Lapinlahden Linnut (albumi)
| Lapinlahden Linnut Lapinlahden Linnut | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | tammikuu 1985[1] | |
| Studio | Finnvox-studio, Pitäjänmäki | |
| Julkaistu | 19. maaliskuuta 1985[1] | |
| Formaatti | LP-levy (9C 062 1384621) C-kasetti (9C 262 1384623) CD-levy (777-7 95407 2) | |
| Tuottaja(t) | Pedro Hietanen | |
| Tyylilaji | huumorimusiikki, pop rock | |
| Kesto | 39.37 | |
| Levy-yhtiö | Oy EMI Finland Ab | |
| Levymerkki | Parlophone | |
| Muut kannet | ||
 Albumin takakansi. | ||
| Listasijoitukset | ||
| Lapinlahden Lintujen muut studioalbumit | ||
| Lapinlahden Linnut 1985 |
Jep 1986 | |
| Singlet albumilta Lapinlahden Linnut | ||
|
||
Lapinlahden Linnut on huumoriyhtye Lapinlahden Lintujen debyyttialbumi, joka ilmestyi maaliskuussa 1985.[1] Musiikkilehdistössä huomiota herätti albumin omalaatuinen tyyli jossa kuuluivat monet yhtyeen käyttämät omalaatuiset soittimet, kuten kakkosneloset.
Albumin suurimmiksi hiteiksi nousivat Mikko Kivisen laulamat ”Lipputangon nuppi” ja ”Tero ja minä”, jotka saivat paljon radiosoittoa.[1]
Albumi julkaistiin LP- ja CD-levyinä sekä C-kasettina Parlophone-levymerkillä. Albumi julkaistiin uudelleen vuonna 2001 CD-levynä yhdessä yhtyeen seuraavan studioalbumin Jepin kanssa.[3]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtye oli aloittanut keikkailun Ylioppilasteatterin rappusilta jo vuonna 1983, mutta debyyttialbumin tekoon yhtye ryhtyi vasta vuonna 1984. Aluksi yhtye teki muutamia kotikutoisia demonauhoituksia C-kaseteille Matti ja Pirjo Bergströmin luona heidän kotistudiossaan Keravalla. Yhtyeen jäsen Heikki Salomaa seurusteli tuolloin Bergströmien tyttären Tiinan kanssa.[1]
Yhtyeen rumpalina toiminut Jan Noponen ajoi asiaa eteenpäin ja pyysi hyvältä ystävältään studiota yhdeksi yöksi yhtyeen käyttöön. Studiossa yhtye äänitti huolellisesti kappaleet ”Lääketiedettä vai elokuvia” ja ”Elämässä täytyy kosia”. Yhtye lähetti äänitteet Suomen suurimmille levy-yhtiöille EMI:lle, Johannalle sekä Poko Rekordsille. Poko Rekordsin johtajana toiminut Epe Helenius jätti äänitteen noteeraamatta ja Johanna-levy-yhtiön päällikkö Pekka Aarnio sanoi, että ”Lapinlahden Linnut ei tule koskaan myymään yhtä ainutta levyä”.[1]
Samana vuonna 1984 EMI Finlandin tuotantopäällikkönä aloitti pitkän linjan kokenut muusikko Pedro Hietanen. Hietanen oli soittanut aiemmin mm. Wigwam -ja Pepe & Paradise-yhtyeissä sekä M. A. Nummisen kokoonpanoissa. Numminen tunsi Hietasen lisäksi myös Lapinlahden Lintujen perustajajäsenen, pianisti Ari Kettusen. Numminen kehotti Hietasta kuuntelemaan yhtyeen demonauhan, mutta ei ollut heti vakuuttunut. Yhtye nauhoitti lisää demonauhoja, jonka jälkeen Hietanen ehdotti yhtyeelle levyn tekoa.