Arvid Lydecken -palkinto
Arvid Lydecken -palkinto on vuonna 1969 ensimmäisen kerran jaettu, Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry:n vuosittain myöntämä tunnustus korkeatasoisesta suomen- tai ruotsinkielisestä lastenkirjasta (kertomukset, sadut, runot). Vuosina 1992–1996 palkintoehdokkaina olivat myös nuortenkirjat.lähde? Palkintoa tukee Kopiosto (vuoteen 2007 Lasten Parhaat Kirjat -kerho).[1] Palkinnon suuruus määräytyy palkintovuoden mukaisesti, esimerkiksi vuonna 2022 palkintosumma oli 2 022 euroa.[2]
Palkinto on nimetty kirjailija Arvid Lydeckenin mukaan. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja seikkailukirjoja omalla nimellään ja nimimerkillä Arvily. Hän oli tieteiskirjallisuuden pioneereja Suomessa. Lydeckenin tunnetuimpia runoja on ”Telefooni Afrikassa”, jonka hän sovitti vanhan kansanlaulun säveliin. Monet muutkin hänen runosaduistaan ovat yhä elävää lastenlyriikkaa. Hän toimitti lastenlehti Pääskystä yhdessä Anni Swanin ja Helmi Setälän kanssa.
Arvid Lydecken -palkitut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi | Palkinnonsaaja[1] | Teos[1] | Muut ehdokkaat |
---|---|---|---|
1969 | Aila Nissinen | Terva-apila | |
1970 | Mirjam Polkunen: | Jättiläinen, joka tahtoi muuttua karhuksi | |
1971 | Leena ja Inari Krohn | Vihreä vallankumous | |
1972 | Asko Kaikusalo | Hiiristoori | |
1973 | Kirsi Kunnas | Puupuu ja Kärypoika | |
Paavo Rintala | Uu ja Poikanen | ||
1974 | Kaarina Helakisa ja Katriina Viljamaa-Rissanen | Elli-Velli Karamelli | |
1975 | Leena Krohn | Viimeinen kesävieras | |
1976 | Anna Tauriala | Kun Leenan ärrästä tuli ällä | |
1977 | Kari ja Pirre Vaijärvi | Jeppe keksii jännärin | |
Irja Hietanen | Punaparran salaiset jutut | ||
1978 | Hannu Mäkelä | Hevonen, joka hukkasi silmälasinsa | |
1979 | Camilla Mickwitz | Jason muuttaa maasta | |
1980 | Leena Erkkilä ja Ulla Vaajakallio | Satakieli, Marian lintu | |
1981 | Kaija Pakkanen | Hassu noita, Huisin hauska seikkailu sekä Meidän kylän lapset | |
1982 | Johanna Jokipaltio | Kas kummaa punaista lankaa | |
1983 | Laila Kohonen | Hakkapeliitan aarre | |
1984 | Ritva Toivola | Kapteeni Vaskiparta | |
1985 | Anna-Liisa Haakana | Sari-Anna | |
1986 | Hannele Huovi | Salaperäinen rasia | |
1987 | Leena Laulajainen | Loikkeliinin matka lumen maahan | |
1988 | Maija Larmola ja Yrjö Larmola | Kukkulan kortteli | |
1989 | Hannele Huovi | Vladimirin kirja | |
1990 | Eeva Tikka | Yön lintu ja Siivetön | |
1991 | Sinikka ja Tiina Nopola | Heinähattu, Vilttitossu ja vauva | |
1992 | Ritva Toivola | Panssarimyyrä | |
1992 | Leena Laulajainen | Yksisarvinen ja sadepuu | |
1993 | Annukka Järvi | Tanssi neljällä jalalla | |
1994 | Kari Levola | Kirjolohikäärme | |
1995 | Veikko Rissanen | Nelli löytää kätkön | |
1996 | Hannele Huovi | Lasiaurinko | |
1997 | Timo Parvela | Ella luokkaretkellä | |
1998 | Mari Mörö | Sakun lintukesä | |
1999 | Jukka Itkonen | Kirpun matka maailman ääriin | |
2000 | Tittamari Marttinen | Elsan ja Eetun erikoistapaukset | |
2001 | Marja Luukkonen | Aarnilinnun tytär | |
2002 | Katri Tapola | Kivikauppaa ja ketunleipiä | |
2003 | Johanna Venho | Okulus ja yöihmiset | |
2004 | Kaija Pispa | Titulein taikasanat | |
2005 | Tapani Bagge | Kylässä | |
2006 | Maria Vuorio | Jäniksen housuissa | |
2007 | Laura Lähteenmäki | Marenkikeiju | Maijaliisa Dieckmann: Fredrika-rouvan koulu Jukka Itkonen ja Christel Rönns (kuvitus): Taikuri Into Kiemura Sari Peltoniemi ja Liisa Kallio (kuvitus): Kerppu Tittamari Marttinen ja Aiju Salminen (kuvitus): Välituntirakkautta[3] |
2008 | Markku Kaskela | Puistolan vihreät kunnaat | |
2010 | Anna-Mari Kaskinen & Matti Pikkujämsä (kuvitus) | Tuulihattu ja tuhat tarinaa | Reeta Aarnio: Veden vanki Elisabet Aho: Aadan aikaikkuna Tittamari Marttinen ja Virpi Penna (kuvitus): Pastapolkka ja mangotango Marja-Leena Tiainen ja Väinö Heinonen (kuvitus): Maiju ja Bao[4] |
