutupäivää eli Turun päivää, jota juhlitaan vuosittain syyskuun kolmantena sunnuntaina. Kauppatorilla on suuret perinteikkäät Heikin markkinat ja samoihin aikoihin järjestetään messukeskuksessa myös Turun messut. Turun päivänä valitaan myös tulevaksi vuodeksi Turun Flikka ja Poika ja päivä päätetään suureen ilotulitukseen Aurajokirannassa.[18] Syksyllä on kaupungissa vielä kaksi perinteikästä urheilutapahtumaa: vuodesta 1927 lähtien järjestetyt Aurasoutu -soutukilpailut sekä Ruissalojuoksut, jotka on järjestetty Ruissalossa vuodesta 1972 lähtien.[19][20] Lokakuun alussa messukeskuksessa järjestetään Turun kansainväliset kirjamessut, joiden yhteydessä pidetään myös erittäin suositut ruokamessut. Lokakuussa järjestetään myös kevään tapaan kalamarkkinat eli silakkamarkkinat Aurajokirannassa[21].

Talvella Turku on Suomen virallinen joulukaupunki, jossa on jo 1300-luvulta lähtien luettu joulurauhanjulistus.[22] Marraskuun alusta Nuutinpäivään kaupungissa järjestetään erilaisia jouluun liittyviä tapahtumia. Keskeisimpänä tapahtumana ovat Vanhan Suurtorin joulumarkkinat.[23] Marraskuussa Turussa järjestetään Pohjoismaiden suurin nuorisolle tarkoitettu kristillinen musiikkitapahtuma, Maata näkyvissä -festarit.[24]

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurajokivarsi tarjoaa puitteet useille tapahtumille etenkin kesäaikaan.
Robin keikalla Lahdessa 2017.

Turusta on lähtöisin sekä lukuisia kansallisesti että muutamia kansainvälisestikin tunnettuja artisteja ja yhtyeitä.

Rockmusiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen rock-konsertti järjestettiin Turussa Konserttitalolla lokakuussa 1956.[25] 1960-luvun alussa kaupungissa oli rock-show -toimintaa, jonka keskeisiä hahmoja olivat muun muassa Suomen rock-kuninkaaksi vuonna 1961 kruunattu Pekka Loukiala, Rapi Tuominen ja Tommie Mansfield. Helge Siimeksen rock-show -ryhmä kiersi ympäri Turkua 60-luvun alkukesinä.[26]

1970-luvulla Turussa vaikutti muun muassa progressiivista rockia esittänyt Kaamos ja purkkapoppiin sekä raskaaseen rockiin vivahtanut Yellow. 1970-luvun lopulla Turku tunnettiin myös punkkareistaan ja rockabillystä. Jälkimmäisiä edusti raisiolaisista ja turkulaisista nuorista koostunut Buck Jones & His Rhythm Riders. Ensimmäisessä punk-aallossa Turussa vaikutti mm. TV:n orjat, joka osallistui ensimmäisen Hilse-LP:n äänityksiin ja julkaisi yhden singlen[27]. Pasi Raappanan johtama Pasi & Mysiini oli uuden aallon yhtye, joka julkaisi 1980-luvun alussa kaksi albumia[28].

Punk-aallon jälkimainingeissa Tuula Amberlan johtama Liikkuvat lapset kiersi ahkerasti ympäri Suomea ja levytti kolme albumia. Muita levyttäneitä post punk -yhtyeitä Turussa olivat Kai Raumosen johtama Ret Marut ja Ismo Laakson AD. Kauko Röyhkän ja Maritta Kuulan 500 kg lihaa koostui myöhempinä vuosinaan turkulaismuusikoista. Pitkäaikaisista myöhempien sukupolvien punkyhtyeistä Turun Tauti on edelleen toiminnassa ja bändi oli keikalla muun muassa turkulaisella rock-klubi TVO:lla 2017 kesällä[29].

1980-luvun turkulaismenestyjiä olivat myös Tommi Läntisen Boycott ja Ressu Redfordin johtama Bogart Co. Vuosikymmenen vaihteessa Suurlähettiläät teki läpimurtonsa ja Vilperin Perikunta aloitteli huumoripitoisilla iskelmillään pari vuotta myöhemmin, Pääkköset yhdisteli rap-riimejä ja rock-riffejä Beastie Boysin hengessä.

