Tähdet kertovat (albumi)
| Tähdet kertovat Lapinlahden Linnut | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | 1990 | |
| Studio | Finnvox | |
| Julkaistu | marraskuu 1990 | |
| Formaatti | LP-levy (777-7 95567 1) CD-levy (777-7 95567 2) C-kasetti (777-7 95567 4) | |
| Tuottaja(t) | Pedro Hietanen | |
| Tyylilaji | huumorirock, poprock | |
| Kesto | 38.18 | |
| Levy-yhtiö | Oy EMI Finland Ab | |
| Levymerkki | Parlophone | |
| Listasijoitukset | ||
|
| ||
| Lapinlahden Lintujen muut studioalbumit | ||
| Elämä janottaa 1989 |
Tähdet kertovat 1990 |
Grrr! 1992 |
| Singlet albumilta Tähdet kertovat | ||
|
||
Tähdet kertovat on Lapinlahden Lintujen kuudes studioalbumi. Marraskuussa 1990 ilmestynyt albumi on yhtyeen ensimmäinen, jolla kitaristi Veli-Pekka ”Puka” Oinonen soittaa. Albumilla yhtye siirtyi sähkökitaravoittoiseen rockiin, ja sen tunnetuimpia raitoja ovat yhtyeen tunnuskappaleiksi nousseet ”Sedät jaksaa heilua” ja ”Vihtaasi on kustu”. Taloudellisesti albumi menestyi hyvin ja toi yhtyeelle sen toisen kultalevyn. Myös kriitikoilta Tähdet kertovat sai myönteisen vastaanoton, ja sitä pidetään usein yhtenä Lapinlahden Lintujen parhaista levytyksistä.
Albumi oli Lapinlahden Lintujen viimeinen, jonka Pedro Hietanen tuotti ja Risto Hemmi äänitti. Kesällä 1990 eronnut Markku Toikka laulaa yhdessä kappaleessa, vaikka häntä ei merkittykään albumilla esiintyvän virallisen kokoonpanon jäseneksi.
Albumin vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapinlahden Linnut oli 1980- ja 1990-lukujen taitteessa suosionsa huipulla.[1] Vuoden 1989 albumi Elämä janottaa toi yhtyeelle sen ensimmäisen kultalevyn,[2] ja syksyllä 1990 esitetty sketsiohjelma Maailman kahdeksan ihmettä voitti parhaan dramatisoidun viihdesarjan Venla-palkinnon.[3]
Kitaristi Veli-Pekka ”Puka” Oinonen liittyi Lapinlahden Lintuihin loppuvuodesta 1989,[4] jolloin yhtyeellä ensimmäistä kertaa oli vakinainen kitaristi.[5] Albumit Vihreä gorilla ja Elämä janottaa oli tehty kokonaan ilman kitaristia, mitä yhtyeen pääasiallinen säveltäjä Pekka Hedkrok piti virheenä.[6] Lisäksi pianisti Ari ”Arvid” Kettunen oli jättänyt yhtyeen 1988,[7] minkä jälkeen taustayhtyeeseen olivat kuuluneet vain kosketinsoittaja Pekka Hedkrok ja rumpali Hannu Lemola sekä satunnaisesti myös basisti. Oinosen mukanaolo täydensi yhtyeen soundia,[5] ja Lemolan mukaan ”Puka toi lisää kaivattua komppia ja ryhtiä”.[8] Kettusen tapaan Oinonen otti vastuuta myös säveltämisestä.[9]
Pitkäaikainen jäsen Markku Toikka jätti yhtyeen kesällä 1990.[10] Toikan ja muiden jäsenten välit olivat tulehtuneet jo vuotta aiemmin, jolloin Toikka oli näyttelijäntöidensä vuoksi jättäytynyt pois kesän 1989 kiertueelta.[11] Mikko Kivisen mukaan Toikan lähtö vaikutti koko yhtyeen ilmapiiriin, ”koska Linnuthan olivat ennen kaikkea kaveriporukka, eikä sellaisesta ketään eroteta”.[10]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähdet kertovat äänitettiin Finnvox-studiolla.[12] Yhtyeen aiempia albumeja äänittänyt Risto Hemmi ei muiden kiireidensä vuoksi ehtinyt paljoakaan osallistua tuotantoon, joten suurimman osan albumista äänitti Make Törrönen. Tuottajana jatkoi Pedro Hietanen. Tähdet kertovat oli viimeinen Lapinlahden Lintujen albumi, jonka Hietanen tuotti ja Hemmi äänitti.[13] Kumpikin oli ollut mukana jo yhtyeen ensimmäisen albumin äänityksissä vuonna 1985.[14] Hietanen lopetti 1990-luvun alussa EMIn tuottajana kokonaan, sillä hän ei pitänyt äänitysteknologian digitalisoitumisesta ja kansainvälisen levy-yhtiön asettamista vaatimuksista, jotka olivat Suomen kokoisessa maassa epärealistisia.[15]
