Suomen virolaiset
| Suomen virolaiset | |
|---|---|
| Väkiluku | 50 318[1] |
| Kielet | viro |
| Uskonnot | luterilaisuus, ortodoksisuus |
Suomen virolaiset tai suomenvirolaiset ovat Suomessa asuvia virolaistaustaisia henkilöitä. Vuonna 2016 Suomessa asui 49 241 viroa äidinkielenään puhuvaa ja vuonna 2016 51 499 Viron kansalaista.[2] Vuoden 2022 lopussa Suomen väestöstä oli viroa äidinkielenään puhuvia 50 318, Viron kansalaisia 51 819.[3][4] Vuoden 2023 lopussa nämä luvut olivat ja 50 202 ja 51 597.[5] Kaikki Suomessa asuvista Viron kansalaisista eivät siis ole vironkielisiä, vaan heidän joukossaan on myös muita ryhmiä, luultavasti ennen kaikkea vironvenäläisiä. Toisaalta Suomeen on paluumuuttanut Virosta myös Viron inkeriläisiä, jotka eivät välttämättä määrittele itseään virolaisiksi vaikka saattavat puhua äidinkielenään viroa.[6]
Suomeen tulleista maahanmuuttajista virolaisilla on korkein työllisyysaste[7], ja vuoden 2023 alussa arvioitiin, että suomenvirolaiset työskentelevät enemmän kuin Suomen kantaväestö.[8] Lisäksi suomenvirolaisten keskimääräinen työttömyysprosentti on ollut vuosina 2005–2016 noin 14 prosenttia, mikä on pienin eri maahanmuuttajaryhmien vertailussa.[9] Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa voi asua 60 000 virolaista.[10]
Vuonna 2017 Suomessa asuvat virolaiset muodostivat 3,8 prosenttia Viron 1,3 miljoonasta asukkaasta ja Suomen 5,5 miljoonasta puolestaan 0,9 prosenttia.[9] Virolaiset ovat venäläisten jälkeen Suomen toiseksi suurin vähemmistö, ja he muodostavat 13 prosenttia kaikista Suomen maahanmuuttajista.[9]
Todellisuudessa tilanne on monimutkaisempi kuin mitä yllä olevat luvut antavat ymmärtää, sillä Viron ja Suomen välille on muodostunut liikkuvuuden viidakko. Se koostuu vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvien virolaisten lisäksi työntekijöiden ja opiskelijoiden sukkuloinnista ja lisäksi niin sanotuista päivämatkustajista. Ylirajainen elämäntapa, jossa virolaiset jakavat elämänsä kahden maan välillä on yhä tavallisempi. Esimerkiksi työpaikka voi olla Suomessa, mutta perhe-elämää ja vapaa-aikaa vietetään Virossa.[9]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varmoja lähteitä virolaisasutuksesta on tiedossa 1300-luvulta, jolloin Saaren- ja Läänenmaan seurakunnista siirtyi virolaisväestöä Turun ja Viipurin lääneihin. Sanaan eesti viittaavia paikannimiä on Suomen rannikolla kuitenkin jo tätä vanhemmalta ajalta erityisesti ruotsinkielisessä paikannimistössä, kuten Estgrunden, Estholmen, Estnäs, Estviken, Estbacka, Estberget ja Estmossen. Espoossa on alueet nimeltä Eestinlaakso ja Eestinkartano. Uudenmaan lisäksi eestiaiheista nimistöä on myös Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla. Yleensä nimi liittyy jotenkin vesistöön ja kertoo suomalaisten olleen tiivissä yhteydessä virolaisiin kalastajiin ja kauppiaisiinkin. Virolaiset myös kävivät tai asuivatkin tällaisilla alueilla.[11]
Kabbölen virolaiskylä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kabbölen virolaiset
