Tanssiva karhu
(Ohjattu sivulta Tanssiva karhu -palkinto)
| Tanssiva karhu | |
|---|---|
| Palkinnon antaja |
Yleisradio vuoteen 2023 Runousyhdistys Karhu vuodesta 2023 |
| Maa | Suomi |
| Ensimmäinen palkinto | 1994 |
Tanssiva karhu -runopalkinto on vuodesta 1994 lähtien jaettu tunnustus kirjallisesti korkeatasoisesta kotimaisesta runoteoksesta. Palkinnon perusti Yleisradio kirjallisuustoimittaja Juha Virkkusen ideasta, kun kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon piiristä oli rajattu runous pois.[1] Huhtikuussa 2023 Yleisradio ilmoitti luopuvansa Tanssivan karhun ja Kääntäjäkarhun jakamisesta.[2]
Kun Yleisradio lopetti rahapalkintojen jakamisen, palkinnon jakajaksi perustettiin vuonna 2023 Runousyhdistys Karhu. Yle tekee yhdistyksen kanssa yhteistyötä. Ehdokkaat julkistetaan Turun kirjamessuilla ja palkittu Helsingissä marraskuussa kirjallisuusyhteisö Tekstin talon kanssa.[3]
Palkinnon nimi tulee Marja-Leena Mikkolan runosta ”Tyttö ja tanssiva karhu”,[4] jonka ovat säveltäneet lauluksi ainakin Kaj Chydenius ja Esa Helasvuo. Vuonna 2022 Tanssiva karhu -palkinnon arvo oli 4 000 euroa ja Kääntäjäkarhun 1 500 euroa.[5]
Tanssivan karhun saajat ja ehdokkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Kirjailija | Kirja | Muut ehdokkaat |
|---|---|---|---|
| 1994 | Sirkka Turkka | Sielun veli | Paavo Haavikko: Puiden ylivertaisuudesta Hannu Helin: Tuulen tiedekunta Arto Melleri: Kuningatar Hysteria Ulla Olin-Nilsson: Närmare dikt till dig Lauri Otonkoski: Paossa[6] |
| 1995 | Pentti Holappa Eva-Stina Byggmästar |
Ankkuripaikka Framåt i blått |
Anne Hänninen: Miekkaililjat Jouni Inkala: Huonetta ja sukua Riina Katajavuori: Kuka puhuu - runoja Harri Nordell: Huuto ja syntyvä puu - runoja Jyrki Pellinen: Ennen ja jälkeen - runoja Ilpo Tiihonen: Muusa - runoja[7] |
| 1996 | Bo Carpelan Lauri Otonkoski |
I det sedda Musta oli valkoinen |
Juhani Ahvenjärvi: Viivoitettu uni Eila Kivikk’aho: Ruusukvartsi Rakel Liehu: Readymade Niilo Rauhala: Jos sinut ymmärtäisin Helena Sinervo: Sininen Anglia Panu Tuomi: Iris[8] |
| 1997 | Mirkka Rekola | Taivas päivystää | Kari Aronpuro: Saa tulla: tulkintoja Viljo Kajava: Vielä piirrän viivan Eeva Kilpi: Kiitos eilisestä Juhani Koskinen: Äijä Tomi Kontio: Lukinkehrä Kari Levola: Valvon että nukut Kai Nieminen: Vakavia runoja Tommi Parkko: Lyhyt muisti, meri Pekka Piirto: Laittakaa lunta sanojen päälle Solveig von Schoultz: Molnskuggan[9] |
| 1998 | Anni Sumari | Mitta ja määrä | Tomas Mikael Bäck: Memoarer och annan dikt Riina Katajavuori: Painoton tila Jarkko Laine: Savukkeen sininen ajatus Markku Paasonen: Aurinkopunos Eira Stenberg: Halun ikoni Panu Tuomi: Karkausvuoden laulut[10] |