Yhtyeessä oli aiemmin soittanut vaihtuvia basisteja.[5] Tähdet kertovat -albumin äänityksissä bassokitaraa soitti Oinonen.[12] Markku Toikalla on lyhyt lauluosuus kappaleessa ”Ruma”.[16]
Monista albumin kappaleista esitettiin Maailman kahdeksassa ihmeessä musiikkivideot. Kaikkia televisiosarjassa esitettyjä kappaleita ei levytetty. Pois jäivät muiden muassa alkoholismia ja ahdistusta käsittelevä rock-kappale ”Kuka sinä oikein olet” sekä patologisesta valehtelijasta kertova ”Miksei mua usko kukaan”. Jälkimmäisen sanoitti ja lauloi Mikko Kivinen, jota kappaleen pois jättäminen harmitti. Kivisen mukaan ”Peku [Hedkrok] ja Timo [Eränkö] halusivat dominoida levyn tekoa”, ja 1990-luvun taitteen albumeille otettiin ensimmäiseksi heidän kappaleensa. ”Vasta sitten alettiin katsella, mitä muilla olisi tarjolla. Kyseessä oli alkoholin sitoma liitto, jossa kyseinen kaksikko vietti levysessioiden kaikki illatkin yhdessä kapakoissa.” Hedkrokin mukaan ”Miksei mua usko kukaan” vaati toimiakseen kuvallisen toteutuksen, kun taas Heikki ”Hiski” Salomaan sanoittama ”Kuka sinä oikein olet” oli ”tekstinä liian outo”.[17]
Julkaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähdet kertovat ilmestyi marraskuussa 1990.[18] Albumi julkaistiin Parlophone-levymerkillä LP- ja CD-levyinä ja C-kasettina.[19] Singlenä julkaistiin albumiraidat ”Vihtaasi on kustu”, ”Älä viskaa mua pihalle”, ”Otto ja pano” ja ”Karvaisen kiitoksen metsästäjä”.[20]
Kuvaus albumista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansikuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matti Jaarasen ja Timo Erängön suunnittelema kansikuva kuvaa yhtyeen keltaista lintumaskottia lentämässä komeetan päällä. Juha-Pekka Laakion ottamassa takakansikuvassa yhtye poseeraa historiallisina tiedemiehinä.[12]
Musiikkityyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähdet kertovat oli Lapinlahden Lintujen siihen mennessä monipuolisin albumi, joka sisältää vaikutteita muun muassa rockista, jazzista ja flamencosta. Yhtyeen musiikki oli aiemmin ollut kosketinsoitinvoittoista, mutta Oinosen liityttyä sähkökitara nousi keskeiseen asemaan.[12] Hedkrokin sanoin ”levyllä on enemmän raivoa ja nostetta”.[21]
Kappalemateriaali
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]A-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Avausraita ”Sedät jaksaa heilua” sai alkunsa Oinosen soittamasta kitarariffistä. Hedkrok lisäsi sävellykseen väliosan ja laulumelodiat.[9] Rock-tyylinen[21] kappale kertoo ikääntymisestä, mikä oli Lapinlahden Lintujen sanoituksille uusi aihe.[12] Kappaleen sanoittivat Mikko Kivinen, Timo Eränkö, Heikki Salomaa, Tapio Liinoja ja Matti Jaaranen, ja kaikki jäsenet laulavat siinä vuorotellen.[22] Lapinlahden Lintujen konserteissa ”Sedät jaksaa heilua” soitetaan yleensä illan viimeisenä kappaleena.[12]