[1]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumi äänitettiin tammikuussa vuonna 1985 Finnvox-studioilla Risto Hemmin toimesta. Yhtye sai itse päättää albumille tulevat kappaleet, mutta Hietanen toivoi, että kappaleet kuten ”Lipputangon nuppi”, ”Tero ja minä”, ”Edes kerran” ja ”Ojasta noustaan" otettaisiin mukaan levylle. Yhteensä levylle yhtye valitsi tuotannostaan 14 kappaletta, joista 13 oli Ari Kettusen säveltämiä ja yksi Pekka Hedkrokin. Albumia voidaan siis pitää kosketinsoittaja Kettusen taidonnäytteenä, koska jo seuraavalla Jep-albumilla Kettusen sävellystyöt jäivät pienemmälle huomiolle.[1]
Albumin soundin muodostavat Ari Kettusen pianon, Jan Noposen rumpukomppien ja Pekka Hedkrokin syntetisaattoreiden lisäksi perinteiset sähkökitara ja basso. Bassoa levyllä soittaa mm. Hasse Wallin ja Pelle Miljoonan kanssa soittanut Tarmo ”Junior” Simola ja sähkökitaraa soittaa mm. Kauko Röyhkän kokoonpanossa soittanut Riku Mattila, joka tuli tunnetuksi suomalaisten klassikkolevyjen tuottajana. Albumilla säilyi kuitenkin yhtyeen omalaatuinen tyyli erikoisten lyömäsoittimien, kuten kakkosenelosten tai matka-arkun käyttö.[1]
Ennen albumin äänityksiä yhtyeen jäsen Matti Jaaranen, joka oli katuorkesterissa soittanut tyhjää arkistomappia, lähti kolmen ja puolen kuukauden lomamatkalle Intiaan silloisen tyttöystävänsä kanssa. Matka oli suunniteltu huolellisesti, vaikka Jaaranen itse tiedostikin jäävänsä pois albumin äänityksistä.
Jaarasen lomamatkan vuoksi häntä ei nähdä myöskään albumin kansikuvassa, jossa Lapinlahden Linnut esiintyvät jonossa leijonataulun edessä Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä. Kansikuvasta puuttuu myös Mikko Kivinen, joka oli unohdettu hakea alkuperäiseltä tapahtumapaikalta museon kahvilasta.[4]
Albumin sanoituksia tekivät yhtyeen jäsenistä Timo Eränkö, Ari Kettunen, Heikki Salomaa, Mikko Kivinen ja Tapio Liinoja. Kappaleen ”Sisäinen ahdistus” sanoitti Jami Hyttinen, joka ei kuulunut yhtyeeseen. Kappaleiden laulajat päättivät pääasiassa Hedkrok ja Kettunen[1]
Kivisen 15 minuutissa sanoittama[1] ”Lipputangon nuppi” julkaistiin albumilta kärkisinglenä yhdessä ”Sisäinen ahdistus” -kappaleen kanssa ja etenkin singlen A-puolella ollut ”Lipputangon nuppi” sai paljon radiosoittoa.
Vuonna 2018 eräs Helsingin Sanomien lukija huomasi ”Lipputangon nupin” sävellyksen muistuttavan etäisesti klassisen säveltäjän Claude Debussyn ”Ariettes oubliées” -laulusarjan neljännen osan sopraano-osuutta.[1] Kappale osallistui myös vuonna 1985 Levyraatiin, missä se poiki Jörn Donnerilta kommentin: ”Kyllä tällainen itsestään kuolee”.[3] Kappaleesta tehtiin myös musiikkivideo, samoin kuin kappaleista ”Ojasta noustaan” ja ”Elämässä täytyy kosia”.
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kappaleet säveltänyt Ari Kettunen, ellei toisin mainita. Kaikki kappaleet sovittanut Lapinlahden Linnut.