1990-luvun loppupuolella ja uuden vuosituhannen alussa turkulaisen rock-kulttuurin äänitorvena toimi Poplivion-levymerkki. Raskaan rockin suunnalla Xysma ja Disgrace kiersivät lavoja.

2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä turkulaisista yhtyeistä kansainvälistäkin menestystä niitti Teemu Brunilan luotsaama The Crash. Muita samaan aikaan ja osittain vieläkin vaikuttavia turkulaisia yhtyeitä ovat muun muassa Magenta Skycode, Déclassé, Cats on fire, So Called Plan, Ritarikunta, Traffic Island sekä garage rock -yhtyeet Sweatmaster, Boomhauer ja Trouble Bound Gospel.

2010-luvulla lavoja ovat kiertäneet muun muassa Robin, Tippa-T, Ronskibiitti ja Sammal. Hanoi Rocksin laulajana julkisuuteen noussut Michael Monroe on asunut 1990-luvun lopusta lähtien Turussa.

Elektroninen musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tamara Lund vuonna 1966.

Acid house -buumin aikoihin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa Turussa toimi Hyperdelic Housers -ryhmä, joka muun muassa järjesti Turussa Suomen ensimmäisen warehouseparty-tapahtuman vuonna 1989[30]. 1990-luvulla ryhmä järjesti mm. Ruisrock-festivaaleihin liittyneitä Typpihappo-reivejä Turkuhallissa. Vuonna 1996 DBTL:ssä nähtiin Pan Sonicin yökeikka Samppalinnan maauimalassa. Pan Sonic -kaksikko oli mukana myös DBTL:n aiemmissa äänitaidekokeiluissa.

Vuosina 1999 ja 2000 järjestettiin DBTL:n yhteydessä Teknotunneliksi nimetty tapahtuma. Tapahtumapaikkana oli liikenteeltä suljettu Myllytunneli.[31] Vuosina 2000 ja 2001 Kupittaan puistossa järjestettiin Koneisto-festivaali, joka sittemmin on siirtynyt Helsinkiin. Koneiston linjalla jatkoi 2004 Uuden musiikin festivaali. 2010-luvun lopulle tultaessa Aura Fest on painottunut elektroniseen- ja tanssimusikkiin.

Tunnettuja Turussa vaikuttavia tai vaikuttaneita artisteja ovat muiden muassa Pan Sonic, Bomfunk MC’s -yhtyeestä tunnettu DJ Gismo, Sandstorm-hitistään tunnettu Darude sekä tuottaja Jaakko "JS16" Salovaara. Elektronisen musiikin Suomen huipuista Jori Hulkkonen on asunut Turussa 2000-luvun alusta lähtien[32].

Monipuolisen musiikillisen historian omaava Jori Sjöroos vaikutti PMMP:n taustalla ja on tällä hetkellä elektronisiakin vaikutteita omaksuneen Vestan tuottaja.

Iskelmä ja oopperamusiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vares-kirjailija Reijo Mäki.

Turkulaisesta musiikista puhuttaessa ei tule unohtaa Mattia ja Teppoa eikä tietenkään veljeään Seppoa. Turkulaisen iskelmälaulajan Veepee Lehdon kynästä ovat esimerkiksi Matin ja Tepon kappaleet Kaiken takana on nainen, Näitä polkuja tallaan ja Et voi tulla rajan taa[33]. Muita kuuluisia turkulaisia laulajia ovat muun muassa Anna Hanski, Janne Hurme ja Tamara Lund. Oopperan puolella Karita Mattila on saanut myös kansainvälistä menestystä.

Kirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkulaisia kirjailijoita ja runoilijoita ovat muun muassa Jarkko Laine, Markku Into, Jukka Parkkinen ja Reijo Mäki. Nuoremman sukupolven palkittuja kirjailijoita ovat Riku Korhonen ja Joni Pyysalo. Sarjakuvataiteilija Jussi "Juba" Tuomola on saavuttanut suursuosion Viivi ja Wagner -sarjakuvallaan. Palkittuja tietokirjailijoita ovat tähtitieteilijät Esko Valtaoja (Tieto-Finlandia vuonna 2002 kirjalla Kotona maailmankaikkeudessa) ja Hannu Karttunen (Tieto-Finlandia vuonna 1998 kirjalla Vanhin tiede) sekä biologi Petter Portin. Turkulaisten sydäntä lähellä oleva murrerunoilija Heli Laaksonen on syntyisin Turusta, vaikka asuukin nykyisin Laitilassa.

Turkulaisten tekijöiden sarjakuvia, jotka kaupungin valtalehden Turun Sanomien ohella ovat levinneet lukuisiin suomalaisiin sanomalehtiin, ja joita on julkaistu myös albumeina, ovat Jussi ”Juba” Tuomolan Viivi ja Wagner, Ilkka Heilän B. Virtanen ja Tuuli Hypénin Nanna. Turun ylioppilaslehdessä julkaistuihin turkulaisten tekijöiden sarjakuviin kuuluu muun muassa Mika Lietzénin Taivaankappaleita. Monia turkulaisia sarjakuvataiteilijoita yhdistää myös kaupungissa aktiivisesti toimiva, Suomen vanhin kaupunkikohtainen sarjakuvayhdistys Turun sarjakuvakerho. Suomen vanhin scifi-seura Turun Science Fiction Seura ry (TSFS) perustettiin Turussa 27. tammikuuta 1976.[34]

Syksyisin Turussa järjestetään Turun kansainväliset kirjamessut. Turun kirjamessuihin yhdistetään yleensä muitakin messuja, joiden teemoina ovat olleet esimerkiksi tiede, musiikki ja sarjakuva.

Teatteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun kaupunginteatteri aurajokirannassa.
Åbo Svenska Teater on Suomen vanhin teatteri.

Turun ruotsalainen teatteri eli Åbo Svenska Teater on vanhin yhä edelleen toiminnassa oleva teatteri Suomessa.[35] Sen lisäksi Turussa toimivat muun muassa Turun Kaupunginteatteri, Linnateatteri, tanssiteatteri ERI ja Aurinkobaletti.[36] Ammattiteatterien lisäksi kaupungissa toimii useita harrastajateattereita, muiden muassa kaupungin vanhin suomenkielinen teatteri Teatteri Tarmo.[37] Opiskelijateatteria on kaupungissa sekä suomeksi (Turun ylioppilasteatteri) että ruotsiksi (Studentteatern i Åbo).

1970-luvulla kaupunginteatteri loi mainetta pääohjaaja Kalle Holmbergin ja taiteellisen johtajan Ralf Långbackan johtajakaudella.[38] Vuonna 2018 taiteellisena johtajana toimii Mikko Kouki.

Elokuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turussa toimii Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvakerho Turun elokuvakerho.[39] Se järjestää esityksiä keväisin ja syksyisin. Tämän lisäksi Turussa toimivat Elokuvakerho Kinokopla ja Suomen Elokuva-Arkiston Turun esitykset, joiden lisäksi Suomi–Venäjä-Seuran elokuvaosasto Mahorkka ja siansorkka on järjestänyt esityksiä. Turussa toimii myös Film-O-Holic.com-verkkojulkaisua tekevä Filminurkka ry.

Turussa järjestetään vuosittain ainakin kolme elokuvafestivaalia: Suomalaisen elokuvan festivaali, Suomen ainoa pelkästään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin keskittyvä elokuvafestivaali Vinokino sekä vuodesta 2006 lähtien järjestetty Vapaan elokuvan festivaali.

Turun yliopistossa tutkitaan mediatutkimuksen nimikkeen alla sähköistä viestintää, elokuvaa ja uutta mediaa. Alan tutkimus henkilöityy julkisuudessa paljolti Veijo Hietalaan mutta taustoilta löytyy myös muita nimiä, esimerkiksi Jukka Sihvonen.