Uskottomasta miehestä kertova ”Älä viskaa mua pihalle” perustuu tositapahtumaan, kun eräs yhtyeen jäsenistä jäi tyttöystävälleen kiinni itse teosta ja puolustautui hädissään väittämällä: ”luulin että se olit sinä”. Tyttöystävä ei vakuuttunut selityksestä vaan raahasi miestä nurmikolla hiuksista muiden paikallaolijoiden katsellessa tapahtumaa sivusta.[23] Sanoituksen kirjoittivat Eränkö ja Salomaa.[24]
”Karvaisen kiitoksen metsästäjä” on Erängön sanoittama ja Hedkrokin säveltämä kolmimuunteinen kappale.[25] Sanoitus kertoo miehestä, josta seksuaalinen himo tekee alkukantaisen metsästäjän. Seksivietti kuvataan ulkopuoliseksi voimaksi, jolla on oma tahto.[26]
Liinojan laulama ”Ojasta noustaan II”[27] on jatkoa esikoisalbumi Lapinlahden Lintujen samantapaisesti nimetylle kappaleelle.[21] Kummankin sanoitti Tapio Liinoja, ja kumpikin kertoo maalaispoikien elämästä kaupungistuvassa yhteiskunnassa.[28][27]
Liinojan sanoittama ja Kivisen laulama ”Arvon rauha”[29] kertoo monen tytön kanssa seurustelevasta miehestä. Sanoituksen riimiparit perustuvat aina naisten nimiin. Tarinan lopussa Arvo kohtaa ”sen oikean” ja harkitsee avioliittoa mutta kuoleekin sydänkohtaukseen ja saa viimein rauhan.[30] Hedkrokin mielestä kappale oli albumin heikoimpia ja ”tekemällä tehdyn oloinen”.[17]
Myös ”Hellä Ulla” on Liinojan sanoittama kappale. Timo-nimisen saksofonistin parisuhteesta kertova kappale perustuu Lapinlahden Lintujen perustajajäsenen Timo Erängön ja hänen avovaimonsa Barbro Rännärin elämään, mutta siinä on aineksia myös Liinojan omista parisuhteista.[31] Kappaleen laulaa Matti Jaaranen.[32]
”Ilman sinua” on pianon säestämä laulu,[33] jonka Eränkö laulaa Neil Young -tyylisellä falsetilla.[17] Sanoituksen kirjoittivat Eränkö ja Hedkrok.[33]
B-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]”Otto ja pano” on särökitaravoittoinen kappale, jonka Liinoja sanoitti ja lauloi.[34]
Erängön sanoittama ”Ruma”[16] on toistohuumoriin perustuva kappale,[35] jonka sanoituksessa yläluokkaiset ihmiset torjuvat joukkoonsa pyrkivän ruman henkilön. Kappaleessa laulavat Hedkrok, Toikka, Jaaranen ja Eränkö.[16]
”Aimon virsi” kertoo Liinojan lapsuudenystävästä ja 1960-luvun kansakoulusta.[31] Kappaleen kertosäkeessä lainataan virttä ”Ystävä sä lapsien”, jota Liinoja ja Aimo oikeastikin veisasivat koulun aamuhartauksissa.[21] Tosielämän Aimo pahastui aluksi kappaleesta, mutta Liinojan mukaan ”tämä on varmaan jo lauhtunut, eikä lopulta kyttyrää tykännyt”.[21]
”Vihtaasi on kustu” on Lapinlahden Lintujen elämäkertakirjan kirjoittajan Timo Rossin mukaan yhtyeelle ”ilmaisultaan varsin ominainen kappale. Riehakas asenne, nopea komppi, hyvin esillä olevat puhallinsoittimet ja kertosäkeen mieskuoro ovat jo heti alkuun nopeasti tunnistettavia elementtejä.”[36] Jukka Lyytisen mukaan kappale on noussut ”Lintujen jonkinlaiseksi tunnussäveleksi”.[21] Kilttien miesten kokemasta ulkopuolisuuden tunteesta kertovan sanoituksen kirjoittivat Eränkö ja Salomaa, ja sen säkeistöissä laulavat Eränkö, Kivinen ja Salomaa. Kappaleen säveltäneellä Hedkrokilla syntyi riitaa sanoittajien kanssa, sillä hän piti luonnostekstin kohtaa ”paljuusi on pieraistu” alatyylisenä. Salomaa ja Eränkö suostuivat lopulta muuttamaan sanoituksia, mutta Hedkrokin mukaan varsinkin Erängöllä oli ”toisinaan omituinen intohimo vetää mattoja biisien alta. Jos jokin juttu oli todettu hienoksi ja toimivaksi, Timon oli pakko keksiä sinne jotakin ronskia.”[37] Yhtye alkoi kutsua tapausta paljusodaksi.[21]
