Siirry sisältöön

Syväoja (Jyväskylä)

Wikipediasta
Syväoja
Syväojan alajuoksua.
Syväojan alajuoksua.
Maat Suomi
Maakunnat Keski-Suomi
Kunnat Jyväskylä
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Tuomiojärven−Palokkajärven v−a (14.29)
Pinta-ala 36,83 km² [1]
Järvisyys 5,51 % [1]
Pääuoman pituus 11 km [2]
Pääuoman osuudet Syväoja ←Myllyjärvi ←Koskelanoja ←Majajärvi ←Majakoski ←Ylä-TuomiojärviKaitajärvi
Joen uoman kohteita
Alkulähde Myllyjärvi
  62.27251°N, 25.67754°E
Laskupaikka Tuomiojärvi
  62.27588°N, 25.70063°E
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 106,5 m [3]
Laskukorkeus 94,4 m [3]
Korkeusero 12,1 m
Pituus 1,759 km [2]
Kaltevuus 6,88 m/km
Keskivirtaama 0,22 m³/s (MQ) [4]
Muuta

Syväoja on Jyväskylässä Haukkalan ja Rippalanmäen asuinalueiden lähellä sijaitseva puro, joka laskee Laajavuoren läheltä Myllyjärvestä itään Tuomiojärveen.[3] Puro on noin 1,8 kilometrin pituinen.[2]

Syväoja alkaa Myllyjärven koillisosasta 106,5 metrin korkeudelta mpy. ja laskee Tuomiojärven pohjoispäähän. Tuomiojärven pinnankorkeus on noin 94,4 metriä, joten pudotusta Syväojalle kertyy noin 12 metriä.[3] Purouoma on mutkitteleva ja useamman metrin levyinen, ja siinä on runsaan veden aikaan kivikkoisissa kohdissa koskipaikkoja. Puron varrella on sekä peltomaata että lehtimetsää.[5] Puro on jyrkimmillään sen yläjuoksulla, jossa on kivinen koskiosuus. Keskijuoksulle tullessa se muuttuu mutkaiseksi vuolteeksi.[6] Puron keskivirtaama on 0,22 kuutiometriä sekunnissa.[4]

Syväojan vedenlaatu on melko hyvä, ja alajuoksua lukuun ottamatta puro on säilynyt luonnontilaisena. Hyvään vedenlaatuun viittaavat yläjuoksun koskilla esiintyvät sammalet ja järvisienet. Väriltään vesi on hieman ruskeaa, sillä siihen ja Myllyjärveen laskee vettä Lammakesuolta sekä metsäojista.[6] Puron fosfori- ja typpikuormitus on vähentynyt 1990-luvulta, ilmeisesti maatalouden vähentyessä valuma-alueella.[4]

Syväojassa esiintyviä kalalajeja ovat ainakin ahven, hauki, kuha, salakka ja särki.[7] Tuomiojärveen istutettuja kirjolohia saattaa myös esiintyä purossa. Taimenia on havaittu ylempää reitiltä.[8] Taimenten ja muiden kalojen vaeltamista Tuomiojärvestä Syväojaan estää alajuoksulla kävelytien alittava rumpu, joka on asennettu liian korkealle, luoden vaikeasti ylitettävän kynnyksen.[7]

Syväojan varrella esiintyy haapaa kasvavaa lehtoa, jonka kasvistoon kuuluu muun muassa kevätlinnunherne, lehtokuusama ja punaherukka. Pieneläimistöön kuuluu kirjojokikorento, joka on rauhoitettu Euroopan unionin luontodirektiivin IV liitteen mukaan. Noin viisi hehtaaria Syväojan eteläpuolesta on suojelualuetta kaupungin yleis- ja asemakaavoissa.[5]

Vesistösuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syväoja sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueeella (14.29), johon kuuluvan Syväojan valuma-alueen (14.293) vedet laskevat sen kautta Tuomiojärveen. Syväojan valuma-alueen pinta-ala on 37 neliökilometriä ja järvisyys 5,5 % [1]. Valuma-alueen suurimmat järvet ovat Ylä-Tuomiojärvi (76 ha), Kaitajärvi (32 ha) ja Ruokepuolinen (29 ha).[9] Syväojan vesireitin pääuoma muodostuu muun muassa Myllyjärvestä, Koskelanojasta, Majajärvestä, Majakoskesta, Ylä-Tuomiojärvestä ja Kaitajärvestä. Viimeiset latvaojat mukaan lukien pääuoman pituus on noin 11 kilometriä [2].[8]

Vuoden 1965 alueliitoksesta vuoden 2009 kuntaliitokseen asti Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan raja kulki Syväojaa myöten. Puro toimi myös Jyväskylän ja Palokan rekisterikylien rajana.[10]

Syväojan yläjuoksulla Myllykoskessa on vesimylly.[7] Purossa on ollut mylly jo noin vuonna 1700, jolloin sen omistivat Palokan kylän kuusi taloa sekä Jyväskylän kylän Nisulan talo.[11]

  1. a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. a b c d Syväoja Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 10.1.2025.
  3. a b c d Syväojan suu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.1.2025.
  4. a b c Bagge 2012, s. 8–15.
  5. a b Pietarinen, Päivi & Sihvonen, Heikki: Jyväskylän merkittävät luontokohteet (s. 29) x.10.2007. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 10.1.2025.
  6. a b Bagge 2012, s. 18–19.
  7. a b c Bagge 2012, s. 32.
  8. a b Alaja, Heikki & Leppänen, Antti: Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous (pdf) (s. 30) jkl.fi. 22.9.2016. Jyväskylä: Nab Labs Oy. Viitattu 10.1.2025.
  9. Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue (14.29) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.1.2025.
  10. Peruskartta 1:20 000. 3212 05 Jyväskylä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 4.12.2023.
  11. Berndtson, Nils: Laukaan historia I - Vanhan Laukaan vaiheita esihistoriallisesta ajasta vuoteen 1776, s. 376. (2. painos) Jyväskylä: Laukaan kunta, 1983. ISBN 951-99436-6-8