2000-luvulla Turussa kuvattuja elokuvia ovat olleet Levottomat (2000), Tyttö sinä olet tähti (2005), Riisuttu mies (2006), Käsky (2008), Tummien perhosten koti (2008), Hella W (2011), joukko Vares-elokuvia (2011–2012), Hulluna Saraan (2012), Henkesi edestä (2015), The Girl King (2015), Onnenonkija (2016), Tom of Finland (2017), Fingerpori (2019) ja televisiosarja Kentän laidalla (2021).

Kuvanveisto ja kuvataide

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkulaisista kuvanveistäjistä lienee tunnetuin Wäinö Aaltonen, joka on saanut Turkuun myös nimeään kantavan museon. Aaltosen teoksista Turun kaupunkikuvassa voi nähdä esimerkiksi Aleksis Kiven muistomerkin, Paavo Nurmen patsaan tai Liljan patsaan. Simo Heleniuksen töistä Ahkerat Lukutoukat on Samppalinnan koulun edustalla ja Kissa-Kallu Hämeentien ja Vanhan Hämeentien risteyksessä. Uudempaa turkulaisen taiteilijan tekemää taidetta katukuvassa edustaa esimerkiksi vanhan kirjastotalon edessä oleva Saara Ekströmin Kertosäe.

Taidemaalareista kuuluisuutta ensimmäisenä suomalaisena naismaalarina on saanut 1700-luvulla elänyt Margareta Capsia.[40] Muita taidemaalareita ovat esimerkiksi Nina Ahlstedt, Samuel Elmgren, Matti Karjula, Max Salmi, Helge Stén, Sulho Sipilä, Elsa Salminiitty ja Jonas Bergman.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Turku 2011 Turun kaupunki. Viitattu 4.5.2018.
  2. ↑ Historiaa Turun Soitannollinen Seura. Viitattu 4.5.2018.
  3. ↑ Willner-Rönnholm, Margareta: Taidekoulun arkea ja unelmia, Turun Piirustuskoulu 1830–1981, s. 45. Turun maakuntamuseo, 1996.
  4. ↑ Olemme vanhin! Åbo Svenska Teater. Viitattu 5.4.2018.
  5. ↑ Joulurauhan julistus alkoi jo 1300-luvulla Turun Sanomat. Viitattu 11.4.2013. Suomi
  6. ↑ Kilpailu Turun Soitannollinen Seura. Viitattu 4.5.2018.
  7. ↑ Turku Jazz Festival 2018 Turku Jazz ry. Viitattu 4.5.2018.
  8. ↑ Turun saaristolaismarkkinat Turun kalamarkkinayhdistys. Viitattu 11.4.2013. Suomi
  9. ↑ Messutilastot 2012 (PDF) Suomen messutarkastus. Arkistoitu 15.12.2013. Viitattu 11.4.2013. Suomi
  10. ↑ TS-kortteliajot poljetaan 50. kerran ts.fi. 2007. Arkistoitu 11.6.2016. Viitattu 15.5.2016.
  11. ↑ http://www.suomalaisenelokuvanfestivaali.fi/
  12. ↑ Turku Biennaali aboa vetus ars nova. Arkistoitu 17.3.2016. Viitattu 15.5.2016.
  13. ↑ Neitsytperunafestivaali Turussa 15.-16.6.2018 Kaffeli. Viitattu 4.5.2018.
  14. ↑ Ruisrock 2018 Ruisrock-sivusto. Viitattu 4.5.2018.
  15. ↑ J. A. Kaunisto: Turun Laiturifestareilla yleisöennätys v2.fi. 3.8.2008. Viitattu 3.8.2008.
  16. ↑ Turku Touring -pyöräily 18.-19.8.2018 Turun Urheiluliitto. Viitattu 4.5.2018.
  17. ↑ Luostarinmäen käsityöläismuseo Visit Turku. Viitattu 15.5.2016.
  18. ↑ Turun päivä 7.5.2008. Turun kaupunki. Arkistoitu 13.9.2007. Viitattu 9.8.2008.
  19. ↑ Aurasoudut 2015 TYY. Arkistoitu 1.5.2016. Viitattu 6.6.2016.
  20. ↑ Ruissalojuoksut Meet Turku. Viitattu 6.6.2016.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Salo, Markku: Silakkamarkkinat kansoittaa Aurajoen rannat Yle Uutiset. 25.10.2012. Viitattu 15.5.2016.
  22. ↑ Joulurauha Turun kaupunki. Arkistoitu 5.5.2018. Viitattu 4.5.2018.