| 1999 | Mårten Westö | Nio dagar utan namn | Risto Ahti: Iloiset harhaopit - runoja ja merkintöjä Jouni Inkala: Sille joka jää Tomi Kontio: Taivaan latvassa Markus Jääskeläinen: Testamentti Pekka Pylväs: Yön yli sinne Pentti Saaritsa: Elävän mieli Peter Sandelin: Tystanden, ljud Ilpo Tiihonen: Boxtrot Mari Velin: Valon reuna - runoja[11] |
| 2000 | Jyrki Kiiskinen | Kun elän | Olli Heikkonen: Jakutian aurinko Jukka Itkonen: Kuutanssi Carina Nynäs: Flickan och helikoptern Markku Paasonen: Verkko Panu Tuomi: Kuningasvesi[12] |
| 2001 | Harri Nordell Helena Sinervo |
Tomunhäikäisyvalo Ihmisen kaltainen |
Kari Aronpuro: Pomo:n lumo Juhani Kellosalo: Kelluvien kivien siltaa - runoja Peter Mickwitz: Detta sjunkande Kirsti Simonsuuri: Rakkaus tuli kun lähdin maan ääriin[13] |
| 2002 | Aila Meriluoto | Kimeä metsä | Thomas Brunell: Under hand Riina Katajavuori: Koko tarina Jukka Koskelainen: Niin lavastetaan lännen taivas Oscar Rossi: Kelvinator - dikter Saila Susiluoto: Siivekkäät ja hännäkkäät - proosarunoja[14] |
| 2003 | Lauri Otonkoski | Olo | Catharina Gripenberg: Ödemjuka belles lettres från en till en Jyrki Heikkinen: U pui uje mui Jouni Inkala: Kirjoittamaton Antti Koivumäki: Mukavat kaupunginosat Kai Nieminen: Lopullinen totuus. Kaikesta[15] |
| 2004 | Merja Virolainen | Olen tyttö, ihanaa! | Kari Aronpuro: Mikä tahansa Bo Carpelan: Diktamina Peter Sandelin: Cyklar utan att hålla i Helena Sinervo: Oodeja korvalle Saila Susiluoto: Huoneiden kirja[16] |
| 2005 | Ilpo Tiihonen Peter Mickwitz |
Largo För vad kroppen är värd (Minkä isäntä ruumis on) |
Tuija Nieminen-Kristofersson: Någon gång regn i Ngorongoro Mirkka Rekola: Valekuun reitti Saila Susiluoto: Auringonkierto Kristiina Wallin: Kengitetyn eläimen jäljet[17] |
| 2006 | Kari Aronpuro | Gathandu | Agneta Enckell: Innanför/utanför Hannu Helin: Linnumpi nyt Heli Laaksonen: Sulavoi Eino Santanen: Merihevonen kääntää kylkeään Johanna Venho: Yhtä juhlaa Inga-Britt Wik: Ett ändligt antal gröna dagar[18] |
| 2007 | Tuomas Timonen | Oodi rakkaudelle | Tua Forsström: Sånger Vilja-Tuulia Huotarinen: Naisen paikka Jyrki Kiiskinen: Menopaluu Henriikka Tavi: Esim. Esa Heidi von Wright: Härifrån och ner[19] |
| 2008 | Aki Salmela Catharina Gripenberg |
Tyhjyyden ympärillä Ta min hand, det vore underligt |
Satu Manninen: Sateeseen unohdettu saari Saila Susiluoto: Missä leikki loppuu Juhana Vähänen: Avaa tule Thomas Warburton: Tid efter annan[20] |
| 2009 | Sanna Karlström | Harry Harlow'n rakkauselämät | Ralf Andtbacka: Wunderkammer Kari Aronpuro: Lehmän henkäys Eva-Stina Byggmästar: Men hur små poeter finns det egentligen Jouni Inkala: Minkä tietäminen on ihmiselle välttämätöntä Silja Järventausta: Liputettu päivä[21] |
| 2010 | ei jaettu | ||
