Rockabilly

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rockabilly
Alkuperä rock and roll, country, R&B, boogie woogie
Alkuperämaa Yhdysvallat
Kehittymisen
ajankohta		 1950-luvun puoliväli
Tyypillisiä
soittimia		 kitara, kontrabasso, rummut, piano, laulu
Kehittyneitä
tyylilajeja /
suuntauksia		 psychobilly, punk rock, gothabilly

Rockabilly on yksi rockin tyylilajeista. Rockabilly yhdistelee vaikutteita countrysta (”hillbilly”-musiikista), rhythm and bluesista ja rock and rollista. Rockabilly syntyi 1950-luvun puolivälissä ja se oli suosittua erityisesti valkoisen nuorison keskuudessa noin vuoteen 1958 asti. Tämän jälkeen tyyli jatkoi elämäänsä alakulttuurina, ilman merkittävää listasuosiota ennen 1970-luvun lopun uudelleensyntyä. Rockabillyn instrumentaatio perustuu sähkökitaraan, kontrabassoon ja rumpuihin. Merkittäviä rockabilly-artisteja olivat muun muassa Elvis Presley, Carl Perkins, Johnny Cash, Johnny Burnette ja Eddie Cochran. Elvis Presley myöhemmin siirtyi rock and rollin ja Johnny Cash country-musiikin pariin. Merkittävä rockabilly-levymerkki oli Memphisissä, Tennesseessä toiminut Sun Records, jonka artisteja olivat niin sanotun miljoonan dollarin kvartetin jäsenet Elvis Presley, Jerry Lee Lewis, Johnny Cash ja Carl Perkins.

Rockabilly on hyvin nopeatempoista 2/4- tai 2/2-tahtilajissa soitettua musiikkia. Rumpukomppi sekä länkyttävä kontrabasso antavat tunnusomaisen tavarajunamaisen rytmin. Kitarana käytetään yleensä puoliakustista sähkökitaraa. Kitarassa käytetään usein kaikua ja twangia, mutta yliohjausta tai säröä vain harvoin. Bluesskaala joko duurissa tai mollissa on hyvin tunnusomainen. Carl Perkinsin mukaan ensimmäinen rockabilly-kappale on Elvis Presleyn levyttämä ”Blue Moon of Kentucky” vuodelta 1954.

Rockabilly nousi uudestaan muotiin 1970-luvun lopulla muun muassa Isossa-Britanniassa ja Suomessa. Rockabillyn ja punkin kohtaaminen synnytti psychobillyksi kutsutun tyylin 1980-luvulla.

Rockabilly Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970- ja 1980-luvun vaihteessa rockabilly nousi uuden aallon ohella nuorison suosituimmaksi musiikiksi Suomessa. Tyylisuunnan ja koko Suomen ykkösnimenä toimi silloin keravalainen Teddy & The Tigers, jonka esikoisalbumi Boppin' ilmestyi vuonna 1978. Turkulais-raisiolainen Buck Jones yhtyeineen oli myös ykkösnimiä. Brittiläiset Matchbox, Crazy Cavan & His Rhythm Rockers sekä Flying Saucers olivat Suomessakin huippusuosittuja. Vuosina 1981–1982 amerikkalainen Stray Cats oli yksi suosituimmista yhtyeistä Suomessa ja saavutti laajaa suosiota myös muiden kuin rockabilly-fanien keskuudessa. Pitkän linjan rockabilly-muusikot, kuten Ray Campi ja Sleepy LaBeef kävivät Euroopan kiertueilla hyvällä menestyksellä, myös Suomessa.

Muoti-ilmiönä rockabilly hiipui Suomessa 1980-luvun alkupuoliskolla. 1990- ja 2000-luvulla musiikin uskolliset kannattajat ovat muodostaneet elinvoimaisen alakulttuurin. Aika-ajoin jotkut rockabillyyn pohjaavat yhtyeet saavuttavat myös laajempaa suosiota. Listoille nousseita suomalaisyhtyeitä on muun muassa Francine.

Tunnettuja rockabillyn esittäjiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rockabilly-yhtye, soittimina puoliakustinen sähkökitara, kontrabasso ja rumpusetti.
Saksalainen rockabilly-yhtye.

1950-luku

Modernit artistit (1970-luvulta lähtien)

Suomalaiset

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rockabilly.
Rockin suuntauksia
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rockabilly&oldid=22708406”