”Ota se ja juokse” on punk-vaikutteinen kappale,[38] jonka Eränkö ja Salomaa sanoittivat.[39] Hedkrokin mielestä se ”päätyi levylle keskeneräisenä”.[17]
”Fantastista” on Erängön sanoittama kappale,[40] jonka Hedkrok laulaa. Hienostuneeseen viinibaariin sijoittuva tarina kertoo nousuhumalan tuomasta kepeästä mielialasta.[21] Kappaleesta oli esitetty musiikkivideo vuoden 1988 televisiosarjassa Seitsemän kuolemansyntiä. Musiikkivideossa kappaleen laulaa Salomaa, ja sen sovitus ja sanoitus ovat selvästi erilaiset kuin albumin versiossa.[41]
”Paskaaks tässä” oli ensimmäinen Oinosen Lapinlahden Linnuille säveltämä kappale. Huolettomasta elämästä kertovan sanoituksen[12] kirjoitti Kivinen.[42]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähdet kertovat myi nopeasti kultalevyyn oikeuttavan määrän,[18] mikä merkitsi vähintään 25 000 kappaleen myyntiä.[2] Albumi pysyi Suomen virallisella listalla 17 viikkoa. Listasijoitus oli parhaimmillaan 10., mikä teki siitä Lapinlahden Lintujen heikoimmin sijoittuneen studioalbumin sitten vuonna 1985 julkaistun debyytin.[43] Singlejulkaisut ”Vihtaasi on kustu” ja ”Älä viskaa mua pihalle” sekä jälkimmäisen B-puoli ”Sedät jaksaa heilua” saivat paljon radiosoittoa.[12]
Kalevan aikalaisarvostelussa Arto Kiuru kehui ”Ojasta noustaan II” -kappaletta ”työttömyyden, surun ja valtakunnallisen surkeuden massiiviseksi valitusvirreksi, nykyajan ponnettoman elämänmenon Finlandiaksi”.[21]
Timo Rossin mukaan Tähdet kertovat on ”vahva ehdokas Lintujen parhaaksi albumiksi Lauluja Nuppilasta -levyn rinnalle”. Hän kiittää tasaisen vahvaa ja tyylillisesti monipuolista kappalemateriaalia. Erängön, Liinojan ja Salomaan sanoitukset ovat heidän parhaitaan, ja ”Hedkrokin sävellykset soivat komeampina kuin koskaan aiemmin”.[44] Jukka Lyytisen mukaan albumista muistetaan parhaiten sen rock-kappaleet, mutta ”levyn vahvuus on – – hitaammissa kappaleissa”. Hän pitää albumin hienoimpina hetkinä kappaleita ”Fantastista” ja ”Ojasta noustaan II” sekä erityisesti ”Aimon virttä”.[21]
Hedkrokin mielestä Tähdet kertovat oli selvä parannus edellisestä Elämä janottaa -albumista ja yhtye oli sitä tehdessään ”hyvässä vireessä”:[21] ”Heti kun Puka tuli mukaan, musasta tuli dynaamisempaa, vivahteikkaampaa ja rokahtavampaa.”[17]
Julkaisun jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumin ilmestyttyä Lapinlahden Lintujen suosio oli huipussaan. Alkuvuodesta 1991 yhtye esiintyi ensi kertaa ulkomailla, kun se soitti Libanonissa ja Israelissa palvelleille rauhanturvaajille.[15] Kesän 1991 konserteissa yhtye esiintyi monen kesätapahtuman ja musiikkifestivaalin pääesiintyjänä.[45] Konserttipalkkioilla mitattuna se oli mahdollisesti suosituin suomalainen rock-yhtye.[46] Jäsenet olivat työnteon uuvuttamia ja harkitsivat yhtyeen toiminnan väliaikaista lopettamista, mutta sellaiseen ei taloudellisista syistä haluttu ryhtyä.[47] Marraskuussa 1992 ilmestyi yhtyeen seuraava albumi Grrr![48]
Heavy metal -yhtye Viikate julkaisi vuoden 2001 Valkea ja kuulas -EP:llään oman versionsa kappaleesta ”Aimon virsi”.[21]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kappaleet säveltänyt Pekka Hedkrok, ellei toisin mainita.