| 2011 | Helena Sinervo | Väärän lajin laulut | Agneta Enckell: Anteckningar (intill ett nordligt innanhav) Hannu Kankaanpää: Laru, runoja ihmisistä jotka eivät ole saari Juuli Niemi: Yömatkat Juho Nieminen: Muovin kukkia[22] |
| 2012 | Henriikka Tavi | Toivo | Kristian Blomberg: Itsekseen muuttuva Markku Into: On Harry Salmenniemi: Runojä Wava Stürmer: Samtidigt Suvi Valli: Ohijuoksija[23] |
| 2013 | Maria Matinmikko | Valkoinen[24] | Veera Antsalo: Sähkökatkoksen aikaan J. K. Ihalainen: Tisle My Lindelöf: Skogen i mitt hus Mikko Myllylahti: Väylä Heli Slunga: Orjan kirja Olli-Pekka Tennilä: Yksinkeltainen on kaksinkeltaista[25] |
| 2014 | Juha Kulmala | Pompeijin iloiset päivät[26] | Ville Hytönen: Sotaraamattu Harry Salmenniemi: Kivirivit Pauliina Haasjoki: Hiukset Sinikka Vuola: Maailman vaikein kieli Ralf Andtbacka: Fält[27] |
| 2015 | Eino Santanen | Tekniikan maailmat[28] | Janette Hannukainen: Lennä vahingossa Olli Heikkonen: Teoria kaikkein pienimmistä Kristiina Lähde: Kuinka voisit minulta puuttua Aki Salmela: Jokeri Ville Vanhala: Konepeltivirta[29] |
| 2016 | Anja Erämaja | Ehkä liioittelen vähän | Kristian Blomberg: Valokaaria Susinukke Kosola: Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta Saila Susiluoto: Ariadne Virpi Vairinen: Kuten avata äkisti Gösta Ågren: Dikter utan land[30] |
| 2017 | Sirpa Kyyrönen | Ilmajuuret[31] | Erkka Filander: Torso Catharina Gripenberg: Handbok att bära till en dräkt Tiina Lehikoinen: Multa V. S. Luoma-aho: Mantra Harri Nordell: Hajo[32] |
| 2018 | Lassi Hyvärinen | Tuuli ja kissa[33] | Kaisa Ijäs: Aurinkokello Riina Katajavuori: Maailma tuulenkaatama Susinukke Kosola: Varisto Eino Santanen: Yleisö Suvi Valli: Spiraali[34] |
| 2019 | Stina Saari | Änimling[35] | Silene Lehto: Kultapoika, kuplapoika Miira Luhtavaara: Sinusta roikkuu valoa Tuukka Pietarinen: Yksin ja toisin Nelli Ruotsalainen: Täällä en pyydä enää anteeksi Jere Vartiainen: Minuus | Miinus[36] |
| 2020 | Matti Kangaskoski | Johdatus pimeään[37] | Rosanna Fellman: Strömsöborna Anna Elina Isoaro: Tämänilmaiset Silja Kejonen: Lähetä minulle ympyrä Auli Särkiö: Vedenpeitto Jouni Teittinen: Sydäntasku[38] |
| 2021 | Elsa Tölli | Fun primavera[39] | Tarita Ikonen: Lasinalaiskudos Susinukke Kosola: Turkoosi vyöhyke Tuomas Timonen: Salkku Virpi Vairinen: Kaikki tapahtuu niin paljon Kaarina Valoaalto: Banana Split[40] |
| 2022 | Olli Sinivaara | Puut[5] | Lina Bonde: Om er mamma & om mig Anja Erämaja: Olen nyt täällä metsässä Silja Järventausta: Iltapäivä isolla kirjaimella Pelle Romantique: Konerunoja Olli-Pekka Tennilä: Lemmonommel[41] |
| 2023 | Victor von Hellens | Onkalo[42] | Silja Kejonen: Äiti ja sylikoira Jyrki Kiiskinen: Nenän edessä vuori Marianna Kurtto: Ellen valkeudessa Mohamed Ahmed Haji Omar: The poet of whom the heavens cry / Runoilija jonka tähden taivaat itkee Taneli Viljanen: Pimeä kuu[43] |