2011 | Maijaliisa Dieckmann | Väläys pimeässä | Niina Hakalahti ja Jukka Lemmetty (kuvitus): Tuukka-Omar Anneli Kanto: FC Tytsyt Katariina Romppainen: Roolipeliä Myry Voipio ja Christel Rönns (kuvitus): Ylipainoinen yksisarvinen ja muita kertomuksia[5] |
2012 | Sanna Isto & Julia Vuori (kuvitus)[6] | Tinka ja Taika | Kirsti Ellilä: Eksyneet näkevät unia Laila Kohonen: Kumisevan kiven arvoitus Leena Krohn: Auringon lapsia Päivi Lukkarila: Kolmen ajan maa[7] |
2013 | Kirsti Ellilä | Majavakevät | Ansu Kivekäs: Ykkösjätkät Eppu Nuotio: Papupiilokas Kirsi Pehkonen: Punaviiva Ville Tanttu: Tiikerisydän[8] |
2014 | Johanna Hulkko | Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus | Juha-Pekka Koskinen: Haavekauppias Saska Saarikoski: Meidän isä on hammaspeikko Alexandra Salmela: Kirahviäiti ja muita hölmöjä aikuisia Kalle Veirto: Kivimutka ja pääkallonaama[9] |
2015 | Tittamari Marttinen | Ikioma perheeni | Sini Ezer: Aavikkohaukka Saku Heinänen: Zaida ja lumienkeli Maija ja Anssi Hurme: Lepakkopoika Kalle Veirto: Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka ja Sherlock Holmesin jalanjäljet[10] |
2016 | Tuutikki Tolonen | Mörkövahti | Saku Heinänen: Zaida ja elovalkeat Tomi Kontio: Koira nimeltään Kissa Hanna Lundström ja Maija Hurme (kuvitus): Rassel prassel puss (suom. Onnenkuplia)[11] Timo Parvela: Kepler 62. Kirja yksi: Kutsu[12] |
2017 | Sanna Isto | Maan alaiset | Henrika Andersson: Nagu-Nalle på djupa vatten Hannele Lampela: Prinsessa Pikkiriikki Juha-Pekka Koskinen: Benjamin Hawk – merirosvon oppipoika Silja Sillanpää: Tenho ja Ryske – satuja soitosta[13] |
2018 | Leena Parkkinen[14] | Pikkuveli ja mainio harharetki | Riikka Ala-Harja: Kahden maan Ebba Karin Erlandsson: Pärlfiskaren/Helmenkalastaja Magdalena Hai: Kurnivamahainen kissa Laura Ruohonen: Tippukivitapaus[15] |
2019 | Petja Lähde[16] | Surunsyömä | Ville Hytönen: Ötökkämaan talvi Mari Kujanpää: 102 askelta mummilaan Hannele Lampela: Prinsessa Pikkiriikin astetta paremmat iltasadut Veera Salmi: Puluboi, agentti NollaBullaNolla ja kamukiemurat[17] |
2020 | Lena Frölander-Ulf[18] | Nelson Tiikeritassu | Ville Hytönen: Pikku-Matelin laulu Timo Parvela: Kepler62, Uusi maailma: Kuiskaajien kaupunki Veera Salmi: Sorsa Aaltonen ja lentämisen oireet Annika Sandelin: Silkkiapinan nauru[19] |
2021 | Sari Peltoniemi[20] | Täältä minä karkaan | Hannele Lampela: Talventaian tarinoita - Lumikuningattaren lumous Miikka Pörsti ja Anne Vasko (kuvitus): Gorilla Cristal Snow ja Kati Vuorento (kuvitus): Penni Pähkinäsydän ja kauhea kadotuskakku Tuutikki Tolonen ja Kati Vuorento (kuvitus): Agnes ja unien avain[21] |
2022 | Reetta Niemelä ja Katri Kirkkopelto (kuvitus) | Mustan kuun majatalo | Elina Rouhiainen ja Kaisa Ranta (kuvitus): Valkeantuoja Timo Parvela ja Pasi Pitkänen (kuvitus): Varjot 1: Helähdys Pia Krutsin ja Jani Ikonen (kuvitus): Kaupunki kukaties Tuomas Kärkkäinen: Suomen ämminkäiset värikuvina[2] |
2023 | Tuomas Marjamäki ja Antti Nikunen (kuvitus) | Nollis – Maailman ainoa nollasarvinen | Mikko Kalajoki: Almus: Tännetuloa terve Tomi Kontio: Isäni on hipsteri Saara Kekäläinen ja Netta Lehtola (kuvitus): Prinsessa joka lähti kälppimään Hannele Lampela ja Pasi Pitkänen (kuvitus): Paavali Pattinen, supernolo supersankari[22][23] |
2024 | Taru Viinikainen ja Silja-Maria Wihersaari (kuvitus) | Saapastalon Aurora ja pelkojen pelko | Ilja Karsikas: Myrsky & Valo Riina Katajavuori ja Jani Ikonen (kuvitus): Einarin elokuu Roope Lipasti: Rauniokaupungin lapset Laura Lähteenmäki: Laske salaa kymmeneen[24][25] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Arvid Lydecken Suomen Nuorisokirjailijat. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ a b Uotila, Jukka: Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintoehdokkaat 2022 Kirjasampo.fi. 10.12.2021. Viitattu 13.12.2022.