- A-puoli
- Sedät jaksaa heilua – 2.40 (säv. P. Hedkrok / P. Oinonen, san. M. Kivinen / T. Eränkö / H. Salomaa / T. Liinoja / M. Jaaranen, sov. P. Hedkrok / H. Lemola / P. Oinonen) *
- Älä viskaa mua pihalle – 3.19 (san. T. Eränkö / H. Salomaa, sov. P. Hedkrok / H. Lemola / P. Oinonen)
- Karvaisen kiitoksen metsästäjä – 3.07 (san. T. Eränkö, sov. P. Hedkrok / H. Lemola / P. Oinonen)
- Ojasta noustaan II – 2.34 (san. T. Liinoja, sov. P. Hedkrok)
- Arvon Rauha – 3.20 (san. T. Liinoja, sov. P. Hedkrok / H. Lemola / P. Oinonen)
- Hellä Ulla – 2.53 (san. T. Liinoja, sov. Lapinlahden Linnut) *
- Ilman sinua – 1.33 (san. T. Eränkö ja P. Hedkrok, sov. P. Hedkrok)
- B-puoli
- Otto ja pano – 2.23 (san. T. Liinoja, sov. P. Hedkrok / H. Lemola / P. Oinonen)
- Ruma – 2.42 (san. T. Eränkö, sov. Lapinlahden Linnut) *
- Aimon virsi – 3.22 (san. T. Liinoja, sov. P. Hedkrok / H. Lemola / P. Oinonen) *
- Vihtaasi on kustu – 3.24 (san. P. Hedkrok / T. Eränkö / H. Salomaa, sov. Lapinlahden Linnut) *
- Ota se ja juokse – 1.32 (san. T. Eränkö / H. Salomaa, sov. P. Hedkrok / H. Lemola / P. Oinonen)
- Fantastista – 3.41 (san. T. Eränkö / P. Hedkrok, sov. P. Hedkrok) **
- Paskaaks tässä – 1.48 (säv. P. Oinonen, san. M. Kivinen, sov. P. Hedkrok / H. Lemola / P. Oinonen)
(*) Esitetty sketsisarjassa Maailman kahdeksan ihmettä (1990). (**) Esitetty sketsisarjassa Seitsemän kuolemansyntiä (1988).
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapinlahden Linnut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Timo Eränkö – laulu, saksofonit
- Pekka Hedkrok – laulu, kosketinsoittimet
- Matti Jaaranen – laulu, trumpetti
- Mikko Kivinen – laulu, ukulele
- Hannu Lemola – laulu, rummut, lyömäsoittimet
- Tapio Liinoja – laulu
- Puka Oinonen – laulu, kitarat, bassokitarat
- Heikki Salomaa – laulu, banjo, huuliharppu
Mukana myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Markku Toikka – laulu (9)
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pedro Hietanen – tuottaja
- Make Törrönen – äänitys ja miksaus (Finnvox)
- Risto Hemmi – miksaus (Finnvox; 4, 8, 10, 14)
- Pauli Saastamoinen – masterointi (Finnvox)
- Mika Jussila – kaiverrus (Finnvox)
- Juha-Pekka Laakio – valokuvat
- Matti Jaaranen – kansikuva
- Timo Eränkö – kansikuva
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Järvelä, Timo: Mies ja maskuliinisuus Lapinlahden lintujen rock-lyriikassa. (Suomen kirjallisuuden pro gradu -tutkielma) Tampere: Tampereen yliopisto, 2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.3.2024).
