Pienvikaisten paratiisi
| Pienvikaisten paratiisi Lapinlahden Linnut | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | 2005 | |
| Julkaistu | 9. marraskuuta 2005 | |
| Formaatti | CD-levy | |
| Tuottaja(t) | Hannu Leiden | |
| Tyylilaji | huumorirock | |
| Kesto | 46.11 | |
| Levy-yhtiö | Edel Records Finland | |
| Lapinlahden Lintujen muut studioalbumit | ||
| Kolmas jalka haudassa 2003 |
Pienvikaisten paratiisi 2005 |
Etiäppäin 2007 |
Pienvikaisten paratiisi on Lapinlahden Lintujen järjestyksessään 13. studioalbumi. Se julkaistiin 9. marraskuuta 2005.
Albumin vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapinlahden Lintujen suosio kääntyi 1990-luvun lopulla laskuun.[1] Vuonna 2003 yhtye menetti yhden perustajajäsenistään, kun Heikki ”Hiski” Salomaa kuoli kesken 20-vuotisjuhlakiertueen.[2] Karismaattisen Salomaan kuoltua moni oletti yhtyeen lopettavan, mutta jäsenet päättivät alkujärkytyksestä toivuttuaan jatkaa.[3] Erängöstä tuli yhtyeen kiistaton johtohahmo, eikä hänellä enää ollut vastavoimaa, jonka kanssa kehitellä ideoita tai joka olisi tarvittaessa sanonut hänelle vastaan.[4]
Uutena jäsenenä yhtyeeseen liittyi Aarni Kivinen, joka lauloi ja soitti saksofonia sekä useita muita soittimia.[5] Salomaa oli ennen kuolemaansa ehdottanut muille jäsenille, että Kivinen pyydettäisiin yhtyeeseen.[6] Kevättalvella 2004 kokoonpano alkoi suunnitella uutta albumia. Yhtye äänitti Seawolf-studiolla Hannu Leidénin johdolla kappaleet ”Tänä kesänä perkele”[7] ja ”Vedä mua otsikkoon”.[8] Esittelykappaleiden avulla yhtye toivoi saavansa levytyssopimuksen kokonaisen albumin tekoon. Kappaleet julkaistiin myös omakustannesingleinä, mutta ne eivät saaneet radiosoittoa.[7]
Konserttien määrä jatkoi laskuaan. Lapinlahden Lintujen keikkamieksaaja Hape Heiskanen erosi vuodenvaihteessa 2004–2005 ja siirtyi työskentelemään Popedalle.[9] Alkukeväästä 2005 myös rumpali Harri ”Hate” Kinnunen ilmoitti eroavansa. Kitaristi Pekka ”Devil” Virtanen erosi muutamaa päivää myöhemmin.[10]
Äänitykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eroilmoitusten jälkeen Lapinlahden Lintujen jäsenet keskustelivat yhtyeen mahdollisesta hajoamisesta. Eränkö ei kuitenkaan halunnut lopettaa, ja Hedkrok oli juuri saanut valmiiksi kymmenen Erängön sanoituksista musiikiksi sovittamaansa demokappaletta.[10]
Uusi albumi äänitettiin jälleen Seawolf-studiolla. Studiotekniikasta huolehtivat Hannu Leidén ja Petri Majuri. Äänitykset maksoi Lapinlahden Lintujen yhtiö Kestoviihde.[10] Yhtye kärsi talousvaikeuksista, sillä se ei yrityksistä huolimatta saanut levytyssopimusta. Osan studioajasta rahoitti lääketehdas Bayer, jonka seksuaaliterveyskampanjaan Lapinlahden Linnut osallistui rautakanki.fi-sivustolla. Leidénin mukaan Eränkö joutui silti maksamaan osan kuluista itse.[11]