  23. ↑ https://www.turku.fi/joulukaupunki/joulumarkkinat
  24. ↑ Miten Maata Näkyvissä -festarit sai alkunsa? Maata Näkyvissä -sivusto. Viitattu 4.5.2018.
  25. ↑ Suomen ensimmäinen rockkonsertti 60 vuotta sitten päättyi ”älyttömään hulluteen”, ja ”rokkirollilaisten” tapahtumat kiellettiin Helsingin Sanomat. 21.10.2016. Viitattu 4.5.2018.
  26. ↑ Nostalginen Turku: Pekka Loukiala oli elvistelyn mestari Aamuset. 17.4.2015. Arkistoitu 4.5.2018. Viitattu 4.5.2018.
  27. ↑ Turun Pop kellari Yleisradio. Viitattu 4.5.2018.
  28. ↑ Pasi & Mysiini Finnmusic.net -sivusto. Viitattu 4.5.2018.
  29. ↑ TVO tarjoaa maksuttomia kesäkeikkoja "toinen jalka haudassa" - uudet opiskelijat eivät tunne legendaarista osakuntaa Turun ylioppilaslehti. 5.6.2017. Arkistoitu 4.5.2018. Viitattu 4.5.2018.
  30. ↑ Minna Joenniemi: Panasonic tuuttaa matalilla taajuuksilla. Aamulehti, marraskuu 1996. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25. toukokuuta 2007.
  31. ↑ Down By The Laituri pääsi yleisötavoitteeseensa 13.6.1999. Mtv. Arkistoitu 4.5.2018. Viitattu 4.5.2018.
  32. ↑ Jori Hulkkonen: "Vielä 1990-luvulla kaupungit kilpailivat, nyt kuppikunnat ovat kadonneet" Turkulainen. 25.10.2017. Viitattu 4.5.2018.
  33. ↑ Veepee Lehto - Huumorimies on vakavalla asialla Suomen Musiikintekijät ry. Arkistoitu 4.5.2018. Viitattu 4.5.2018.
  34. ↑ Turun Science Fiction Seura Turun Science Fiction Seura. Viitattu 4.5.2018.
  35. ↑ Olemme vanhin! Åbo Svenska Teater. Viitattu 4.5.2018.
  36. ↑ Teattereiden laskennalliset henkilötyövuodet vuonna 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 1.10.2013.
  37. ↑ Turun vanhin suomalainen teatteri — "täyskunnollinen" perinteinen repertuaariteatteri, Turun Tarmo (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. ↑ Suomen vanhin täyskunnallinen 26. toukokuuta 2005. Turun kaupunginteatteri. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 9. elokuuta 2007.
  39. ↑ Arkistonmuodostaja: Turun elokuvakerho ry narc.fi. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 4.5.2018.
  40. ↑ Margareta Capsia Lydian lukupiiri -blogi. 18.7.2016. Viitattu 4.5.2018.


Turun museot
Turun uskonnolliset rakennukset
Evankelis-luterilainen kirkko

Henrikinkirkko • Hirvensalon kirkko • Kakskerran kirkko • Lutherin kirkko • Maarian kirkko • Martinkirkko • Mikaelinkirkko • Paattisten kirkko • Pallivahan kirkko • Pyhän Katariinan kirkko • Pyhän Ristin kappeli • Turun linnan kirkko • Turun tuomiokirkko • Varissuon kirkko • Ylösnousemuskappeli

Muut kristilliset

Betel-kirkko • Pyhän Birgitan ja Autuaan Hemmingin kirkko • Pyhän Hengen kappeli • Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli • Turun helluntaiseurakunnan rukoushuone • Turun ortodoksinen kirkko

Muut uskonnolliset rakennukset

Turun buddhalainen temppeli • Turun moskeija • Turun synagoga • Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon seurakuntakeskus

Tuhoutuneet

Beetlehem-kirkko • Betanian kirkko • Immanuel-kappeli • Rouvasväen raamattuseuran rukoushuone

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Turun_kulttuuri&oldid=22390477”