A-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Edes kerran – 3.28 (san. Heikki Salomaa & Ari Kettunen)
- Lipputangon nuppi – 2.39 (san. Mikko Kivinen)
- Sisäinen ahdistus – 1.57 (san. Jarmo Hyttinen)
- Elämässä täytyy kosia – 3.13 (säv. ja san. Arik Kettunen & Timo Eränkö)
- Edenin henki – 2.51 (san. Timo Eränkö)
- Ilha Dourada - kultainen saari – 1.43 (san. Timo Eränkö & Finnmatkat)
- Ajatelkaa! – 5.00 (san. Timo Eränkö & Heikki Salomaa)
B-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lääketiedettä vai elokuvia – 1.41 (san. Timo Eränkö)
- Tero ja minä – 1.37 (san. Mikko Kivinen)
- Joka kesäyö pullo viiniä – 3.07 (san. Heikki Salomaa & Ari Kettunen)
- Ojasta noustaan – 3.30 (säv. Pekka Hedkrok, san. Tapio Liinoja)
- Puolitetut perunat – 1.52 (san. Tapio Liinoja)
- Elämää Kwanza Sulin leirillä – 4.16 (san. Timo Eränkö, Heikki Salomaa & Ari Kettunen)
- Kyllä elämä on ihanaa – 2.43 (san. Heikki Salomaa ja Ari Kettunen)[5]
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ari Kettunen - laulu (5, 10), piano, kosketinsoittimet, ihmis- ja eläinäänet
- Tapio Liinoja - laulu (6, 10, 12), puulusikat ja -haarukat, ihmis- ja eläinäänet
- Heikki Salomaa - laulu (1, 3-4, 10, 14), cabasa, hamppipelti, ihmis- ja eläinäänet
- Timo Eränkö - laulu (8, 10), tenorisaksofoni, vääntöhamppi, ihmis- ja eläinäänet
- Matti Jaaranen - (matkoilla)
- Mikko Kivinen - laulu (2, 9, 10), bassoviulu, ihmis- ja eläinäänet
- Markku Toikka - laulu (7, 10-11, 13), matka-arkku, ihmis- ja eläinäänet
- Jan Noponen - rummut, paisteet, ihmis- ja eläinäänet
- Pekka Hedkrok - kosketinsoittimet, piano, ihmis- ja eläinäänet[5]
Vierailevat muusikot (soittavat useissa kappaleissa)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jr. Simola - basso
- Riku Mattila - sähköbasso[5]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lapinlahden Linnut - kaikki sovitukset ja kuvan ideointi
- Junior Simola - kaikki sovitukset
- Riku Mattila - sovitukset (1, 4, 5, 8, 14)
- Risto Hemmi - äänittäjä (äänitetty Finnvox-studiossa Pitäjänmäellä)
- Pedro Hietanen - tuottaja (Oy EMI Finland Ab)
- Eero Tamminen - kuvan ideointi
- Anja Salmela - kannen kuvat
- Markus Heikkerö - kannen toteutus
- MS-Audiotron - mukana
- Imudico - kustantaja[5]
Vastaanotto ja arvioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumi julkistettiin medialle 19. maaliskuuta 1985 KY-Kerhon tiloissa Helsingissä. Hyvin nopeasti omaperäisen huumoriyhtyeen debyyttialbumi levisi lehdistölle.
Vantaan Alueuutisten toimittaja kehui albumin omaperäisiä sanoituksia ja kuvaili kokonaisuutta uskomattomaksi debyyttialbumiksi. Helsingin Sanomien Kari Hintikka puolestaan kirjoitti huhtikuussa 1985, että yhtyeen poikkeuksellinen ja omaperäinen esiintymistyyli, soittimet, humoristiset, mutta joissain määrin vakavat kappaleet ja sketsit muodostavat kokonaisuuden, jota on mahdotonta vertailla.[1]
Kaupallisesti albumi menestyi kohtuullisesti.[4] Albumi oli parhaimmillaan Suomen musiikkilistojen 24. sijalle ja pysyi listalla yhteensä seitsemän viikkoa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m Timo Rossi: Lapinlahden Linnut - Miksei asioista puhuta, s. 63, 83-94. Jyväskylä: Docendo, 2023. ISBN 978-952-382-569-7
- ↑ a b Suomen Listalevyt: LAP-LAU Suomen Listalevyt. Viitattu 9.9.2023.
- ↑ Lapinlahden Linnut - Lapinlahden Linnut - Releases Discogs. Viitattu 9.9.2023.
- ↑ a b Jukka Lyytinen: Lapinlahden Linnut ISBN 952-471-098-6
- ↑ a b c d Lapinlahden Linnut - Lapinlahden Linnut (1985, Vinyl) Discogs. Viitattu 9.9.2023.