Hedkrok pyysi Kinnusta ja Virtasta soittamaan albumilla, mihin nämä palveluksena suostuivat. Kinnunen ja Virtanen soittivat osuutensa Hedkrokin tekemien demojen päälle. Kinnusen mukaan ”se oli vain tilaustyö, jota emme edes treenanneet”.[10] Albumin nimikappaleessa vierailevat saksofonisti Heikki Keskinen ja kontrabasisti Mitja Tuurala.[12] Näyttelijä Kaisu Kurki vierailee albumin viimeisellä kappaleella, joka on Kurjen ja Erängön välinen dialogi.[13] Lapinlahden Lintujen pitkäaikainen yhteistyökumppani Ilkka Vainio on kuvaillut yhtyeen tuolloista ilmapiiriä ankeaksi: ”Riemu puuttui, viina turrutti ja kaikkia väsytti. – – Levyn kappaleita muistellessa fiilikset eivät nouse korkealle.”[11]
Julkaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumilta julkaistiin ennakkoon single ”Vedä lärvit Matti Vanhanen!”, joka ilmestyi huhtikuussa 2005. Eränkö jakoi Mikko Alatalon avustuksella jokaiselle kansanedustajalle kappaleen CD-levyä. Matti Vanhanen oli tuolloin ulkomailla, joten yhtye lahjoitti Vanhaselle singlen vapunpäivänä, kun tämä piti eduskuntatalon edustalla perinteistä vappupuhettaan. Vanhanen kiitti yhtyettä huomionosoituksesta mutta ilmoitti pysyvänsä raittiina vastakin. Tapaus pääsi MTV3:n uutisten loppukevennykseen, ja videomateriaalia käytettiin kappaleen musiikkivideolla.[11] Tilaisuus oli Kinnusen ja Virtasen viimeinen esiintyminen Lapinlahden Lintujen jäseninä. Uusina jäseninä yhtyeeseen liittyivät kitaristi Jaku Havukainen ja rumpali Sami Kariluoma.[12]
Studioalbumi Pienvikaisten paratiisi julkaistiin marraskuussa 2005. Havukainen ja Kariluoma olivat mukana kansilehden kuvissa, vaikka eivät soittaneetkaan albumin äänityksissä.[12] Albumi oli Kestoviihteen omakustanne,[13] ja sitä jakeli Vainion Edel Records.[11]
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pienvikaisten paratiisi on tyylillisesti monipuolinen albumi, jossa on vaikutteita melodisesta rockista, kantrista, diskosta,[12] jazzista,[13] 1980-luvun heavy metalista[14] ja latinalaisamerikkalaisesta musiikista. Sanoituksissa käsitellään yhtyeelle tyypillisiä aiheita, kuten ihmisten ahneutta, alkoholin juomista, kauniita naisia ja seksiä.[12]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pienvikaisten paratiisi myi vain noin 2 000 kappaletta ja oli Kestoviihteelle taloudellisesti tappiollinen.[13]
Helsingin Sanomien aikalaisarviossa Pienvikaisten paratiisia kuvailtiin Lapinlahden Linnuille tyypilliseksi, ”huolellisesti soitetuksi ja karusti lauletuksi musiikiksi”. Arvostelija kiitti kappaletta ”Alepan jumalatar”, joka ”on kasarisointeineen suorastaan tyylikäs”, mutta katsoi yhtyeen olevan parhaimmillaan konserteissa.[14]
Timo Rossi kirjoittaa elämäkertakirjassaan Miksei asioista puhuta, ettei Pienvikaisten paratiisi nimikappaletta lukuun ottamatta erotu edukseen, kun sitä vertaa Lapinlahden Lintujen muuhun tuotantoon. Sanoitukset toistavat vanhoja teemoja vailla tuoretta näkökulmaa, ja Hedkrokin sävellykset ovat aiempaan verrattuna latteita.[12] Piiloraitaa ”Terapiatunti seksiaddikteille” Rossi kuvailee ”kaikkien aikojen rimanalitukseksi” sekä ”harvinaisen mauttomaksi ja epähauskaksi”.[13]