Suomen ainut historiallisesti jäljellä oleva virolaisten kalastajakylä on vuonna 1906 perustettuja Pernajan Kabböle, joka on tosin sittemmin nuoremmilta polviltaan ruotsinkielistynyt. Harjumaan Pärispeasta tulleet kalastajamiehet ottivat Kabbölen asuinpaikakseen suojaisen sijainnin vuoksi ja lopulta Viinistun, Pärispean ja Turbuneemen kylistä sekä Mohnin saarelta tulleet yhdeksän perhettä ostivat kylän maat perustaen oman kyläyhteisönsä. Kylä kuului virolaiseen Kuusalun luterilaiseen seurakuntaan. Vuonna 1917 kylässä asui 12 perhettä, ja yhteydet itsenäiseen Viroon olivat tiiviit 1920-luvulla. Kabbölen tunnetuin asukas on Viron viimeinen Suomen-lähettiläs Aleksander Warma, joka neuvostomiehityksen aikana johti Viron pakolaishallitusta.[12]
Viron ja Suomen suhteet 1800-luvulta neuvostovallan loppuun
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ikivanhat yhteydet rannikon suomalaisten ja virolaisten välillä, eli niin sanottu seprakauppa, jatkuivat 1900-luvulle saakka, ja tavallaan niiden perinteitä jatkoi myös pirtun salakuljetus Virosta Suomen kieltolain aikaan. 1800-luvulla kansallinen herääminen alkoi luoda yhteyksiä myös Suomen ja Viron sivistyneistön välille: suomen kielen ja suomalaisuuden nousu innosti virolaisia ja toimi esikuvana myös viron kielen kehittämiselle.
1900-luvun alussa, etenkin Venäjän vuoden 1905 levottomuuksien jälkeen Suomeen pakeni virolaisia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä.[13] Suomessa oleskelivat jonkin aikaa muun muassa Viron tuleva presidentti Konstantin Päts sekä kirjailija Friedebert Tuglas. Kulttuurintekijöiden ja opiskelijoiden lisäksi Suomessa asui virolaisia pienyrittäjiä, työläisiä, palvelusväkeä ja muidenkin ammattien harjoittajia. Virolaisilla oli monenlaista järjestötoimintaa 1900-luvun alun Suomessa: Vuonna 1903 perustettiin Helsingi Eesti Heategev Selts (Helsingin virolainen hyväntekeväisyysseura), joka nimestään huolimatta oli poliittinen järjestö. Vuonna 1906 perustettiin Suomalais-Virolainen liitto, jonka tehtävänä oli Suomen yleisen mielipiteen muokkaaminen virolaismyönteiseksi.[14] Joidenkin arvioiden mukaan Suomessa oli vuonna 1906 yli 3 000 virolaista.[15] Vuonna 1910 Suomessa oli erään arvion mukaan 2 000 virolaista, joista valtaosa asui Helsingissä.[14]
Suomen itsenäistyttyä Viron vapaussotaan vuonna 1918 osallistui 3 700 suomalaista vapaaehtoista, ja Suomi antoi aseita sekä lainaa 20 miljoonaa markkaa. Maailmansotien välisenä aikana Suomen ja Viron kulttuuriyhteydet ja matkailu vilkastuivat: maiden välillä liikennöi kesäisin kuusi matkustajalaivaa, lentoreitti avattiin 1924, ja vuonna 1929 poistettiin passi- ja viisumimuodollisuudet.[14] Samaan aikaan Suomen virolaisyhteisö vähitellen hupeni ja sen virolaisharrastukset alkoivat hiipua. Vuonna 1929 vuosikirjan Välis-Eesti almanak kirjeenvaihtaja toteaa, että korkeammin koulutettua väestöä on virolaisyhteisössä yhä vähemmän ja jäljelle jääneet virolaiset ovat "Viron asian suhteen kuin sammuneet lamput", monet virolaiset ovat avioituneet suomalaisten kanssa ja heidän lapsensa ovat suomalaistuneet.[16]
Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen Suomen virolaisyhteisön kuihtuminen jatkui. Vuonna 1944 Suomessa asui enää 277 Viron kansalaista. Virosta sodan aikana paenneet sekä Suomen armeijassa vapaaehtoisina palvelleet virolaiset niin sanotut Suomen-pojat joutuivat enimmäkseen sodan jälkeen palaamaan Neuvostoliittoon tai pakenivat edelleen Ruotsiin. Neuvostoaikana Suomen ja Viron väliset suhteet olivat tarkkaan valvottuja ja säänneltyjä. Suomen pienen virolaisyhteisön ei myöskään poliittisista syistä ollut mahdollista harrastaa omaa julkista järjestö- tai kulttuuritoimintaa. Suomalaismatkailu Viroon käynnistyi jälleen 1960-luvulla, mutta Neuvosto-Virosta Suomeen muuttaminen oli mahdollista vain yksittäistapauksissa, tyypillisesti suomalaisen kanssa avioituville.[16]
Nykypäivä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viron itsenäisyyden palautuminen vuonna 1991, Viron liittyminen Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004 sekä erityisesti työvoiman liikkuvuuden rajoituksien poistuminen vuonna 2006 johtivat Suomen virolaisyhteisön räjähdysmäiseen kasvuun. Kun vuonna 1990 viron kielen oli ilmoittanut äidinkielekseen 1 394 Suomen asukasta, vuonna 2000 Suomen vironkielisten määrä oli jo ylittänyt 10 000:n rajan ja on tasaisesti lähestynyt 50 000:n rajaa; luultavasti Suomessa työssä ainakin tilapäisesti käy vielä enemmän virolaisia kuin Tilastokeskuksen asukastiedoista näkyy. Virolaiset ovat kielen perusteella venäjänkielisten jälkeen Suomen toiseksi suurin muuttoperäinen uusvähemmistö, kansalaisuuden perusteella kaikkein suurin. Suomen virolaisyhteisö on läntisen maailman ulkovirolaisista yhteisöistä kenties suurin ja joka tapauksessa nopeimmin kasvava. Tosin, vuodesta 2017 alkaen Suomesta on muuttanut Viroon enemmän ihmisiä kuin Virosta Suomeen.[17] 2010-luvulla esitettiin arvioita, että suomenvirolaisia voisi olla jopa 100 000.[18]
Suomen virolaisista suurin osa on työikäisiä ensimmäisen polven maahanmuuttajia, ja monet heistä työskentelevät rakennus-, kuljetus-, hoiva-, palvelu- tai terveydenhoitoalalla. Jotkut heistä pitävät Suomessa oleskeluaan väliaikaisena.lähde?
2010-luvun alussa Helsingin seudun kasvusta enimmillään lähes 30 prosenttia tuli Virosta saadusta muuttovoitosta.[19] Sittemmin muuttoliike Virosta Helsingin seudulle on hiljentynyt.[19] Vuonna 2020 Pakila oli Helsingin ainut peruspiiri, jonka puhutuin vieras kieli oli viro.[20]
Vuoden 2022 lopussa viron puhujien määrä Suomessa oli 50 318 henkeä, vuoden 2023 lopussa 50 202.[21][22] Määrä oli kasvanut vuosittain vuodesta 2020 ja kääntyi vuonna 2023 ensi kertaa laskuun.[22]
Järjestötoiminta ja kieliopetus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen virolaisilla on nykyään jonkin verran omaa järjestö- ja harrastustoimintaa: esimerkiksi viime vuosina on järjestetty Suomen virolaisten juhannusjuhlia, ja vironkielisiä laulunharrastajia kokoaa sekakuoro Siller. Vironkielinen luterilainen seurakuntatyö toimii Helsingissä Alppilan kirkon yhteydessä. Helsingissä annetaan virolaisille lapsille vironkielistä kouluopetusta Latokartanon peruskoulussa, ja pääkaupunkiseudulla toimii vironkielinen Anni-lastentarha. Suomenvirolaisten mediatoiminta oli pitkään blogien ja Facebook-ryhmien varassa, nyttemmin Suomessa toimii myös vironkielinen radioasema Finest FM.[23]
