Työllisyysaste
Työllisyysaste on vähintään tunnin verran ansiotyötä viikoittain tekevien osuus 15-64-vuotiaasta väestöstä. Ansiotyötä tehdään rahapalkkaa tai luontoisetua vastaan tai tarkoituksena tuottaa voittoa omalle tai perheenjäsenen omistamalle yritykselle.
Tutkimusviikolla työstä tilapäisesti poissa olleet lasketaan työllisiksi, jos syynä on ollut sairaus tai äitiys-/isyysvapaa tai jos poissaolo on kestänyt alle kolme kuukautta.
Alityöllisyyttä ei tilastoida virallisesti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työllisyysaste sisältää myös alityölliset eli henkilöt, jotka haluaisivat tehdä enemmän työtä kuin hänelle on tarjolla.[1] Alityöllisyyttä ei erotella virallisessa työllisyysasteessa, mutta Tilastokeskuksen ja Työvoimatutkimuksen pohjalta on pääteltävissä, että vuosina 2016 ja 2017 alityöllisyys on ollut Suomessa noin 5,5-6 prosenttia työllisyysasteesta. Alityöllisyydellä on yhteys käsitteeseen pienituloinen työssäkäyvä.[2]
Ikääntyneiden työllisyysaste
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päättäjät olivat 2000-luvun alussa huolissaan siitä, että niin monet jäivät työkyvyttömyys-, työttömyys- tai varhaiseläkkeelle ennen kuin olivat saavuttaneet vanhuuseläkeiän. Ikääntyneiden eli 55-64-vuotiaiden työllisyysaste saatiin kohoamaan 2000-luvun ensimmäisen kymmenen vuoden aikana 37 prosentista 57 prosenttiin[3], ja se on tällä hetkellä enää 12 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin väestöllä keskimäärin[4]. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomessa pysytään työelämässä nykyisin merkittävästi pidempään kuin muissa maissa, sillä vain 7 prosentissa maailman valtioista yli puolet 55-64-vuotiaista osallistuu työelämään[5].
Työllisyysasteen jakautuminen säännöllisen viikkotyöajan mukaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työllisyysaste raportoidaan usein summattuna eli kerrotaan esimerkiksi, kuinka 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 73,8 % vuonna 2022[6]. Summatun työllisyysasteluvun pohjalta ei kuitenkaan voida arvioida, kuinka paljon työtunteja on tehty, koska työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yrittäjätuloa saadakseen tai on työskennellyt palkatta perheenjäsenen omistamassa yrityksessä tai maatilalla[7]. Työllisyysasteen monipuolinen tulkinta ja tarkastelu edellyttää siis tiedon luokittelua esimerkiksi säännöllisen viikkotyöajan mukaan. Taulukosta nähdään, kuinka työllisyysaste jakaantuu moniin eri viikkotyöaikaluokkiin ja kuinka vuonna 2022 jokainen työllinen teki keskimäärin 34,1 tuntia töitä viikossa päätyössään[8].
| Viikkotyöaika | Työllisyysaste (%) |
|---|---|
| 1-4 tuntia | 1,2 |
| 5-9 tuntia | 2,5 |
| 10-14 tuntia | 1,4 |
| 15-19 tuntia | 1,6 |
| 20-24 tuntia | 2,8 |
| 25-29 tuntia | 1,8 |
| 30-34 tuntia | 4,7 |
| 35-40 tuntia | 46,8 |
| 41-44 tuntia | 1,7 |
| 45-49 tuntia | 2,6 |
| 50-54 tuntia | 2,2 |
| 55-59 tuntia | 0,6 |
| 60+ tuntia | 1,6 |
| Tuntematon | 1 |
| Tunnit vaihtelevat | 1,4 |
| Työllisyysaste yht. | 73,9 |
Vaihtoehtoiset työllisyyskehityksen mittarit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työllisyysaste ei kerro eikä pyri kertomaan koko totuutta työmarkkinoista, puhumattakaan laajemmasta talouden tai ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta.[9]
Asiantuntijoiden mielestä tehdyt työtunnit tai reaalinen palkkasumma olisivat työllisyysastetta parempi mittari työllisyyden kehitykselle.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Työllisyysaste Findikaattori -sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/Tyohon_liittyvia_tilastokasitteita_2018-08-28.pdf
- ↑ https://kestavakehitys.fi/seuranta/tulkinnat/-/blogs/tyoelama-laatu-ja-muutos-tyollisyys-tuottavuus-ja-yritysvastuu-paranemassa-mutta-tyon-kuormittavuus-on-ennallaan (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ei syrjitä senioria. Anna-Stina Nykänen. Helsingin Sanomat 25.8.2013, C9
- ↑ IKÄÄNTYNEIDEN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYSKEHITYS UUDEN IKÄPOLITIIKAN AIKANA. Matti Sihto ja Paula Sardar. TEM-analyyseja 45/2012. S. 3. http://www.tem.fi/files/35001/Ikaantyneiden_tyollisyys-_ja_tyottomyyskehitys.pdf
- ↑ Ei syrjitä senioria. Anna-Stina Nykänen. Helsingin Sanomat 25.8.2013, C9.
- ↑ Työllisten määrä kasvoi ja työttömien määrä väheni vuonna 2022 Työvoimatutkimus 2022. 7.1.2023. Tilastokeskus. Viitattu 31.12.2023.
- ↑ Työllisyysaste Työllisyysaste [verkkojulkaisu]. 22.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 31.12.2023.
- ↑ a b Taskinen Pertti: Työllisyysasteen (15-64-v) jakautuminen säännöllisen viikkotyöajan mukaan 28.03.2023. Taskinen Pertti. Viitattu 31.12.2023.
- ↑ Tieto&trendit-asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit: Pertti Taskinen: Työllisyysaste mittaa työllisten osuutta väestöstä – ei enempää, ei vähempää | Tieto&trendit www2.tilastokeskus.fi. 03.01.2019. Viitattu 21.3.2023.
- ↑ Mirjami Saarinen: Tätä talouslukua kaikki tuijottavat: Ei pitäisi, sanovat asiantuntijat – ”Ei missään nimessä saisi olla ainut” Talouselämä. 5.12.2022. Viitattu 21.3.2023.