- Lyytinen, Jukka: Lapinlahden Linnut. Helsinki: Like, 2003. ISBN 952-471-098-6
- Rossi, Timo: Lapinlahden Linnut. Miksei asioista puhuta. Jyväskylä: Docendo, 2023. ISBN 978-952-382-569-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rossi 2023, s. 196.
- ↑ a b Tilastot: Lapinlahden Linnut Musiikkituottajat. IFPI Finland. Arkistoitu 10.5.2019. Viitattu 6.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Rossi 2023, s. 188, 194.
- ↑ Rossi 2023, s. 182, 184–185.
- ↑ a b c Lyytinen 2003, s. 71.
- ↑ Rossi 2023, s. 129, 181.
- ↑ Rossi 2023, s. 148–151.
- ↑ Rossi 2023, s. 184.
- ↑ a b Rossi 2023, s. 185.
- ↑ a b Rossi 2023, s. 197.
- ↑ Rossi 2023, s. 195.
- ↑ a b c d e f g h Rossi 2023, s. 200.
- ↑ Rossi 2023, s. 200, 202.
- ↑ Rossi 2023, s. 88.
- ↑ a b Rossi 2023, s. 203.
- ↑ a b c ”Ruma” (Tähdet kertovat). Lapinlahden Linnut, EMI, 1990.
- ↑ a b c d e Rossi 2023, s. 202.
- ↑ a b Rossi 2023, s. 199.
- ↑ Lapinlahden Linnut - Tähdet kertovat - Releases Discogs. Viitattu 3.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Rossi 2023, s. 384.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Lyytinen 2003, s. 120–121.
- ↑ ”Sedät jaksaa heilua” (Tähdet kertovat). Lapinlahden Linnut, EMI, 1990.
- ↑ Rossi 2023, s. 200–201.
- ↑ ”Älä viskaa mua pihalle” (Tähdet kertovat). Lapinlahden Linnut, EMI, 1990.
- ↑ ”Karvaisen kiitoksen metsästäjä” (Tähdet kertovat). Lapinlahden Linnut, EMI, 1990.
- ↑ Järvelä 2012, s. 32–33.
- ↑ a b ”Ojasta noustaan II” (Tähdet kertovat). Lapinlahden Linnut, EMI, 1990.
- ↑ ”Ojasta noustaan” (Lapinlahden Linnut). Lapinlahden Linnut, EMI, 1985.
- ↑ ”Arvon rauha” (Tähdet kertovat). Lapinlahden Linnut, EMI, 1990.
- ↑ Järvelä 2012, s. 24–25.
- ↑ a b Rossi 2023, s. 201.
- ↑ ”Hellä Ulla” (Tähdet kertovat). Lapinlahden Linnut, EMI, 1990.
- ↑ a b ”Ilman sinua” (Tähdet kertovat). Lapinlahden Linnut, EMI, 1990.
- ↑ ”Otto ja pano” (Tähdet kertovat). Lapinlahden Linnut, EMI, 1990.
- ↑ Kankaanpää, Ari-Pekka: Arvostelussa Lapinlahden Linnut: Lintuinfluenssa vol 1. Findance. 28.10.2006. Arkistoitu 21.11.2008. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Järvelä 2012, s. 69.
- ↑ Rossi 2023, s. 201–202.
- ↑ Rossi 2023, s. 200, 202.
- ↑ ”Ota se ja juokse” (Tähdet kertovat). Lapinlahden Linnut, EMI, 1990.
- ↑ ”Fantastista” (Tähdet kertovat). Lapinlahden Linnut, EMI, 1990.
- ↑ Seitsemän kuolemansyntiä: 5. jakso. Pentti Kotkaniemi (ohjaus), Lapinlahden Linnut (käsikirjoitus). 1988.
- ↑ ”Paskaaks tässä” (Tähdet kertovat). Lapinlahden Linnut, EMI, 1990.
- ↑ Pennanen, Timo: LAP-LAU Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla 1960-2018. 2019. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ Rossi 2023, s. 199–200.
- ↑ Rossi 2023, s. 207.
- ↑ Lyytinen 2003, s. 62; Rossi 2023, s. 207.
- ↑ Lyytinen 2003, s. 53–54, 58; Rossi 2023, s. 198–199.
- ↑ Rossi 2023, s. 212.