- ↑ Ahlroth, Jussi: Lasten- ja nuortenkirja-palkintojen ehdokkaita valittu HS.fi. 20.11.2007. Viitattu 12.12.2021.
- ↑ Heikkilä-Halttunen, Päivi: Topelius- ja Arvid Lydecken- palkintojen ehdokkaat julkistettu Lastenkirjahylly-blogi. 14.12.2009. Viitattu 9.10.2015.
- ↑ Suomen Nuorisokirjailijat ry:n palkinnot 2011 (Arkistoitu sivu) Nuorisokirjailijat.fi. 13.12.2010. Suomen Nuorisokirjailijat ry. Arkistoitu 11.1.2012. Viitattu 6.10.2015.
- ↑ Arvid Lydecken Suomen lasten- ja nuortenkirjailijat ry. Viitattu 22.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Heikkilä-Halttunen, Päivi: Topelius- ja Lydecken –ehdokkuudet antavat tunnustusta sekä vanhoille konkareille että uudemmille tekijöille Lastenkirjahylly-blogi. 8.12.2011. Viitattu 23.11.2021.
- ↑ Topelius- ja Arvid Lydecken -ehdokkaat vuosimallia 2013 Gramofania-blogi. 11.12.2012. Viitattu 4.10.2015.
- ↑ Topelius- ja Lydecken-palkintoehdokkaat 2014 valittu Kirjasampo.fi. 10.12.2013. Viitattu 4.10.2015.
- ↑ Sundqvist, Janne: Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintoja tavoittelee kymmenen kirjailijaa Yle Uutiset. 8.12.2014. Viitattu 23.1.2021.
- ↑ Maija Hurme S&S. Viitattu 12.12.2021.
- ↑ Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintoehdokkaat Kirjasampo.fi. 10.12.2015. Viitattu 12.12.2021.
- ↑ Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintoehdokkaat Kirjasampo.fi. 13.12.2016. Viitattu 14.1.2017.
- ↑ Topelius- ja Arvid Lydecken -palkinnot 2018 jaettu! 12.1.2018. Kirjasampo.fi. Viitattu 15.1.2018.
- ↑ Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintoehdokkaat 2018 Kirjasampo.fi. 4.12.2017. Viitattu 8.12.2017.
- ↑ Kyllönen, Katja: Topelius- ja Arvid Lydecken -palkinnot 2019 jaettu Kirjasampo.fi. 14.1.2019. Viitattu 1.2.2019.
- ↑ Kyllönen, Katja: Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintoehdokkaat 2019 Kirjasampo.fi. 11.12.2018. Viitattu 1.2.2019.
- ↑ Nuorisokirjailijat palkitsivat lasten seikkailuromaanin ja nuortenkirjan vaihtoehtoisesta 2000-luvun Suomesta Helsingin Sanomat. 11.1.2020. Viitattu 10.2.2020.
- ↑ Arvid Lydecken -ehdokkaat 2020 Kirjasampo.fi. 10.12.2019. Viitattu 23.1.2021.
- ↑ Topelius-palkinto Meri Luttiselle, Lydecken-palkinto Sari Peltoniemelle HS.fi. 18.1.2021. Viitattu 23.1.2021.
- ↑ Arvid Lydecken -ehdokkaat 2021 Suomen Nuorisokirjailijat ry. Viitattu 23.1.2021.
- ↑ Uotila, Jukka: Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintojen ehdokkaat 2022 Kirjasampo.fi. 13.12.2022. Viitattu 13.12.2022.
- ↑ Topelius-palkinto Elina Pitkäkankaalle, Arvid Lydecken -palkinto Tuomas Marjamäelle Helsingin Sanomat. 16.1.2023. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ Helminen, Sini: Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintoehdokkaat 2024 Kirjasampo.fi. 23.11.2023. Viitattu 26.11.2023.
- ↑ Jukka Behmin Ihmepoika Leon sai nuortenkirjallisuuden Topelius-palkinnon Helsingin Sanomat. 15.1.2024. Viitattu 16.1.2024.