Myllyjoki (Muurame)
| Myllyjoki Saukkolanjoki |
|
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jyväskylä, Muurame |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Muuratjärven valuma-alue (14.28)[1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Kuusjärvi |
| Laskupaikka | Muuratjärvi |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 100,3 m [2] |
| Laskukorkeus | 90,1 m [2] |
| Korkeusero | 10,2 m |
| Pituus | 1,714 km [3] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Myllyjoki eli Saukkolanjoki[4] on Muuramen ja Jyväskylän Korpilahden rajalla Saukkolan kylässä sijaitseva joki, joka laskee Kuusjärvestä Muuratjärveen. Joki on noin 1,7 kilometrin pituinen.[3]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myllyjoki alkaa Kuusjärven kaakkoisosasta 100,3 metrin korkeudelta mpy. ja laskee Muuratjärven Saukkolanlahteen. Muuratjärven pinnankorkeus on 90,1 metriä, joten pudotusta joelle kertyy yhteensä 10,2 metriä. Kunnanraja seuraa jokea lähes täysin, mutta seututien alituksen jälkeen raja erkanee joesta sen itäpuolelle. Alajuoksulla raja seuraa jälleen jokea.[2]
Myllyjoen ylintä osuutta kutsutaan Ylä-Saukkolankoskeksi, joka on noin 500 metriä pitkä ja 5–30 metriä leveä suvannosta ja kahdesta varsinaisesta koskesta (Saunakoski ja Keskimyllynkoski) koostuva osuus. Sen pudotuskorkeus on 6,7 metriä ja kaltevuus 1,3 %. Ylä-Saukkolankosken ympärillä on pienimuotoista asutusta, ja aiemmin sen ylitse on myös kulkenut yksityistien silta. Muuramen Riskoperälle kulkeva silta sortui vuonna 2024[5]. Ylä-Saukkolankoskessa on pato, jota käytetään Kuusjärven pinnankorkeuden säännöstelyyn.[6]
Ala-Saukkolankoski on 450 metriä pitkä ja 5–23 metriä leveä osuus, joka alkaa maantien sillan alta ja päättyy kunnanrajalle. Se koostuu useista pienistä koskista sekä niiden välisistä suvannoista, mutta sen pudotuskorkeus on pienempi kuin Ylä-Saukkolankoskella, 3,3 metriä. Sen kaltevuus on 0,7 %. Yhtä asuntoa lukuun ottamatta Ala-Saukkolankosken rannat ovat rakentamattomia.[7]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myllyjoki sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Muuratjärven valuma-alueen (14.28) Kuusjärven alueella (14.285). Kuusjärvi on alueen alin järvi. Sen yläpuolisista järvistä suurimmat ovat Niemijärvi (49 ha), Iso-Lampsi (42 ha) ja Pikku-Lampsi (25 ha). Kuusjärven alueen yläpuolella on vielä Vesankajärven valuma-alue (14.286), johon kuuluu muun muassa Vesankajärvi (203 ha), Vähä-Vesanka (102 ha) ja Vasarainen (51 ha).[1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myllyjoen varrella on Metso-ohjelmaan kuuluva[8] luonnonsuojelualue. Alueella esiintyy erityisesti suojeltavaa purosuomusammalta eli kalliosuomusammalta sekä muita sammalia, jäkäliä ja hirvenkelloa. Huomattavia eläinlajeja ovat liito-orava ja virtavesimittari.[7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myllyjoessa on ollut kolme vesimyllyä, joista huomattavin oli 1860-luvulla perustettu Ylä-Saukkolankosken Ylämylly. Itse myllyrakennus hävisi viimeistään 1980-luvulla, ja sen yhteydessä ollut pato korvattiin nykyisellä säännöstelypadolla vuonna 1989. Alempana joessa on ollut Keskisenmylly Ylä-Saukkolankosken alaosassa sekä Ala-Saukkolankosken mylly.[9]
Myllyjoen kautta on kulkenut uittoväylä Päijänteeseen. Virallisesti vuonna 1934 vahvistettu uittoväylä alkoi Kuusjärvestä, mistä huolimatta puuta uitettiin Vesankajärvestä asti. Väylä oli käytössä vuoteen 1964 asti, ja Myllyjoen varrella olleet uittorännit purettiin vuonna 1986.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eloranta, Anssi & Perämäki, Pasi: Vesangan koskireitin kunnostus (Jyväskylä, Muurame) (pdf) jkl.fi. 30.12.2015. Keski-Suomen ELY-keskus. Viitattu 8.1.2025.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Muuratjärven valuma-alue (14.28) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.1.2025.
- ↑ a b c Myllyjoen suu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.1.2025.
- ↑ a b Myllyjoki Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 8.1.2025.
- ↑ Eloranta & Perämäki 2015, s. 12.
- ↑ Yliluoma, Sara: Silta sortui Saukkolassa Jyväskylän ja Muuramen rajalla – Riskoperän väki joutuu surkealle kiertotielle (maksullinen) Keskisuomalainen. 15.4.2024. Viitattu 8.1.2025.
- ↑ Eloranta & Perämäki 2015, s. 62–64.
- ↑ a b Eloranta & Perämäki 2015, s. 65–67.
- ↑ Näe ja koe - Korpilahden pohjoiset kylät Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys. Viitattu 8.1.2025.
- ↑ Eloranta & Perämäki 2015, s. 19–20.
- ↑ Eloranta & Perämäki 2015, s. 23–24.