| 2024 | Veera Antsalo | Nimettömästä[44] | Virpi Alanen: Lento Carina Karlsson: Marconirummet Aki Salmela: Epäsäännöllisiä kappaleita Maria Savela: Kasvu[45] |
Kääntäjäkarhun saajat ja ehdokkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Kääntäjä | Käännös | Muut ehdokkaat |
|---|---|---|---|
| 1994 | Caj Westerberg | Tua Forsström: Lumileopardit – Puistot ja Gunnar Ekelöf: Dīwān-trilogia | |
| 1995 | Ei jaettu | ||
| 1996 | Jyrki Vainonen | Seamus Heaney: Ojanpiennarten kuningas -kokoelma | |
| 1997 | Pertti Nieminen | Kuin lennossa, kuin siivillä – Runoja Laulujen kirjasta Shih chingista | |
| 1998 | Liisa Ryömä | Carl Michael Bellman: Lauluja lasin läpi | |
| 1999 | Hannu Launonen | Attila József:Läpinäkyvä leijona | |
| 2000 | Lars ja Mats Huldén | Kalevalan ruotsinnoksesta | |
| 2001 | Pentti Saaritsa | Fernando Pessoa: En minä aina ole sama | |
| 2002 | Arto Kivimäki ja Sampo Vesterinen | antiikin rakkausrunokokoelma Rakkaus ei koskaan lepää | |
| 2003 | Kai Nieminen | Anselm Hollo: Corvus | |
| 2004 | Marja-Leena Mikkola | Boris Pasternak: Sisareni, elämä | |
| 2005 | Kristiina Lähde | Catharina Gripenberg: Sinä siellä kaukana näytät tutulta | |
| 2006 | Jussi Rosti | Zbigniew Herbert: Kyynelten teknologiasta | |
| 2007 | Juhani Lindholm | Johan Ludvig Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat | |
| 2008 | Jyrki Kiiskinen | Göran Sonnevi: Valtameri/Oceanen | |
| 2009 | Ei jaettu | ||
| 2010 | Ei jaettu | ||
| 2011 | Ei jaettu | ||
| 2012 | Caj Westerberg | Tomas Tranströmerin runojen suomennoksista | |
| 2013 | Jukka Mallinen | Uladzimir Njakljajeun kokoelmasta Punainen auringonlasku ja Sergei Zavjalovin teoksesta Joulupaasto[24] | |
| 2014 | Eeva Park | 8+8-runoantologia | |
| 2015 | Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz | Gunnar Björling: Auringonvihreä[46] | |
| 2016 | Katriina Ranne | Korallia ja suolakiteitä -antologian suomennoksesta ja kokoamisesta | |
| 2017 | Liisa Enwald | Rainer Maria Rilke: Uusia runoja[31] | |
| 2018 | Kaisa Ahvenjärvi | Tuulisolmut[47] | |
| 2019 | Kari Aronpuro | Ezra Pound: Pisan cantot[35] | |
| 2020 | Leevi Lehto | John Keatsin runojen suomennoksesta[37] | |
| 2021 | Janne Salo | André Breton: Unen hiekkarannoilla[39] | |
| 2022 | Heli Laaksonen | Aleksandrs Čaksin runoista teoksessa Poimit sydämeni kirjahyllystä[5] | |
| 2023 | Hannimari Heino | Antonella Aneddan runovalikoimasta Anatomioita[48] | |
| 2024 | Tarja Härkönen | João Luís Barreto Guimarães: Välimeri[44] | Hannu Oittinen: Asko Künnap: Minun valtakuntani Arto Rintala: Pedro Calderón de la Barca: Elämä on unta[45] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tanskanen, Jani: Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta! 16.11.2018. Yleisradio. Viitattu 19.11.2018.