Tunnettuja Suomen virolaisia tai virolaistaustaisia suomalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olev Annus, kehonrakentaja[24]
- Helle Aro, yleisurheilija
- Erik Embrich, jääkiekkoilija
- Riho Embrich, jääkiekkoilija
- Mikael Gabriel, rap-artisti
- Riho Grünthal, itämerensuomalaisten kielten professori
- Villem Grünthal, kirjailija ja kielen- ja kirjallisuudentutkija[25]
- Erna Husko, sosiaalisen median vaikuttaja, fitness-malli[26]
- Jyrise, rap-artisti[27]
- Hans Kalm, sotilas
- Kristiina Kass, kirjailija[28]
- Angelika Klas-Fagerlund
- Kristjan Kombe, jääkiekkoilija
- Kalevi Kotkas, yleisurheilija
- Kallio Kotkas, tuomari
- Kaja Kunnas, toimittaja[25]
- Mait Lepik, näyttelijä
- Siim Liivik, jääkiekkoilija[29]
- Tiina Lillak, keihäänheittäjä[30]
- Iivi Anna Masso, toimittaja
- Mikk Murdvee, kapellimestari ja viulisti
- Erkki Mustakari, toimittaja, äidin puolen suku suomenvirolainen[31]
- Evi Mustakari, maajoukkuekoripalloilija, Erkki Mustakarin tytär
- Mäkki, rap-artisti
- Conrad Mölder, jääkiekkoilija
- Eeva Niinivaara, kirjallisuustieteilijä ja runoilija
- Lauri Nurkse, näyttelijä ja elokuvaohjaaja
- Sofi Oksanen, kirjailija
- Katri Riihilahti[29]
- Robert Rooba, jääkiekkoilija
- Imbi Paju, kirjailija
- Ilmar Talve, kansatieteen professori, kirjailija
- Juhan Talve, juristi, toimittaja ja kirjailija
- Vappu Tuomioja, kirjailija, Hella Wuolijoen tytär (isän puolen suku suomalainen)
- Erkki Tuomioja, SDP:n kansanedustaja, Vappu Tuomiojan poika
- Aleksander Warma, Viron pakolaishallituksen väliaikainen presidentti, juuriltaan Kabbölen virolaisia
- Hella Wuolijoki, kirjailija, kansanedustaja
- Jutta Zilliacus, kirjailija, kansanedustaja
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskus www.tilastokeskus.fi. Viitattu 3.7.2023.
- ↑ Tilastokeskus: Väestö www.tilastokeskus.fi. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskus www.tilastokeskus.fi. Viitattu 3.7.2023.
- ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskus www.tilastokeskus.fi. Viitattu 3.7.2023.
- ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskus stat.fi. Viitattu 18.11.2024.
- ↑ Suomenvirolaiset
- ↑ Suomessa työllistyvät parhaiten virolaiset, heikoimmin arabimaista tulevat Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2020.
- ↑ Asiantuntija lyö tilastot pöytään: Työllisyysasteen noususta pitää kiittää maahanmuuttajia Yle Uutiset. 18.3.2023. Viitattu 18.3.2023.
- ↑ a b c d Anneli Kährik, Tiit Tammaru: Virolaiset Suomessa Tuglas-Seura. Viitattu 24.3.2020.
- ↑ Virolaiset ympäri maailman juhlivat Helsingissä 28. kesäkuuta Helsingin kaupunki. Viitattu 3.7.2020.
- ↑ http://herkules.oulu.fi/isbn9514280032/isbn9514280032.pdf
- ↑ http://www.kymi.ee/index.php?option=com_content&task=view&id=33&Itemid=141[vanhentunut linkki]
- ↑ Viroweb
- ↑ a b c Seppo Zetterberg: Viro, Historia, kansa, kulttuuri. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995.