Pekka Hedkrokin mielestä albumissa oli ”ongelmineenkin ainesta”. Hän piti erityisesti nimikappaleesta, sillä ”siinä on ihana jazzsoundi sekä upeat saksofonit ja kontrabassot. Lisäksi se on tuotettu virkistävän eri tavalla kuin popmusiikki yleensä.”[13]
Julkaisun jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapinlahden Linnut tuki Pienvikaisten paratiisia konserttikiertueella, joka jatkui vuoden 2006 puolelle. Eränkö ja Hedkrok käyttivät kiertueella paljon alkoholia, mikä ajoittain johti konserttien epäonnistumisiin.[13] Konserttipaikat olivat usein pieniä lähiökapakoita ja -ravintoloita, joihin mahtui vain vähän yleisöä.[9] Kesälle 2006 saatiin myydyksi vain vähän konsertteja, jolloin Kariluoma päätti erota yhtyeestä. Hänen tilalleen pestattiin väliaikaisena jäsenenä Markku Reinikainen, joka ei kuitenkaan halunnut liittyä Lapinlahden Lintuihin pysyvästi.[13] Eränkö alkoi neuvotella yhtyeestä yli vuosikymmentä aiemmin erotettujen Tapio Liinojan, Markku Toikan ja Mikko Kivisen kanssa, ja syksyllä 2006 ilmoitettiin Lapinlahden Lintujen palaavan 1990-luvun alun kokoonpanoonsa.[15]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pienvikaisten paratiisi – 3.30 (säv. Pekka Hedkrok, san. Timo Eränkö)
- Mene vankilaan – 3.21 (säv. Hedkrok, san. Eränkö)
- Tyttö dynamiittivyössä – 3.50 (säv. Hedkrok, san. Eränkö)
- Vedä lärvit, Matti Vanhanen! – 3.06 (säv. Hedkrok, san. Ari Wahlsten & Eränkö)
- Hullu vapaalla – 4.20 (säv. Hedkrok, san. Aarni Kivinen & Eränkö)
- Tyrvään tytöt ei alistu – 3.10 (säv. Tommi Lindell, san. Eränkö)
- Naiset vaihtaa mua kuin paitaa – 2.57 (säv. Hedkrok, san. Wahlsten)
- Alepan jumalatar – 4.01 (säv. Hedkrok, san. Eränkö)
- Vedä mua otsikkoon – 4.10 (säv. Hedkrok, san. Wahlsten)
- Maire, se tuoppi ja heti! – 3.20 (säv. Hedkrok, san. Eränkö)
- Ei se siitä kulu – 4.50 (säv. Hedkrok, san. Eränkö)
- Terapiatunti seksiaddikteille – 4.03 (piiloraita)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Järvelä, Timo: Mies ja maskuliinisuus Lapinlahden lintujen rock-lyriikassa. (Suomen kirjallisuuden pro gradu -tutkielma) Tampere: Tampereen yliopisto, 2012. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.10.2024).
- Rossi, Timo: Lapinlahden Linnut. Miksei asioista puhuta. Jyväskylä: Docendo, 2023. ISBN 978-952-382-569-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Järvelä 2012, s. 6–7.
- ↑ Rossi 2023, s. 300–303.
- ↑ Rossi 2023, s. 306.
- ↑ Rossi 2023, s. 315–316.
- ↑ Rossi 2023, s. 309, 311.
- ↑ Rossi 2023, s. 309.
- ↑ a b Rossi 2023, s. 313.
- ↑ Rossi 2023, s. 314.
- ↑ a b Rossi 2023, s. 315.
- ↑ a b c d Rossi 2023, s. 316.
- ↑ a b c d Rossi 2023, s. 317.
- ↑ a b c d e f Rossi 2023, s. 318.
- ↑ a b c d e f g h Rossi 2023, s. 319.
- ↑ a b Pienvikaisten paratiisi Helsingin Sanomat. 16.12.2005. Viitattu 13.10.2024.
- ↑ Rossi 2023, s. 320–321, 325.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Edel Records Finland: Lapinlahden Linnut: Pienvikaisten paratiisi (Arkistoitu – Internet Archive)