- ↑ Seppänen, Arttu: Yle lopettaa arvostettujen runopalkintojen jakamisen Helsingin Sanomat. 14.4.2023. Viitattu 14.4.2023.
- ↑ Vahtera, Jasmin: Runopalkinnolle löytyi uusi koti. Helsingin Sanomat 6.5.2023, s. B 11.
- ↑ Tanskanen, Jani: Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta 16.11.2018. Yleisradio. Viitattu 5.11.2022.
- ↑ a b c Kanerva, Arla: Tanssiva karhu -runopalkinto Olli Sinivaaralle, kääntäjäpalkinto Heli Laaksoselle Helsingin Sanomat. 25.8.2022. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.8.2022.
- ↑ Tänään iltapäivällä Ylen Ykkönen. 13.5.1994. Viitattu 28.10.2024.
- ↑ Tanssiva karhu seitsemän peninkulman saappaissa. Vuoden runokirjat. Ylen Ykkönen. 7.5.1995. Viitattu 28.10.2024.
- ↑ Tanssiva Karhu - Den Dansande Björn - syksy 1995 - kevät 1996, Yleisradio, 1996. (moniste)
- ↑ Tanssiva Karhu - Den Dansande Björnen Yleisradion runopalkinto 13.5.1996 - 13.5.1997, Yleisradio, 1997. (moniste)
- ↑ Tanssiva Karhu - Den Dansande Brörnen Yleisradion palkinto vuoden runokirjasta 13.5.1997 - 13.5.1998, Yleisradio, 1998. (moniste)
- ↑ Tanssivan karhun kevätkummarrus. Yleisradion runokilpailun palkintojen jako. Ylen Ykkönen. 14.5.1999. Viitattu 28.10.2024.
- ↑ Kulttuuriuutiset Ylen Ykkönen. 18.4.2000. Viitattu 28.10.2024.
- ↑ Kulttuuriuutiset Ylen Ykkönen. 18.4.2001. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ Kulttuuriuutiset, Ylen Ykkönen. 30.4.2002. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ Kulttuuriuutiset Yle Radio 1. 25.4.2003. Viitattu 25.10.2024.
- ↑ Tanssiva karhu -palkinnosta kisaa kuusi ehdokasta. Helsingin Sanomat, 27.4.2004. Sanoma Osakeyhtiö. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kulttuuriuutiset Yle Radio Yksi. 14.4.2005. Viitattu 28.10.2024.
- ↑ Kulttuuriuutiset Yle Radio Ykkönen. 19.4.2006. Viitattu 28.10.2024.
- ↑ Majander, Antti: Kuusi runoteosta tavoittelee Tanssivaa karhua HS.fi. 14.4.2007. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ Tanssiva karhu jaetaan jo 15. kerran Turun Sanomat. 18.4.2008. Viitattu 20.7.2023.
- ↑ Tanssiva karhu -runopalkintoehdokkaat nimetty uutispalvelut. 22.4.2009 15:04 • Päivitetty 22.4.2009 21:56. Yleisradio Oy. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Tanssiva karhu -palkinnolla halutaan nostaa esiin myös syrjään jääneitä tekijöitä uutispalvelut. 25.1.2011 15:24 Päivitetty 6.6.2012 5:22. Yleisradio Oy. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ Aromaa, Jonni: Kuusi runoteosta kisaa Tanssivasta karhusta uutispalvelut. 23.1.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 29.10.2024.
- ↑ a b Ylen Tanssiva karhu-runopalkinnon 20-vuotisjuhlavuosi (Arkistoitu sivu) 5.4.2013. Yleisradio. Arkistoitu 14.1.2015. Viitattu 20.4.2013.
- ↑ Yleisradion Tanssiva Karhu -palkinnon ehdokkaat valittu 14.12.2012. Yleisradio. Viitattu 16.6.2023.