- ↑ Seppo Zetterberg: Konstantin Päts ja Soome: unistus kaksikriigist, s. 15. Kääntänyt Sirje Olesk. Tallinn: Varrak, 2021. ISBN 978-9985-3-5078-2
- ↑ a b Praakli, Kristiina: Viron kieli Suomessa: ELDIA-projektin tuloksia, s. 13–15. ELDIA, 2017. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Historiallinen käänne: virolainen työvoima on alkanut valua pois Suomesta – "Moni on ryhtynyt ajattelemaan jatkuvan reissaamisen aiheuttamia ongelmia" Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2020.
- ↑ Praakli, Kristiina: Eesti keel Soomes – ELDIA uuringuaruanne (Studies in European Language Diversity -julkaisusarja) phaidra.univie.ac.at. 2017. Viitattu 24.7.2023.
- ↑ a b Virolaisten muuttoliike Helsingin seudulle hiipuu | Kvartti www.kvartti.fi. Arkistoitu 4.7.2020. Viitattu 3.7.2020.
- ↑ HS:n ainutlaatuinen aineisto paljastaa: Näillä alueilla Helsingin vieraskieliset asuvat – Yksi suurimmista ryhmistä löytää säännöllisesti kotinsa kantakaupungista HS.fi. Viitattu 3.7.2020.
- ↑ Tilastokeskus: Tilastokeskus www.tilastokeskus.fi. Viitattu 3.7.2023.
- ↑ a b Tilastokeskus: Tilastokeskus stat.fi. Viitattu 20.7.2024.
- ↑ Praakli, Kristiina: Viron kieli Suomessa: ELDIA-projektin tuloksia. ELDIA, 2017. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Neuvostoliiton Spetsnaz-joukkojen tekemästä ”tappokoneesta” tuli Suomen huippu-urheilija – Olev Annus oli huima lihaskimppu www.iltalehti.fi. Viitattu 22.2.2023.
- ↑ a b Kaja Kunnas Estofilia 100. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Monet tuntevat Erna Huskon, 23, pakaroista – huipputuloja takova sometähti paljastaa nyt julkisuuden pelottavat puolet Ilta-Sanomat. 18.4.2022. Viitattu 18.4.2022.
- ↑ Suomeksi pitkään musiikkia tehnyt räppäri Jyrise vaihtoi kieltä – ampaisi heti Viron viisukarsinnoissa semifinaaleihin www.iltalehti.fi. Viitattu 9.3.2024.
- ↑ Kristiina Kass FILI. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ a b Siim Liivik muistelee isoisoäitiään: "Harvoin murrun, mutta nyt on aika lähellä" mtvuutiset.fi. 2.10.2022. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Tiina Lillak – Eesti päritolu odaviske maailmameister, kes valiti Soomes sajandi parimaks naiskergejõustiklaseks www.ohtuleht.ee. Viitattu 6.7.2023. (eesti)
- ↑ Kotkas, Kalevi (1913–1983) | Suomen urheiluhistoriallinen seura suhs.fi. Viitattu 25.11.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen virolaisten liiton (Soome eestlaste liit) Facebook- ja verkkosivu
- Suomen Viro-yhdistysten liitto
- Anniste, Kristi & Tiit Tammaru: Ethnic differences in integration levels and return migration intentions: A study of Estonian migrants in Finland. Demographic Research 30: 13 (2014). https://www.demographic-research.org/Volumes/Vol30/13/
- Kauber, S. (2015). Transnational material practices of Estonians in Finland. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos. Pro gradu-tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703273130
- Praakli, Kristiina (2017). Viron kieli Suomessa: ELDIA-projektin tuloksia. http://phaidra.univie.ac.at/o:591056
- Vanala, Hanna-Liina (2012). Koti Virossa, työ Suomessa. Tutkimus Suomessa työssäkäyvien virolaisten ylirajaisesta arjesta kahden maan välillä. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201206196048