- ↑ Juha Kulmala voitti Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon Yle Uutiset. 2.7.2014. Viitattu 2.7.2014.
- ↑ Peltola, Satu-Lotta: Tanssiva karhu -palkintoehdokkaina kuusi runoilijaa 9.5.2014. Yleisradio. Viitattu 16.6.2023.
- ↑ Tanssiva Karhu -runopalkinto Eino Santaselle 1.7.2015. Yleisradio. Viitattu 2.7.2015.
- ↑ Siekkinen, Sari: Tanssiva karhu on liikkeellä jälleen 5.5.2015. Yleisradio. Viitattu 16.6.2023.
- ↑ Siekkinen, Sari: Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu! 19.5.2016. Yleisradio. Viitattu 26.6.2022.
- ↑ a b Tanskanen, Jani: Tanssiva karhu Sirpa Kyyröselle, Kääntäjäkarhu Liisa Enwaldille 5.7.2017. Yleisradio. Viitattu 29.7.2017.
- ↑ Tanskanen, Jani: Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 3.5.2017. Yleisradio. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ Joenniemi, Minna: Tanssiva karhu -palkinnon voittanut Lassi Hyvärinen osuu runoteoksessaan kissuuden ytimeen 4.7.2018. Yleisradio. Viitattu 5.7.2018.
- ↑ Aitonurmi, Tuomas: Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2018 julkistettu Kirjasampo. 3.5.2018. Viitattu 17.6.2022.
- ↑ a b Jonni Aromaa: Ylen runopalkinto Stina Saarelle Yle Uutiset. 3.7.2019. Viitattu 3.7.2019.
- ↑ Aitonurmi, Tuomas: Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2019 julkistettu Kirjasampo. 7.5.2019. Viitattu 29.11.2021.
- ↑ a b Ylen Tanssiva karhu -palkinto Matti Kangaskoskelle ja Kääntäjäkarhu Leevi Lehdolle 2.7.2020. Yleisradio. Viitattu 3.7.2020.
- ↑ Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon ehdokkaat vuodelle 2020 on valittu 28.5.2020. Yleisradio. Viitattu 31.10.2021.
- ↑ a b Torvinen, Pekka: Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon voitti Elsa Tölli, palkinto meni ensimmäistä kertaa omakustanteelle Helsingin Sanomat. 22.8.2021. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Aitonurmi, Tuomas: Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2021 Kirjasampo. 8.7.2021. Viitattu 2.8.2022.
- ↑ Yle ylpeänä esittelee Tanssiva karhu -runokilpailun ehdokkaat! 2.8.2022. Yleisradio. Viitattu 2.8.2022.
- ↑ Holmlund, Sofia: Dansande björnen gick till Victor von Hellens. Hufvudstadsbladet, 7.11.2023, s. 21. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Runoja koirista, tiskiharjoista ja kadotetusta rakkaudesta 1.10.2023. Yleisradio. Viitattu 1.10.2023.
- ↑ a b Tanssiva karhu- ja Kääntäjäkarhu-runopalkinnot Veera Antsalolle ja Tarja Härköselle 31.10.2024. Runousyhdistys Karhu. Viitattu 1.11.2024.
- ↑ a b Viisi Tanssiva karhu- ja kolme Kääntäjäkarhu-palkintoehdokasta julkistettiin Turun kirjamessuilla 6.10.2024. Runousyhdistys Karhu. Viitattu 12.10.2024.
- ↑ Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille 1.7.2015. Yleisradio. Viitattu 2.7.2015.
- ↑ Joenniemi, Minna: Poronhoidosta deittichattiin – Kääntäjäkarhulla palkittu Kaisa Ahvenjärven kokoama runoteos avaa nykysaamelaisuuden solmuja suomeksi 4.7.2018. Yleisradio. Viitattu 5.7.2018.
- ↑ Porvoolaiselle Kääntäjäkarhu-palkinto. Uusimaa 3.11.2023.